Hyvinvoiva opettaja - minkälainen on kouluttajan rooli oppimisen edistäjänä Hanne Mäki-Hakola 5.9.2014 Päijät -Osaaja
Tunne itsesi! ENNAKKOKÄSITYKSENI TUNTEIDEN KOKEMIS- TAPANI OMINAISUUTENI ITSETUNTEMUS TARPEENI ARVONI PUOLUSTUS- ELI SUOJAUTUMISKEINONI Miten vaikutan muihin? Miten muut vaikuttavat itseen?
Itsetuntemus Itsensä tunteva ihminen on selvillä ajattelunsa ja oppimisensa tasosta sekä kyvystään viestiä ja kuunnella. Hänellä on avoin ja tutkiva mieli ja hän on kiinnostunut itsestään ihmisenä (intrapersoonallinen älykkyys)
Pedagogiset uskomukset oppimisprosessin taustalla Näiden tunnistaminen avain opettajana kehittymiseen Herkistyminen havainnoimaan omia jo vakiintuneita ajattelutapoja ja pedagogisia käytänteitä Jatkuva kehittyminen mahdollista, kun omat lähtöolettamukset opettajan työstä tehdään näkyviksi
Harjoitus Käytämme usein vertauskuvia (metaforia) kuvataksemme suhdettamme erilaisiin asioihin Rakkautta voidaan verrata esim. matkaan (Rakkaus on matka). Tuo matka merkitsee eri ihmisille eri asiaa; kaukomatka, purjehdus jne. Tehtävän tarkoituksena on: - Tulla tietoiseksi minkälaisia merkityksiä opettajuudelle annetaan - Oppia kuuntelemaan toisia ja ymmärtämään samaan ilmiöön ja asiaan liittyviä erilaisia merkityksiä - Tutkia opettajan työhön liittyviä arvoja, uskomuksia ja olettamuksia
Minkälainen on sinun suhteesi opettajuuteen? Vaihe 1. Kirjoita paperille: Aikuiskouluttajana olen kuin. Vaihe 2. Muodostakaa 3-4 hengen ryhmiä Ryhmässä selitä metafora eli kielikuva, jonka kirjoitit Kuultujen metaforien perusteella pohtikaa, mikä on ryhmän yhteinen metafora, jolla kuvaisitte opettajan työtä, valmistautukaa kertomaan se kaikille
Vaihe 3. Pohtikaa ryhmässä minkälaisia piirteitä metaforista löytyy liittyen - IHMISKÄSITYKSEEN: Millaiseksi ajattelet aikuisen oppijana? Millainen suhde, vastuu tai velvollisuus sinulla ja opiskelijalla on oppimistilanteessa? - TIETOKÄSITYKSESTÄ: Miten kuvaat tiedon luonnetta ja sen suhdetta ympäröivään todellisuuteen? Millä tavoilla tietoa voi hankkia tai oppia tietämään todellisuudesta? - OPPIMISKÄSITYKSESTÄ: Miten ajattelet oppimisen tapahtuvan?
Oman oppimiskäsityksen tiedostaminen Käsitys oppimisesta ohjaa omaa oppimistamme ja opettamistamme hyödyllistä ottaa tietoiseen käsittelyyn Tietoisen pedagogisen ajattelun kehittäminen jotta opettajana toimisit ymmärtäen ja perustellen ratkaisut etkä sattumanvaraisesti ymmärtämättä ja tiedostamatta itse toimintasi perusteita
Tuttu käsitys : Positioituminen Opettaja Opiskelija Tietäminen -koulutettu -koulutettava -siirrettävissä opettajalta -tieto on hallussa -tieto puuttuu tai opiskelijalle ilman, että -välittäjä, siirtäjä ja siinä on aukkoja informaatiota häviää tai kontrolloija -osaa vähemmän muuntuu (Kukkonen 2009)
Uusi käsitys: Positioituminen Opettaja Opiskelija Tietäminen -kanssatoimija -tiedon konstruoija -ei ole yksittäisen -osallinen -reflektoiva toimija ihmisen omaisuutta -on väliaikaista -on neuvoteltavaa
Ohjauksellinen työskentelyote opettajan toimintana HUMANISTINEN IHMISKÄSITYS Kohtaamistilanne on vuorovaikutteinen, luottamuksellinen ja molemmin puolin toista kunnioittava. Ilmapiiri on hyväksyvä ja osapuolet voivat kohdata toisensa tasavertaisina ihmisinä. Opiskelija ymmärretään ainutlaatuisena ihmisenä, jonka koko elämä vaikuttaa oppimiseen ja kehittymiseen (tunteet, fyysinen olemus, ihmissuhteet ja oma elämänpolku). Opiskelijalla on subjektius omaan oppimiseen ja kehittymiseen, hän voi kokea olevansa aktiivinen oman oppimisensa suhteen ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa prosessiin, jossa oppiminen tapahtuu.
