OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA

OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA

JYVÄSKYLÄN LUKIOKOULUTUS OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA 26.1.2016

2 (15) Sisällys 1. Opiskeluhuollon keskeiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet... 3 2. Opiskeluhuollon organisoituminen... 3 3. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut... 4 3.1 Psykologi- ja kuraattoripalvelut... 5 3.2 Opiskeluterveydenhuollon palvelut... 6 4. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat... 6 4.1 Opiskeluhuollon ryhmät... 6 4.2 Lukiokohtainen hyvinvointisuunnitelma... 7 5. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen... 8 5.1. Varhaisen puuttumisen malli... 8 5.2. Lukion monialainen asiantuntijaryhmä (LUMO)... 9 5.3. Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen... 10 5.4. Opiskeluhuoltorekisterin salassapito- ja kirjaamiskäytänteet... 10 6. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa... 11 6.1 Opiskelijan osallisuus... 11 6.2 Koulun ja huoltajien välinen yhteistyö... 11 6.3 Huoltajille tiedottaminen... 11 7. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen... 11 8. Muut nuorten palvelut... 12 8.1 Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut... 12 8.2 Etsivätyö... 13 8.3 Sosiaalipalvelut... 13 8.4 Nuorisopalvelut ja Ohjaamo... 14 8.5 Sisä-Suomen poliisilaitos... 14 8.6 Kolmannen sektorin palvelut... 14 8.7 Seurakunta... 15

3 (15) 1. Opiskeluhuollon keskeiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet Jyväskylän lukiokoulutuksen opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palveluiden järjestämisestä vastaa oppilaitoksen sijaintikunta. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18- vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoidollisia lääkäripalveluja. Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. Lukiokoulutus tekee opiskeluhuoltotyössä yhteistyötä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen kanssa. Sijaintikunnan hyvinvointisuunnitelma ohjaa omalta osaltaan lukioissakin tapahtuvaa opiskeluhuoltotyötä. Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia: edistää opiskelijoiden osallisuutta ehkäistä ongelmien syntyä edistää opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun yhteistyötä tukea yksilöä opiskeluyhteisön toimintaa kehittämällä antaa opiskelijalle hänen tarvitsemansa yksilöllinen tuki ja ohjaus antaa opettajalle tukea opetustyössä 2. Opiskeluhuollon organisoituminen Jyväskylän lukiokoulutuksen opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa lukiokoulutuksen opiskeluhuoltotyön suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Kunkin lukion opiskeluhuoltoryhmä vastaa (jatkossa hyvinvointiryhmä) koulunsa opiskeluhuoltotyön käytännön toteuttamisesta. Lukioilla opiskelijahuoltotyötä johtaa lukion rehtori. Lukiokoulutuksen opiskeluhuollon ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lukioiden opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat useammin kuin kaksi kertaa vuodessa kunkin lukion toimintasuunnitelman mukaisesti.

4 (15) Kuvio 1. Opiskelijahuollon rakentuminen 3. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Jyväskylän lukiokoulutuksessa on noin 3000 lukiolaista. Jyväskylän lukiokoulutus tarjoaa opiskelijoilleen Jyväskylän kaupungin heille osoittamia kuraattori- ja psykologipalveluja. Jyväskylän lukioilla on koulupäivien aikana käytettävissä terveydenhoitajan palvelut sekä mahdollisuus saada virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Jyväskylän aikuislukion perusopetuksen tutkintotavoitteiset opiskelijat ovat myös oikeutettuja näihin palveluihin. Lukiokoulutuksen johtoryhmä arvioi vuosittain opiskeluhuollon resurssitarpeet omien resurssien puitteissa sekä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa.

