Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Samankaltaiset tiedostot
Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

MTT, Metla ja RKTL matkalla Luonnonvarakeskukseen

Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Vesiviljelytutkimus Luonnonvarakeskuksessa

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Alkutuotantoa, ruoan jalostusta ja energiaa paikallisesti

Elinkaariajattelu autoalalla

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle Anu Arolaakso

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

ja sen mahdollisuudet Suomelle

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

KeHa-hanke LCA-laskennan tilanne/naantali

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ Mustiala

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mittatikun uudet sovellukset

Ryhmä 1. Etsikää selitykset seuraaville sanoille Yritysvastuun sanakirjasta. Yrittäkää kirjoittaa selitys omin sanoin.

Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Ihmisen paras ympäristö Häme

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Kuinka vihreä on viherkatto?

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

CANEMURE. Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Yhdessä kohti biotalousyhteiskuntaa. Luonnonvarakeskus

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Uudenmaan metsäbiotalous

Arktinen Älykäs Maaseutuklusteri

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Maailma tarvitsee Metsää

Lähiruoan sosiaalinen vaikutus

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

joutsenmerkityt takat

Kainuun metsäbiotalous

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Transkriptio:

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke

Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources Institute Finland

Luken strategia 1(2) Visio Olemme biotalouden suunnannäyttäjä osaamisemme luo perustan kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille Toiminta-ajatus Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tietoon perustuvia ratkaisumalleja ja palveluita asiakkailleen, lisäarvoa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle kestävälle ja kilpailukykyiselle elinkeinotoiminnalle tukee yhteiskunnallista päätöksentekoa. Strategiset vaikuttavuusalueet Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat biomassapohjaiset tuotteet ja energia ruokajärjestelmä ja ruokaturva hyvinvointi ja terveys kestävä luonnonvaratalous ja -politiikka

Luken strategia 2(2) Strategiset päämäärät Biomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut tuovat lisäarvoa elinkeinoille Ruokaketju ja muut palveluverkostot vastaavat kuluttajien tarpeita, toimivat vastuullisesti ja ovat kilpailukykyisiä Hyvinvointia ja yritystoimintaa syntyy hyödyntämällä luonnon aineettomia arvoja Biotalous on kestävien, resurssitehokkaiden ja hiilineutraalien kulutusja tuotantotapojen sekä teknologioiden kehittäjä Uusiutuvien luonnonvarjojen saatavuus, alueellinen kestävyys ja käytön hyväksyttävyys on varmistettu pohjoisissa muuttuvissa oloissa Biotalouden päätöksentekoprosessit ja yhteiskunnalliset ohjauskeinot perustuvat laaja-alaiseen tietoon

Ympäristösuorituskyky -tiimi Environmental Performance Planet = Environment Päämäärämme Edistää kestävää biotaloutta Luoda uutta biotalouden kestävää liiketoimintaa Toimintamme Kansainväliset tutkimushankkeet Kansalliset tutkimushankkeet Tilaustutkimukset yrityksille ja hallinnolle Metodologiset kivijalkamme Elinkaariajattelu Elinkaariarviointi (LCA) Kestävyyden kaikki osa-alueet People = Social issues Prosperity = Economic issues Henkilöstö 12 tutkijaa Toimintapaikkoina Jokioinen, Helsinki ja Joensuu We are specialists of sustainability assessment

Mitä Freshabit-hanke tarjoaa tiloille? Freshabit-hanke tarjoaa tiloille mahdollisuuden teettää tilan tuotteiden rehevöittävän vaikutuksen arviointi elinkaariarvioinnin ammattilaisilla Lukessa. Arviointi tuottaa vertailukelpoisen, tuotekohtaisen tuloksen ja auttaa tilan ympäristöjohtamisessa. Vähäisemmät vesistövaikutukset Parempi ravinteiden käytön tehokkuus Esitys kuvaa yleisellä tasolla elinkaariarvioinnin periaatteet ja mitä sen toteuttaminen edellyttää tiloilta. 6 1.4.2016

