Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Heidi Laxström heidi.laxstrom@gtk.fi Olavi Kontoniemi olavi.kontoniemi@gtk.fi Raportin nimi Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008 2014. Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Tiivistelmä Tutkimusalue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Alajärven kunnassa. Tutkimukset alueella alkoivat vuonna 2008 sen jälkeen kuin harrastelijamalminetsijä oli lähettänyt GTK:lle kallionäytteen jossa oli 9520 ppb kultaa. Alueella on tehty kallioperäkartoitusta, geofysikaalisia maastomittauksia, geokemiallista näytteenottoa sekä syväkairausta. Kohteessa on kairattu yhteensä 10 reikää ja 995 metriä. Kulta esiintyy pääsääntöisesti kvartsidioriittin muuttuneessa vyöhykkeessä yhdessä kvartsijuonten ja arseenin kanssa. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Peurakallio, kultaesiintymä, syväkairaus, geokemialliset tutkimukset Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Alajärvi, Peurakallio. Karttalehdet P412 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä 13 Kieli Suomi Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue Länsi-Suomen yksikkö, va 323 Allekirjoitus/nimen selvennys Heidi Laxström Hanketunnus 2551013 Allekirjoitus/nimen selvennys Olavi Kontoniemi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 1.1 Sijainti 1 1.2 Varaukset ja tutkimusten tausta 2 2 TUTKIMUKSET JA TULOKSET 3 2.1 Kallioperäkartoitus 3 2.2 Geofysiikka 4 2.3 Iskuporanäytteenotto 5 2.4 Syväkairaukset 7 2.4.1 Vuoden 2013 kairaukset 8 2.4.2 Vuoden 2014 kairaukset 10 2.5 Kemian analyysit 12 3 YHTEENVETO JA AINEISTON TALLENNUS 12 4 KIRJALLISUUSLUETTELO 13 5 LIITTEET 13

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1.1 Sijainti Tutkimusalue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Alajärven kunnassa noin 2 km Kyyjärven valtatieltä pohjoiseen ja Paalijärven kylältä noin 1,5 km kaakkoon (kuva 1). Tutkimuksia alueella on tehty hyvin pienellä, kooltaan n. 800 x 400m alueella. Peurakallio sijaitsee karttalehdellä UTM P412. Alueella kasvaa pääosin aikuista mänty-kuusimetsää. Alue on melko peitteistä mutta Peurakallion lisäksi löytyy muutama pienempi kallioalue. Peurakallion iso kallioalue on maaston korkein kohta, muuten alue on hyvin matalaa. Alueen korkein kohta on 153 mpy, ja maapeitteen paksuus vaihtelee kairausten perusteella 3,90 ja 19,60 m välillä. Alueen läpi kulkee metsätie, mikä helpottaa alueella kulkemista. Asutusta alueella ei ole ja lähin talo sijaitsee n. 1 km päässä. Ympäristössä on useampi turvetuotantoalue. Tutkimusalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura tai muita suojelualueita eikä myöskään pohjavesialueita. Kuva 1. Peurakallion tutkimusalueen sijainti (Varaus Roviomaa) Alajärven kunnassa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 1.2 Varaukset ja tutkimusten tausta Alueella on GTK:lla ollut kaksi varausta. Ensimmäinen varaus ajalle 17.11.2009 17.11.2010. Osittain samalle alueelle sijoittuu myös viimeisin varaus Roviomaa nimellä (kuva 1). Viimeinen varaus oli noin 3km x 3km suuruinen ja se astui voimaan 9.8.2012 ja