5 (15) Lukiokoulutuksen opiskeluhuollon toiminta muodostaa yhtenäisen ja suunnitelmallisen kokonaisuuden, jota toteutetaan koulutuksen järjestäjän sekä Jyväskylän kaupungin yhteistyönä. Toimijat ovat eri organisaatioista ja edustavat monia ammattiryhmiä. Tämän vuoksi opiskeluhuollon toteuttamisessa noudatetaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja, ja ammattiryhmien vastuut sekä roolit on sovittu erikseen. Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen sekä opiskeluterveydenhuollon ammattiryhmien toimenkuvat sisältävät sekä yhteisöllistä että yksilökohtaista työtä. Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteisöllisen opiskeluhuollon koordinoinnista jokaisessa lukiossa ja toimipisteessä. Psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja osallistuvat lukion yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen lukiokoulutuksen opiskeluhuollon ohjausryhmässä sekä lukiokohtaisissa (Lyseo, Schildt) hyvinvointiryhmissä. Lisäksi he osallistuvat monialaiseen verkostotyöhön sekä mm. hyvinvoinnin vuosikellon mukaisiin hyvinvointia edistäviin ja ylläpitäviin tapahtumiin lukioissa. Opiskeluterveydenhuolto osallistuu opiskeluympäristön terveydellisten olojen valvontaan. Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö tekee myös terveydenedistämistyötä mm. savuttomuuden ja päihteiden käytön ehkäisemiseksi yhdessä lukion muun henkilöstön kanssa. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan tarvittaessa opiskelijan tilanteen mukaisesti kootussa lukion monialaisessa asiantuntijaryhmässä (LUMO). Monialaisuudella tarkoitetaan sitä, että paikalla on opiskeluhuollon eri ammattiryhmien edustajia. Yksilökohtaisista palveluista kerrotaan lisää seuraavissa kappaleissa. Palveluja ohjaa yhteistyö opiskelijan kanssa ja luottamuksellisuus, työntekijöitä sitoo salassapitovelvollisuus. Palveluista tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille mm. lukioiden verkkosivujen ja Wilman kautta sekä uusille opiskelijoille suunnatuissa tilaisuuksissa. Opiskelija voi itse hakeutua kuraattori- tai psykologipalveluihin tai tulla niihin opettajan, huoltajan tai muun tahon aloitteesta ja ohjauksesta. 3.1 Psykologi- ja kuraattoripalvelut Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin opiskelijalle antamaa tukea ja ohjausta. Kuraattori- ja psykologipalveluja toteutetaan opiskelijan tilanteen mukaan yhteistyössä huoltajien tai muiden läheisten kanssa. Kuraattori ja psykologi tekevät yhteistyötä opettajien ja muiden verkostossa toimivien tahojen kanssa. Tuen tarvetta arvioidaan ja tukitoimia suunnitellaan yhteistyössä huoltajien sekä lukion muun henkilöstön kanssa. Kuraattori tukee opiskelijoita ja heidän läheisiään neuvomalla ja ohjaamalla erityisesti vuorovaikutukseen, sosiaalisiin suhteisiin sekä arjen hallintaan, osallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

6 (15) Psykologin työn tavoitteena on edistää niin yksittäisen opiskelijan kuin myös koko oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta sekä myönteistä opiskeluilmapiiriä. Psykologi tukee opiskelijoita ja heidän huoltajiaan neuvomalla ja ohjaamalla kehitykseen, psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Kuraattori tai psykologi on tavoitettavissa puhelimella joka arkipäivä ja palveluihin pääsee ajanvarauksella. Kiireellisessä tapauksessa opiskelijalle tarjotaan aikaa samana tai seuraavana oppilaitoksen työpäivänä. Kiireettömässä tilanteessa aikaa tarjotaan seitsemän oppilaitoksen työpäivän aikana. 3.2 Opiskeluterveydenhuollon palvelut Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy opiskelijoiden yksilöllinen terveyden- ja sairaanhoito, joka sisältää mm. terveystarkastukset, rokotukset, seksuaaliterveysasiat sekä mielenterveys- ja päihdetyötä. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös huoltajien, opettajien ja muun opiskeluhuollon henkilöstön sekä yhteistyötahojen kanssa. Jyväskylän kaupunki järjestää opiskeluterveydenhuoltopalvelut yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (JYTE) toimintana. Opiskeluterveydenhuoltopalvelut järjestetään lukioilla toimipistekohtaisesti. Opiskeluterveydenhuollossa on sekä ajanvarauksetonta että ajanvarauksella toimivaa palvelua. Tämän lisäksi virka-aikaan päivystää puhelin, johon vastaa opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja. Lääkärin vastaanotolle varataan ajat terveydenhoitajan kautta. Opiskeluterveydenhuollosta ohjataan opiskelijoita myös tarvittaviin jatkotutkimuksiin. Lisäksi opiskelijat saavat sairaanhoitopalveluja asuinalueensa terveysasemalta sisältäen suun terveydenhoidon. 4. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitosten toimintakulttuuria. Toiminta tapahtuu yhteistyössä lukion eri toimijoiden ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Huoltajien kasvatustyön tukeminen sekä kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen kuuluvat yhteisölliseen opiskeluhuoltoon. 4.1 Opiskeluhuollon ryhmät Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksessa on opiskeluhuollon ohjausryhmä, joka laatii lukiokoulutuksen yhteisen opiskeluhuoltosuunnitelman. Tämä on pohjana lukioiden omille hyvinvointisuunnitelmille. Opiskeluhuollon ohjausryhmän tehtävänä on järjestää joka lukuvuosi opiskeluhuollon kehittämispäivä, jonka tarkoituksena on jakaa yhteisiä käytänteitä sekä toimia työnohjauksellisena tapaamisena sekä päivittää vuosittain Jyväskylän lukiokoulutuksen keskeiset opiskeluhuollon asiakirjat.

