SINKON ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

SINKON ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS EHDOTUS 17.11.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

SISÄLLYSLUETTELO 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Kaava-alueen sijainti... 2 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat... 3 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu... 3 2.2 Asemakaavan tiivistelmä... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Luonnonympäristö... 4 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.3 Maanomistus... 5 3.1.4 Liikenne... 5 3.1.5 Pohjakartta... 5 3.1.6 Maaperän pilaantuneisuus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 5 3.2.2 Maakuntakaava... 6 3.2.3 Yleiskaava... 6 3.2.4 Asemakaava... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.3.1 Osalliset... 7 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 7 4.3.3 Viranomaisyhteistyö... 8 4.3.4 Vaihtoehtotarkastelu... 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 5.1 Kaavan rakenne... 8 5.1.1 Palvelut ja työpaikat... 8 5.2 Asemakaavamuutokset perusteluineen... 9 5.2.1 Rakennuskorttelit... 9 5.2.2 Puistot ja lähivirkistysalueet (VP ja VL)... 9 5.2.3 Pysäköinti, kadut ja liikennöinti... 9 5.2.4 Kunnallistekniikka... 10 5.3 Kaavan vaikutukset... 10 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan... 10 5.3.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, ilmastoon ja pohjavesiin... 10 5.3.3 Sosiaaliset vaikutukset... 10 5.3.4 Taloudelliset vaikutukset... 11 5.3.5 Vaikutukset liikenteeseen... 11 5.3.6 Vaikutukset voimassa olevaan yleis- ja maakuntakaavaan... 11 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS... 11 6.1 Toteuttamisen aikataulu... 11 6.2 Toteuttamista edeltävät luvat... 11

2 6.3 Toteuttamisen seuranta... 11 LEMIN KUNTA SINKON ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lemin kunnan Kirkonkylän taajaman pohjoispuolella Alue rajautuu suoraan nykyiseen asuinalueeseen. Alueen pinta-ala on noin 5,1 ha. Kaava-alueen seudullinen sijainti ympyröitynä Kaava-alueen alueellinen sijainti ja likimääräinen rajaus

3 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan koko nimi on. Asemakaavan tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta ja luoda viihtyisä asuinalueen laajennus Kirkonkylän nykyiseen asemakaavaan liittyen. 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Voimassa oleva asemakaavaote Kaavakartta Kaavamerkinnät Asemakaavan tilastolomake 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Etelä-Karjalan maakuntakaava Kirkonkylän yleiskaava 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu 2.2 Asemakaavan tiivistelmä päätti käynnistää asemakaavan laatimisen (khall 20.5.2013 143). Asemakaavamuutoksesta ei järjestetty viranomaispalaveria, mutta kaavamuutoksen tarvetta käsiteltiin pääpiirteissään kunnan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen välisessä kehittämiskeskustelussa 29.11.2013. Kaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 2.9-3.10.2014 välisenä aikana. Luonnoksesta jätettiin yksi huomautus. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Kaavalla sijoitetaan nykyisen Kirkonkylän asemakaavan pohjoispuolelle uusi vetovoimainen asuinalue, siihen liittyvät tarpeelliset kadut sekä lähivirkistysalueet. Yritystoiminnan jatkumista edesautetaan myös tällä kaavalla.

3 LÄHTÖKOHDAT 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö Alue on ohuturpeista rapakivilaakiota, jonka hietapitoisiin painanteisiin on raivattu muutamia pienialaisia, peltoja, jotka eivät ole enää viljelykäytössä. Vainikkalantien varressa on muutamia pihapiirejä, muuten alue on ollut metsätalouskäytössä. Ilmakuva vuodelta 2012 3.1.2 Rakennettu ympäristö Alueen ympäristöä kevät 2014 Suunnittelualueella on 1 omakotitalorakennus ja 1 vanha huoltamo/korjaamorakennus sekä näihin liittyviä talousrakennuksia. Huolto-aseman pihalla toimii polttoaineenjakelun kylmäasema.