raukesi 9.8.2014. Kohde on ennestään tunnettu Au-aihe joka paljastui samalla, kun metsätien reunaan kaivettua ojaa jouduttiin syventämään räjäyttämällä. Silloin harrastelijamalminetsijän GTK:lle lähettämässä näytteessä (991210) on ollut 9520 ppb kultaa. Vuonna 2008 teki GTK:n tutkimusavustaja maastotutkimuksia (Eteläisen Suomen kultavarojen kartoitushanke) alueella ja aihekalliosta otetun uuden näytteen Au-pitoisuus oli 5730 ppb. Kuva 2. Tien vieressä oleva aihekallio. Ojaa on suurennettu tutkimusten yhteydessä vuonna 2009 ja maanomistajan toivomuksesta jätetty täyttämättä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 2 TUTKIMUKSET JA TULOKSET 2.1 Kallioperäkartoitus Peurakallio sijoittuu Alajärven 1:100 000 karttalehdelle. Alue on kartoitettu Pippingin toimesta ja karttalehti 2313 (Alajärvi) on julkaistu vuonna 1979. Peurakallion alueella on jonkun verran paljastumia, joista alueen kallioperää on pystytty hahmottamaan. Alueen yleisimmät kivilajit ovat kiilleliuske sekä graniitti, jotka näkyvät myös kallioperäkartalla. Mutta alueella esiintyy myös granodioriittia, pegmatiittigraniittia ja kvartsidioriittia. Aihekallion (kuva 2) kivi on dioriittia (kuva 3), jossa liuskeisuuden kulku on 325. Dioriittinen kivi jatkuu koko magneettisella kartalla (kuva 5) näkyvän häiriön alueella. Aihekallion kohdalla on kulun suuntaisia hiertoja ja kapeita kvartsijuonia, suunnissa 315 ja 330. Näiden yhteydessä esiintyy arseenikiisua ja magneetti-kuparikiisupirotetta. Kivi on hyvin heikosti magneettinen. Kuva 3. Peurakallion suuntautunut ja hydrotermisesti muuttunut dioriitti. Kallioperäkartoitusta on tehty alueella tämän kohteen yhteydessä muutamaan otteeseen. Vuoden 2008 maastotutkimuksia tehtiin osana Eteläisen Suomen kultavarojen kartoitushanketta ja silloin kohteesta otettiin uusi näyte. Uusi analyysitulos aihekalliosta oli 5730 ppb. Kesällä 2009 tehtiin kallioperäkartoitusta ja lohkare-etsintää kohteen ympäristössä. Hieman magneettisen häiriöalueen ulkopuolella (kuva 5), Peurakallion länsireunalta, löytyi paljastuma, jossa Au-pitoisuudet olivat analyysin mukaan 1840 ja 2320 ppb. Häiriön eteläpuolella tehtyjen kartoitusten paras Au-tulos oli 145 ppb. Tällä alueella esiintyy niin dioriittisia kuin granodioriittisiä paljastumia. Ruostetta sekä kiisuja esiintyy paikoin, samoin hiertoja ja kvartsijuonia, jotka lisääntyvät selvästi häiriön läheisyydessä. Vuoden 2009 kesällä tehtiin alueella lisätutkimuksia ja paljastuman jatketta kaivettiin esiin kaivinkoneella. Koneella tehtiin 3m x 12m suuruinen kuoppa, josta otettiin useampi uranäyte. Hierrot ja pienet kvartsijuonet jatkuivat metsätien poikki. Hiertojen kohdalta otettujen näytteiden paras kultapitoisuus oli 1200

