n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto
Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät 2.3 Päivittäistavarakaupan verkko 2.4 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus 2.4 Kaupan pinta-ala Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan keskuksissa 2.5 Kaupan rakenne keskustoissa ja muilla kaupan alueilla 2.6 Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupallinen palveluverkko 2.7 Vähittäiskaupan suuryksiköt maakuntakaava-alueella 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS 3.1 Kaupan yleinen kehitys Suomessa ja verkkokauppa 3.2 Kaupan liikevaihdon kehitys Suomessa ja Lapissa 3.3 Väestön kehitys Lapissa 3.4 Loma-asukkaat ja matkailijat 3.5 Asukkaiden ostovoiman kehitys 3.6 Loma-asukkaiden ostovoiman kehitys 3.7 Venäläisten rahankäyttö 4 LIIKETILAN LASKENNALLINEN LISÄTARVE ROVANIEMELLÄ JA ITÄ-LAPISSA 4.1 Liiketilan lisätarve vuosille 2025 ja 2040 4.2 Loma-asukkaiden merkitys liiketilatarpeeseen 4.3 Matkailijoiden merkitys liiketilatarpeeseen 4.4 Liiketilan lisätarpeen suuntaaminen keskustatyyppisille alueille ja muille alueille 4.5 Liikerakentaminen 2000-luvulla 5 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT 5.1 Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt 5.2 Kaupan hankkeita ja suunnitelmia Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 5.3 Vähittäiskaupan sijoittumisen kannalta potentiaaliset alueet 5.4 Keskustojen mitoitus Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 5.5 Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Mitoituksen tarkastelua 6.2 Suunnitelmien vertailua laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen 6.3 Vaikutukset keskustoihin 6.4 Vaikutukset palveluverkkoon
Kaupan palveluverkkoselvitys 2 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET KAUPAN PALVELUVERKKO ROVANIEMELLÄ JA ITÄ-LAPISSA 2030 Liite 1 Liite 2 Maankäyttö ja rakennuslaki 9 a luku (8.4.2011/319) Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Karttaliite 1 Liiketilat kaupan keskittymissä Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2013
Kaupan palveluverkkoselvitys 3 1 JOHDANTO Lapin liitossa on vireillä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava. Maakuntakaavaalueeseen kuuluvat Ranua, Rovaniemi sekä Itä-Lapin kunnat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski. Tämä selvitys on laadittu yhdeksi maakuntakaavan taustaselvitykseksi. Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan palveluverkon tulevasta rakenteesta ja painotuksesta. Erityisesti tarkastellaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittumista seudulla. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaava vahvistuessaan kumoaa nyt voimassa olevat Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavat sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaavan. Nyt voimassa olevien maakuntakaavojen valmistumisen jälkeen maankäyttö- ja rakennuslakia on täydennetty kaupan osalta. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa, että vähittäiskaupan mitoitus on määritettävä maakuntakaavassa. Lisäksi seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt on merkittävä maakuntakaavaan. Uusien säännösten mukaan myös tilaa vaativa erikoistavaran kauppa on kuuluu vähittäiskaupan suuryksikkösäätelyn piiriin. Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena on palvella maakuntakaavan laatimista. Selvityksen on Santasalo Ky:ltä tilannut Lapin liitto. Selvityksen ovat tehneet tutkijat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela, tutkimusavustajana on toiminut Auli Santasalo. Selvitystä on käsitelty ohjausryhmässä, johon ovat kuuluneet edustajat maakunnan kunnista, kaupan ryhmistä, kauppakamarista, elinkeinoyhtiöistä ja kaupunkikeskustayhdistyksistä. 1.1 Selvityksen tavoite Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaupan palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan nykyistä kaupan palveluverkkoa ja sen kehitysnäkymiä. Työn lähtökohtana on nykyinen palveluverkko ja alueen ostovoima sekä odotukset ostovoiman kehityksestä. Selvityksessä lasketaan liiketilan lisätarpeet ostovoiman kasvun, loma-asukkaiden sekä matkailijamäärän kasvun pohjalta. Kuntien ja kaupan näkemyksiä palveluverkon kehittämisestä on kuultu sidosryhmäneuvottelussa ja ohjausryhmän kokouksissa. Rovaniemen kanssa on käyty erillinen neuvottelu. Muille kunnille sekä kaupan yrityksille on tehty sähköpostikysely. Nykyisen palveluverkon, liiketilan laskennallisen lisätarpeen ja palveluverkkotavoitteiden pohjalta määritellään seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoituspaikat sekä niiden mitoitus. Tätä ratkaisua ja mitoitusta arvioidaan ja tehdään johtopäätökset ja suositukset.
Kaupan palveluverkkoselvitys 4 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Lakiin on keväällä 2011 tullut voimaan vähittäiskauppaa koskevia erityisiä säännöksiä. Tässä esitellään näitä säännöksiä sekä säännösten siirtymäsäännöksiä. Lähteenä on käytetty maankäyttö- ja rakennuslakia, luonnosta ympäristöministeriössä valmisteilla olevasta kaupan oppaasta sekä ympäristöministeriön kirjettä vähittäiskauppaa koskeviin erityisiin säännöksiin liittyvistä siirtymäsäännöksistä (4.4.2012 YM2/501/2012). Maankäyttö- ja rakennuslain uusien säännösten mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitettaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (71 a ). Muutos on tuonut paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan suunnitteluvelvoitteen piiriin. Uutena säännöksenä maankäyttö- ja rakennuslakiin on tullut vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset, joita sovelletaan maakunta- ja yleiskaavoihin (71 b ). Vähittäiskauppaa koskevia erityisiä sisältövaatimuksia ovat: Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Sisältövaatimuksissa yhtenä osana on, että maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja ja että vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Laissa määritellään periaatteet vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisesta (71 c ). Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisena sijaintipaikkana on keskusta, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt tulee siis merkitä maakuntakaavaan, mikäli niitä sijoitetaan keskusta-alueiden ulkopuolelle. Tämä koskee siis myös tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa. Maakuntakaavassa voidaan erottaa tilaa vaativan kaupan tai muun erikoiskaupan alueet muista vähittäiskaupan suuryksikköalueista omalla merkinnällään. Näillä alueilla voidaan käyttää esimerkiksi indeksoituja merkintöjä (km-1, km-2). Suunnittelumääräyksillä voidaan lisäksi täsmentää alueen käyttöä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ja enimmäismitoituksen määrittely tehdään vaikutusten arvioinnin kautta. Mikäli yksiköllä ei ole vaikutuksia muihin keskuksiin, se on paikallinen. Mikäli yksiköllä on vaikutuksia muihin keskusverkkohierarkialtaan samantasoisiin tai ylemmän tason keskuksiin, se on seudullinen. Mikäli yksiköllä on merkittäviä haitallisia vaikutuksia muihin keskuksiin, sitä ei voi toteuttaa. Suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskustojen palveluita. Näin ollen keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset
