Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi
PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen 7/2011 6/2014 Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Suomen akatemia) Tutkimuksen johtaja: professori Aila Leena Matthies, tutkijat: Tuomo Kokkonen ja Kati Närhi Tuottaa tietoa hyvinvointipalvelujen ja kansalaisosallistumisen välisestä suhteesta Suomessa (Jyväskylä ja Kokkola) Kiinnostuksen kohteena olevakansalaisryhmä: sosiaalipalveluita käyttävät alle 30 vuotiaat miehet Tutkimuksessa sovelletaan osallistavan toimintatutkimuksen lähestymistapaa Yhteystyö Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston Suomen verkoston (European Antipoverty Network, EAPN fin) sekä kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa.
Tutkimuksen vaiheet Hankkeen aluksi tutkitaan osallistumisen lainsäädännöllisiä ja normatiivisia ehtoja. Tämän jälkeen tutkitaan palvelukäyttäjien osallistumista estäviä ja edistäviä tekijöitä asiakkaiden ja työntekijöiden fokusryhmähaastatteluilla. Tutkimuksen toimintatutkimuksellisessa kummallakin paikkakunnalla kehitetään osallistavia palveluja yhdessä mainittujen ryhmien kanssa. Toiminnan toteutumista analysoidaan toimintatutkimuksellisessa viitekehyksessä Yhteistyö kansainvälisen verkoston kanssa.
Keskustelu ik lli d asiakasosallisuudesta Palveluiden kehittämisen pitkä linja: asiakkaan merkitys palveluiden määrittäjänä on korostunut Asiakaskeskeisyys/lähtöisyys, asiakas subjektina, dialogi Osallisuus on ajankohtainen käsite sosiaali ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämishankkeissa Motiivi? Konsumerismi demokratia Tarpeiden ja kokemusten aito huomioon ottaminen?
Keskustelua osallisuudesta Osallisuuden kolme ulottuvuutta/tasoa: osallisuus osallistuminen osallistaminen Liittyvät toisiinsa, mutta niillä nähdään olevan erilaisia sisällöllisiä merkityseroja Kansalaisosallisuus asiakas/palvelunkäyttäjän osallisuus Kansalaisuus muutoksessa, aktiivinen kansalaisuus
Osallisuus ja aktivointi 1990 luvun jälkeen aktiivinen sosiaalipolitiikka on muodostunut yhä keskeisempi osallisuuden edistämisen muoto Sosiaalisten ongelmien ehkäisy Yksilön toimintakyvyn i edistäminen i Työn ensisijaisuus ja kannustavuus Hyvinvointivaltion uudistaminen ja sosiaalimenojen kasvupaineisiin vastaaminen Kansainvälisesti ajatellen: second chances vs. workfare Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Teoreettinen ja poliittinen ydin: sosiaaliturvan muuttuminen vastikkeelliseksi Viranomaisten yhteistyön kehityminen Ristiriitaisia (ja myönteisiäkin) tuloksia aktivoinnin onnistumisesta Mö Myös sosiaalisten oikeuksien k i vahvistumista hit it
Osallisuuden hallinnolliset ja poliittiset ehdot Analysoituja dokumentteja Hallitusohjelmat (Vanhanen I ja II, Katainen I) Politiikkaohjelmat STM:n ja TEM:n strategiat Kunnalliset strategiat (Jyväskylä ja Kokkola) Osallisuus itseisarvona vs. hallinnon konkretisoituva kiinnostus osallisuutta kohtaan Osallisuus kansalaisoikeutena vs. kansalaisvelvollisuutena
Osallisuus sateenvarjokäsitteenä Hallitusohjelmien taso Demokratia, tasa arvo ja ihmisoikeudet Koulutus ja kasvatus Työelämään osallistuminen Omatoimisuus ja toimintakyky STM: Osallisuuteen liittyvien oikeuksien korostaminen Asiakasryhmien eriytyvä osallisuus TEM: Taloudellisten lli reunaehtojen korostaminen Osallisuus velvollisuutena olla aktiivinen työelämässä Kiista aktiivisen kansalaisuuden määrittelystä
Kysymyksiä ja keskustelunaiheitak it Osallisuuskeskustelun ja käsitteistön laajuus uhka vai mahdollisuus? Muiden hyvinvointivaltion uudistamistrendien (mm. markkinoistaminen, tehostaminen ja kustannusten vähentäminen) vaikutus? Mikä on sosiaalityön asema osallisuuden määrittäjänä? Kuinka syvästi palveluiden käyttäjien osallisuus voi toteutua osallisuus, osallistuminen, osallistaminen? Köyhyyden yy lisääntyminen ja syrjäytyminen yjyy osallisuuden uhkana?