5 Vainikkalantien varren pientalo SEOn kylmäasema 3.1.3 Maanomistus Kaava-alue on Lemin kunnan ja yksityisen omistuksessa. 3.1.4 Liikenne 3.1.5 Pohjakartta 3.1.6 Maaperän pilaantuneisuus 3.2 Suunnittelutilanne Uusille tonteille liikennöidään Rinnetien ja Kaaritien kautta. Huoltoaseman ja rakennetun omakotitalon puolelle kulku tapahtuu Vainikkalantien kautta. Pohjakarttana käytetään Lappeenrannan kaupungin geodeetin hyväksymää digitaalista pohjakarttaa (Hyväksyntä 15.1.2014). ELY-keskuksen maaperän riskikohteiden mukaan huolto-aseman alue on potentiaalinen kohde. 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT): Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2-4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuo-

6 3.2.2 Maakuntakaava toiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Karjalan maakuntakaavan 21.12.2012. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se tulee vahvistuessaan korvaamaan 21.12.2011 vahvistetun Etelä- Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jää voimaan. 3.2.3 Yleiskaava Maakuntakaavaote Kirkonkylän alueelta Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella. Alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava 2013. Alue on määrätty asemakaavalla suunniteltavaksi. Yleiskaavassa päämaankäyttötarkoitukseksi on osoitettu PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE, JOLLE VOI SIJOITTAA YMPÄRISTÖHAITTOJA AIHEUTTAMATTOMIA TYÖTILOJA Alueella on sallittu polttoaineen jakelutoiminta. Ote yleiskaavasta

3.2.4 Asemakaava Osalla aluetta on voimassa 2013 hyväksytty asemakaava. 7 Ajantasakaavaote 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutostarve on lähtenyt liikkeelle kunnan aloitteesta. Kunta on hankkinut maata asuinrakentamisen kaavoitustarpeisiin vuonna 2012. Kaavalla on tarkoitus parantaa Kirkonkylän alueen tonttitarjontaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset on päättänyt käynnistää Sinkon asemakaavan muutoksen ja laajennuksen. (khall 20.5.2013 143) Lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Lähialueen yrittäjät ja yhdistykset Media Viranomaiset 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä. Kaavaehdotusaineistosta voi jättää muistutuksen.

4.3.3 Viranomaisyhteistyö 8 4.3.4 Vaihtoehtotarkastelu Luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulemisen aikana pyydetään kirjalliset viranomaislausunnot. Tarvittaessa pidetään viranomaisneuvottelu. Alueen pienialaisuus ja rakennettu ympäristö estävät käytännössä erilaisten maankäyttövaihtoehtojen tutkimisen. Lisäksi alueen kuivatusjärjestelmien suunnittelu ja rakentaminen asettavat tiettyjä rajaehtoja suunnittelulle. Vaihtoehtotarkastelu painottuu tonttien kokoon ja määrään. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavalla sijoitetaan 15 uutta erillispientalon tonttia, niille tarpeellinen katuyhteys ja sekä lähivirkistysalueet. Vainikkalantien varteen osoitetaan rakennetulle alueelle yksi erillispientalon tontti ja huoltoasema-alueelle toimitilarakennusten tontti. 5.1.1 Palvelut ja työpaikat Alueelle sijoittuu huoltoasemapalveluita sekä korjaustoimintaa. Kunnalliset palvelut löytyvät kuntakeskuksesta ja lähialueelta. Keskimääräinen matka kunnallisiin palveluihin (hallinto, sosiaali- ja terveys, sivistys ja varhaiskasvatus) on n. 1,2 km. Kaavan alueen suhde kunnallisiin palveluihin

9 5.2 Asemakaavamuutokset perusteluineen 5.2.1 Rakennuskorttelit Erillispientalojen korttelialueet (AO) Asemakaavalla osoitetaan yhteensä 16 AO-tonttia, joista 15 on uusia. Tonttien pinta-alat vaihtelevat 2 200 1 500 m2:n välillä. Rakennusoikeutta 0,20 tehokkuudella muodostuu 5 600 k-m2. Tonttien kerrosluvut on määritelty siten, että rakennukset soveltuvat hyvin maaston muotoihin. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY-1) Nykyinen huoltoasema osoitetaan otsikon mukaisen maankäyttömerkinnällä. Tontin pinta-ala on noin 4 200 m2 ja rakennusoikeus 1 050 k-m2. Alueelle voi rakentaa toimisto- ja liikerakennuksia sekä ympäristöhaittoja aiheuttamattomia teollisuusrakennuksia. Alueelle saa sijoittaa myös polttoainejakelun kannalta välttämättömiä tiloja ja rakennelmia. KTY-tontti on mahdollinen maaperän pilaantuneisuuskohde ja sille osoitetaan seuraava kaavamerkintä: Tontilla on harjoitettu toimintaa, joka on voinut aiheuttaa maaperän pilaantumista. Ennen rakentamiseen ja maankaivuun ryhtymistä alueen pilaantuneisuus tulee selvittää ja tarvittaessa maaperä tulee puhdistaa ympäristösuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. 5.2.2 Puistot ja lähivirkistysalueet (VP ja VL) Puisto- ja lähivirkistysalueita alueita osoitetaan yhteensä n. 1 ha. 5.2.3 Pysäköinti, kadut ja liikennöinti Uusien tonttien liikennöinti toteutetaan siten, että nykyisiä katuja Rinnetietä ja Kaaritietä jatketaan palvelemaan uusien tonttien liikennetarpeita. Huoltoasemalle ja asuintontille liikennöinti tapahtuu Vainikkalantien kautta. Kevyen liikenteen yhteydet täydentävät katuverkostoa. Tilan Korpisilta 1:24 tarpeisiin osoitetaan ajoyhteys metsätalouden harjoittamista varten. Kulkuoikeus on nykyisellään lähimmän AO-tontin puolella. Kartta nykyisestä rasitetiestä

