Vadelman lajikeseuranta 2007 2010 Loppuraportti



Samankaltaiset tiedostot
MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Mansikan lajikeseuranta tiloilla LOPPURAPORTTI

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Löytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Karhunvadelman viljely

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Herukat: Taimet ja lajikkeet

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Amppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

Hedelmän- ja marjanviljely

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Avomaan vihannesviljely

Viinirypälelajikkeiden kuvasto

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Vadelman eri tuentamenetelmät

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

Omenakalenteri suomalaisia maatiaislajikkeita. o m e n a k a l e n t e r i esittelee kuukausittain kotimaisen

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Cf. Maatalouden. Mansikan lajikeseurantakokeet. vuosina Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Taa Hietaranta. Nl, tutkimuskeskus

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976

OMENAT. ANANASKANELI I-III Venäjä. ANTONOVKA I-V Ukraina. AMOROSA I-III Ruotsi, Balsgård Ingrid Marie x Filippa

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Akselipainotutkimus SjT

Omenat Kesälajikkeet Borgovskoje Esteri Junost Norland Pirja

Modduksen vaikutus kasviin

MATKARAPORTTI. Marjanviljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Itä-Suomi

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Hamppu viljelykiertokasvina

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Transkriptio:

Vadelman lajikeseuranta 27 21 Loppuraportti Helena Kauppinen Marjaosaamiskeskus 21 1

1. Tiivistelmä...3 2. Seurannan toteutus...4 2.1. Taimet...4 2.2. Marjatilat...4 2.3. Olosuhteet...5 3. Versojen pituus...9 4. Versojen paksuus...9 5. Talvenkesto...1 6. Kauppakestävyys...11 7. Satotulokset...12 7.1. Tila 3, vuosi 28...12 7.2. Tila 3, vuosi 29...12 7.3. Tila 3, vuosi 21...14 7.4. Tila 5, vuosi 29...15 7.5. Tila 5, vuosi 21...16 7.6. Tila 9, vuosi 28...17 7.7. Tila 9, vuosi 29...18 7.8. Tila 9, vuosi 21...19 8. Aistinvarainen arviointi tuoremarja...2 8.1. Maku...2 8.2. Rakenne...2 8.3. Muoto...21 8.4. Väri...21 8.5. Aistinvarainen arviointi pakastemarja...22 8.5.1. Maku...22 8.5.2. Ulkonäkö...22 8.6. Laboratoriotulokset pakastemarja...23 8.6.1. Luontainen sokeri...23 8.6.2. Happamuus...23 9. Kasvuhavainnot ja viljelijäarviot...24 9.1....24 9.2. Muskoka...25 9.3....26 9.4. Vertödi Venusz...27 9.5. K 81-6...28 9.6. K 93-11...29 9.7. Malling Minerva...3 9.8. Borgund...31 9.9. Krodo...32 9.1. Illuzia...33 9.11. Trojana...34 9.12. Meteor...35 9.13. Kolokolsik...36 2

1. Tiivistelmä Lajikeseurannan tavoitteena oli löytää satoisa ja viljelyvarma lajike suomalaisiin olosuhteisiin. Verrannelajikkeena oli sekä yhdellä tilalla Muskoka. Yksikään seurannassa mukana ollut lajike ei täyttänyt täysin seurannan tavoitetta, vaikka hyviä ominaisuuksia osasta löytyikin. lajike on suurimarjainen, nopea poimia ja näyttävyytensä ansiosta helppo myydä. Lajikkeella on kuitenkin meidän oloissamme kaksi ongelmaa; sen talvehtimisessa on suurta vaihtelua, pahimmillaan 9 % kasvustosta tuhoutui talvella 29 21. Lisäksi lajike on erittäin arka vatun äkämäpunkin levittämälle virukselle. Äkämäpunkille ei näyttäisi olevan täysin toimivaa torjuntakeinoa, ja kerran virukseen saastunutta kasvustoa ei pystytä puhdistamaan. Seurannassa talvehtivat hyvin lajikkeet Trojana, Kolokolsik ja Meteor. Viljelijät eivät pitäneet Trojanan mausta, mutta kuluttajille se kyllä kelpasi. Trojanan ongelma on kuitenkin marjan kestävyys, marja on hauras, ei kestä hellettä ja sen kauppakestävyys on huono. Sato jäi myös pieneksi. Kolokolsik on kauppakestävyydeltään n luokkaa, mutta sen ongelma saattaa olla vaikea poimittavuus. Viljelijöiden kokemuksen mukaan marja ei tahdo irrota kannasta. Maun suhteen viljelijät olivat kuluttajia kriittisempiä. Meteor- lajiketta oli seurannassa vain yhdellä tilalla. Lisäksi saimme kommentteja seurannan ulkopuoliselta viljelijältä. Lajike on erittäin aikainen, mutta sen kauppakestävyydestä on seurannan perusteella ristiriitaista tietoa. Myös venäläisestä Krodo-lajikkeesta tulisi saada lisää kokemuksia. Lajiketta oli seurannassa myös vain yhdellä tilalla. Viljelijä piti sen mausta, mutta jostain syystä kuluttajat antoivat sille huonon makuarvion 29, seuraavana vuonna sitä pidettiin jo hyvän makuisena. Lajike talvehti kohtalaisesti ja oli kauppakestävyydeltään hyvä. Illuzia- ja Malling Minerva-lajikkeita yhdisti huono talvenkestävyys sekä huono kauppakestävyys. Molemmat lajikkeet muuttavat värinsä nopeasti poiminnan jälkeen. Kanadalaiset numerolajikkeet K81-6 ja K 93-11 saivat alhaiset arvosanat makuraadilta. Lisäksi K 93-11 talvehti huonosti ja sillä oli huono kauppakestävyys. K81-6 oli näillä osa-alueilla parempi. Vertödi Venusz- lajikkeen odotettiin olevan pari viikkoa -lajiketta aikaisempi, mutta kokemuksemme mukaan se olikin myöhäinen. Lajike oli talvenkestävä ja sillä oli hyvä kappakestävyys, ja siitä onkin syytä hankkia lisäkokemuksia. Norjalaisen Borgund-lajikkeen talvenkestävyys oli kohtalainen, mutta kauppakestävyys a heikompi, eikä maku hurmannut viljelijöitä eikä kuluttajia. 3

