Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto 9.4.2013 Miia Koski, Vammaispalveluhanke Etevan osahanke
Tausta Hyvinkää, Riihimäki ja Eteva kuntayhtymän yhteistyöhanke Kaste-rahoitteisessa Vammaispalveluhankkeessa Perheiden palvelujen kehittäminen Tavoitteena mm. luoda lasten ja perheiden tuen tarpeen arviointiin yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun perustuva malli Tärkeää on miettiä perhekohtaisesti miten kodin tukeminen ja yhteistyö toteutuu Tähän yksilökeskeisen elämänsuunnittelun ja perhelähtöisyyden periaatteet antavat hyvän ja joustavan viitekehyksen 2
Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) Ihminen keskiössä Se tarkoittaa, että ihmistä autetaan ja tuetaan ajattelemaan, mitä hän haluaa elämältään nyt ja tulevaisuudessa. Millaista tukea hän tarvitsee elääkseen haluamallaan tavalla? Tavoitteena on saada aikaan positiivista muutosta henkilön elämässä. YKS:ssa puhutaan muutosmatkasta, henkilöstä itsestään lähtevästä voimaantumisesta. YKS-prosessi johdattaa jatkuvaan kuuntelemiseen ja oppimiseen, joissa lähtökohtana ovat henkilölle tärkeät asiat. 3
Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu työotteena Yksilökeskeinen ajattelu *lähtökohtana henkilön voimaantuminen ja osallisuus Yksilökeskeinen suunnittelu *mitä henkilö haluaa elämältään? Näiden asioiden tunnistaminen Yksilökeskeinen toiminta *miten ihmistä voidaan tukea elämään omannäköistä elämää? 4
Perhelähtöisyys Perheiden ja työntekijöiden yhteistyö, joka kunnioittaa perheen tapaa elää ja asettaa tavoitteita itselleen ja yksittäiselle lapselle. Keskeisenä tavoitteena on saada käsitys perheen arjen sujumisesta Perhe nähdään asiantuntijana, päätöksen tekijänä lasta ja perhettä koskevissa asioissa sekä pysyvänä vaikuttajana lapsen elämässä. Kun taas ammattilaiset ovat vain tilapäisiä vaikuttajia perheellä on etuoikeus olla mukana määrittelemässä perheen tarvitsemia palveluja sekä oman osallistumisensa intensiteettiä (Määttä ja Rantala, 2010) 5
Perhelähtöisyyden periaatteet Perheeseen suuntautuminen: palveluja tarjotaan koko perheelle, ei vain lapselle. Kiinnostus perheen arjen sujumisessa. Positiivisuus: usko vanhempien kykyihin, hyväksyvä asenne, valoisa näkemys lapsen tulevaisuuteen ja innostus työskentelyyn perheen kanssa Herkkyys: vanhempien kenkiin asettuminen, halu ymmärtää kulttuurisia eroavuuksia ja vanhempien pyrkimyksiä Joustavuus: palvelujen tarjoaminen yksittäisten perheiden tarpeiden ja muuttuvien tilanteiden mukaan. Ystävällisyys Tuetaan vanhempaa osallistumaan! Annetaan kaikille mahdollisuus osallistua tasavertaisesti! Autetaan lasta auttamalla perhettä! (Määttä ja Rantala, 2010) 6
Yksilökeskeinen elämän suunnittelu Perhelähtöisyys PERHE- YKS 7
Perhekeskeinen suunnitelma (Family Essential Lifestyle Plan) Yksilön sijasta tarkastelun kohteena koko perhe (yksilönä perheessä, perheenä) Nykyisten palaverikäytäntöjen uudistaminen http://www.helensandersonassociates.co.uk
Kysymysten asettelu Perheen esittely - Mitä toisissamme arvostamme ja mistä pidämme? - Perheelle tärkeät ihmiset? Mikä on meille tärkeää? - perheenä? suhteessa muihin (esim. lähi-ihmiset) perheen yhteisiä tekemisiä aikataulut ja perheen rytmi tärkeät rutiinit ja rituaalit perheessä perheen arvot
- jokaiselle yksilöinä? Jokainen kuvailee itselleen tärkeät asiat omasta näkökulmastaan, huolimatta siitä mitä muut perheenjäsenet niistä ajattelevat. - Nyt ja tulevaisuudessa? Mitä tukea tarvitsemme? - perheenä? perheenjäsenten toisiltaan tarvitsema tuki muilta lähi-ihmisiltä, ystäviltä, sukulaisilta, naapureilta - yksilöllisesti?
Asiat, jotka haluamme ratkaista (Kysymyksiä/asioita, jotka vaativat ratkaisua/joiden parissa kamppailemme) - Perheenä? - Yksilöllisesti? Mitkä asiat toimii? - Perheessämme? - Yksilöllisesti, jokaisen omasta näkökulmasta? Mitkä asiat ei toimi? - Perheessämme? - Yksilöllisesti, jokaisen omasta näkökulmasta? Mitä olemme päättänyt tehdä? - Mitä ei toimi - listalla oleviin tehdään? - Kuka tekee? - Milloin tekee?
Apu esimerkiksi palvelusuunnitteluun valmistautumiseen Mikä on meille tärkeää nyt? Tulevaisuudessa? - Suhteessa muihin - Perheen yhteisissä tekemisissä - Aikataulut ja perheen rytmi - Tärkeät rutiinit ja tavat perheessä - Perheen arvot Asiat, joihin haluaisimme muutosta, ratkaisun tai jotka pitäisi selvittää? Mitkä asiat perheessämme ei toimi? Perheen arjen sujuminen Mitä tukea tarvitsemme muilta ihmisiltä? Mitä muuta tukea tarvitsemme? - Perheen jäsenet toisiltaan - Muilta lähi-ihmisiltä, sukulaisilta, ystäviltä, naapureilta - Taloudellinen tuki - Apuvälineet - jne. PALVELUIDEN KARTOITUS JA SUUNNITTELU Mitkä asiat perheessämme toimii?
Prosessina Perhe Perheen ja työntekijän yhteistyö => Tuki asioiden ja arjen tilanteiden pohtimiseen perheen määrittämällä intensiteetillä Tavallinen elämä Perheiden erilaiset tarpeet määrittelevät palvelujen määrää ja luonnetta Perhelähtöinen palveluratkaisu Mukailtu taulukkoa Perhekeskeisten palvelujen ominaisuudet Wolery, Strain & Bailey 1993, Rantala 2002 teoksessa Määttä & Rantala 2010.
Miten sijoittuu palveluohjauskentässä? Yleinen palveluohjaus Kunnan sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Perheen kuuleminen, kuulumiset ja tilanne lyhyesti (suppea) avun, tuen ja palvelutarpeen arviointi Neuvonta ja ohjaus Koordinointi, palvelujen yhteensovittaminen Palvelusuunnitelma Asiakassuhde ei rakennu intensiivisen asiakassuhteen varaan suuri asiakasmäärä Voimavarakeskeinen palveluohjaus ( PERHEYKS ) vammaispalvelujen perhetyöntekijä Malli lähtee perheen voimavaroista ja korostaa perheen omien tavoitteiden toteuttamisen tärkeyttä Tukeminen ja neuvonta keskeistä
Lähteet Määttä, P. & Rantala, A. 2010. Tavallisen erityinen lapsi. Yhdessä tekemisen toimintamalleja. Sanderson, H. & Acraman, C. Family Essential Lifestyle Plans. http://www.helensandersonassociates.co.uk/media/10232/family%2 0essential%20lifestyle%20plans.pdf