5.2.4 Kunnallistekniikka 10 Kaikki asemakaavan tontit liitetään kunnalliseen vesi- ja jätevesiverkostoon. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Maisemalliset haittatekijät jäävät näillä kaavamuutoksilla hyvin vähäisiksi. Uudisrakentamiseen varatut alueet eivät tule näkymään kaukomaisemassa. 5.3.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, ilmastoon ja pohjavesiin 5.3.3 Sosiaaliset vaikutukset Alueella ei ole todettu sellaisia erityisiä luonnonarvoja, jotka vaarantuisivat asemakaavalla. Luontoa jää välttämättä aina jonkin verran rakentamisen alle. Tässä tilanteessa voidaan kuitenkin todeta, että yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ihmisten elinolojen muuhun paranemiseen on merkittävämmässä asemassa kuin luontoarvot. Kokonaisuutena katsoen kaava ei merkittävästi tule muuttamaan alueen luonto-olosuhteita. Uudisrakentamisessa ovat energiavaatimukset tiukentuneet. Uudisrakentaminen energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksiin liittyvät asiat tulee huomioida rakentamisessa. Maalämpö on suosituimpia energiamuotoja tällä hetkellä. Rakentaminen kuluttaa aina jonkin verran luonnonvaroja. Täysin nollaenergiaratkaisuja ei ole mahdollista toteuttaa. Uusiutuvien kotimaisten energiamuotojen käyttö olisi toivottavaa, mutta asemakaavamääräyksillä ei sitä voi suoraan velvoittaa. Alue ei kuulu kaukolämpöverkoston piiriin. Asemakaava ei sijoitu pohjavesialueille. Vaikutukset ihmisten terveyteen Asemakaavalla ei ole mainittavia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Radonin mahdollisia haittoja pyritään torjumaan kaavamääräyksellä. Vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistykseen Alueen viihtyisyys ja virkistysarvot paranevat lisääntyvien hoidettujen puistoalueiden myötä etenkin suunnitellulla leikki- ja urheilualueella. Vaikutukset turvallisuuteen Asemakaava ei heikennä lähiseudun asukkaiden turvallisuutta. Kevyen liikenteen yhteys asuinalueen ja joukkoliikennepysäkin välillä parantaa yleistä turvallisuutta. Iitiän päiväkoti on saavutettavissa kevyen liikenteen väylän kautta.

5.3.4 Taloudelliset vaikutukset 11 5.3.5 Vaikutukset liikenteeseen Uudisrakentaminen tuo kunnalle lisää kiinteistövero- ja kunnallisveroja. Toisaalta kunnallisten palveluiden järjestäminen kuluttaa jonkin verran yhteiskunnan varoja. Uudisrakentaminen luo aina jonkin verran uusia työpaikkoja suoraan ja välillisesti. Olemassa olevien katujen liikennemäärät tulevat kasvamaan jonkin verran. Liittyvää ja erkanevaa liikennettä Toukkalantielle tulee jonkin verran lisää. Alue ei kuulu koulukyydityksen piirin. Kevyen liikenteen mahdollisuudet ovat huomioitu riittävällä tasolla kaavaratkaisussa. 5.3.6 Vaikutukset voimassa olevaan yleis- ja maakuntakaavaan Asemakaava ei ole ristiriidassa yleis- ja maakuntakaava kanssa. Asemakaava toteuttaa ylempien kaavojen edellyttämää maankäyttöä. 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu 6.2 Toteuttamista edeltävät luvat 6.3 Toteuttamisen seuranta Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman, edellyttäen että muut luvat ja suunnitelmat ovat valmiina. Korttelialueiden toteuttaminen edellyttää normaalia rakennuslupamenettelyä. Jonkin verran joudutaan tekemään katusuunnittelua ja kunnallistekniikan suunnitelmia. valvoo viranomaisen roolissa alueen jatkosuunnittelua ja rakentamista. LEMIN KUNTA Antti Hirvikallio RI, YKS 371