Kaupan palveluverkkoselvitys 5 keskustaan tulee selvittää ja alueille voi sijoittaa pääosin vain sellaista kauppaa tai sellaisia määriä kauppaa, ettei se vaikuta merkittävästi keskusta-alueiden kehittämiseen. Arvioitaessa vähittäiskaupan suuryksiköiden mahdollisuuksia sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle tulee selvittää erityisesti: kaupan laatu ja toiminnan luonne, toimintaedellytykset keskustassa (mm. suuri tilantarve), vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen, sijainti yhdyskuntarakenteessa, asiakaskunta (paikalliset/matkailijat), saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä sekä asiointitiheys, liikenteen määrä ja vaikutukset asiointimatkojen pituuteen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen tavoitteena on ohjata palveluverkon tasapainoista kehittämistä ja turvata keskusta-alueiden elinvoimaisuus ja kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Kaupan sijoittumisen vaikutuksia ei ilman enimmäismitoitusta ole usein mahdollista riittävästi arvioida. Keskustatoimintojen alueen enimmäismitoitus esitetään vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalana, lukumääränä, maksimikokona tai näitä yhdistämällä. Kerrosalana esitettävään enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan olemassa olevat ja uudet yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset vähittäiskaupan suuryksiköt. Enimmäismitoitus voidaan esittää suuruusluokkana, joka täsmentyy kuntakaavoituksessa. Jos vaikutusten arvioinnin perusteella ei ole osoitettavissa haitallisia vaikutuksia, voidaan enimmäismitoitus jättää osoittamatta. Enimmäismitoituksen esittämättä jättämistä voidaan harkita jos keskusta-alueen merkitys on aluerakenteellisesti maakunnallinen tai kun keskusta-alue on toimiva ja elinvoimainen "aito keskusta" tai kun keskushierarkialtaan samantasoisten keskusten välillä ei ole kilpailua. Esittämättä jättäminen on perusteltava vaikutusten arvioinnin avulla. Kaupan alueiden enimmäismitoitus voidaan esittää kerrosalana. Keskustoissa kerrosalana esitettävä enimmäismitoitus koskee vain vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan suuryksikköalueella enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan alueen kaikki kaupan kerrosala eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan sekä olemassa oleva että uusi kerrosala. Enimmäismitoitus voidaan esittää suuruusluokkana, joka täsmentyy kuntakaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaan koskeviin eritysiin säännöksiin liittyy siirtymäsäännöksiä. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan 71 a :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikkömääritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan kauppaan vasta 16.4.2015 alkaen. Siirtymäkauden aikana kunta voi siten hyväksyä yleis- tai asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 kerrosneliömetrin suuruinen paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälä alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden aikana kunta voi myös myöntää rakennusluvan tällaiselle myymälälle, vaikka aluetta ei ole asemakaavassa erityisesti osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden jälkeen sellaisen yleis- tai asemakaavan hyväksyminen, joka mahdollistaa seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän. Näin ollen maakuntakaavoissa tulee varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla seudulliset paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköt maakuntakaavaan. Rakennuslupaa paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikölle ei voida siirtymäkauden jälkeen myöntää maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle, ellei aluetta
Kaupan palveluverkkoselvitys 6 ole asemakaavassa erityisesti varattu vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Tämä koskee myös merkittävää laajennusta. Merkittävän laajennuksen ohjeellisena rajana pidetään yleensä yli 1500 kerrosneliömetrin tai yli 25 prosentin laajennusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että maakuntakaavoituksessa uudet säännökset tarkoittavat mm. seuraavaa: Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö voidaan sijoittaa keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, jos se on erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Maakuntakaavaan on merkittävä kaikki keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, myös tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Sellaista vähittäiskaupan suuryksikköä ei voida sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolelle, jolla on haitallisia vaikutuksia keskustan palveluihin. Maakuntakaavassa tulee määritellä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja. Maakuntakaavassa tulee esittää vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus vähittäiskaupan suuryksikköalueilla sekä tarpeen mukaan myös keskustoissa. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida sisältövaatimukset, jotka koskevat keskustan ensisijaisuutta vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana, palveluiden saavuttamista joukko- ja kevytliikenteellä sekä liikenteen haittavaikutusten minimointia.
Kaupan palveluverkkoselvitys 7 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS Kaupan nykytilaa Rovaniemellä ja Itä-Lapissa kuvataan tässä kaupan tilastojen sekä kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan vähittäiskaupan myynti. Myynnin ja ostovoiman avulla voidaan laskea ostovoiman siirtymät, eli se miten kauppa kunnissa myy suhteessa paikallisten asukkaiden ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta analysoidaan kaupan sijoittumista maakuntakaava-alueella. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. Päivittäistavarakaupan sijoittumista ja tarjontaa analysoidaan A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisterin pohjalta. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta 2012. Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokauppaluokassa ovat hypermarketit, tavaratalot ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät. Tavaratalokauppaan kuuluvat mm. Prisma, Citymarket, Anttila ja Tampereen Säästötex. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyvät rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Rovaniemellä ja Itä-Lapissa oli vuonna 2012 yhteensä lähes 400 vähittäiskaupan toimipaikkaa ja näillä myyntiä yli puoli miljardi euroa. Vähittäiskaupan myynti Rovaniemellä on lähes 490 milj. euroa eli lähes 80 % koko maakuntakaava-alueen myynnistä tapahtuu Rovaniemellä. Vähittäiskaupan myynniltään toiseksi suurin kunta on Kemijärvi, jossa myynti oli noin 60 milj. euroa. Ranualla, Posiossa ja Sallassa vähittäiskaupan myynti jää noin 20 miljoonaan euroon ja pienimmissä kunnissa Pelkosenniemellä ja Savukoskella noin kuuteen miljoonaan euroon. Kauppa ei jakaudu maakuntakaava-alueella tasaisesti suhteessa asukasmäärään. Vain Rovaniemellä on kaupan toimintaa enemmän kuin mitä oma asukasmäärä edellyttäisi, jos kauppa jakautuisi maakunnan alueelle tasaisesti asukasmäärän mukaan. Suurimassa osassa muissa kunnissa jäädään hieman siitä tasosta, mitä asukasmäärä alueella edellyttäisi. Itä-Lapissa vähittäiskaupan tarjonnan taso suhteessa asukasmäärään on kokonaisuudessaan alhaisempi kuin Rovaniemellä.
