Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013



Samankaltaiset tiedostot
Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.)

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot saakka

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot saakka

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Sanna Nikunen ELL

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Miksi influenssarokotukset tulisi ottaa vakavasti? Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Ritva Syrjänen ja Hanna Nohynek

Sivu 1 / 5. Ohje perusterveydenhuollon ympärivuorokautista hoitoa antaviin yksiköihin

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Kausi-influenssarokotus - suositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Mitä kysyjille vastaisin?

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Influenssa A(H1N1) pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta

Pneumonia Maija Halme

INFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista

Pandemiavalmiussuunnittelu (Shp:n järjestämä kokous terveyskeskusten johtaville lääkäreille)

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka

H1N pandemia Helsingin perusterveydenhuollossa. Hannele Kotilainen Infektiolääkäri Kaupunginepidemiologi

Tutkimus vuotiaille

Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

A(H1N1)-potilaan hoito päivystyspoliklinikalla

Hengitysteiden virusinfektiot

INFLUENSSAVIRUSINFEKTIOT. Ilkka Julkunen Virusoppi/Biolääketieteen laitos, Turun yliopisto ja Virologian yksikkö, THL

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

HIV ja hepatiitit HIV

SUOMEN RINGETTELIITON OHJEET. Influenssa A (H1N1)

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Tarttuvat hengitystieinfektiot

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi

Fluarix , Versio 2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)

Sikainfluenssa influenssa A(H1N1) pdm09

PD-hoidon komplikaatiot

Influenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE.

Pysy terveenä - nyt on aika vuosittaiselle influenssarokotteelle!

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta.

Transkriptio:

Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Kausi-influenssaa esiintyy joka talvi 5 15 % väestöstä sairastuu Terveet aikuiset toipuvat yleensä oireenmukaisella hoidolla Komplikaationa voi esiintyä esimerkiksi keuhkokuumetta tai korvatulehduksia

Mikä on influenssa Influenssaan sairastunut erittää virusta hengitysteihinsä ja voi tartuttaa taudin pisaratartuntana yskiessä käsien välityksellä esimerkiksi niistäessä. tartunnan saanut henkilö on tartuttava jo päivää ennen oireiden alkua ja 3 7 päivää sen jälkeen

Joulukuusta maaliskuuhun Suomessa kuolee joka vuosi enemmän ikääntyneitä kuin näitä edeltävinä tai seuraavina neljänä kuukautena. Tätä kutsutaan talviseksi ylikuolleisuudeksi ja influenssa selittää siitä osan.

Influenssaan liittyvä kuolleisuus Kausi-influenssa Pandemia Pandemian aikana kuolleis nuoremmissa ikäluokissa, vanhemmalla väestöllä ilmeinen osittainen immuniteetti

Vakavan influenssan riskitekijöitä

Kausi-influenssa: raskaus, perussairaudet Raskaana olevilla ei lisääntynyttä kuolleisuutta (yksi tutkimus) Krooninen keuhkosairaus Lisäsi sairaalahoidon ja tehohoidon riskiä, samoin hengityslaitehoidon tarvetta Kardiovaskulaarisairaus Kuolleisuuden riski OR 1.7 Lisäsi sairaalahoidon ja tehohoidon riskiä, samoin hengityslaitehoidon tarvetta Immunosupressio OR 3.8 Neuromuskulaarisairaus OR 3.2

Kausi-influenssa: ikä Iäkkäät (>65 v): kuolemanriski OR 2.95 Enemmän sairaalahoitoja Alle 5 vuotiaat: Pienempi riski sairaalahoitoon ja hengityslaitehoitoon Suurempi riski keuhkokuumeeseen Matalampi kuolemanriski OR 4.0 Alle 2 vuotiaat Kuolleisuus alempi Samoin vähemmän sairaalahoitoja ja hengityslaitehoitoja

Pandeminen influenssa: ikä > 65 vuotiaat kuolemanriski OR 2.7 Pandemian aikana alle 5 v suurentunut riski saada keuhkokuume ja joutua sairaalahoitoon, mutta hengityslaitehoitoon joutuminen vähäisempää Kuolleisuuden riski pienempi OR 0.59 Verrattuna 18-65v ryhmään lapsilla vähemmän sairaalahoitoja

Pandeminen influenssa: perussairaudet Krooninen keuhkosairaus OR 1.7 COPD OR 1.49 Liisääntynyt sairaalahoidon ja tehohoidon tarve Kardiovaskulaarisairaus OR 2.9 Immunosupressio OR 3.8 Neuromuskulaarisairaus OR 3.2 Maligniteetti OR 3.10 Neuromuskulaarinen sairaus OR 2.68

Pandemia: raskaus Raskauden 1 ja 2 kolmanneksen aikana kuolleisuuden riski ei ole lisääntynyt Raskauden viimeinen kolmannes komplikaatioriski on suurempi Synnytyksen jälkeinen aika (4 vkoa) kuolleisuus on lisääntynyt OR 4.4

Pandemia: ylipaino ja perussairaudet Obesiteetti Lisääntynyt kuolleisuus Lisääntynyt sairaalahoidon, tehohoidon ja hengityslaitehoidon tarve Kuvastaako vain esim. metabolisen oireyhtymän merkitystä? Ollut kuitenkin merkittävä riskitekijä vaikka em otettaisiin huomioon