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 ppb. Toinen kuoppa kaivettiin noin 70 m päähän aihekalliosta. Myös täällä esiintyi hiertoja. Tämä kuoppa oli kooltaan 3m x 6,5m ja paras kultapitoisuus täältä oli 413 ppb. Taulukko 1. Peurakallion palanäytteiden parhaat analyysitulokset (kkj-koordinaatit). Näytetunnus Paikka X Y Näyte Malmi mineraalit Analyysi ppb Peurakallio-7 6998006 3345896 hiert/kvat magk,aski 1200 Peurakallio-20 Monttu 2 6997930 3345941 413 Peurakallio-22 Monttu 2 6997932 3345943 218 Peurakallio-23 Monttu 2 6997931 3345941 337 19-KRK-09 Peurakallio 6997887 3346117 kvmsk+kv-krbj skii,cuki 2320 20-KRK-09 Peurakallio 6997892 3346100 kvmsk h cuki,skii 1840/1100 2.2 Geofysiikka Kesällä 2009 tehtiin alueella geofysikaaliset mittaukset (kuva 4) ja matalalentogeofysiikassa esille tulleesta magneettisesta häiriöstä saatiin parempi kuva. Magneettinen profiilimittaus tehtiin 50 m:n linjavälillä ja 10 m:n pistevälillä. Alue oli 800 x 2000m suuruinen. Samalla tehtiin myös IP-mittaus (IP= indusoitu polarisaatio) 50 m:n linjavälillä ja 20 m:n pistevälillä. Mittaukset tehtiin KL-koodinaatistossa ja mittaussuunta kummallakin oli SW-NE. Geofysiikan tulkinnan teki geofyysikko J. Lohva. Petrofysikaalisia mittauksia kairasydämistä tai muista näytteistä ei ole tehty. Kuva 4. Maastomittausalue.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 2.3 Iskuporanäytteenotto Vuoden 2010 alkupuolella tehtiin alueella moreeninäytteenotto. Näytelinjoja tehtiin 7 kappaletta noin 100 m välein magneettisen häiriön poikki. Näytteitä otettiin linjoilta 10 20 m välein yhteensä 89 kappaletta. Näytteenotto toteutettiin GTK:n Terri-kalustolla. Jokaiselta pisteeltä pyrittiin samaan sekä moreeninäyte että kallionappi. Kuva 5. Peurakallion magneettinen häiriö sekä moreenilinjat. Kallionapin talteen saamisessa ei ollut suurempia ongelmia ja näytteenotto onnistui hyvin. Kallionapeille tehtiin silmämääräinen mikroskooppitarkastus. Magneettikiisua esiintyi 18 näytteessä ja kuparikiisua kahdessa näytteessä. Arseenikiisua ei näytteistä löydetty ollenkaan. Näytteiden kiviainesjakauma alueella oli seuraavanlainen: kvartsidioriitti oli yleisin kivilaji ja sitä esiintyi 40 näytteessä, dioriittia 17, granodioriittia 10, pegmatiittia viidessä, kvartsia kolmessa, graniittia kahdessa, vulkaniittia kahdessa, amfiboliittia yhdessä, biotiittia yhdessä sekä kaksi epämääräistä juonikiveä. Kuudesta pisteestä ei saatu kallionappia. Ruosteisuutta ja rapautumista esiintyi yleisesti kallionapeissa. Viitteitä kullasta saatiin odotetulta vyöhykkeeltä. Moreeninäytteiden paras kultapitoisuus oli 104 ppb (taulukossa 2 on esitetty näytteenoton parhaat tulokset).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 Taulukko 2. Peurakallion iskuporanäytteenoton parhaat tulokset (kkj-koordinaatit). Tunnus Paikka X Y As_ppm Cu_ppm Au_ppb Bi_ppb Sb_ppb 201030004 Peurakallio 6998121 3345623 44 25 38,4 105 66 201030005 Peurakallio 6998127 3345641 5 27 31,7 23 43 201030029 Peurakallio 6997954 3345704 6 21 21,6 206 53 201030042 Peurakallio 6998030 3345873 599 86 38,1 24 68 201030058 Peurakallio 6997879 3345799 <5 12 36,6 19 22 201030064 Peurakallio 6997859 3345999 9 94 62,6 30 34 201030069 Peurakallio 6997893 3346064 9 23 29,1 74 66 201030075 Peurakallio 6997819 3346123 26 30 41,6 55 95 201030077 Peurakallio 6997806 3346085 7 29 104,0 36 39 201030084 Peurakallio 6997699 3346127 7 17 35,6 389 37 201030088 Peurakallio 6997753 3346197 18 31 43,8 32 35 Kuva 6. Moreeninäytteiden kultapitoisuudet.