Ohjauksellinen työskentelyote opettajan toimintana DYNAAMINEN TIETOKÄSITYS Tieto muuntuvaa ja rakentuu oppimisprosessin aikana aikaisempien ajattelu- ja toimintatapojen tiedostamisessa, vaihtoehtoisten tulkintojen ja mahdollisuuksien rakentamisessa ja perustelemisessa. Tulevaisuus nähdään jokaiselle mahdollisuutena. SOSIOKONSTRUKTIVISTINEN OPPIMISKÄSITYS Opiskelija kokee oppimisen olevan innostavaa ja merkityksellistä, hän tietää ja ymmärtää oppimisen tavoitteet ja päämäärät. Oppiminen on vastavuoroinen prosessi: kaikki osalliset ovat halukkaita oppimaan uutta; se sisältää neuvotteluhenkisyyden sekä prosessimaisen ajattelun; oppiminen on kehittämiskumppanuutta. Oppimisprosessi mahdollistaa sosiaalistumisen ympäröivään yhteisöön ja kulttuuriin.
Minkälainen kulttuurinen yhteentörmäys syntyy kun.. Opettaja ei olekaan se, joka on koko ajan äänessä Oppimistehtävät eivät ole vain tekemistä vaan myös tekemisen ja ajattelun teoreettista perustelemista Vaikenevan puhekulttuurin sijaan odotetaan ihmettelyä, keskeneräisyyttä, keskustelua opittavan asian ympärillä
Tietyllä alalla saavutettu asiantuntemus ei takaa sitä, että henkilö on hyvä auttamaan toisia oppimaan kyseistä alaa. Itse asiassa asiantuntemus voi joskus haitata opettamista, koska monet asiantuntijat unohtavat, mikä on opiskelijoille helppoa ja mikä vaikeaa. Bransford, J.D., Brown, A.L. & Cocking, R. (toim.) 2004. Miten opimme. Aivot, mieli, kokemus ja koulu. Helsinki: WSOY
Joka sisältää Tarvitaan pedagogista sisältötietoa tiedot tyypillistä vaikeuksista, joita opiskelijat kohtaavat yrittäessään oppia tiettyjä asioita ja aineita tiedot tyypillisistä poluista, joita opiskelijoiden on seurattava matkalla ymmärrykseen tiedot mahdollisista strategioista, joiden avulla opiskelijoita autetaan voittamaan kohtaamansa vaikeudet = jatkuvia luovia ratkaisuja oppimisprosessin suunnittelussa ja ohjaamisessa -> opettajan härkäpäisyyttä ja sinnikkyyttä jatkuvasti kehittää omaa työtään
Oppimisen kokonaismalli (Tynjälä, 2004) KULTTUURI TAUSTATEKIJÄT OPPIMISPROSESSI TULOKSET Henkilökohtaiset tekijät Aikaisemmat tiedot ja taidot Kyvyt Älykkyys Persoonallisuus Kotitausta Oppimisympäristö Opetussuunnitelma Oppiaine Opettaja Opetusmenetelmät Arviointimenetelmät OPPIJAN HAVAINNOT JA TULKINNAT Aikaisemmat tiedot Motiivit Orientaatiot Strategiat Tyylit Prosessointitavat Metakognitiivinen toiminta Käsitykset ilmiöistä (mentaaliset mallit) Omien tavoitteiden saavuttaminen Oppimistehtävien tuotokset Arvosanat
Aikuinen oppijana Oppimisen perusprosessit pysyvät samoina ikäkaudelta toiselle siirryttäessä Aikuisen pidempi kehityshistoria ja moniroolisempi ja vastuunalaisempi elämismaailma tekevät aikuisesta erilaisen oppijan lapsiin ja nuoriin verrattuna