Kaupan palveluverkkoselvitys 8 Väh ittäiskaupan toimipaikat ja myyn ti Rovaniemellä ja Itä-Lapissa vuonna 2012 Ranua Rovaniemi Rovaniemen seutu Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 5 13 64 155 69 168 Tavaratalokauppa 0 0 8 105 8 105 Tilaa vaativa kauppa 2 2 35 97 37 100 Muu erikoiskauppa 9 5 183 131 192 136 Erikoiskauppa yhteensä 11 7 218 228 229 235 Vähittäiskauppa yhteensä 16 20 290 488 306 508 Osuus alueen tarjonnasta 4 % 3 % 74 % 79 % 78 % 82 % Osuus alueen väestöstä 5 % 73 % 78 % Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 10 34 2 4 7 13 6 15 Tavaratalokauppa 1 2 0 0 0 0 0 0 Tilaa vaativa kauppa 11 15 0 0 2 2 4 3 Muu erikoiskauppa 22 8 5 2 5 3 7 3 Erikoiskauppa yhteensä 33 24 5 2 7 5 11 6 Vähittäiskauppa yhteensä 44 60 7 6 14 19 17 21 Osuus alueen tarjonnasta 11 % 10 % 2 % 1 % 4 % 3 % 4 % 3 % Osuus väestöstä 10 % 1 % 5 % 5 % Savukoski Itä-Lappi Rovaniemi ja Itä-Lappi Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 3 3 28 71 97 239 Tavaratalokauppa 0 0 1 2 9 107 Tilaa vaativa kauppa 1 1 18 21 55 121 Muu erikoiskauppa 1 2 40 18 232 154 Erikoiskauppa yhteensä 2 2 58 39 287 275 Vähittäiskauppa yhteensä 5 6 87 112 393 621 Osuus alueen tarjonnasta 1 % 1 % 22 % 18 % 100 % 100 % Osuus väestöstä 1 % 22 % 100 % Lähde: Tilastokeskus
Kaupan palveluverkkoselvitys 9 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoima kuvaa markkina-alueen yksityisen kulutuksen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Rovaniemellä ja Itä-Lapissa oli vuonna 2012 oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 560 milj. euroa. Autokauppa ja ravintolatoiminta mukaan lukien ostovoimaa on lähes 830 miljardia euroa. Oheisessa taulussa ostovoima esitetään kunnittain. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2012 milj. euroa Ranua Rovaniemi Rovaniemen seutu Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Itä-Lappi Yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 12 203 215 28 3 11 13 4 60 275 Tilaa vaativa kauppa 4 68 72 9 1 4 4 1 19 91 Muu erikoiskauppa 8 145 153 19 2 7 8 2 39 193 Erikoiskauppa yhteensä 12 214 225 28 3 11 12 4 58 283 Vähittäiskauppa yhteensä 24 417 440 56 7 23 25 7 118 558 Autokauppa ja huoltamot 9 170 179 21 3 6 6 2 38 217 Ravintolat 2 41 43 5 1 2 2 1 10 52 Kauppa ja palvelut yhteensä 35 627 662 82 10 30 34 10 166 827 Lähde: Santasalo Ky Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kussakin kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Tavaratalokaupan myynti on jaettu arvion mukaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan toimialoille. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa, myös päivittäistavarakaupan osalta, koska Tilastokeskuksen tilasto on julkinen tilasto, kun taas A.C. Nielsenin myyntitietoja ei saa julkaista. Ostovoiman siirtymät on kunnittain laskettu vuodelle 2012, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat tältä vuodelta. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan tätäkin kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskittymistä. Autokauppa keskittyy myös omille alueilleen ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen.
Kaupan palveluverkkoselvitys 10 Ostovoiman siirtymät ovat positiiviset maakuntakaava-alueella ainoastaan Rovaniemellä. Rovaniemi toimii lähes koko Lapin pääkeskuksena, eli ostovoimaa suuntautuu Rovaniemelle koko maakunnan alueelta. Myös matkailijat käyttävät alueella rahaa, mikä ei näy asukkaiden ostovoimassa. Vähittäiskaupan ostovoimasiirtymät Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2012 OV-siirtymä Rova- Rovaniemi ja Rova- niemen Pelkosen- Savu- Itä-Lappi milj. Ranua niemi seutu Kemijärvi niemi Posio Salla koski Itä-Lappi yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 1,3 4,2 5,6 5,7 1,0 1,9 2,6-0,2 10,9 16,5 Tilaa vaativa kauppa -1,5 31,3 29,7 6,7-1,1-1,7-1,0-0,4 2,5 32,3 Muu erikoiskauppa -3,1 35,8 32,7-8,3-0,2-4,2-5,4-0,7-18,8 13,9 Erikoiskauppa yhteensä -4,6 67,1 62,5-1,6-1,3-5,9-6,4-1,1-16,3 46,2 Vähittäiskauppa yhteensä -3,3 71,3 68,1 4,1-0,3-4,0-3,9-1,3-5,4 62,7 OV-siirtymä Rova- Rovaniemi ja Rova- niemen Pelkosen- Savu- Itä-Lappi % ostovoimasta Ranua niemi seutu Kemijärvi niemi Posio Salla koski Itä-Lappi yhteensä Päivittäistavarakauppa ja Alko 11 % 2 % 3 % 20 % 29 % 17 % 20 % -6 % 18 % 6 % Tilaa vaativa kauppa -40 % 46 % 41 % 76 % -100 % -46 % -26 % -36 % 14 % 36 % Muu erikoiskauppa -39 % 25 % 21 % -44 % -9 % -57 % -64 % -28 % -48 % 7 % Erikoiskauppa yhteensä -40 % 31 % 28 % -6 % -38 % -53 % -52 % -30 % -28 % 16 % Vähittäiskauppa yhteensä -14 % 17 % 15 % 7 % -4 % -18 % -15 % -18 % -5 % 11 % Lähde: Santasalo Ky Lähes kaikissa maakuntakaava-alueen kunnissa on päivittäistavarakaupan siirtymät positiiviset. Kuntiin suuntautuu ostovoimaa oman kunnan ulkopuolelta lähinnä lomaasukkailta ja matkailijoilta. Osin pt-kaupan positiiviseen siirtymään vaikuttaa se, että päivittäistavarakaupoissa myydään myös muita tuotteita kuin varsinaisia päivittäistavaroita ja tämän takia päivittäistavarakaupan myynti on keskimääräistä korkeampaa. Maakuntakaava-alueen muissa kunnissa kuin Rovaniemellä erikoiskaupan siirtymät ovat negatiiviset. Erikoiskaupan ostovoimaa suuntautuu suurempiin keskuksiin, maakuntakaavaalueella Lapissa pääosin Rovaniemelle. Tilaa vaativan kaupan ostovoiman siirtymät ovat myös negatiiviset lukuun ottamatta Kemijärveä, jossa tilaa vaativa kauppa palvelee osin myös loma-asumista.