2. Seurannan toteutus 2.1. Taimet n ja Muskokan taimet toimitti Marjoniemen taimitarha (www.marjoniementaimitarha.fi ). Venäläistä alkuperää olevat lajikkeet Krodo, Illuzia, Trojana, Kolokolsik ja Meteor toimitti Marja- Suomen Taimituotanto (www.taimituotanto.net ) n taimet toimitti Marja-Suomen taimituotanto Oy. (www.taimituotanto.net ) Vertödi Venus taimet toimitti Proplant www.proplant.hu. Unkari/Sveitsi K81-6 ja K 93-11 taimet toimitti G.W. Allen Nursery Ltd, www.gwallennursery.com/ Kanada Malling Minervan taimet toimitti R.W. Walpone (www.rwwalpole.co.uk ) Iso-Britannia. Taimet tulivat Marja-Suomen Taimituotannon kautta. Norjalaisen Borglund-lajikkeen taimet toimitti Al Gartnerhallen (www.gartner.no ) Lisäksi pyrkimyksensä oli saada Virosta Alvi- lajiketta. Saimmekin erän lajikkeen juurimassa, mutta juuret olivat tuhoutuneet matkalla. Yhteyshenkilönä oli Liina Arus Eesti Maaülikoolista. Yritimme myös saada hankituksi Prelude- lajiketta, mutta taimet eivät saaneet Kanadasta vientilupaa. Taimet olisi toimittanut Ghesquire Plant Farms LTD (www.ghesquierefarms.com ) Ulkomaiset taimet tulivat Suomeen keväällä 28. Ne istutettiin jatkokasvatusta varten 1-11 cm potteihin, joissa niitä hyödettiin 1-2 kk. Istutus tiloilla koelohkoille tehtiin kesäkuussa. 2.2. Marjatilat Seurantaan osallistuivat seuraavat marjanviljelijät: Markku Savolainen, Leppävirta Jukka Rissanen, Kaavi Erkki Kalilainen, Suonenjoki Erkki Tuomela/Veikko Raivio, Suonenjoki Pirjo Dalman, Nuijamaa Eino Schwarz, Rautalampi Rauno Miettinen, Leppävirta Ilkka Argillander, Siilinjärvi Eulalia Kaivola, Rautalampi Yhdellä tilalla seuranta lopetettiin kesken, koska valitulla lohkolla koelajikkeiden satoversot paleltuivat täysin joka talvi. 4

2.3. Olosuhteet Osalla tiloista lämpötilaa seurattiin mittausnapein 4 h:n välein. Tässä esimerkit mittaustuloksista. Lämpötila Kaivolan tilalla Rautalammilla vadelmapellolla 1,5 metrin korkeudessa 18.8.28-15.8.29 Lämpötila Kaivolan tilalla Rautalammilla vadelmapellolla maan rajassa 18.8.28-15.8.29 5

Lämpötila Kaivolan tilalla Rautalammilla vadelmapellolla 1,5 metrin korkeudessa 5.8.29-2.8.21 Lämpötila Kaivolan tilalla Rautalammilla vadelmapellolla maan rajassa 5.8.29-2.8.21 6

Lämpötila Kalilaisen tilalla Suonenjoella 1,5 metrin korkeudessa18.8.28-18.8.29 Lämpötila Kalilaisen tilalla Suonenjoella maan rajassa18.8.28-18.8.29 7

Lämpötila Kalilaisen tilalla 1,5 metrin korkeudessa 5.8.29-2.8.21 Lämpötila Kalilaisen tilalla Suonenjoella maan rajassa 5.8.29-2.8.21 8

