VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti
Sanoittamisesta vakauttamiseen Lapsen aika-projekti 1997-2001: Lapsi tarinan kertojaksi Erityinen huomio siihen mitä lapsi kuullut, nähnyt, kokenut, miten altistunut väkivallalle? Lapselle tarkoitettu paikka ja sopivat välineet (lomakkeet, sopivat leikkikalut, piirustusvälineet, kirjat)tietty aikuinen, sovitut tapaamiset Lapsen tuli saada informaatiota missä ollaan, miksi Lapsen kanssa keskustelun korostuminen Traumaymmärrys
Sanoittamisesta vakauttamiseen Miten lapsen arkipäivä voitaisiin turvata mahdollisimman pysyvänä (kaverit, koulu, harrastukset, sosiaalinen elämä) Lapselle hyvien kokemusten antaminen (läsnäolo, leikki, pelit, kiinnostus) Mitä traumatisoituneempi lapsi sen vähemmän keskustelu/haastattelu auttaa, koska tarinaa ei ole Puhumisen korostaminen tai vaatiminen voi myös traumatisoida lisää (jatkuva kiihtymystila) Lapset tarvitsevat erilaisia asioita
Lapsesta vanhemmuustyöhön Trauma muokkaa myös vanhemmuutta Lapsen kokemus näkyväksi vanhemmalle Mitä lapsi kokenut? Mitä lapsi tarvitsee? Lapsen tarinan kuuleminen voi olla muutoksen ja väkivallasta irrottautumisen avain Lapsen tarinalle löydettävä kannattelijoita Lapselta ei saa viedä toivoa
Lapsesta vanhemmuustyöhön Lapsen kokemukset herättävät yleensä syyllisyyden tunteita vanhemmissa auttaa hakemaan apua Vanhempaan kunnioittava suhtautuminen
Työskentelyn periaatteet Turvallisuuden arviointi ja vahvistaminen Vakauttaminen: lapsen arjen toimivuus Annetaan mahdollisuus työstää tapahtuneita Lapsen tahtisuus
Lähteet Hughes A. Daniel(2006): Tie traumasta tervehtymiseen Becker-Weidman (2008): Auta lasta kiintymään Ensi- ja turvakotien liitto (2006):Perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Auttamisen käytäntöjä Korhonen Tuija(2011): Traumatisoituneen kokemusten ilmeneminen leikkiterapiassa tapaustutkimus Anna 6 v Oranen Mikko (2001): Perheväkivallan varjossa. Raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä. Ensi- ja turvakotien liitto Paavilainen E, Pösö T (2003): Lapset, perhe ja väkivaltatyö Söderlund A, Halila R ym (2004): Lapsen kaltoinkohtelu. Duodecim. Uudistettu painos ilmestyy syksyllä 2012 Törrönen H (toim) (2009): Vaiettu naiseus. Ajatuksia naisen väkivallan tunnistamisesta, nimeämisestä ja hoitamisesta. Ensi- ja turvakotien liitto
9-v pojan äiti Äidin oma lapsuus: paljon turvattomuutta: äidin psyykkinen sairastuminen, vanhempien ero, isän alkoholismi, lapsen parentifioituminen Lapsen varhaisvaiheet: äiti väkivallan kohteena uskottomuus lapsen vaientaminen, pakkosyöttö ja pakolla nukuttaminen Lapsen kasvaessa: negatiivisten tunteiden voimistuminen lasta kohtaan väkivaltaisen isän näkeminen lapsessa pelko lasta kohtaan keinottomuus lapsen tunteiden säätelyssä vetäytyminen lapsesta
Työskentelyhistoria Avun hakeminen parisuhteeseen Avun hakeminen lapsen oirehtimiseen Väkivalta puheeksi avioeron jälkeen Lapsen terapia, jossa äiti mukana Sijoitus, jonka aikana jatkettu lapsen omaa terapiaa rinnalla äidin vanhemmuuden kanssa työskentely (AAIhaastattelu) Lapsen ja äidin yhteistapaamiset
Työskentelyn teemat Alkuvaiheessa herkästi viriävä epäluulo viranomaisia kohtaan Selviytymisestä toipumiseen: äidin turvallisuuden tunteen kohentumisen myötä tullut kykyä katsoa mitä hänelle ja lapselle/lapsille tapahtunut(ajoittain voimakkaita traumatakaumia) ja kykyä katsoa omaa toimintaa suhteessa lapsiin (syyllisyyden sietäminen) Vetäytymisestä läsnäoloon: pelon tilalle ilo lapsen kanssa olosta, yhdessä viihtyminen; yhteistapaamisissa yhteisen leikin herättely Voimaantuminen asettamaan rajoja lapsen käyttäytymiselle (parentifioitu lapsi vanhempana avuton)
Traumailmiöitä Traumaoireet aktivoituvat herkästi: ylivireys, jähmettyminen, taistelu, pako, alistuminen Luottamisen vaikeus, epäluulo Häpeän merkitys: välttäminen tai kova vauhti Muistin ja ajantajun katkonaisuus; muistamisen vaikeus tarkat muistikuvat Tunteiden puuttuminen Tilasidonnaisuus: arka, aggressiivinen, jäsentynyt, kaoottinen --- Työntekijään siirtyvä hämmennys