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 2.4 Syväkairaukset Vuosina 2013 2014 Peurakallion tutkimuskohteeseen kairattiin 10 syväkairareikää. Yhteensä kairattiin 995 metriä (Kuva 7 ja Taulukko 3). Reikien kairaussuunta on pääosin ollut 225, mutta kahden reiän myötä on hiertynyttä horisonttia yritetty saada kiinni vaihtamalla kairaus suuntaan 45. Reikien kaltevuus oli kaikkien reikien kohdalla 45. Kairasydämet on raportoitu GTK:n kairaloggeriohjelmalla ja kairasydämiä säilytetään Lopen kairasydänarkistossa. Taulukko 3. Peurakallion kairaustiedot (Eurefin koordinatit). Reikä nro X Y Z Pituus Kaltevuus Suunta Anal. Til. No. P4122013R1 345797.11 6995085.33 144.31 101.9 45 225 42532 P4122013R2 345815.86 6995103.9 144.54 119.6 45 225 42532 P4122013R3 345898.63 6994967.74 145.58 119.9 45 225 42532 P4122013R4 346044.01 6994905.41 151.55 131.9 45 225 42532 P4122014R5 345594.5283 6995231.803 143.306 80.9 45 225 42549 P4122014R6 345700.9846 6995199.221 143.49 101.9 45 225 42549 P4122014R7 345777.7521 6995139.275 144.352 98.9 45 225 42549 P4122014R8 345835.0917 6995050.574 144.63 107.8 45 225 42549 P4122014R9 345942.3678 6994893.587 147.962 83.3 45 45 42549 P4122014R10 345587.1494 6995225.029 143.692 48.9 45 45 42549 Kuva 7. Peurakallion syväkairauspisteet.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 2.4.1 Vuoden 2013 kairaukset Ensimmäiset kairaukset alueelle tehtiin syksyllä 2013. Kairaus oli tarkoitus suorittaa jo keväällä, mutta muiden kairaustyömaiden takia aloitus jäi syksyyn. Suunnitelmana oli kairata viisi reikää, mutta kairausten edetessä päädyttiin kuitenkin neljään. Yhteensä kairausmetrejä kertyi 475m. Kairaus suoritettiin GTK:n omalla POKA- koneella ja T-56 kalustoa vastaavalla wire line -kalustolla. Kaikki neljä reikää kairattiin NW-SW suuntaisina ja kaltevuus kaikissa oli sama 45. Reiät R1 ja R2 sijoitettiin aihekallion lähettyville. Muut kaksi reikää sijoitettiin noin 100 m välein kaakkoon aihekalliosta. R4 sijoitettiin hyvin lähelle vuoden 2009 kartoituksissa löytynyttä kultapitoista kalliota. Paras lävistys saatiin reiästä R1 jossa oli metrin matkalla kultapitoisuus 5010 ppb ja arseenia 4850 ppm, mutta valitettavasti kultapitoisuus jäi loppureiän osalta alhaiseksi. Reikien R2 ja R3 parhaat lävistykset olivat 2140 ppb ja 2260 ppb. Myös nämä pitoisuudet olivat ainoastaan metrin matkalta ja seuraavien metrien kohdalla pitoisuudet olivat huomattavasti alhaisempia. Reiässä R4 kultapitoisuus jäi parhaimmillaan 253 ppb. Taulukossa 4 on esitetty parhaiden lävistysten analyysitulokset. Kuva 8. Kairasydämiä reikä R1. Paras lävistys välillä 69.00 70.00.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 Taulukko 4. Vuoden 2013 kairausten parhaat kultapitoiset lävistykset. Tilaajan As Au näytetunnus m g/kg µg/kg + 511P + 705P P4122013R1 28.00-29.00 166 102 P4122013R1 29.00-30.00 2330 208 P4122013R1 30.00-31.00 8950 673 P4122013R1 31.00-32.00 512 220 P4122013R1 64.00-65.00 2050 728 P4122013R1 67.00-68.00 816 105 P4122013R1 68.00-69.00 1190 204 P4122013R1 69.00-70.00 4850 5010 P4122013R1 79.00-80.00 <10 121 P4122013R1 80.00-81.00 16 222 P4122013R2 66.00-67.00 