Riski sairastua vakavaan influenssaan kasvaa iän mukana, vaikka henkilöllä ei olisi todettu perustauteja Saattaa johtaa kotona pärjäävän vanhuksen laitoskierteeseen Perusterveetkin iäkkäät kuuluvat ikänsä puolesta riskiryhmiin Rokottamalla voidaan ehkäistä noin puolet ikäihmisten influenssatapauksista

Influenssakausi 2012-2013 Influenssa A: sekä H3N2 (kausi-influenssa) kantaa että H1N1 (sikainfluenssa) kantaa Lisäksi influenssa B-löydoksiä Vuosittain otettava kausi-influenssarokote sisälsi kaikki nämä komponentit

influenssalöydöksiä oli noin kolme kertaa enemmän 45 Influenssalöydökset vv. 2011-2013 (OML:n viikkoraportti) 2013 influenssalöydöksiä 2-3 kertaa enemmän kuin kahtena edeltävänä vuotena 40 35 30 25 20 2013 2012 2011 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Kausi-influenssan virulenssiin vaikuttaa Virus: Kuinka paljon virus muuntunut edellisestä vuodesta- väestöllä epätäydellinen immuniteetti Kuinka paljon muita mikrobeja samanaikaisesti esim. RSV, pneumokokki Isäntä Perussairaudet, ikä Muut altistavat tekijät Viruksen leviäminen Esim. ilmasto (kylmä,kuiva ilma edesauttaa)

PPSHP:n alueella Tehohoitoa tarvitsi 21 potilasta (10.5 % sairaalaan otetuista)

Lääkehoito Lääkitys aloitettava mahdollisimman varhain Vakavassa influenssassa käytetään oseltamavirista kaksinkertaista annosta Profylaksia altistuneille?? Ensimmäisen sairastuneen perheenjäsenen aloittama lääkehoito < 24 h oireiden alusta vähensi muiden perheenjäsenten sairastumisriskiä 48 % (RR 0,52 (zanamaviiri) 33 % (RR 0.67 (oseltamaviiri)

Teholla hoidetut (teho 1ja 2) 21 potilasta Influenssa B: 1 potilas Influenssa A H1N1 (sikainfluenssa): 10 Influenssa A H3N2: 10 Miehiä 17, naisia 4 Keski-ikä 60 v 14 alle 65 v 7 > 65 vuotiasta Keskimääräinen BMI 32

Perussairaudet Obesiteetti Hematologinen maligniteetti 2 Kardiovaskulaarisairaus Kr keuhkosairaus Immunosupressiivinen lääkitys Raskaana olevia potilaita ei ollut

TULOVAIHEEN ARVIO KUOLEMANRISKISTÄ Riskipisteet APACHE SAPS SOFA Tulo 21.7 5.7 Maksimi 24 11.2 Lähtö 16 5.2 ELINTOIMINTAHÄIRIÖN VAIKEUSASTE

Tulehdusarvot tehohoidossa olleilla influenssapotilailla CRP PCT LEUK Tulo 136 8.4 Maksimi 192 18.4 Lähtö 60 12.5

Sekainfektio Co-infektio 23 27 influenssa A potilaista virusinfektio 3,2-3,4% bakteeri-infektio, 20,5-24,7% Staphylococcus aureus Streptococcus pneumoniae and Haemophilus influenzae. Influenza Other Resp Viruses 2013.

Obduktiolöydöksinä tyypillisesti diffuusi keuhkorakkulavaurio, pienten suonten verihyytymät ja paikalliset hemorragiset mikroinfarktit

Hoito Oseltamaviiria sai 19 potilasta Keskimäärin 5.7vrk Bakteeriantibioottia sai 21 potilasta Keskimäärin19.6 vrk Hengityslaitehoitoa 20 potilasta 7.8 vrk Hoitoaika 9.5 vrk

ECMO (extracorporeal membrane oxygenation) 3 potilasta sai ECMO hoitoa Kehonulkoinen happeutushoito (ECMO) vaikeassa hengitysvajauksessa -eräänlainen sydänkeuhkokone Erittäin vaikeissa happeutumis- ja ventilaatiohäiriöissä käytetty noin 40 vuotta. Eri tutkimuksissa eloonjäämisprosentti vaihtelee 40-80 %

Verrattuna pandemia-aikaan? Erikoissairaanhoitoon tuli tuolloin 506 influenssa A(H1N1)-epäilyä 318 aikuista ja 188 lasta Positiivisiksi NhO tutkimuksella osoittautui noin 25 % influenssaepäillyistä (110 potilasta) Osastohoitoon otettiin 159 influenssapotilasta Sairaalakuolleisuus 3 potilasta (2 %) Tehohoidossa oli 28 potilasta. Kuolleisuutta ei ollut

Ei-pandeemisena aikana sairaalahoidossa oli enemmän potilaita kun pandemia-aikaan Kuolleisuus oli suurempi

Summa summarum Myös jokavuotinen kausi-influenssa on vakava sairaus, johon liittyy kuolleisuutta Perussairaudet ja ikä riskitekijöinä, mutta vakava tauti voi olla myös perusterveellä nuorella

Summa summarum Myös jokavuotinen kausi-influenssa on vakava sairaus, johon liittyy kuolleisuutta Perussairaudet ja ikä riskitekijöinä, mutta vakava tauti voi olla myös perusterveellä nuorella