3. Versojen pituus Versojen pituus mitattiin elokuussa 27 ja 28 Versojen pituus keskimäärin cm 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Muskoka Vertödi Venusz K 81-6 K93-11 Malling Minerva Borgund Krodo Illuzia Trojana Kolokolsik Meteor 4. Versojen paksuus Versojen paksuus on mitattu vuosina 27 ja 28 elokuun lopussa 3 cm korkeudelta. Verson paksuus keskimäärin 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Muskoka Vertödi Venusz K 81-6 K93-11 Malling Minerva Borgund Krodo Illuzia Trojana Kolokolsik Meteor Meteor-lajikkeesta ei ole mittaustuloksia, mutta lajiketta kasvattanut kokeen ulkopuolinen viljelijä kertoi sen olevan niin paksu, että leikkaaminen samoilla työvälineillä ei tahdo onnistua. 9

5. Talvenkesto Oheisessa kaaviossa on talvenkestävyys keskimäärin. Lajikekohtaisesti saattaa olla suuriakin tilakohtaisia eroja. Talvenkestävyys 5 4 3 2 1 Muskoka Talvivioituksien laskeminen: Tilalla arvostellaan: 5 ei vioituksia 4 osa versoista vioittunut hangen päältä 3 kaikki versot vioittuneet hangen päältä 2 osa versoista kokonaan paleltunut 1 kaikki satoversot paleltuneet Vertödi Venusz K 81-6 K93-11 Malling Minerva Borgund Krodo Illuzia Trojana Kolokolsik Meteor 27-28 28-29 29-21 Näistä lasketaan keskiarvot kullekin lajikkeelle. Kokeen aikana todettiin, että arviointiasteikko ei ollut tarpeeksi tarkka. Käytännössä nähtiin, että talvenkestävyyden keskiarvo lajikkeella tulisi olla noin 4,5 ollakseen kohtuullinen. Muskoka- ja Meteor-lajikkeita oli kokeessa vain yhdellä tilalla. Näiden osalta hankittiin tietoa myös haastattelemalla lajiketta seurannan ulkopuolella kasvattaneita viljelijää/viljelijöitä. 1

6. Kauppakestävyys Kauppakestävyys vrk 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Muskoka Vertödi Venusz K (81-6) K93-11 Malling Minerva Borgund Krodo Illuzia Trojana Kolokolsik Meteor Kauppakestävyys on mitattu säilyttämällä marjoja kylmiössä ja tarkkailemalla, montako päivää ne silmämääräisesti arvioituna ovat kauppakelpoisia. Suuret erot vuoden 29 ja 21 välillä johtunevat kesien erilaisista säistä ja homeiden ym. esiintymisestä. Meteor-lajikkeen marjoja ei ollut yhteisessä kauppakestävyyskokeessa, mutta viljelijä oli vuonna 29 mitannut niiden säilyvyyttä seuraavasti: Poiminta 16.8.29 Arviointi 17.8.29 + 2.8.29 + 24.8.29 - Kokeen ulkopuolinen viljelijä, joka on viljellyt Meteor-lajiketta kertoi luopuneensa siitä, koska hänen mielestään se mehustui jo muutamassa tunnissa poiminnan jälkeen toripöydällä. 29 21 11

7. Satotulokset Satotuloksia saatiin -3 tilalta lajiketta kohti. Oheisissa tuloksissa sato on laskettu hehtaaria kohti. 7.1. Tila 3, vuosi 28 Poimittu sato kg/ha 28, tila 3 6 5 4 3 2 Borgund Trojana K 81-6 1 29.7. 3.8. 14.8. 7.2. Tila 3, vuosi 29 Poimittu sato kg/ha 29, tila 3 25 2 15 1 5 Borgund Trojana K 81-6 23.7. 26.7. 29.7. 2.8. 5.8. 9.8. 12

Kokonaisato kg/ha 29, tila 3 8 7 6 5 4 3 2 1 Borgund Trojana K 81-6 1 marjan paino 29, tila 3 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 23.7. 29.7. 9.8. Borgund Trojana K 81-6 13

7.3. Tila 3, vuosi 21 Poimittu sato kg/ha 21, tila 3 16 14 12 1 8 6 4 Borgund Trojana K 81-6 2 19.7. 22.7. 26.7. 27.7. 1.8. 5.8. 8.8. Kokonaissato kg/ha 21, tila 3 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Borgund Trojana K 81-6 1 marjan paino 21, tila 3 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 22.7. 26.7. 1.8. 5.8. 8.8. Borgund Trojana K 81-6 14

7.4. Tila 5, vuosi 29 Poimittu sato kg/ha 29, tila 5 4 35 3 25 1 K 93-11 2 Muskoka 15 Malling Minerva 1 Meteor 5 21.7. 26.7. 3.7. 4.8. 1.8. 16.8. 23.8. Kokonaissato kg/ha 29, tila 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1 K 93-11 Muskoka Malling Minerva Meteor Sadan marjan paino 29, tila 5 6 5 4 3 2 1 1 K 93-11 Muskoka Malling Minerva Meteor 3.7. 16.8. 15

7.5. Tila 5, vuosi 21 n talvivaurioiden arvioitiin olevan 9% ja Malling Minervan talvivaurioiden 5 %. Poimittu sato kg/ha 21, tila 5 6 5 4 3 2 1 K 93-11 Muskoka Malling Minerva Meteor 15.7. 19.7. 21.7. 24.7. 26.7. 27.7. 29.7. 31.7.. 2.8. 4.8. 9.8. 11.8. Kokonaissato kg/ha 21, tila 5 3 25 2 15 1 5 K 93-11 Muskoka Malling Minerva Meteor 16