Oppimisprosessi Miten oppija toimii opiskellessaan ja oppiessaan
Uusi tieto rakentuu aiemman pohjalta Miten aktivoit oppijan aikaisemman kokemuksen tai tietämyksen? Autenttisuus oppimisen lähtökohdaksi Oppimisprosessissa lähdetään liikkeelle oppijoiden, ei opettajan ideoista kulloinkin opiskeltaviin asioihin Oppijat esittävät prosessin edetessä itse tärkeitä kysymyksiä, joihin he haluavat saada ja etsiä vastauksia Autenttisen osaamisen rakentamisen elementtejä ovat: aidot tiedonlähteet, oppijan ideat ja käsitykset, työelämän työtehtävät
Motivaatio oppimisessa (Tynjälä, 1999) Voima, joka ohjaa, suuntaa ja ylläpitää yksilön toimintaa Ulkoinen ja sisäinen motivaatio Sosiokognitiivisen näkökulman mukaan oppijan omat uskomukset itsestään oppijana sekä tulkinnat oppimistilanteista ja tehtävistä suuntaavat motivaatiota Suoritusmotivaatioteoria: onnistumisen toive vs. epäonnistumisen pelko Attribuutioteoria: syyt ja motiivit, joita ihminen toiminnalleen antaa Tavoiteorientaatiot: oppijan henkilökohtaiset tavoitteet ohjaavat toimintapyrkimyksiä
Oppimistyylit ja -strategiat Oppimisstrategia on tapa tai keino suorittaa tietty tehtävä Oppimistyyli on pysyvämpi taipumus käyttää tietynlaista strategiaa tai oppimistapaa (tapa, jolla ihminen helpoimmin ja mieluimmin oppii) Jaotteluperusteita ovat mm. tiedonhankinnan/käsittelyn tapa orientoituminen käytetyt aistijärjestelmät hallitseva aivopuolisko
Oppimistyylien ja strategioiden luokituksia Oppimistyylejä Osallistuja / aktivisti Tarkkailija / pohdiskelija Päättelijä / teoreetikko Toteuttaja / pragmaatikko Oppimistyylit/ Miellejärjestelmät (NLP) Visuaalinen Auditiivinen Kinesteettinen Oppimistyylejä (Prashnig 2000) Holistisuus Analyyttisyys Oppimisstrategiat (Marton) Pintasuuntautunut Syväsuuntautunut
Reflektiivisuus Oppijat ilmaisevat mitä he ovat oppineet ja tarkastelevat oppimisprosessin edellyttämiä ajatteluprosesseja ja päätöksiä Tehtävät ja tilanteet, joiden avulla oppija voi arvioida omaa osaamistaan Edistää metakognitiivisten tietojen ja taitojen kehittymistä
Metakognitiivinen toiminta Toiminta, joka kohdistuu omaan oppimiseen ja sen säätelyyn Tietäminen tietämisestä Metakognitiivisia toimintoja ovat mm. muistin ja tarkkaavaisuuden ohjaaminen Käsitys itsestä oppijana, omista oppimisen strategioista ja tavoitteista
Oppimaan oppimisen taidot Opiskelija osaa arvioida: - Miksi opiskelen? Mikä minua kiinnostaa opittavassa asiassa? Motivaatio - Miten opin parhaiten? Oppimistyyli - Pyrinkö ymmärtämään asiat? Yhdistelenkö tietoisesti uusia asioita olemassa olevaan tietämykseeni? Vai opettelenko ulkoa pieniä osia ilman laajempaa ymmärrystä? Oppimisstrategia - Onko toimintani juuri opiskeltavaan asiaan soveltuvaa? - Työskentelenkö tehokkaasti? Saavutanko oppimista? Miten voin muuttaa työskentelytapojani?