7 (15) Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa suunnittelevat lukioiden hyvinvointiryhmät. Ryhmän jäseninä voivat toimia: opiskeluhuollosta vastaava rehtori, opinto-ohjaaja(t), terveydenhoitaja, terveystiedon opettaja, ryhmänohjaajien edustus, oppilaskunnan edustus sekä huoltajien edustus. Ryhmän kokouksiin kutsutaan psykologi, kuraattori ja erityisopettaja. Ryhmä kootaan ja se kokoontuu vuosittain sovittavalla tavalla. Opiskeluhuollosta vastaava lukion rehtori on toimipisteiden välinen linkki, joka huolehtii toimipisteiden yhteisten linjausten toteutumisesta. Hyvinvointiryhmän keskeisin tehtävä on huolehtia opiskeluyhteisön kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa sekä arvioi hyvinvointia edistäviä ja ylläpitäviä toimenpiteitä. 4.2 Lukiokohtainen hyvinvointisuunnitelma Lukiokohtainen hyvinvointiryhmä vastaa rehtorin johdolla yhteisöllisen opiskeluhuollon toiminnan suunnittelusta, toteutumisesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Hyvinvointiryhmä laatii/päivittää vuosittain toimipistekohtaisen hyvinvointisuunnitelman, jossa kuvataan: yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden ja huoltajien osallisuuden vahvistamiseksi yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun, poliisin ja muiden tahojen kanssa terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen Yhteisöllinen opiskeluhuolto voi sisältää erilaisten hyvinvointiin liittyvien teemojen esille nostamista osana koulun arkea. Se sisältää myös kouluyhteisön hyvinvoinnin arviointia esimerkiksi vuosittaisilla viihtyvyys-, työympäristö- tai jaksamiskyselyillä (esim. INKA-, ATTITUDE- ja hyvinvointikyselyt). Arviointityössä käytetään apuna Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen nuorten kouluterveyskyselyitä, joiden koulukohtaiset tulokset tilataan vuosittain joka lukiolle. Myös työyhteisön sisäisen toiminnan arviointi voi olla osana kehittämistyötä. Hyvinvointisuunnitelmat toimitetaan lukuvuoden alussa lukiokoulutuksen opiskeluhuollon ohjausryhmälle. Toimipistekohtaiset hyvinvointisuunnitelmat yhdenmukaistetaan lukiokohtaisiksi vuosien 2015-2019 välisenä aikana. Hyvinvointisuunnitelma sisältää turvakansion, jossa on kuvattu: opiskeluympäristön esteettömyys, toimet tapaturmien ehkäisemiseksi ja ensiavun järjestämiseksi hoitoonohjaus oppilaitoksessa päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

8 (15) suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä kriisitilanteiden ehkäisy toiminta kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa sekä johtamisen periaatteet ja vastuunjako sekä tiedottaminen ko. tilanteissa oppilaitoksen pelastussuunnitelma ja toimintavalmiuksien harjoittelu Opiskeluhuollosta vastaava rehtori huolehtii turvakansion päivittämisestä, seurannasta ja arvioinnista sekä siitä, että oppilaitosyhteisössä on turvakansioon perehdytystä. Kansiosta tiedotetaan myös koteihin ja tarvittaville yhteistyötahoille. Kansio säilytetään kansliassa ja on myös kaikkien saatavilla sähköisenä. 5. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa yhteistyö eri toimijoiden kesken alkaa heti opintojen alussa. Opiskelija suunnittelee opintonsa itse niin, että suunnitelma tukee opiskelijan hyvinvointia ja jaksamista. Opintojen eteneminen ja suunnittelu ovat keskeinen osa ohjausprosessia. Jokainen opiskelija laatii itselleen jatko-opintosuunnitelman. Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon kuuluvat koulun henkilökunnan lisäksi opiskeluterveydenhuollon palvelut, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto (LUMO). Nämä palvelut tarjotaan opiskelijoille lähipalveluina oppilaitoksissa. 5.1. Varhaisen puuttumisen malli Varhainen puuttuminen tarkoittaa huolta herättävien asioiden aktiivista puheeksi ottamista. Opettaja ei ole yksin vastuussa puuttumisesta vaan hänen tukenaan ja työparinaan on muut opiskeluhuollon työntekijät. Opettaja tai oppilaitoksen työntekijä käy tarvittaessa pedagogisia keskusteluja oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijöiden kanssa. Näitä ei kirjata opiskeluhuollon kertomukseen. Opetuksen järjestämiseen liittyviä keskusteluita voidaan käydä ilman opiskelijan lupaa vaitiolovelvollisuuden estämättä. Aineenopettaja Jos aineenopettaja havaitsee opiskelijan oppimiseen liittyviä pulmia, poissaoloja on paljon tai opiskelijassa tapahtuu jokin erityinen muutos, opettaja keskustelee huolenaiheestaan opiskelijan kanssa. Jos opiskelija ei tule kurssille/lakkaa käymästä tunneilla, ottaa aineenopettaja yhteyttä opiskelijaan sekä ilmoittaa asiasta ryhmänohjaajalle ja opinto-ohjaajalle.