7.6. Tila 9, vuosi 28 Poimittu sato kg/ha 28, tila 9 7 6 5 4 3 2 1 3.7. 3.8. 7.8. 12.8. 18.8. 24.8. 3.8. 6.9. 16.9. 26.9. Kokonaissato kg/ha 28, tila 9 Illuzia Malling Minerva 8 7 6 5 4 3 2 1 Illuzia Malling Minerva 17

7.7. Tila 9, vuosi 29 Poimittu sato kg/ha 29, tila 9 3 25 2 15 1 Illuzia Malling Minerva 5 21.7. 26.7. 3.7. 4.8. 11.8. 18.8. 25.8. Kokonaissato kg/ha 29, tila 9 25 2 15 1 5 Illuzia Malling Minerva Sadan marjan paino 29, tila 9 3 25 2 15 1 Illuzia Malling Minerva 5 26,7, 14.8. 25.8. 18

7.8. Tila 9, vuosi 21 Poimittu sato kg/ha 21, tila 9 35 3 25 2 15 1 Illuzia Malling Minerva 5 2.7. 23.7. 28.7. 2.8. 6.8. 11.8. 15.8. 19.8. Kokonaissato kg/ha 21, tila 9 25 2 15 1 5 Illuzia Malling Minerva 19

8. Aistinvarainen arviointi tuoremarja 8.1. Maku Maku kuluttajien arvioimana 5 4 3 2 1 Muskoka 8.2. Rakenne Vertödi Venusz K 81-6 K93-11 Mallin Minerva Borgund Krodo Illuzia Trojana Rakenne kuluttajien arvioimana Kolokolsik Meteor 29 21 5 4 3 2 1 Muskoka Vertödi Venusz K 81-6 K93-11 Malling Minerva Borgund Krodo Illuzia Trojana Kolokolsik Meteor 29 21 2

8.3. Muoto Muoto kuluttajien arvioimana 5 4 3 2 1 Muskoka 8.4. Väri Vertödi Venusz K 81-6 K93-11 Malling Minerva Borgund Krodo Illuzia Trojana Väri kuluttajien arvioimana Kolokolsik Meteor 29 21 5 4 3 2 1 Muskoka Vertödi Venusz K 81-6 K93-11 Malling Minerva Borgund Krodo Illuzia Trojana Kolokolsik Meteor 29 21 21

8.5. Aistinvarainen arviointi pakastemarja 8.5.1. Maku Maku kuluttajien arvioimana, pakastevadelma 5 4 3 2 1 Muskoka 8.5.2. Ulkonäkö Vertödi Venusz K (81-6) K93-11 Malling Minerva Borgund Krodo Illuzia Trojana Kolokolsik Meteor Ulkonäkö kuluttajien arvioimana, pakastevadelma 29 21 5 4 3 2 1 Muskoka Vertödi Venusz K (81-6) K93-11 Malling Minerva Borgund Krodo Illuzia Trojana Kolokolsik Meteor 29 21 22

8.6. Laboratoriotulokset pakastemarja 8.6.1. Luontainen sokeri Luontainen sokeri (pakastevadelma) 16 14 12 1 8 6 4 2 Muskoka Vertödi Venusz K 81-6 K93-11 Malling Minerva Borgund Krodo 8.6.2. Happamuus Ph (pakastevadelma) Illuzia Trojana Kolokolsik Meteor 29 21 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Muskoka Vertödi Venusz K (81-6) K93-11 Malling Minerva Borgund Krodo Illuzia Trojana Kolokolsik Meteor 29 21 23

9. Kasvuhavainnot ja viljelijäarviot 9.1. Lähtötiedot: Kanadalainen jaloste vuodelta 1943. Viking x (Loganinmarja x Ranere). Kirkkaan punaiset, kekomaiset, pienet tai keskikokoiset marjat. Hedelmäliha kiinteä, maku hapahko, mieto. Satoisuus keskinkertainen. Ei arka versotaudille, saastuu joskus voimakkaasti härmään. talvenkestävyys. Helposti poimittava, marjat ovat hyvin esillä. Maamme viljellyin lajike. Tulokset: OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Kohtalainen Vaurioita talvella 29-21 Kasvutapa Aikaisuus Satokausi Marjojen koko Versot piikkisiä, keskimittaisia tai pitkiä, tukevia Keskimääräinen Pitkä 1 marjan paino 225 g Koon vaihtelu Tasakokoisia Muoto Pyöreitä Väri n punainen Värin tasaisuus Tasainen väritys Kauppakestävyys Taudinalttius ja tuholaiset Sato Vähän harmaahometta 29. Jonkin verran versotautia. Alkusato niukka, satokauden puolivälissä tuottaa runsaasti, sitten hiipuu Maku (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 29 3, 21 3,4 Rakenne 29 3,9 21 3,9 Asteikko 1-5, maksimi 5 Muoto 29 3,4 21 3,9 Väri 29 3,4 21 3,9 Pakastettu marja Sokeripitoisuus 29 8,3 211 15,2 Ph 29 3 21 3,25 Maku (kuluttajien arvio) 29 2,6 21 2,9 Rakenne(kuluttajien arvio) 29 3,5 21 2,7 Viljelijöiden vapaat kommentit Lähti ensimmäisenä kasvuun, kärsi keväthalloista Marjat hyvin esillä, peruskestävä lajike Heikko sato Huonoin sato koelajikkeista 24