Kaupan palveluverkkoselvitys 11 2.3 Päivittäistavarakaupan verkko Päivittäistavarakaupan verkon analysointi pohjautuu A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriin vuodelta 2012. Myymälärekisteri kattaa varsinaiset päivittäistavarakaupat, hypermarkettien ja tavaratalojen päivittäistavarakaupan sekä osan päivittäistavaroiden erikoismyymälöistä, lähinnä leipomomyymälät ja luontaistuotekaupat. Lisäksi rekisterissä on liikenneasemien yhteydessä toimivat erilliset päivittäistavarakaupat kuten ABC-marketit sekä Neste-asemien yhteydessä toimivat K-marketit. Myymälärekisteristä puuttuvat perinteisten huoltoasemien, joidenkin laajan tavaravalikoimien kauppojen (Tampereen Säästötex), erikoismyymälöiden ja kioskien päivittäistavaroiden myynti. Mukana ei myöskään ole Alkoja. Päivittäistavarakaupan myyntitiedot ovat siten jonkin verran pienempiä kuin Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilastosta lasketut päivittäistavarakaupan myyntitiedot. Päivittäistavarakaupan verkko Rovaniemellä ja Itä-Lapissa Lähde: AC Nielsen 2012 ja omat kartoitukset Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 08/2013
Kaupan palveluverkkoselvitys 12 Päivittäistavaramyynti myymälätyypeittäin 2012 Ranua Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Hypermarket ja tavaratalo Iso supermarket Pieni supermarket Valinta- ja pienmyymälät Erikoismyymälät Rovaniemen seutu Itä-Lappi Rovaniemi ja Itä-Lappi Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäistavarakauppa Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2012 Indeksi 100 = Itä Lappi ja Rovaniemi yht. Alue Myyntiala m2 Myynti Teho /m 2 Per asukas Per asukas Myymälä- Ind. 100 = Ind. 100 = Ind. 100 = Väestö määrä Osuus alue yht. Osuus alue yht. alue yht. osuus Ranua 2 4 % 81 4 % 88 108 5 % Rovaniemi 49 69 % 94 72 % 98 105 73 % Rovaniemen seutu 51 73 % 93 77 % 98 105 78 % Kemijärvi 8 11 % 114 11 % 109 96 10 % Pelkosenniemi 2 2 % 132 2 % 143 108 1 % Posio 7 6 % 141 4 % 98 70 5 % Salla 5 7 % 140 5 % 113 81 5 % Savukoski 3 2 % 111 1 % 96 87 1 % Itä-Lappi 25 27 % 126 23 % 109 86 22 % Rovaniemi ja Itä-Lappi yhteensä 76 100 % 100 100 % 100 100 100 % Suomi 3 981 91 96 101 Lähde: AC Nielsen
Kaupan palveluverkkoselvitys 13 Oheisessa taulussa päivittäistavarakaupan myyntiala ja myynti on laskettu asukasta kohden kunnittain ja esitetty indeksinä, jotta päivittäistavarakauppaa kunnissa voidaan verrata keskenään. A.C. Nielsenin myymälärekisterin euromääräiset myynnit ja myyntipinta-alat eivät ole julkista tietoa, joten näitä ei ole esitetty. Tiedot on siis esitetty indeksinä, jossa maakuntakaava-alueen indeksi on 100. Mikäli indeksi on kunnassa yli 100, on myyntialaa tai myyntiä asukasta kohden enemmän kuin maakuntakaava-alueella keskimäärin. Mikäli teho on yli 100, on myyntiteho kunnassa parempi kuin alueella keskimäärin. Täydentyy... 2.4 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Päivittäistavarakauppojen saavutettavuutta on tässä tarkastelu päivittäistavarakaupan verkon ja väestön sijoittumisen suhteen. Pääosalla maakuntakaava-alueen asukkaista on lähimpään päivittäistavarakauppaan kävely-/pyöräilymatka. Alle kahden kilometrin päässä lähimmästä päivittäistavarakaupasta asuu noin 75 % asukkaista. Lähes 80 %:lla asukkaista on lähimpään kauppaan alle viisi kilometriä. Lähipalvelujen saavutettavuus alueella on pääosin siis varsin hyvä. Oheisista kartoista voidaan nähdä, että kauppa keskittyy sinne missä pääosa asukkaistakin asuu. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Etäisyys Asukkaat 1 km 49 178 59 % 2 km 61 060 74 % 3 km 64 294 77 % 5 km 67 452 81 % 10 km 73 255 88 % Yli 10 km 9 749 12 % Rovaniemi ja Itä-Lappi 83 004 100 % Lähde: Tilastokeskus, YKR/SYKE ja AC Nielsen Maakuntakaava-alueella 10.000 asukkaalla eli yli 10 %:lla asukkaista on lähimpään päivittäistavarakauppaan yli 10 km:n matka. Rovaniemellä matkat ovat valtaosin tätä lyhyempiä, mutta pienemmissä kunnissa yli 10 km matka on hyvin usealla. Ranualla, Posiolla, Sallassa ja Savukoskella noin 40 %:lla asukkaista on yli 10 km matka lähimpään päivittäistavarakauppaan. Päivittäistavarakaupan saavuettavuus Alle 10 km Yli 10 km Ranua 2 563 61 % 1 664 39 % Rovaniemi 57 686 95 % 3 191 5 % Rovaniemen seutu 60 249 93 % 4 855 7 % Kemijärvi 6 972 86 % 1 121 14 % Pelkosenniemi 761 79 % 202 21 % Posio 2 281 61 % 1 457 39 % Salla 2 343 59 % 1 636 41 % Savukoski 631 56 % 496 44 % Itä-Lappi 12 988 73 % 4 912 27 % Rovaniemi ja Itä-Lappi 73 237 88 % 9 767 12 % Lähde: Tilastokeskus, YKR/SYKE ja AC Nielsen
Kaupan palveluverkkoselvitys 14 Väestön sijoittuminen suhteessa päivittäistavarakauppoihin Rovaniemellä ja Itä- Lapissa 2012 (Sallan Hautamäen kauppa on tämän jälkeen lopettanut) Lähde: AC Nielsen ja YRK/SYKE
Kaupan palveluverkkoselvitys 15 Loma-asuntojen sijoittuminen suhteessa päivittäistavarakauppoihin Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2012 (Sallan Hautamäen kauppa on tämän jälkeen lopettanut) Lähde: AC Nielsen ja YRK/Syke
Kaupan palveluverkkoselvitys 16 2.4 Kaupan pinta-ala Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan keskuksissa Maakuntakaava-alueen kaupan pinta-ala on laskettu kenttäkartoituksen pohjalta. Maakunnan alueelta on kartoitettu seutu- ja kuntakeskukset, Rovaniemen alakeskukset ja keskustan ulkopuoliset kaupan alueet sekä kaupan palveluiltaan suurimmat matkailukeskukset. Kenttäkartoitukset on tehty keväällä 2012. Pieniä kyliä tai asuinalueiden palveluita ei ole kartoitettu. Kartoituksessa karttaan on merkitty kaupalliset palvelut toimialoittain 14 luokkaan jaettuna. Tarkastelussa ovat mukana vähittäiskaupan lisäksi myös muut kaupalliset palvelut, sillä nämä toimivat samoissa liiketiloissa kuin vähittäiskauppakin. Myös tyhjät tilat ja toimistojen käytössä olevat katutason liiketilat ovat mukana kartoituksessa, sillä myös niihin tiloihin voi sijoittua kauppaa. Tavaratalokaupan (tavaratalot, hypermarketit ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät) pinta-ala on jaettu arvion ja päivittäistavarakaupan myymälärekisterin mukaan pt-kauppaan, erikoiskauppaan ja tilaa vaativaan kauppaan. Kaavioissa tavaratalokauppa on omana toimialaluokkanaan pitäen sisällään koko tavaratalon, myös pt-kaupan. Laskettu pinta-ala pitää siis sisällään toteutuneet liiketilat. Asemakaavojen tarjoamia mahdollisuuksia ei tässä ole tutkittu. Laskelmissa ei myöskään ole mukana rakenteilla olevia tai suunniteltuja hankkeita. Kartoitus kuvaa aina tiettyä ajankohtaa. Yhdyskunnan rakentumisen myötä tilanne muuttuu jatkuvasti, liikkeet lopettavat, tilalle tulee uusia tai liikkeet vaihtavat paikkaa. Uusien liiketilojen rakentaminen on kuitenkin pidempiaikainen prosessi, joten kokonaiskuva alueen liiketilakannasta pysyy kohtalaisen vakaana pidemmän aikaa. Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden pinta-ala. Pinta-ala kuvaa myymälöiden pohjapinta-alaa, joka vastaa lähinnä kerrosalaa. Liikkeiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäksi takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Kartoitukseen on otettu mukaan myös kerroksissa sijaitsevat kaupan palvelut, vaikka ne eivät näykään liitekartoissa. Hotelleista on laskettu mukaan vain ensimmäinen kerros. Kauppakeskusten käytäviä ei pinta-alassa ole mukana. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätkä täysin vastaa rakennuslupien pinta-alaa, mutta antavat maakuntakaavatasolla hyvän kokonaiskuvan kaupan eri toimialojen tilankäytöstä alueella. Maakuntakaava-alueella on kaupallisten palveluiden liiketilaa keskustoissa ja muilla kaupan alueilla yhteensä yli 430.000 kerrosneliömetriä, josta vähittäiskauppaa on autokauppa mukaan lukien yli 280.000 kerrosneliömetriä. Kaupallisten palveluiden pinta-alasta valtaosa sijoittuu Rovaniemelle. Rovaniemellä on liiketilaa yhteensä noin 325.000 eli 75 % koko maakuntakaava-alueen liikepinta-alasta.
