Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten



Samankaltaiset tiedostot
NEPSYTIETO II. Lasten neuropsykiatria

Erityislapset partiossa

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Vaativan erityisen tuen tilanne ja kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

NEPSY-TYÖRYHMÄ Klo 9-12 Tampereen virastotalo, rh 2, 5. krs Pirkanmaan LAPE

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Mitä diagnoosin jälkeen?

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

NEPSY-KEHITTÄMINEN Tuotokset ja jatkosuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa?

Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Ryhmien yhteenvedot. Urheiluoppilaitosseminaari Lahti 2017

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheiden arjen tukeminen. Projektityöntekijä Sami Keto Nepsy hanke

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Optimimalli. Viitasaari

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa


KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Kaveritaidot -toiminta

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Koulun tukitoimet. Seminaari ADHD:n Käypä Hoito suositus Vesa Närhi ; ADHD-Käypä Hoito -seminaari; Närhi

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE

Työntekijän Valtone-vihko

Lapset puheeksi -menetelmä

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Uudistuvaa vammaislainsäädäntöä kohti Valmennuksen ja tuen mahdollisuudet

NEPSYTIETO I II Autismikirjo, Tourette ja adhd/add, dysfasia ominaisuudet = nepsy oireet

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Veisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus

Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi Ari Räisänen

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Transkriptio:

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten Elina Pohjankunnas erityislastentarhanopettaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen/adhd valmentaja,

Kielellinen erityisvaikeus seminaari 7. 8.9.2011

Nepsy hanke erityislasten vanhempien ja ammattilaisten tukena www.tampere.fi/neptunus

Kuntoutus perustuu Tietoon neuropsykiatriasta Ymmärrykseen, mistä ongelmissa on kysymys Vahvuuksiin, joita lapsessa jo on Kasvatukselliseen kuntoutukseen opettamalla ja ohjaamalla. TEACCH ohjelman pohjalle (Treatment and Education of Autistic and other Communication handicapped Children)

Ymmärrys Että tämä on geneettistä, eikä ole saatu kasvatuksella aikaan! Että lapsi ei käyttäydy sopimattomasti tahallaan Syyt aivojen toiminnassa ja kehityksessä Että minulla on tieto lapsen (perheen?) neurokognitiivisista erityisvaikeuksista; jäävuorikartta Että on olemassa mahdollisuus tehokkaaseen apuun ja tukitoimiin Että minä vanhempana, opettajana, kasvattajana, kaverina voin ratkaisevasti auttaa tätä lasta

VAHVUUKSIA KYKY UPPOUTUA ASIOIHIN KYKY OPPIA KIINNOSTUS FAKTATIETOON LAINKUULIAISUUS REHELLISYYS OIKEUDENMUKAISUUS TUNNOLLISUUS HYVÄ MUISTI (VALOKUVAMUISTI JOILLAKIN) HYVÄ YKSITYISKOHTIEN HAVAITSEMINEN HYVÄ VISUAALINEN HAHMOTUS HYVÄ JÄLJENTÄMISKYKY ABSOLUUTTINEN KORVA MATEMAATTISTA LAHJAKKUUTTA KYKY HAHMOTTAA TIETOKONEEN LOGIIKKAA Kun ± ominaisuudet haittaavat lapsen toimintakykyä tai jarruttavat kehitystä Kutoutustoimia

Kuntoutus tapahtuu lapsen LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ 24h lähiympäristön osallistuminen (yhdenmukainen linja/tavoitteet)

KUNTOUTUKSEN PERUSPILARIT 1/2 1. strukturointi 2. visualisointi 3. konkreettisuus 4. yksi asia kerrallaan (ositus) 5. ennakointi

KUNTOUTUKSEN PERUSPILARIT 2/2 6. positiivisuus 7. uni, ruoka, liikunta 8. aikaa, rauhaa 9. ilmapiiri

Perhe, lapsi sekä lapsen kanssa toimivat lähiaikuiset MUUTOKSEN KOHTEENA = asenteet, oppimis ja toimintaympäristö sekä lapsi/nuori Muistisääntö 50%+50% = aikuiset tulevat vastaan, ympäristön muokkaus, + lapsen opetus ja ohjaus.

Käyttäytymisessä mm. aggressiivisuutta, yksinäisyyttä, puhumattomuutta, pomottamista, loputonta puhumista, itsesyytöksiä, väkivaltaa, sääntöjen rikkomista, raivareita, oppimisvaikeuksia, pakko oireita, syömättömyyttä, tuhrimista, kiusaamisen kohteeksi joutumista, seksualisoitunutta käytöstä, tehtävistä kieltäytymistä, rumia puheita, tappouhkauksia, peliriippuvuutta, lahjakkuutta, tunnontarkkuutta, suorapuheisuutta, intensiivistä harrastamista, pesemättömyyttä, hyvää muistia, hälyherkkyyttä, lapsellisuutta, itsepäisyyttä, sanatarkkuutta, jumiutumista Taustalla rakenteelliset tekijät,neurokognitiiviset erityisvaikeudet : Mielenmalli Syy seuraus suhteet Oman toiminnan ohjaus Ajan hahmotus Aistihahmotus Automatisaatio Vireystilan vaihtelut Kasvojen tunnistus Sensomotoriikka Kielen hahmotus Yksikanavaisuus

Ohjaamisen ja kuntoutuksen tavoitteina Sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittäminen Arkipäivän selviytymisen tukeminen Ohjaaminen ongelmatilanteiden kohtaamisessa Oikea aikaisuus Tunteiden tunnistamisen ja säätelyn opettaminen varhainen tuki erityisosaaminen syrjäytymisen estäminen