9.2. Muskoka Lähtötiedot: Kanadalainen jaloste vuodelta 195. Newman x Herbert. Marjakoko hieman pienempi kuin lla, mutta marjoja enemmän, joten satoisuus on samaa luokkaa. Marja on melko kiinteä ja aromikas. Talvenkestävyys hyvä. Versotaudinkestävyys huono, härmänkestävyys hyvä. Vaatii enemmän leikkausta kuin. Toiseksi yleisin lajikkeemme. Tulokset: OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Kasvutapa Aikaisuus Satokausi Marjojen koko Versoo runsaasti Keskimääräinen Pitkä 1 marjan paino 27 g Koon vaihtelu Tasakokoisia Muoto Pyöreitä Väri Erittäin hyvä Värin tasaisuus Kauppakestävyys Erinomainen Taudinalttius Vähän harmaahometta Sato Antaa satoa tasaisesti koko satokauden Maku (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 29 4,4, 21 3,5 Rakenne 29 3,4 21 3,6 Asteikko 1-5, maksimi 5 Muoto 29 3,9 21 4 Väri 29 4,1 21 4,7 Pakastettu marja Sokeripitoisuus Ph Maku (kuluttajien arvio) 2Rakenne(kuluttajien arvio) Viljelijöiden Varmasatoinen, koska hyvä talvenkestävyys vapaat kommentit 25

9.3. Lähtötiedot: Scottish Crop Research Instituten jaloste, Iso-Britannia. Glen Prosen x Meeker. Rusassatoinen, hyvän makuinen lajike. Piikitön, kasvuvoimainen. Sivuversoista on helppo poimia marjat. Marjan keskipaino 3,9 g. Tällä hetkellä eniten istutettu lajike (Iso-Britanniassa). Talvenkesto vaihteleva. Lajike on tuottanut kokeissa poikkeuksellisen suuria satoja, marjat ovat kiinteitä ja se on tuonut vadelmanviljelyyn kokonaan uusia mahdollisuuksia. Tulokset: OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Kohtalainen, vaihtelee hyvän ja huonon Suurta vaihtelua tilojen välillä. Pääsääntöisesti talvivaurioita 29-21. välillä Kasvutapa Piikitön Aikaisuus Satokausi Marjojen koko n luokkaa tai hiukan myöhäisempi Pitkä 1 marjan paino 32-54 g Koon vaihtelu Marjat pienenevät satokauden loppua kohti, ovat silti isoja Muoto Pitkulaisia pyöreähköjä Väri Värin tasaisuus Tasainen Kauppakestävyys Taudinalttius ja tuholaiset Sato Osalla tiloista runsaasti äkämäpunkkia Runsassatoinen Muita lajikkeita herkempi äkämäpunkin levittämälle virukselle. Äkämäpunkki aiheutti ongelmia osalla tiloista, koska torjunta ei tunnu tehoavan. Maku (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 29 3,4 21 3,5 Rakenne 29 4,1 21 4,2 Asteikko 1-5, maksimi 5 Muoto 29 4,2 21 3,5 Väri 29 3,7 21 3,5 Pakastettu marja Sokeripitoisuus 29 5,9 21 8,5 Ph 29 3 21 3,25 Maku (kuluttajien arvio) 29 3,1 21 2,9 Ulkonäkö (kuluttajien arvio) 29 3,8 21 4,2 Viljelijöiden Satoisa, jos talvehtii Helppo myydä Nopea poimia Riskinä talvivauriot vapaat kommentit 26

9.4. Vertödi Venusz Lähtötiedot: Fertod Small Fruit Research Institute- marjantutkimuslaitoksen uusi lajike. Sitä on testattu Saksassa, Espanjassa, Unkarissa ja Kiinassa yli kolme kasvukautta. Sen odotetaan vaikuttavan Euroopan vadelmantuotantoon sen aikaisuuden ja lyhyen kypsymisajan, sekä marjan laadun vuoksi. Satoa se tuottaa noin 15 päivää aiemmin kuin. Sen sanotaan olevan aikaisin saatavilla olevista lajikkeista. Lisäksi sen marja on hyvälaatuinen; marja painaa keskimäärin 6,4 g ja on kartiomainen 3,4 cm pitkä. Tulokset OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Vaurioita talvella 29-21 Kasvutapa Lyhyehköt versot, ei piikkejä Aikaisuus Myöhäinen Tämän piti olla aikainen? Satokausi Marjojen koko Isoja 1 marjan paino Koon vaihtelu Muoto Pitkulaisia Väri n punainen Värin tasaisuus Tasainen Kauppakestävyys Taudinalttius ja tuholaiset ei esiintynyt Sato Poiminta helppoa Maku (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 29 1,9 21 3 Rakenne 29 3,5 21 3,5 Lihaisa, siementä tuskin tuntee Asteikko 1-5, maksimi 5 Muoto 29 3,4 21 3 Väri 29 2,75 21 3,5 Pakastettu marja Sokeripitoisuus 29 5,9 21 12,2 Ph 29 3,1 21 3,1 Maku (kuluttajien arvio) 29 2,4 21 2,8 Ulkonäkö (kuluttajien arvio) 29 3,6 21 3,2 Viljelijöiden Tasainen, rehevän oloinen kasvusto. Vähän a myöhäisempi. vapaat kommentit 27