Kaupan palveluverkkoselvitys 17 Liiketilat Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2013 K-m 2 Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa Palvelut ja muut liiketilat Yhteensä Pt-kauppa Rovaniemen keskusta 9 800 4 400 35 100 49 300 65 800 115 100 Lampela 300 6 300 3 700 10 300 16 100 26 400 Eteläkeskus 8 700 34 700 13 000 56 400 5 700 62 100 Eteläinen tiva-alue 0 65 200 2 300 67 500 4 000 71 500 Saarenkylän kaupan alue 5 000 800 6 900 12 700 1 800 14 500 Napapiiri 0 400 3 800 4 200 5 400 9 600 Ounasvaara 1 300 100 200 1 600 300 1 900 Muu taajama-alue 8 900 4 600 200 13 700 2 700 16 400 Rovaniemen kylät 5 100 800 0 5 900 2 100 8 000 Rovaniemi yhteensä 39 100 117 300 65 200 221 600 103 900 325 500 Ranua 2 900 5 000 3 000 10 900 6 200 17 100 Ranuan eläinpuisto 0 0 900 900 1 200 2 100 Ranua 2 900 5 000 3 900 11 800 7 400 19 200 Rovaniemen seutu 42 000 122 300 69 100 233 400 111 300 344 700 Kemijärven keskusta 6 700 4 600 3 600 14 900 10 300 25 200 Keskustan ulkopuoliset alueet 800 8 400 500 9 700 2 000 11 700 Kemijärven kylät 500 0 0 500 200 700 Kemijärvi yhteensä 8 000 13 000 4 100 25 100 12 500 37 600 Pelkosenniemi 400 100 500 1 000 2 100 3 100 Pyhätunturi 1 200 200 600 2 000 5 000 7 000 Pelkosenniemi yhteensä 1 600 300 1 100 3 000 7 100 10 100 Posio 3 600 3 500 1 700 8 800 5 900 14 700 Posio Kuloharjun k ylä 100 0 0 100 0 100 Posio yhteensä 3 700 3 500 1 700 8 900 5 900 14 800 Salla 4 200 3 200 1 700 9 100 4 700 13 800 Sallatunuri 0 0 0 0 2 900 2 900 Salla yhteensä 4 200 3 200 1 700 9 100 7 600 16 700 Savukoski 800 1 200 400 2 400 5 700 8 100 Savukoski Tanhuan kylä 400 0 0 400 0 400 Savukoski yhteensä 1 200 1 200 400 2 800 5 700 8 500 Itä-Lappi 18 700 21 200 9 000 48 900 38 800 87 700 Rovaniemi ja Itä-Lappi yht. 60 700 143 500 78 100 282 300 150 100 432 400 Lähde: Santasalo Ky / kartoitus 2013
Kaupan palveluverkkoselvitys 18 2.5 Kaupan rakenne keskustoissa ja muilla kaupan alueilla Kaupan rakenne vaihtelee suuresti keskuksittain sekä myös keskusten ja keskustojen ulkopuolisten kaupan alueiden välillä. Mitä suurempi ja monipuolisempi keskusta, sitä enemmän keskustan liikepinta-alasta on erikoiskauppaa. Suurissa keskuksissa on myös yleensä tavarataloja ja hyvin paljon palveluita. Maakuntakaava-alueella tällainen suuri keskusta on Rovaniemen keskusta. Keskustojen ulkopuolisia alueita on pääosin Rovaniemellä. Niiden kaupallinen rakenne painottuu yleensä tilaa vaativaan kauppaan. Saarenkylän kaupan alue painottuu kuitenkin tavaratalokauppaan. Eteläkeskuksessa on sekä market- ja tavaratalokauppaa että tilaa vaativaa kauppaa. Eteläinen tiva-alue painottuu autokauppaan. Lampelan alue keskustan ja Eteläkeskuksen välillä jää toiminnoiltaan välialueeksi, mutta alueen rakenne on tulevaisuudessa muuttumassa. Rovaniemen taajama-alueella ja kylissä kaupan rakenne painottuu lähipalveluihin, eli pääsin päivittäistavarakauppaan. Napapiirin alue painottuu matkailupalveluihin ja matkailua palveleviin erikoiskauppoihin. Liikepinta-ala Rovaniemen kaupallisissa keskuksissa 2013 Rovaniemen keskusta Lampela Eteläkeskus Eteläinen tiva-alue Saarenkylän kaupan alue Napapiiri Ounasvaara Muu taajama-alue Rovaniemen kylät Pt-kauppa Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa ja huoltamot Muu erikoiskauppa Kaupalliset palvelut Muu käyttö 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 k-m 2 Kuntakeskusten rakenne on toimialarakenteeltaan tasaisempi kuin suurissa keskuksissa tai keskustan ulkopuolisilla alueilla. Kuntakeskuksissa on keskustapalveluiden lisäksi myös tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa. Kuntakeskusten kaupan tarjonta on sen verran vähäistä ja ne ovat niin väljästi rakentuneet, että myös tiva-kauppa mahtuu alueelle. Pienemmissä kirkonkylissä liiketiloista valta osa on palveluiden käytössä. Matkailukeskusten tarjonta painottuu pääosin palveluihin.