9 (15) Aineenopettaja kertoo myös opiskelijaa koskevista havainnoistaan viipymättä ryhmänohjaajalle. Jos kyseessä on toisen lukion opiskelija, laittaa aineenopettaja viestin asiasta kyseisen lukion opinto-ohjaajalle. Ryhmänohjaaja selvittää, ovatko muut opettajat havainneet samanlaisia huolenaiheita. Opettajalla on myös velvollisuus ottaa viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä yhteyttä kuraattoriin, psykologiin tai terveydenhoitajaan, jos hän on huolissaan opiskelijan opiskeluvaikeuksista tai terveydellisistä, psyykkisistä tai sosiaalisista vaikeuksista. Ryhmänohjaaja Ryhmänohjaaja seuraa säännöllisesti oman ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja sekä kurssien kertymistä. Selvittämättömistä tai runsaista poissaoloista tulee olla yhteydessä opiskelijaan tai huoltajaan ja pyytää selvitystä. Jos poissaolot ovat ilmeisen aiheettomia, tulee opiskelija ohjata keskustelemaan kuraattorin kanssa kokonaistilanteen ja tuen tarpeen arvioimiseksi. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja tapaavat säännöllisesti ja käyvät läpi esille nousseet huolenaiheet. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja sopivat, miten tilannetta lähdetään selvittämään. He kirjaavat tapaamisen ylös Wilmaan opiskelijan ohjauksen seurantalomakkeelle. Ryhmänohjaaja tai aineenopettaja ottaa yhteyttä alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajiin keskusteltuaan ensin tilanteesta opiskelijan kanssa. Ryhmänohjaaja kirjaa yhteydenoton opiskelijan ohjauksen seurantalomakkeelle. Opiskeluhuollossa pyritään mahdollisimman avoimeen yhteistyöhön, mutta opettajalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä kertoa opiskelijaa koskevasta huolesta kuraattorille, psykologille tai terveydenhoitajalle myös ilman opiskelijan lupaa. Jos opiskelijan tilanne pitkittyy tai se vaikuttaa huolestuttavalta konsultoidaan terveydenhoitajaa, erityisopettajaa, psykologia tai kuraattoria. Se henkilö, jolla huoli herää tilanteesta, kutsuu opiskelijan luvalla koolle monialaisen asiantuntijaryhmän (LUMO). Tällöin aloitetaan myös opiskeluhuoltokertomuksen kirjaaminen opiskeluhuoltorekisteriin, joka löytyy Wilma-ohjelman lomakkeista. 5.2. Lukion monialainen asiantuntijaryhmä (LUMO) Monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto käynnistyy opiskelijan, hänen ryhmänohjaajansa, opettajan, huoltajan tai muun henkilön aloitteesta silloin, kun on huolta opiskelijan hyvinvointiin, terveyteen tai opiskeluun liittyvässä asiassa. Opiskelijan kanssa sovitaan

10 (15) yhdessä mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Monialainen asiantuntijaryhmä (LUMO) kootaan opiskelijan tarpeiden mukaan. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Yksilökohtainen opiskeluhuolto edellyttää aina opiskelijan suostumusta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijan osallisuus, toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Opiskelijalla on myös halutessaan oikeus päästä henkilökohtaiseen keskusteluun kuraattorin tai psykologin kanssa. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua muitakin henkilöitä. Alaikäinen voi painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja. Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. 5.3. Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuollon kertomukseen, joka laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella on luovutettu. Päätöksen tietojen luovuttamisesta tekee rehtori. Rekisteri on sähköisessä muodossa Wilmaohjelmassa. 5.4. Opiskeluhuoltorekisterin salassapito- ja kirjaamiskäytänteet Opiskelukertomukset sekä muut opiskeluhuoltotehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen kirjaamisesta, käsittelystä, ylläpitää rekisteriä ja määrittää käyttöoikeudet rekisteriin. Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa sivulliselle, ellei siihen ole kirjallista lupaa asianomaiselta opiskelijalta tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida suostumuksen merkitystä, hänen huoltajaltaan. Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö ja opiskeluhuollon psykologi kirjaavat yksilökohtaisen asiakastyön terveydenhuoltolain mukaisesti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakir-