Elinkaariarviointi (LCA) tuottaa kokonaiskuvan tuotteen elinkaarisista ympäristövaikutuksista Resurssien riittävyys Ympäristön pilaantumisen mekanismi ympäristövaikutusindikaattori potentiaalinen vaikutus Kuluttaja Kauppa Ruokapalvelut Kuljetus Lannoiteteollisuus Viljely Rehuteollisuus Kotieläintuotanto Elintarviketeollisuus Energiantuotanto Kuljetukset Pakkausteollisuus MTT Agrifood Research Finland Jäteveden käsittely Jätehuolto ja kierrätys

Elinkaarianalyysi, Life cycle assessment, LCA Käyttökohteita Tuotantoketjun ja prosessien kehittäminen Tuotekehitys Markkinointi Merkinnät (labels) Poliittinen päätöksenteko 8 1.4.2016

Rehevöittävän vaikutuksen arviointi - kertoo tuotannon potentiaalisista vesistövaikutuksista Arvioidaan ketjun vaiheiden rehevöittävät päästöt Typpihuuhtouma Fosforihuuhtouma Ammoniakkipäästöt ilmaan NOx-päästöt ilmaan Ketjun vaiheiden päästöt lasketaan yhteen Päästöt karakterisoidaan tiettyjen kertoimien avulla Karakterisoidut päästöt lasketaan yhteen ja jaetaan tuotoksella, jolloin saadaan x g PO4-ekvivalenttia per toiminnallinen yksikkö Toiminnallinen yksikkö on esim. 1 kg viljaa X g PO4-ekv per 1 kg viljaa 9 1.4.2016

Viljatilan elinkaariarviointi - mitä tietoja tarvitaan? Lohkokohtaiset tiedot Maalaji P-luku Lannoitteiden käyttö Kalkituksen käyttö Siementen käyttö Polttoaineenkulutus peltotöissä Tuotokset Tilan energian kulutus Lämpö Sähkö Polttoaineet Kaikki tiedot vuosi- tasolla Peltotiedot 3-5 vuodelta

Miksi Freshabit tarjoaa tämän mahdollisuuden tiloille? 11 1.4.2016

Jokihelmisimpukka eli raakku Freshabit-hankkeen suojelukohde Karjaanjoella Joessa on raakkupopulaatio, mutta se ei lisäännyt Lisääntyäkseen raakku tarvitsee mm. Viileää ja hapekasta vettä, usein lähdepitoista Neutraalia vettä, ph > 6,25 (mutta ei yli 7 tai 7,6) Nitraattipitoisuus < 0,125 mg/l (keskimäärin) Kokonaisfosforipitoisuus < 0,005 0,015 mg/l (mediaani) Ekologisesti vanhaa, mutta luontaisesti uudistuvaa huokoista pohjaa, johon pikkusimpukat voivat kaivautua Jokihabitaateille luontaisia virtausolosuhteita, esim. luontainen pohjavirtaus Glokidioiden väli-isännäksi lohi- tai taimenkannan 12 1.4.2016

Karjaanjoen tilanne Veden ph 7,3* Veden nitraattipitoisuus 0,472 mg/l* Veden kokonaisfosfori pitoisuus 0,031 mg/l* *keskiarvo 2000-2015 Kuvan lähde:: ammattilehti.fi Mustionjoessa on lohikalojen nousua estäviä patoja 13 1.4.2016

Typen päästölähteet Suomessa 2014 14 Lähde: Suomen ympäristökeskus 1.4.2016

Fosforin päästölähteet Suomessa 2014 15 Lähde: Suomen ympäristökeskus 1.4.2016

Kiintoainehuuhtouman lähteet Suomessa 2000-luvulla, arvio eri lähteiden perusteella (Tattari ym. 2015) Haja-asutus 0 % Teollisuus 1 % Hulevedet 11 % Turvetuotanto 0 % Luonnonhuuhtouma 9 % Metsätalous 4 % Maatalous 75 % 16 1.4.2016

Kiitos! 17 1.4.2016

18 Teppo Tutkija 1.4.2016