Kaupan palveluverkkoselvitys 19 Liikepinta-ala Raunuan ja Itä-Lapin kaupallisissa keskuksissa 2013 Ranua Ranuan eläinpuisto Kemijärven keskusta Kemijärven keskustan ulkopuoliset alueet Pelkosenniemi Pyhätunturi Posio Salla Sallatunuri Savukoski Pt-kauppa Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa ja huoltamot Muu erikoiskauppa Kaupalliset palvelut Muu käyttö 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 k-m 2
Kaupan palveluverkkoselvitys 20 2.6 Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupallinen palveluverkko Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan palveluverkko muodostuu monentasoisista keskuksista. Oheiseen karttaan on merkitty ne kuntakeskusten ja kaupan alueiden lisäksi merkitty ne kylät ja matkailukeskukset, joissa on kauppaa. Rovaniemen keskusta on pääkeskus. Se on selvästi merkittävin keskustakaupan keskus maakuntakaava-alueella. Pääkeskuksen tuntumassa on market- ja tilaa vaativan kaupan alueet molemmin puolin. Pääkeskuksen lisäksi kauppa sijoittuu maakuntakaava-alueella lähinnä kuntakeskuksiin. Rovaniemen alakeskuksissa ja muutamissa kylissä on päivittäistavarakauppaa. Myös matkailukeskuksiin sijoittuu kauppaa. Keskustan ulkopuolisia kaupan alueita on Rovaniemen ohella ainoastaan Kemijärvellä. Kaupallisen palveluverkon tarkastelu pohjautuu kaupallisten palveluiden sijoittumiseen eri tyyppisille alueille ja kaupan alueiden toimialarakenteeseen, maakuntakaavamerkinnät eivät ole tarkastelun lähtökohta. Kaupan palveluverkko Rovaniemellä ja Itä-Lapissa 2014 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 08/2013
Kaupan palveluverkkoselvitys 21 2.7 Vähittäiskaupan suuryksiköt maakuntakaava-alueella Maakuntakaavan kannalta seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt ovat tärkeitä tarkastelun kohteita palveluverkossa. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kartoitus perustuu kenttäkartoitukseen ja sen pohjalta laskettuihin pinta-aloihin. Pinta-alat ovat suuntaa-antavia eivätkä vastaa rakennuslupien pinta-alaa, joten tarkasteluun on otettu mukaan kaikki vähittäiskaupan myymälät, joiden pinta-ala ylittää kartoituksen mukaan 1900 k-m 2. Näin ollen tarkastelun ulkopuolelle ei vahingossa jää suuyksikköjä. Vähittäiskaupan suuryksikköjä on lähinnä Rovaniemellä sekä suurimmissa kuntakeskuksissa. Kuntakeskuksissa on suuryksiköt ovat sijoittuneet keskustaan ja ne ovat lähinnä päivittäistavarakauppoja. Raunualla on yksi laajan tavaravalikoiman myymälä ja yksi tilaa vaativan kaupan myymälä. Kemijärvellä on yksi tilaa vaativan kaupan suuryksikkö varsinaisen keskustan ulkopuolella. Suurin osa Rovaniemen ulkopuolelle sijoittuneista vähittäiskaupan suuryksiköistä on kooltaan noin 2000 k-m 2, Kemijärvellä vähittäiskaupan suuryksiköt ovat tätä suurempia mutta jäävät alle 3000 k-m 2 :n. Vähittäiskaupan suuryksiköt Rovaniemellä ja Itä-Lapissa Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitoksen maastokartta 08/2013
Kaupan palveluverkkoselvitys 22 Vähittäiskaupan suuryksiköt Rovaniemen kaupungissa Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitoksen maastokartta 08/2013 Rovaniemellä suuryksiköt ovat sijoittuneet valtaosin Eteläkeskukseen ja eteläiselle tivaalueelle. Etelä-keskuksen suuryksiköt ovat hypermarketteja, supermarketteja tai tilaa vaativan kaupan myymälöistä. Eteläisellä tiva-alueella pääosin tilaa vaativan kaupan myymälöitä tai autokauppoja. Saarenkylässä on yksi hypermarket, ja keskustassa muutama suuryksikkö, pari supermarkettia ja yksi tavaratalo. Rovaniemellä suurimmat suuryksiköt ovat yli 10.000 k-m 2 (Prisma ja Kodin Terra), yli 5000 k-m 2 :n suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä on useita, samoin 3000-4000 k-m 2 :n suuruisia. Suuryksiköiden yhteydessä on usein myös muita pienempiä myymälöitä, lähinnä markettien etumyymälöitä. Nämä on seuraavassa taulussa otettu huomioon suuryksiköiden pintaalassa. Lisäksi Rovaniemen keskustan osalta on otettu huomioon kauppakeskusten myymälät, kun kauppakeskus muodostaa vähittäiskaupan suuryksikköön verrattavissa olevan myymäläkeskittymän. Eteläkeskuksen ja Saarenkylän alueiden pinta-alasta yli 70 % on vähittäiskaupan suuryksiköissä, eteläisellä tiva-alueellakin kaksi kolmasosaa. Rovaniemen keskustassa
Kaupan palveluverkkoselvitys 23 liikepinta-alasta kolmannes on vähittäiskaupan suuryksiköissä, lähinnä kauppakeskuksissa. Yksittäisiä vähittäiskaupan suuryksikkörajan ylittäviä myymälöitä on vain kolme. Kuntakeskuksissa vähittäiskaupan suuryksiköiden osuus keskuksen pinta-alasta vaihtelee 10-25 %:n välillä. Kokonaisuudessaan yli kolmasosa maakuntakaava-alueen kaupallisten palveluiden pinta-alasta sijoittuu vähittäiskaupan suuryksiköihin. Vähittäiskaupan suuryksiköt Rovaniemen ja Itä-Lapin kaupan keskittymissä K-m 2 Rovaniemen keskusta Lampela Eteläkeskus Eteläinen tiva-alue Saarenkylä Pt-kauppa 4 400 0 2 700 0 0 Tavaratalokauppa 4 000 0 15 700 3 000 9 500 Erikoiskauppa 0 2900 0 0 0 Tilaa vaativa kauppa 0 3 000 22 100 13 000 0 Autokauppa 0 0 0 28 000 0 Suuryksiköt yhteensä 8 400 5 900 40 500 44 000 9 500 Liiketilat keskittymässä yhteensä 115 100 26 400 62 100 71 500 14 500 Suuryksikköjen osuus liiketilasta 7 % 22 % 65 % 62 % 66 % Suuryksikköjen lukumäärä 3 2 7 13 1 Suurykiköiden muut liikk eet* 27 900 4 100 2 200 600 Suuryksiköt kokonaisuudessaan 36 300 5 900 44 600 46 200 10 100 Osuus alueen koko liiketilapinta-alasta 32 % 22 % 72 % 65 % 70 % K-m 2 Ranuan kirkonkylä Kemijärven keskusta Kemijärven tiva-alue Posion kirkonkylä Sallan