11 (15) joihin sekä kuraattori kirjaa asiakastiedot sosiaalihuoltolain mukaiseen asiakaskertomukseen. 6. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa 6.1 Opiskelijan osallisuus Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa opiskelijakunta- ja tutortoiminta antavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua koulun yhteisölliseen kehittämiseen. Opiskelijoiden edustajat osallistuvat kunkin lukion hyvinvointiryhmien toimintaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa kouluyhteisön kehittämiseen myös valtakunnallisen kouluterveyskyselyn sekä muiden palautekyselyiden (mm. INKA kyselyn) kautta. Kyselyt toteutetaan säännöllisesti ja niiden tulokset käydään läpi opiskelijoiden kanssa. Tuloksia hyödynnetään myös opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämisessä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa tehdään yhteistyössä opiskelijan kanssa. 6.2 Koulun ja huoltajien välinen yhteistyö Opiskeluhuoltoa tehdään yhteistyössä kotien kanssa. Tämä edellyttää vuorovaikutusta, luottamusta ja yhteistyötä opiskelijan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Opiskelijaan liittyvissä asioissa ryhmänohjaaja on ensisijainen yhteydenpitäjä kodin ja koulun välillä. Huoltajat kutsutaan tarvittaessa opiskelijan antamalla luvalla osallisiksi myös monialaisen asiantuntijaryhmän työskentelyyn. Huoltajilla on edustus lukioiden hyvinvointiryhmissä. 6.3 Huoltajille tiedottaminen Lukioiden opiskeluhuoltotyöstä tiedotetaan kunkin lukion www-sivuilla, koulujen tiedotteissa sekä vanhempainiltojen yhteydessä. Lukioiden opiskeluhuoltohenkilökunta osallistuu asiantuntijoina vanhempainiltoihin. Jyväskylän lukiokoulutus käyttää Wilma-käyttöjärjestelmää opiskeluhuoltotyön tukena. Wilmaa käytetään mm. poissaolojen kirjaamisiin, tiedon välittämiseen opiskeluhuoltohenkilöstön välillä ja kodin ja koulun väliseen viestintään. Yhteydenotto koulukuraattoriin, - psykologiin ja -terveydenhoitajaan ohjeistetaan erikseen. Opiskelijoiden huoltajia tiedotetaan lukioiden hyvinvointiryhmien toiminnasta ja heitä pyydetään osallistumaan ryhmien toimintaan. 7. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Jyväskylän lukiokoulutuksen lukiokohtaiset hyvinvointiryhmät kehittävät ja arvioivat toimintaansa itsenäisesti osana lukiokoulutuksen johdon ohjeistamaa ja toteuttamaa yhteistä

12 (15) arviointia. Opiskeluhuoltotyön arvioinnin tulee olla suunnitelmallista, monipuolista ja jatkuvaa. Opiskeluhuoltotyön laadun näkökulmasta on tärkeää, että työn tekemisen edellytykset ovat asianmukaiset ja toimintatavoissa voidaan aidosti ottaa huomioon opiskelijan etu. Opiskelijan fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi saavutetaan parhaiten ennaltaehkäisevällä työllä luomalla kunkin lukion arkinen työskentely, toimintaympäristö ja toimintakulttuuri hyvinvointia tuottaviksi. Lukiokoulutuksessa tehdään vuosittain henkilökunnalle henkilöstökysely, jolla omalta osalta kartoitetaan myös opiskeluhuoltotyön toteutumista. 8. Muut nuorten palvelut Oppilaitos tekee yhteistyötä jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen sekä muiden nuorten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. Opiskelijoille annetaan tietoa heidän käytettävissään olevista palveluista ja tarvittaessa heidät ohjataan näiden palveluiden piiriin. 8.1 Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut Oppilashuollon psykiatriset sairaanhoitajat Oppilashuollon psykiatriset sairaanhoitajat tukevat alle 18-vuotiaita opiskelijoita ja heidän perheitään päihteiden käyttöön ja mielenterveyteen liittyvissä huolissa. Yhteyttä voi ottaa opiskelija itse tai vanhemmat. Aloitteen voi tehdä myös opettaja, terveydenhoitaja tai muu opiskeluhuollon työntekijä. Depressiohoitajat ja päihdehoitajat Yli 18-vuotiaat nuoret voivat hakea apua masennus- ja päihdeongelmiin terveysasemilla työskenteleviltä päihde- ja depressiohoitajilta. Nuorisopsykiatrian palvelut Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrialla tutkitaan ja hoidetaan 13 17 vuotiaita, tarvittaessa hoito voi jatkua pidempäänkin. Nuorisopsykiatrian liikkuva työryhmä Kolikko ja nuorisopsykiatrinen kuntoutus tarjoavat palveluita 22 ikävuoteen asti. Yli 18-vuotiaat ohjataan aikuispsykiatrian palveluihin. Erikoissairaanhoidon psykiatrisiin palveluihin ohjataan lääkärin lähetteellä, poikkeuksena tästä on Kolikon konsultaatio ja hoidon tarpeen arviointi. Kolikkoa voi pyytää opiskeluhuollon avuksi tilanteissa, joissa on huolta nuoren mielenterveydestä tai sosiaalisesta toimintakyvystä. Kolikon työskentely tapahtuu yhteistyössä yhteyttä ottaneen työntekijän kanssa.