9.5. K 81-6 Lähtötiedot: (Muskoka selfed 3 times x Latham) Nova Scotia, Kanada K81-6 tuottaa keskipitkiä versoja, jotka ovat vain tyvestä piikkisiä. Marjat ovat suuria ja hyvänmakuisia ja kypsyvät myöhään. Lajike on myöhäinen. Marjat ovat suuret, kiinteät ja hyvälaatuiset, hyvä maku. Talvenkesto on n luokkaa. Tulokset OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Kohtalainen Kasvutapa Aikaisuus Myöhäinen Satokausi Pitkä Marjojen koko 1 marjan paino Koon vaihtelu Tasakokoisia Koko säilyy koko satokauden Muoto Pitkulaisia Väri n punainen Värin tasaisuus Kauppakestävyys Taudinalttius ja tuholaiset Tauteja ei esiintynyt Sato Satoisa Maku /mitäänsanomaton (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 21 2,75 Rakenne 21 2 Muoto 21 3,6 Väri 21 3,75 Pakastettu marja Sokeripitoisuus 29 6,4 21 11,5 Ph 29 2,8 21 3,8 Maku (kuluttajien arvio) 29 2,3 21 2,67 Ulkonäkö (kuluttajien arvio) 29 3,5 21 2,6 Viljelijöiden vapaat kommentit Tuuhea pensas, pitäisi istuttaa tavallista harvempaan? Isot marjat, jopa 3-3,5 cm pitkiä. Ei niin hyvänmakuinen kuin Borgund, mieto maku. Jotkut marjat mauttomia. Sama aikaisuus kuin Trojana. Nuput aikaisin, pitäisi olla myöhäinen? Sato kohtalainen, mutta maku huono. 28

9.6. K 93-11 Lähtötiedot: (Nova x Glen Moy) Kanadan Nova Scotiassa vuonna 23 tehtyjen talvenkestävyyskokeiden perusteella K93-9- ja K93-11 lajikkeilla oli vähiten talvivaurioita. Lajikevertailussa leikattiin alas pahiten kärsineet lajikkeet ja lopuista kerättiin sato. Vain K93-11 tuotti kelvollisen satomäärän, 3,2 t/ha. Se on keskimyöhäinen lajike, jossa on lyhyet versot sekä kiiltävät, kiinteät ja kirkkaanpunaiset marjat. (Lähde: Ministry of Agriculture food and rural affairs, Ontario http://www.omafra.gov.on.ca/english/crops/hort/news/allontario/ao34a3.htm) Tulokset OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Heikko Kasvutapa Aikaisuus Satokausi Marjojen koko Isoja 1 marjan paino Koon vaihtelu Muoto Pitkulaisia Väri Värin tasaisuus Epätasainen Kauppakestävyys Huono Pehmenee nopeasti Taudinalttius ja tuholaiset Sato Ei tauteja/harmaahometta esiintyi Piikkien takia vaikea poimia Arviot vaihtelevat Maku Mitään sanomaton, hapan (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 29 2,6 21 1,8 Rakenne 29 3,4 21 3,3 Muoto 29 2,9 21 3,75 Väri 29 2,9 21 2,5 Pakastettu marja Sokeripitoisuus 29 4,3 21 8,6 Ph 29 2,9 21 2,9 Maku (kuluttajien arvio) 29 1,6 21 2,5 Ulkonäkö (kuluttajien arvio) 29 3,7 21 4,1 Viljelijöiden Ei haaro niin paljon kuin K 81-6. Aromikas. vapaat kommentit 29

9.7. Malling Minerva Lähtötiedot: Eurooppalaisen punaisen vadelman lisäksi risteytysvanhempina on käytetty pohjoisamerikkalaisia punaisia vadelmia Rubus occidentalis, Rubus crataegifolius ja Rubus phoenicolasius. Aikainen kesävadelma East Malling- tutkimuslaitokselta (http://www.eastmallingresearch.com) Iso- Britanniasta. Kasvutapa on tiivis, lajike on resistenssi tauteja ja tuholaisia vastaan. Malling Minerva soveltuu aikaisuutensa (Pari viikkoa aikaisempi kuin ) vuoksi kasvukauden pidentämiseen. Se sopii hyvin myös katettuun viljelyyn, koska silmut aukeavat aikaisin ja tasaisesti ja sillä on tiivis kasvutapa. Koska se on helppohoitoinen, versot ovat piikittömät ja marjat hyvin esillä, lajike soveltuu hyvin myös itsepoimintaan ja kotipuutarhoihin. Tulokset OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Heikko Suurta vaihtelua Kasvutapa Aikaisuus Pitkät, ohuet versot Kuten Satokausi Antaa tasaisesti satoa koko satokauden, pitkä satokausi Marjojen koko Keskikokoisia 1 marjan paino 216-336 g Koon vaihtelu Muoto Pitkulaisia Väri, mutta muuttuu nopeasti Väri poimittaessa hyvä, muuttuu poiminnan jälkeen nopeasti harmahtavaksi Värin tasaisuus Kauppakestävyys Huono Huono, koska väri muuttuu nopeasti Taudinalttius ja tuholaiset Ei ongelmia Sato Maku (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku Rakenne Helppo poimia, pehmeät lehdet ja versot, mieto Muoto Väri Pakastettu marja Sokeripitoisuus Ph Maku (kuluttajien arvio) Ulkonäkö (kuluttajien arvio) Viljelijöiden vapaat kommentit Lajike sopisi kotipuutarhoihin 3