kirkonkylä Koko mkkalue Pt-kauppa 0 2 700 0 2 000 2 000 13 800 Tavaratalokauppa 2000 0 0 0 0 34200 Erikoiskauppa 0 0 0 0 0 2900 Tilaa vaativa kauppa 2 000 0 2 900 0 0 43 000 Autokauppa 0 0 0 0 0 28000 Suuryksiköt yhteensä 4 000 2 700 2 900 2 000 2 000 121 900 Liiketilat keskittymässä yhteensä 17 100 25 200 11 700 14 700 13 800 432 400 Suuryksikköjen osuus liiketilasta 23 % 11 % 25 % 14 % 14 % 28 % Suuryksikköjen lukumäärä 2 1 1 1 1 32 Suurykiköiden muut liikkeet* 200 100 35 100 Suuryksiköt kokonaisuudessaan 4 000 2 700 2 900 2 200 2 100 157 000 Osuus alueen koko liiketilapinta-alasta 23 % 11 % 25 % 15 % 15 % 36 % * Kauppakeskusten muut liikkeet ja markettien etumyymälät Lähde: Santasalo Ky, kartoitus 2013 Vähittäiskaupan suuryksiköt Rovaniemen ja Itä-Lapin kunnissa K-m 2 Rovaniemi Ranua Kemijärvi Posio Salla Koko mkkalue Pt-kauppa 7 000 0 2 700 2 000 2 000 13 700 Tavaratalokauppa 32 200 2 000 0 0 0 34 200 Erikoiskauppa 2 900 0 0 0 0 2 900 Tilaa vaativa kauppa 38 000 2 000 2 900 0 0 42 900 Autokauppa 28000 0 0 0 0 28000 Suuryksiköt yhteensä 108 100 4 000 5 600 2 000 2 000 121 700 Liiketilat kunnassa yhteensä 325 500 19 200 37 600 14 800 16 700 432 400 Suuryksikköjen osuus liiketilasta 33 % 21 % 15 % 14 % 12 % 28 % Suuryksikköjen lukumäärä 26 2 2 1 1 32 Suurykiköiden muut liikkeet* 34 800 200 100 35 100 Suuryksiköt kokonaisuudessaan 142 900 4 000 5 600 2 200 2 100 156 800 Osuus kunnan liiketilapinta-alasta 44 % 21 % 15 % 15 % 13 % 36 % * Kauppakeskusten muut liikkeet ja markettien etumyymälät Lähde: Santasalo Ky, kartoitus 2013
Kaupan palveluverkkoselvitys 24 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Kaupan markkinat muuttuvat jatkuvasti kulutuksen muutoksen myötä. Markkinoiden kehitystä kuvataan tässä kysyntäpotentiaalin eli ostovoiman suhteen sekä toteutuneen kysynnän eli myynnin suhteen. Markkinoita tarkastellaan koko Lapin osalta, koska Rovaniemi on koko maakunnan pääkeskus. Rovaniemen kaupan vaikutusalue on siten laajempi kuin maakuntakaava-alue. Lisäksi alueen ostovoimaan vaikuttavat merkittävästi matkailijat. Myös loma-asukkaat tuovat oman lisänsä alueen markkinapotentiaaliin. SYKE on tarkastellut asiointia on TNS Gallup Oy:n Suuri Vaikutusaluetutkimus (SVT) 2011- aineiston perusteella. Vaikutusaluetutkimus on toteutettu kysymällä Internet-paneeliin osallistuneilta henkilöiltä, mistä he ovat viimeksi hankkineet palveluita. Tarkastelussa mukana on päivittäistavarakauppa, erikoiskauppoja, kaupallisia palveluita, kulttuuripalveluita ja julkisista palveluita. Yhteenlasketun ja asiointitaajuudella painotetun asioinnin perusteella on SYKE on muodostanut aineistosta asiointialueita. SYKEn selityksen mukaan Rovaniemen asiointialueeseen kuuluvat Torniolaakso sekä Tuntui-Lappi. Kemijärvi ja Salla muodostavat oman asiointialueensa. Pelkosenniemi ja Savukoski kuuluvat Sodankylän asiointialueeseen ja Posio Kuusamon.
Kaupan palveluverkkoselvitys 25 Maakuntakaavan kaupan tarkastelun kannalta kauppa-asioinnin suuntautuminen on kaikkein kiinnostavinta. Päivittäistavarakaupan asiointialueet ovat pieniä ja päivittäistavarakaupassa asioidaan pääosin omassa kunnassa. Maakuntakaava-alueella kunkin kunta muodostaa oma päivittäistavarakaupan asiointialueensa. Erikoiskaupan asiointia suuntautuu herkemmin oman kunnan ulkopuolelle. Erikoiskaupan asiointialueita on SYKEn selvityksen mukaan maakuntakaava-alueella kolme. Kemijärvi muodostaa oman alueensa, vaikkakin Kemijärveltä asioidaan osin myös Rovaniemellä, omassa kunnassa asioidaan tätä enemmän. Posio kuuluu Kuusamon erikoiskaupan asiointialueeseen. Muut maakuntakaava-alueen kunnat kuuluvat Rovaniemen erikoiskaupan asiointialueeseen. Sallassa tosin asioidaan omassa kunnassa Rovaniemeä enemmän, mutta kuitenkin yli puolet erikoiskaupan asioinnista suuntautuu Sallan ulkopuolelle. Rovaniemen asiointialueeseen kuuluu Itä-Lapin kuntien lisäksi Ranua sekä Torniolaakso, Tunturi-Lappi ja Utsjoki.
Kaupan palveluverkkoselvitys 26 3.1 Kaupan yleinen kehitys Suomessa ja verkkokauppa Kaupan yleinen kehitys täydentyy Verkkokauppa on Suomessa kasvanut nopeasti, ja se on edelleen kasvussa. Verkkokauppa on viime vuosina kasvanut erityisen voimakkaasti informaatiotuotteiden ja aineettomien hyödykkeiden kuten esimerkiksi matkalippujen, teatterilippujen, äänitteiden ja rahapelien kaupassa, jossa jakelukanavana toimii tietokone, eikä tuotetta tarvitse erikseen hakea esimerkiksi postista. Verkkokaupasta ostetaan kuitenkin paljon myös tavaraa. Suosituimmat vähittäiskaupan tuoteryhmät verkkokaupassa ovat viihde-elektroniikka ja tietotekniikka, moottoriajoneuvot sekä pukeutuminen. Verkkokaupan suurimmat tuoteryhmät 2013 Matkailu 36 % Viihde-elektroniikka ja tietotekniikka Rahapelit Pukeutuminen 10 % 9 % 6 % 6 % 5 % 5 % 2 % 2 % 16 % Moottoriajoneuvot ja veneet Asuminen ja energia Rahoitus Pääsy- ja elokuvaliput Sistustaminen ja puutarha Musiikki ja elokuvat Muut tuotteet ja palvelut Lähde: TNS Gallup TNS Gallupin verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat vuonna 2013 verkkokaupoista yhteensä 10,5 miljardilla eurolla, josta tavaraostoihin meni 4,4 miljardia euroa. Vähittäiskaupan tuotteita ostettiin verkosta yhteensä 3,4 miljardilla eurolla, joka vastaa noin 8 % vähittäiskaupan myynnistä Suomessa. Tiedot pohjautuvat kuluttajakyselyyn. Tietojen keruu sekä tuoteryhmäjaottelu on toinen kuin vähittäiskauppaa koskevissa tilastoissa, joten verkkokauppaa koskevat luvut eivät ole täysin yhteneväisiä vähittäiskaupan myyntiä koskevien lukujen kanssa.