13 (15) Kriisikeskus Mobile Mobile tarjoaa apua erilaisissa elämän kriiseissä 24/7. Yhteyttä voi ottaa avuntarvitsija itse tai kuka tahansa tilanteesta huolestunut. Mobilen kautta saa myös tukea oppilaitosyhteisöä tai sen jäseniä kohdanneessa kriisitilanteessa. Nuorisovastaanotto Nuorisovastaanotto tarjoaa jyväskyläläisille 13 22-vuotiaille nuorille mielenterveys-, päihde- ja psykososiaalisten ongelmien arviointia ja lyhytaikaista hoitoa. Nuori voi ottaa nuorisovastaanotolle yhteyttä itse tai yhdessä läheisten kanssa tai muiden ammattilaisten ohjaamana. Nuorisovastaanotolle ei tarvita lähetettä, palvelu on maksutonta ja luottamuksellista. 8.2 Etsivätyö Etsivä nuorisotyön ohjaajat tarjoavat ohjausta 15 29 -vuotiaille nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä opiskelun ja työ-elämän ulkopuolelle tai muuten kaipaavat apua arkeensa. Etsivän työn ohjaaja auttaa nuorta tulevaisuuden suunnittelussa ja arjenhallinnassa sekä ohjaa tarvittavien palveluiden piiriin. Yhteyttä voivat ottaa myös nuoren vanhemmat. Etsivä työ on nuorelle vapaaehtoista, maksutonta ja luottamuksellista. 8.3 Sosiaalipalvelut Opintotuki KELA voi hakemuksesta maksaa opintorahaa yli 17-vuotiaalle lukiolaiselle päätoimisiin opintoihin. Vanhempien tulot vaikuttavat alle 20-vuotiaan nuoren opintotukeen. Asumislisää voidaan myöntää myös alle 17-vuotiaalle itsenäisesti asuvalle opiskelijalle. Yli 10 km pituiseen, yhdensuuntaiseen koulumatkaan saa KELAn koulumatkatukea. Opiskelijoiden toimeentulotuki Opiskelijalle voidaan myöntää toimeentulotukea esim. kesäkuukausiksi samoin perustein kuin muillekin asiakkaille. Opintolainan valtiontakauksen saaneen opiskelijan edellytetään hakevan pankista opintolainaa ensisijaisena toimeentulon lähteenä ja hakevan aktiivisesti kesätyötä. Jyväskylän kaupungin sosiaalipalveluissa on nimetyt työntekijät, jotka vastaavat opiskelijoiden toimeentulotukiasioista. Lastensuojelu Lastensuojelun sosiaalityössä autetaan alle 18-vuotiasta nuorta ja tuetaan huoltajia nuoren kasvatuksessa ja huolenpidossa. Jokaisella lukion henkilökuntaan kuuluvalla on velvollisuus ottaa yhteyttä lastensuojeluun, jos hän on tehtävässään saanut tietää nuoresta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehi-

14 (15) tystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvitystä. Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystys on kunnan sosiaalitoimen ympärivuorokautinen välittömään avun tarpeeseen vastaava palvelu. Sosiaalipäivystys järjestää kiireelliset sosiaalipalvelut mm. lastensuojelu- ja perhekriisitilanteissa sekä neuvoo ja ohjaa erilaisissa sosiaalisissa ongelmissa. Yhteyttä voi ottaa kuka tahansa tarvitessaan itse apua tai huomatessaan toisen välittömän avun tarpeen. Sosiaalipäivystyksen palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Kriisikeskus Mobile vastaa sosiaalipäivystyksestä virka-ajan ulkopuolella, mutta auttaa myös arkisin. 8.4 Nuorisopalvelut ja Ohjaamo Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut tarjoavat nuorille ohjattua toimintaa, tietoa ja neuvontaa nuorisotiloissa, vaikuttajaryhmissä ja verkkopalveluissa. LiikuntaLaturi tarjoaa 13 19 -vuotiaille nuorille maksuttomia ja ohjattuja liikuntavuoroja eri liikuntalajeissa. Veturitalleilla toimii työllisyyspalveluiden Ohjaamo, josta alle 30-vuotiaat saavat tukea elämänhallintaan, urasuunnitteluun, oman opiskelualan löytämiseen, työllistymiseen sekä sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämiseen. Ohjaamon päivystyksessä voi asioida ilman ajanvarausta ti, ke ja to iltapäivisin. 8.5 Sisä-Suomen poliisilaitos Jyväskylän lukioille on nimetty lukiopoliisit. Poliisi voi käydä antamassa mm. liikennevalistusta, laillisuuskasvatusta sekä päihde- ja huumevalistusta. Poliisi antaa apua ja ohjeita kouluille myös yksittäisten tapahtumien selvittelyn tueksi, esimerkiksi uhkailu-, häirintä- tai kiusaamisasioissa. Äkillisissä tilanteissa, joissa poliisi tarvitaan välittömästi koululle, otetaan yhteyttä yleiseen hätänumeroon (112). Lukion henkilökuntaan kuuluvilla on lastensuojelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos hänellä on syytä epäillä alle 18- vuotiaaseen kohdistuneen seksuaali- tai väkivaltarikoksen. Ilmoitusvelvollisella on mahdollisuus kysyä asiaa ensin yleisellä tasolla poliisilta, jos tilanteessa tuntuu vaikealta arvioida onko ilmoitus tehtävä. 8.6 Kolmannen sektorin palvelut Kolmas sektori kattaa laajan toimijaverkoston, joista nuorille tarjoaa palveluja mm. Jyvälän Nuoret ry:n Oiva ja Ilona -hanke, Jyväskylän hoivapalveluyhdistyksen Juniorinuotta hanke, Monikulttuurisuuskeskus Gloria sekä monet nuorisotyötä tekevät järjestöt ja yhdistykset.