9.8. Borgund Lähtötiedot: (Distad x Viking), 1999 Norja, The Norvegian Crop Research Institute, Njös. 1979 (Rolf Nestby) Tuoremarkkinoille sopiva kesävadelma. Marja on kooltaan keskikokoisesta suureen, kirkkaan punainen, hyvän makuinen, kypsyy varhain. Satoisuus keskinkertaisesta suuriin satoihin, uudet versot hoikkia ja niitä kasvaa harvahkosti. Resistenssi versotaudeille. Tulokset OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Kohtalainen Talvivioituksia joka vuosi 28-21 Kasvutapa Aikaisuus Satokausi Marjojen koko Rentokasvuinen Hiukan a aikaisempi Lyhyt 1 marjan paino 35-45 g Koon vaihtelu Pienenee loppua kohti Muoto Pitkulaisia Väri Värin tasaisuus Tasainen Kauppakestävyys Heikompi kuin Taudinalttius ja tuholaiset Sato Ei tauteja tai tuholaisia Parempi kuin Maku /mitäänsanomaton (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 29 2 21 2,75 Rakenne 29 3 21 3 Arviot vaihtelevat Asteikko 1-5, maksimi 5 Muoto 29 4 21 3,5 Väri 29 4 21 2,5 Pakastettu marja Sokeripitoisuus 29 5,5 21 9,5 Ph 29 3 21 3,2 Maku (kuluttajien arvio) 29 3,2 21 2,1 Ulkonäkö (kuluttajien arvio) 29 4,2 21 1,5 Viljelijöiden vapaat kommentit 31

9.9. Krodo Lähtötiedot: Venäläinen lajike. Suositeltu Länsi-Siperian ja Itä-Siperian vyöhykkeillä. Pensas matalakasvuinen (1,2 1,5 m.), varret ovat vähähaaraisia, pensas versoo heikosti. Kestää talvet hyvin. Erittäin satoisia. Aikainen, lyhyt satokausi. Kestävä sienitauteja ja vadelman varsisääskeä vastaan. Marjat ovat isokokoisia (2,5 4,6 g.), tylppämuotoisia, vadelmanvärisiä. Hedelmäliha on hento, makeankirpeä maku, hieno tuoksu. Tulokset OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Kohtalainen Versoja paleltui hangen päältä Kasvutapa Aikaisuus Piikitön Myöhäinen Satokausi Marjojen koko Keskikokoisia 1 marjan paino Koon vaihtelu Muoto Väri Värin tasaisuus Kauppakestävyys Taudinalttius ja tuholaiset Vähän versotautia Sato Maku, makea marja (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 29 1,7 21 3,25 Rakenne 29 2,3 212,3 Asteikko 1-5, maksimi 5 Muoto 29 3 21 3,6 Väri 29 2 21 4 Pakastettu marja Sokeripitoisuus 29 4,55 21 12 Ph 29 3 213 Maku (kuluttajien arvio) 29 3,8 21 2,6 Ulkonäkö (kuluttajien arvio) 29 3,1 21 3,7 Viljelijöiden Poiminta helppoa Marja kuin tonttulakki, iso vapaat kommentit 32

9.1. Illuzia Lähtötiedot: Venäläinen lajike.varhainen kypsymisaika. Kestää talvet sekä kuivuudet hyvin, itsepölyttyvä (kaksikotinen), kestää sienitauteja ja tuholaisia. Tuottavuus (sato) 9,9 tonnia/ha. Marjat ovat isokokoiset (2,6-4,5g), punaiset, miellyttävän makuiset, varret ovat lyhyet. Tulokset OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Heikko Kasvutapa Aikaisuus Kuten Satokausi Pitkä Marjojen koko Isoja 1 marjan paino 228-357 g Koon vaihtelu Vaihtelee Muoto Pitkulaisia Väri Vaaleampi kuin Värin tasaisuus Tasainen Kauppakestävyys Huono, koska väri muuttui nopeasti Taudinalttius ja tuholaiset Sato Ei tauteja Hiukan arka äkämäpunkille Helppo poimia, ei piikkejä Maku (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 29 2,2 21 2,8 Rakenne 29 3,8 21 3,5 Täysin kypsänä erittäin hyvä, aromikas Muoto 29 2,8 22 3,8 Väri 29 3,2 21 3,6 Pakastettu marja Sokeripitoisuus 29 4,25 21 9,3 Ph 29 3 21 3 Maku (kuluttajien arvio) 29 3,6 21 2,4 Ulkonäkö (kuluttajien arvio) 29 4,2 21 3,3 Viljelijöiden vapaat kommentit 33