Kaupan palveluverkkoselvitys 27 Päivittäistavarakaupan tuotteita ostetaan verkosta vielä harvoin, elintarvikkeiden ja alkoholin osuus vähittäiskaupan verkko-ostoksista on vielä vähäistä, vain 2,5 prosenttia ja koko verkkokaupasta vain 0,8 %. Verkkokauppa painottuu siis erikoiskauppaan, verkkokaupan osuus koko erikoiskaupasta oli vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 17,5 prosenttia. Verkkokaupan kehitys 2010-2013 2013 4,4 0,1 6,0 10,5 2012 2011 4,0 4,2 0,1 0,1 5,5 5,2 9,65 9,58 Tavarakauppa Digitaalinen sisältö Palvelut 2010 3,8 0,1 5,0 8,9 0 2 4 6 8 10 12 Lähde: Verkkokauppatilasto; TNS Mrd Verkkoa käytetään paljon perinteisen kaupan rinnalla. Kuluttajat tutustuvat tuotteisiin verkossa ennen ostospäätöstä. Erityisen merkittävänä verkkokaupan hyötynä on todettu myös tuotteen jälkimarkkinat ja käyttötiedon hakeminen verkossa ostamisen jälkeen. Verkkoyhteys kauppaan on siten tullut merkittäväksi myyntiä ja jälkimarkkinointia edistäväksi tiedonjakokanavaksi, vaikka itse ostaminen tapahtuukin myymälästä. Maakuntakaavojen laadinnan yhteydessä on pohdittu kuinka paljon verkkokauppa vähentää perinteisen kivijalkaliiketilan tarvetta. Tutkimuksia ja perusteltuja arvioita ei tästä ole julkaistu. Suuressa mittakaavassa verkkokauppa ei vielä näytä vaikuttaneen kokonaisliiketilamäärään. Vaikka verkkokauppa on 2000-luvulla kasvanut nopeasti, on myös liiketilamäärä ollut voimakkaassa kasvussa. Joillakin toimialoilla verkkokaupan kasvu ja tuotteiden digitalisoituminen näkyy kuitenkin jo myymäläkannassa. Matkatoimistojen määrä on vähentynyt, kun matkailupalvelujen myynti on pitkälle siirtynyt verkkoon, samoin on käynyt pankkikonttoreille. Vähittäiskaupassa digitalisoitumisen rooli näkyy ehkä merkittävästi mm. fotokaupassa, tietotekniikkakaupassa sekä muussa kodintekniikkakaupassa. Mm. kuvien tulostaminen hoidetaan nykyään verkkokaupan kautta, mikä on näkynyt fotokauppojen määrän voimakkaana vähenemisenä. Myös levykauppojen vähenemisen syynä on osin musiikin ja tallenteiden digitalisoituminen. On myös toimialoja, joissa kasvu ei juurikaan suuntaudu verkkoon. Näitä ovat mm. henkilökohtaiset palvelut eli kampaajat, kauneushoitolat jne. Myöskin terveyspalveluissa sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluissa verkkokaupan vaikutus liiketilamäärään jäänee marginaaliseksi. Autokaupassa verkossa valikoimaan tutustuminen on jo arkipäivää, mutta
Kaupan palveluverkkoselvitys 28 ostotapahtuma toteutuu myymälässä. Autoja halutaan esitellä myös myymälöissä. Myöskään huoltamo- ja korjaamotoimintaa ei voida siirtää verkkoon. Useat vähittäiskaupan liikkeet toimivat nykyään sekä verkossa että perinteisissä liiketiloissa. Myyntiä saadaan kumpaakin kautta ja perinteistä liiketilaa tarvitaan, vaikka osa myynnistä menee verkkokaupan kautta. Varsinaiset verkkokaupat ovat myös avanneet ns. näytemyymälöitä (showroom). Ne ovat usein isoja ja niissä asioidaan myös lähialuetta kauempaa. Uudellamaalla näitä ovat esimerkiksi Hobby Hallin myymälä Tammistossa ja Verkkokauppa.comin myymälä Jätkäsaaressa. Muotikaupan verkkokaupat ovat avanneet myös puhtaita showroom-myymälöitä, joissa tuotteita voidaan sovittaa. Näitä ei Suomessa vielä ole. Kaupan alalla uskotaan, että tulevaisuudessa menestyvät parhaiten ne jotka osaavat yhdistää oikealla konseptilla verkon ja perinteiset myymälät. Luontevasti hybridimalli voi toimia mm. vaatekaupassa, jossa verkkokaupan suuret palautusprosentit syövät kannattavuutta. Verkkokaupan noutopisteet myös lisäävät liiketilan tarvetta, kun posti on vähentänyt toimipisteitään. Tulevaisuudessa tarvitaan verkkokaupan takia enemmän joko posteja, asiamiesposteja tai muita noutopisteitä, josta tuotteita noudetaan. Noutopisteiden tulee olla helposti saavutettavissa olevissa paikoissa ja paikoissa, joissa asioidaan muutoinkin. Luonteva verkkokaupan toimituspiste on kiinteä myymälä, jolloin myymälään voidaan houkutella asiakkaita tekemään lisäostoja. Täsmällisiä arvioita siitä, kuinka paljon verkkokauppa tulevaisuudessa syö liiketilaa, ei vielä pystytä tekemään. Vähittäiskauppa uskoo yhä perinteiseen liiketilaan ainakin, jos tätä arvioidaan hankkeiden kautta. Kuluttajien kauppa-asiointi ei ole ainoastaan tuotteiden ja tavaroiden noutoa kaupasta, vaan asiointiin sisältyy mm. elämyksiä ja sosiaalisia kontakteja, joten pääosa kaupasta tulee edelleenkin toteutumaan myymälöissä. Nykyistä kehitystä sekä tulevaisuuden arvioita peilaten verkkokauppa ei todennäköisesti tule syömään liiketilatarvetta ainakaan suoraan suhteessa myyntiin. Koska verkkokaupan kilpailuetu usein painottuu hintaan ja verkkokaupasta puuttuu henkilökohtainen palvelu, se kilpailee todennäköisesti eniten suurten itsepalveluun perustuvien kauppojen kanssa. Ulkomailla on arvioitu, että mm. hypermarkettien laajat käyttötavaraosastot tulevat kasvavan verkkokaupan myötä pienenemään. Henkilökohtaisia palveluita tarjoaviin pienempiin kauppoihin verkkokaupalla olisi vähemmän vaikutusta, varsinkin jos ne itse onnistuvat hyötymään verkosta. Koska ihmiset odottavat kaupalta/asioinnilta myös elämyksiä ja viihdettä, tarvitaan mm. keskustakauppoja ja - palveluita edelleen tulevaisuudessakin. Britanniassa tehdyn tutkimuksen (konsultointiyritys Deloitte) mukaan keskustojen kaupat ovat hyvin joustavia ja uudistumiskykyisiä. Ne ovat yllätysvoittajia meneillään olevassa rakenteellisessa muutoksessa. Sen sijaan, että internet veisi asiakkaat kaupoista pois, se työntää heidät takaisin kauppoihin noutamaan verkosta tilattuja tuotteita. Koska verkkokaupan vaikutuksesta liiketilamäärään ei ole tutkittua ja julkaistua tietoa ja koska liiketilan tarvelaskennassa on paljon muitakin epävarmuustekijöitä, on laskelmiin syytä tuoda väljyyttä. Kaavoilla ei myöskään ole tarvetta ohjata, käydäänkö kauppaa verkossa vai perinteisissä liiketiloissa. Kaavoilla tulee mahdollistaa, että kysyntää vastaava tarve voidaan toteuttaa myös liiketiloina.