11800 648 P4122013R2 67.00-68.00 9600 1430 P4122013R2 68.00-69.00 759 140 P4122013R2 100.00-101.00 264 136 P4122013R2 102.00-103.00 73 168 P4122013R2 103.00-104.00 2070 2140 P4122013R2 104.00-105.00 327 186 P4122013R2 105.00-106.00 466 133 P4122013R2 105.00-106.00 496 147 P4122013R2 111.00-112.00 287 132 P4122013R3 5.00-6.00 <10 136 P4122013R3 25.00-26.00 10 121 P4122013R3 27.00-28.00 1500 318 P4122013R3 29.00-30.00 <10 137 P4122013R3 70.00-71.00 670 204 P4122013R3 71.00-72.00 1060 2260 P4122013R3 72.00-73.00 102 223 P4122013R3 96.00-97.00 22 527 P4122013R3 101.00-102.00 15 237 P4122013R3 103.00-104.00 1140 107 P4122013R4 103.00-104.00 33 253

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 2.4.2 Vuoden 2014 kairaukset Vuoden 2014 kairauksilla haluttiin tarkentaa hiertyneen kultapitoisen vyöhykkeen paksuutta. Kairaukset sijoittuivat alkukesään ja suoritettiin GTK:n POKA-koneella ja T-56:tta vastaavalla wire line -kalustolla. Tarkoitus oli kairata viisi reikää, mutta kairausten edetessä päädyttiin kuuteen reikään. Reiät R5 ja R10 sijoitettiin 250 metriä luoteeseen aihekalliosta, mutta täällä kultapitoisuudet jäivät hyvin alhaisiksi. Näiden reikien paras kultapitoisuus oli R10 reiän 187 ppb. R6 reiän tulokset olivat parhaimmillaan 387 ppb metrin lävistyksenä. R7 reikä oli paras tämän vuoden kairatuista, mutta täälläkin kultapitoisuus oli ainoastaan yhden metrin verran merkittävä, 2280 ppb. Reiän R8 kultapitoisuus jäi alhaiseksi, vaikka etäisyys aihekalliolle oli vain 50 m. Reikä R9 kairattiin vastakkaiseen (45 ) suuntaan ja näin saatiin yksi metrin lävistys, joka ylitti 1000 ppb. Taulukossa 5 on esitetty parhaiden lävistysten analyysitulokset. Kuva 9. Kairasydämiä reikä R7. Paras pätkä välillä 90.00 91.00.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 Taulukko 5. Vuoden 2014 kairausten parhaat kultapitoiset lävistykset. Tilaajan As Au näytetunnus m g/kg µg/kg + 510P + 705P P4122014R6 25.00-26.00 1260 113 P4122014R6 69.00-70.00 4970 387 P4122014R6 77.00-78.00 39 185 P4122014R7 61.00-62.00 4560 212 P4122014R7 62.00-63.00 9040 295 P4122014R7 63.00-64.00 7960 467 P4122014R7 64.00-65.00 2500 179 P4122014R7 75.00-76.00 1840 225 P4122014R7 75.00-76.00 1810 204 P4122014R7 88.00-89.00 208 187 P4122014R7 89.00-90.00 2600 199 P4122014R7 90.00-91.00 4070 2280 P4122014R7 91.00-92.00 933 142 P4122014R7 92.00-93.00 781 227 P4122014R7 93.00-94.00 51 225 P4122014R7 94.00-95.00 955 186 P4122014R8 13.00-14.00 11 113 P4122014R8 34.00-35.00 1770 735 P4122014R8 36.00-37.00 459 224 P4122014R8 70.00-71.00 576 218 P4122014R8 81.00-82.00 694 110 P4122014R8 84.00-85.00 <10 310 P4122014R8 92.00-93.00 12 657 P4122014R9 37.00-38.00 15 263 P4122014R9 62.00-63.00 377 134 P4122014R9 69.00-70.00 112 101 P4122014R9 70.00-71.00 471 123 P4122014R9 72.00-73.00 42 257 P4122014R9 72.00-73.00 44 278 P4122014R9 73.00-74.00 214 1200