Keinot Aina yksilöllisiä ja räätälöityjä esim: sopimus + palkkiojärjestelmä kompromissin tekeminen sosiaaliset kuvatarinat päiväohjelma vireystilan muuttaminen lääkitys

Tarvitaan kynä ja paperia ymmärrystä ja empatiaa aikaa tutustua uusiin asioihin konkreettisia välineitä (time timer/munakello, kuvia, palkkiotaulu)

13v. ei siedä kosketusta nauraa ilman näkyvää syytä Samu karkailee omaehtoinen AS. 7.lk ei tottele, ei siedä ohjausta suuttuessaan pistää paikat nurin vastustaa peseytymistä ja hampaiden harjaus yhtä huutamista pelkää sieniä myöhästelee + musikaalinen + keräilee lyijykyniä + tykkää lakuista + pelaa tietsikkapelejä mielellään + ulkoilee mielellään + nauttii keinumisesta Vanhemmat ja opettajat väsyneitä ja neuvottomia Luokka ilman avustajaa Neurokognitiiviset erityispiirteet

ei siedä kosketusta nauraa ilman näkyvää syytä karkailee omaehtoinen ei tottele, ei siedä ohjausta suuttuessaan pistää paikat nurin vastustaa peseytymistä ja hampaiden harjaus yhtä huutamista pelkää ötököitä myöhästelee 13v. Samu AS. 7.lk + musikaalinen + keräilee lyijykyniä + tykkää lakuista + pelaa tietsikkapelejä mielellään + ulkoilee mielellään + nauttii keinumisesta KIUKUN HALLINTAKEINOT? PELOT? VANHEMMAT JA OPETTAJAT VÄSYNEITÄ JA NEUVOTTOMIA Luokka ilman avustajaa Neurokognitiiviset erityispiirteet: AISTIT MIELENMALLI AJAN HAHMOTUS SYY SEURAUS SUHTEET OMAN TOIMINNAN OHJAUS

NUORENA JA AIKUISENA Lähdetään opettelemaan uusia taitoja LAPSENA Yksi asia kerrallaan Mahdollisimman moni opettaa tätä asiaa lapselle erilainen, kuin muut mahdollisimman samanlainen, kuin muut

Käyttäytymisanalyysi LAPSI VANHEMMAT OPETTAJA Käytös, jota vähennettävä Karkaaminen Suuttuminen Satuttaminen.. Hätääntyminen Huutaminen Käytös, jota lisättävä pysyminen koulun alueella LepoPlaneetan käyttö keskustelu edistymisen palkitseminen selvittely,ohjaaminen, yhteistyö nepsy vinkit HOITAJAT Lapsen stressin lisääminen Yhteistyön tukeminen ja tarvittava ohjaus

Varhainen puuttuminen Kuntouttavat toimet kannattaa aloittaa ennen diagnoosia 1. kun lapsen erityisen tuen tarve havaitaan esim. kotona päiväkodissa koulussa 2. neuvolassa tehtävä autismiseulonta 18 kk iässä 3. Autisminkirjon ja ADHD piirteet ovat havaittavissa jo leikki iässä. Saatavissa olevia käytännön tukitoimia perheille on esim. perhetyö, tukihenkilötoiminta, vertaistuki ryhmät, sopeutumisvalmennus, taloudellinen tuki

Kotiin saatavat palvelut: Perhetyö, avotyö, yksityiset palvelujen tarjoajat, kotisairaanhoito ym. alkuun tiheät kotikäynnit tarvittaessa jatkokäynnit perheen ja lapsen tarpeet huomioiden erityisesti nivelvaiheissa rinnalla kulkeminen

Yhteistyötä yli sektorirajojen yhteistyötä perheen neuvolan päiväkodin koulun oppilaitoksen ap ip kerhon perheneuvolan sosiaalityön Kelan 3 sektorin ym. kanssa

Voimavarat perheen voimavarojen kartoitus/tukiverkosto päiväkodin ja koulun voimavarojen kartoitus terapiat hoitotaho päiväkoti/ koulu koti hoitotaho Päiväkodin ja koulun resurssit lähipäiväkodissa/koulussa riittävän pieni ryhmä Päiväkoti/koulunkäyntiavustajan käyttö esim. alussa tiiviisti ja myöhemmin tarpeen mukaan

Nuoret Valmennus (coaching) Valmennus on asiakaslähtöinen, ratkaisukeskeinen ja voimavarakeskeinen, elämänhallintaa kehittävä menetelmä, jonka avulla pyritään auttamaan asiakasta pääsemään asettamiinsa tavoitteisiin. 1. ajattelun fokusointi 2. tavoitteiden suunnittelu 3. toiminnan suunnittelu 4. tavoitteiden saavuttaminen

Valmennuksen juuret ovat psykoterapiassa ja urheiluvalmennuksessa Valmentaja auttaa luomaan: struktuuria arkeen keinoja ja voimavaroja arjen hallintaan tukee ja kannustaa toimii siltana asiakkaan, kodin, koulun tai työpaikan välillä

Muita kuntoutus ja terapiamuotoja ovat mm: kognitiivinen terapia käyttäytymisanalyysi psykoedukaatio neuropsykologinen ryhmäkuntoutus

Mitä hyötyä on diagnoosista? Diagnoosi on mahdollisuus! Kuntoutuksen suunnittelun pohja Palveluja tarvitaan!

Kiitos!