15 (15) 8.7 Seurakunta Jyväskylän seurakunta tarjoaa oppilaitosdiakonin palveluja lukioiden opiskelijoille. Diakoni on tavattavissa Lyseon lukiolla kahtena päivänä viikossa. Opiskelijat voivat itse varata ajan tapaamiseen. Diakonin kanssa voi keskustella mm. ihmissuhteista, jaksamisesta, taloudellisista huolista tai hengellisistä asioista. Seurakunta järjestää myös kristillistä opiskelijatoimintaa.

KRIISISUUNNITELMA Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1

2 (12) Sisällysluettelo 1. Turvallinen opiskeluympäristö... 3 2. Johtaminen kriisitilanteissa ja niihin varautuminen... 3 2.1. Kriisiryhmien toiminta...3 2.2 Yleistoimintaohjeet kriisitilanteessa...5 3. Viestintä, tiedottaminen ja raportointi kriisitilanteissa... 6 4. Toiminta äkillisissä kriisitilanteissa... 6 4.1 Opiskelijan kuolema...6 4.2 Henkilöstöön kuuluvan kuolema...8 4.3 Opiskelijan lähiomaisen kuolema...8 4.4 Fyysiset väkivaltatilanteet...8 4.5 Itsemurha...9 4.6 Onnettomuus tai muu vakava tapahtuma oppilaitoksessa...9 4.7 Pommiuhkaus... 10 4.8. Opiskelijan tai työntekijän vakava sairaus... 10 4.9 Muut mahdolliset tilanteet... 10 4.9.1 Oppilaitoksen ulkopuoliset kriisit... 10 5. Traumaattisen kriisin vaiheet ja jälkihoito... 11 5.1 Traumaattisen kriisin jälkihoito... 11 6. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi... 11 6.1 Kriisisuunnitelman päivittäminen... 12 6.2 Uusien työntekijöiden perehdyttäminen... 12 6.3 Vuosittainen tiedotus työyhteisöille ja kodeille... 12 6.4 Koulutustilaisuudet... 12

3 (12) 1. Turvallinen opiskeluympäristö Oppilaitoksen turvallisuus, viihtyisyys ja yhteisöllisyys ovat toiminnan lähtökohtana. Jokaisella Jyväskylän lukiokoulutuksessa olevalla opiskelijalla ja henkilöstön jäsenellä on oikeus turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön. Kriisitilanteita pyritään ennalta ehkäisemään ohjaus- ja tukitoimilla sekä opiskeluhuollon keinoin. Riskejä arvioidaan ja opiskeluhuoltoa kehitetään arvioinnin pohjalta. Henkilöstöä koulutetaan kriisitilanteiden varalta. Oppilaitoksella on tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kuten poliisihallinnon, seurakunnan ja pelastustoimen kanssa. Tässä suunnitelmassa annetaan toimintaohjeet opiskelijoita tai henkilöstöä kohtaaviin kriisi-, väkivalta- ja onnettomuustilanteisiin. Lisäksi suunnitelmassa annetaan ohjeet miten kriisitilanteita johdetaan ja miten niistä tiedotetaan. Kriisitilanteiden toimintaohjeet ovat koulujen nettisivuilla. Oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä edistetään järjestyssäännöillä. Järjestyssäännöt löytyvät koulujen nettisivuilta ja Wilmasta. Pelastussuunnitelmista löytyvät fyysiseen turvallisuuteen liittyvät asiat. Pelastussuunnitelmissa kuvataan onnettomuus- ja uhkatilanteiden johtaminen, vastuut ja toimenpiteet. Opiskelijan suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta sekä häirinnältä on oma suunnitelma. Suunnitelmassa käsitellään kriisien ehkäisyä ennalta sekä niihin puuttumista. 2. Johtaminen kriisitilanteissa ja niihin varautuminen Kriisitilanteissa toimitaan lukioiden johtamisjärjestelmän mukaisesti. Oppilaitosta koskevien äkillisten kriisitilanteiden hoitamisesta vastaa kunkin lukion johtoryhmä. Rehtori johtaa toimintaa ja hänellä on päävastuu kriisityöstä. Vakavan kriisitilanteen sattuessa poliisi- tai pelastusviranomaiset ottavat tilanteen hallintaan. Rehtori vastaa toiminnan organisoimisesta ja tiedottamisesta omassa koulussaan. Rehtori vastaa myös tiedottamisesta omalle henkilöstölle sekä opiskelijoille. 2.1. Kriisiryhmien toiminta Toimipistekohtainen kriisiryhmä kartoittaa tilanteen ja järjestää mahdolliset tukitoimenpiteet ja jatkotoimenpiteet kriisin tai onnettomuuden sattuessa. Tilanteesta riippuen tarvittaessa otetaan yhteyttä Mobilen kriisipalveluun. Rehtori kutsuu koolle kriisiryhmän. Kriisiryhmä tekee tiivistä yhteistyötä rehtorin ja muun johdon kanssa. Kriisiryhmän selvittää kriisitilanteessa tärkeät yh-