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 2.5 Kemian analyysit Kairasydänten raportointi ja näytemerkkaus analyysia varten on tehty LSY:n tiloissa. Näytteet ovat kaikki metrin mittaisia. Sydämet halkaistiin timanttisahalla ja toinen puoli jätettiin kairasydänlaatikkoon arkistoitavaksi Lopen kairasydänarkistoon. Halkaisu ja kairasydämien valokuvas tehtiin Rovaniemellä GTK:ssa. Kaikki näytteet on analysoitu Labtium Oy:n kemian laboratoriossa Rovaniemellä. Näytteet kuivattiin, murskattiin kromiteräsmurskaimella, ositettiin ja jauhettiin hienoksi (Labtium-menetelmät 10, 32, 34 ja 38). Perusmetallit on analysoitu Labtiumin menetelmällä 511P (Ag, Al, As, B, Be, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, La, Li, Mg, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, Sc, Sr, Ti, V, Y, ja Zn) vuonna 2013 ja menetelmällä 510P (Ag, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mn, Mo, Ni, Pb, S, Sb ja Zn) vuonna 2014. Molemmat menetelmät perustuvat kuningasvesiliuotukseen 90 C lämpötilassa ja analysointi ICP-OES-tekniikkaa käyttäen. Jalometellimääritykset (Au, Pd ja Pt) tehtiin Labtiumin menetelmällä 705P (näytemäärä 50g/5 ppb). Iskuporanäytteiden esikäsittely ja kemialliset analyysit suoritettiin Labtiumin laboratoriossa Kuopiossa. Näytteet kuivattiin 70 C lämpötilassa (Labtium menetelmä 10), murskattiin leukamurskaimella (menetelmä 30) ja jauhettiin teräsastiassa kiekkomyllyllä (menetelmä 50). Näytteet analysoitiin menetelmällä 511P, joka kuvailtiin aikaisemmin ja jalometallit Au, Bi, Sb menetelmällä 520U. Menetelmä 520U perustuu kuningasvesiliuotukseen huoneen lämpötilassa (20 C), metallin rikastukseen Hg-kerasaostuksella, liuotukseen ja analysointiin GFAAS-tekniikalla. Kallionäytteet analysoitiin Labtiumin laboratoriossa Kuopiossa menetelmällä 511P ja jalometallit menetelmällä 521U. Esikäsittely tehtiin menetelmillä 10, 30 ja 50. 3 YHTEENVETO JA AINEISTON TALLENNUS Peurakallion alueella esiintyy kultaa dioriitin hiertyneessä ja muuttuneessa osassa. Nämä hierrot ovat hyvin kapeita ja vaikka kultapitoisuudet on näissä melko hyvät, niin kokonaisuudessaan kultapitoisia lävistyksiä on vähän. Täydellisen kuvan saamiseksi esiintymän laajuudesta vaadittaisiin lisää kairauksia muuttuneen kiven laajuuden selvittämiseksi. Todennäköisesti pitoisuudet ja volyymit jäävät kuitenkin liian alhaisiksi malmiaiheeksi. Tutkimusaineisto (kairasydänraportit, analyysitulokset ja havainnot) on tallennettu GTK:n geotietoytimeen ja tutkimusraportti GTK:n raporttitietokantaan. Kairasydämet on varastoitu Lopelle GTK:n kairasydänarkistoon. Muu tutkimuskohdetta koskeva paperiaineisto säilytetään GTK:n Länsi-Suomen yksikössä Kokkolassa. Geologian tutkimuskeskus PL 97 (Vaasantie 6) 67101 Kokkola Puhelinvaihde: 029 503 0000 Tiedustelut: info@gtk.fi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 4 KIRJALLISUUSLUETTELO Lempiäinen R., 2008. Eteläisen Suomen kultavarojen kartoitushankkeen tutkimuskohteita Pohjanmaalla 2008. Geologian tutkimuskeskuksen raportti, 18s. 5 LIITTEET Liite 1. Kairanreikien projektio pintaan. Liite 2. Poikkileikkaus R1-R2 6 LIITTYY 1. Analyysit 1.1. Moreeni: tilausnumero 220552 1.2. Paljastuma: tilausnumero 220395 ja 220500 1.3. Kairaukset: tilausnumero 42532 ja 42549

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 Liite 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 Liite 2