9.11. Trojana Lähtötiedot: Venäläinen lajike. Keskiverto kypsymisaika. Kestää talvet sekä kuivuudet hyvin. Kestää sienitaudit ja muut vadelman tuholaiset, myös versotaudin. Sato on keskivertoinen. Monipuolinen käyttö (tuorekäyttöön ja pakastettavaksi). Pensas 1,6-1,8 metriä, vähähaarainen, versoo keskivertoisesti. Versot ovat vahvat ja joustavat. Piikit kasvavat alaosassa ja ovat harvoja ja pehmeitä. Lehdet ovat pienikokoiset. Marjat ovat keskikokoiset (2,5 4 g), punaiset, erinomainen mieto maku. Tulokset OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Talvenkestävä, mutta ei kestä hellettä Kasvutapa Rentokasvuinen, piikkinen Aikaisuus Myöhäinen Vähän a myöhäisempi Satokausi Marjojen koko Keskikokoisia tai pieniä 1 marjan paino 145-24 g Koon vaihtelu Pienenee Muoto Pitkulaisia Väri Värin tasaisuus Tasainen Kauppakestävyys Huono Taudinalttius ja tuholaiset Ei esiintynyt Sato Marjat hauraita Maku Mitään sanomaton (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 29 3,2 21 3,2 Rakenne 29 2,1 21 2,4 Muoto 29 2,8 22 3,5 Väri 29 3,75 21 3,5 Pakastettu marja Sokeripitoisuus 29 7,3 22 13,4 Ph 29 3,3 21 3,2 Maku (kuluttajien arvio) 29 3,4 22 3,4 Ulkonäkö (kuluttajien arvio) 29 2,6 21 2,4 Viljelijöiden vapaat kommentit 34

9.12. Meteor Lähtötiedot: Venäläinen lajike. Vyöhykesuositukset ovat Pohjois-, Luode- ja Keski-Venäjä, Volgo-Vjätskin alue, Keski-Volzkin alue ja Keski-Tsernozemnyn alue. Pensas voi kasvaa kahden metrin pituiseksi. Kasvi on vähähaarainen, versoo keskivertoisesti, versot ovat vähän piikikkäitä. Kestää talvet hyvin, satoisa. Marjat ovat keskikokoiset (3 g), rubiininpunaiset, kartiomaiset, miellyttävän makuiset. Todella aikainen kypsymisaika. Altis kehrääjäpunkille. Tulokset OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Kasvutapa Aikaisuus Paksut versot, versoo vain vähän Erittäin aikainen Satokausi Marjojen koko Isoja tai keskikokoisia 1 marjan paino Koon vaihtelu Muoto Väri Värin tasaisuus Kauppakestävyys Kohtalainen/Huono? Mehustuu nopeasti, väri tummenee? Taudinalttius ja tuholaiset Sato Maku (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku Rakenne Muoto Väri Pakastettu marja Sokeripitoisuus Ph Maku (kuluttajien arvio) Ulkonäkö (kuluttajien arvio) Viljelijöiden vapaat kommentit Niin paksut versot, että vaikea leikata (viljelijäkommentti kokeen ulkopuolelta) 35

9.13. Kolokolsik Lähtötiedot: Venäläinen lajike.vyöhykesuositukset ovat Luode- ja Keski- Volzskin alue. Kasvi on vähähaarainen, kasvaa kaksi metriä korkeaksi. Pystykasvuinen. Kestää talvet hyvin, suurisatoinen. Kestävä sienitaudeille ja vadelman sääskille. Marjat ovat isokokoiset (2,3 4,7 g.), kirkkaanpunaiset, kartiomaiset, makeankirpeät, hieno tuoksu. Pitkä kypsymisaika. Tulokset OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Jonkin verran talvivaurioita 29-21 Kasvutapa Keskimittainen, normaali verson paksuus. Rentokasvuinen Aikaisuus Satokausi Marjojen koko 1 marjan paino Koon vaihtelu Muoto Väri Värin tasaisuus Kauppakestävyys Taudinalttius ja tuholaiset Sato Keskikokoisia Pitkulaisia Vaalea Kuin Runsaasti harmaahometta 29. Jonkin verran versotautia. Marjat hyvin esillä, mutta vaikeat poimia, eivät irtoa kannasta. Maku Mitäänsanomaton (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 29 3 21 3,25 Rakenne 29 2,6 21 2,6 Asteikko 1-5, maksimi 5 Muoto 29 2,8 21 2,6 Väri 29 3 21 3 Pakastettu marja Sokeripitoisuus 21 11,2 Ph 21 3,7 Maku (kuluttajien arvio) 22 2,6 Ulkonäkö (kuluttajien arvio) 21 2,7 Viljelijöiden vapaat kommentit 36