4 (12) teistyötahot ja huolehtii välittömästä henkisen tuen tarpeesta sekä mahdollisista jatkotoimista. Kriisiryhmä osallistuu kriisien ennalta ehkäisevän työn suunnitteluun. Kriisitilanteissa tärkeitä auttajia ovat muun muassa poliisi-, pelastustoimi, sosiaali- ja terveystoimi, lastensuojelu ja seurakunta. Kriisiryhmä organisoi yhteistyön paikallisten yhteistyötahojen kanssa. Jokaisessa toimipisteessä on kriisiryhmä. Kriisiryhmänä toimii hyvinvointiryhmä tai sen osa, johon kuuluu monialaisia asiantuntijoita siten, että kaikki toimipisteessä toimivat tulevat edustetuksi. Kriisiryhmään kuuluu johdon edustaja / edustajia, henkilöstön edustaja, opiskeluterveydenhuollon edustaja sekä opiskelijahuollon asiantuntijoita (kuraattori, psykologi, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, oppilaitospappi jne.)

5 (12) 2.2 Yleistoimintaohjeet kriisitilanteessa KRIISITILANNE TIEDON VASTAANOTTAJA selvitä tiedon paikkansapitävyys henkilöltä itseltään tai omaisilta tai koulun ulkopuolisissa kriisitilanteissa yleisistä tiedotusvälineistä mitä on tapahtunut, missä ja milloin kuka tai ketkä ovat uhrit tiedon antajan henkilöllisyys ja puhelinnumero mikä on tilanne nyt onko jokin muu taho ryhtynyt toimenpiteisiin ilmoita tapahtuneesta rehtorille toimi tilanteen vaatimalla tavalla REHTORI, päävastuu kriisityöstä vastaa kriisiviestinnästä kutsuu tarvittaessa kriisiryhmän koolle ilmoittaa tarvittaessa pelastusviranomaisille toimii kriisitilanteissa tiiviissä yhteistyössä opiskelijahuoltoryhmien kanssa PELASTUSVIRANOMAISET Poliisi, Pelastuslaitos ottaa tilanteen hallintaan vakavan onnettomuuden / kuolemantapauksen sattuessa ilmoittaa kuolemantapauksissa lähiomaisille vastaa virallisesta tiedottamisesta ammattiopiston ulkopuolelle KRIISIRYHMÄT yksiköiden hyvinvointiryhmät tai niiden osa toimivat kriisiryhmänä ryhmää voidaan täydentää kriisitilanteessa tarvittavilla asiantuntijoilla järjestää mahdolliset tukitoimet ja jatkotoimenpiteet ryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä johdon sekä kuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan kanssa Pelastussuunnitelman mukainen Turvallisuusorganisaatio pelastussuunnitelma mukainen toiminta vakavissa onnettomuuksissa Rehtori vastaa tiedottamisesta ja ohjeiden toimeenpanosta omassa koulussa

6 (12) 3. Viestintä, tiedottaminen ja raportointi kriisitilanteissa Rehtori vastaa kriisiviestinnästä. Hän vastaa sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta kriisitilanteessa. Rehtori voi siirtää tapauskohtaisesti tiedotusvastuun apulaisrehtorille tai muulle lukion henkilökuntaan kuuluvalle. Lukioiden rehtorit vastaavat, että tieto tavoittaa sen osan henkilöstöstä ja opiskelijoista, joita kriisi koskettaa välittömästi. Mediakynnyksen ylittävissä kriisitilanteissa noudatetaan kuntayhtymän viestinnän ja tiedottamisen yleisiä linjauksia. Ainoastaan rehtori antaa tietoja / lausuntoja kriisistä medialle koulun nimissä. Median yhteydenottopyynnöt ohjataan rehtorille. Uudet työntekijät perehdytetään opiskeluhuoltoon liittyviin sekä kriisi- ja pelastussuunnitelmien sisältöihin. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen tiedotetaan opiskeluhuolto- ja kriisitilanteita koskevien tilanteiden ohjeistuksista www-sivuilla sekä Wilmassa. Henkilöstölle järjestetään koulutustilaisuuksia kriisitilanteissa toimimisesta. Kriisitilanteet, joihin puututaan välittömästi, raportoidaan tilanteen jälkeen läheltä piti lomakkeella. Lomaketta käytetään kahteen tarkoitukseen: 1) henkilöstön työsuojelu- ja turvallisuusasioiden (mm. tapaturmat, onnettomuus) ja 2) opiskeluhuollollisten (mm. opiskelijoiden tapaturmat ja onnettomuudet, väkivalta, vakava kiusaaminen tai kriisitilanne) raportointi Lomake löytyy AO Intranetistä sekä Wilmasta. Täytetty lomake menee rehtorille sekä henkilöstöpäällikölle (Työsuojelu- ja turvallisuusasiat). 4. Toiminta äkillisissä kriisitilanteissa Seuraavana kuvataan välittömät toimintaohjeet sekä tukitoimet äkillisissä kriisitilanteissa. 4.1 Opiskelijan kuolema toiminnan käynnistämiseksi tarvitaan virallinen tieto kuolemasta (omaiset/ poliisi/ kuolinilmoitus) kuolemantapaukseen liittyvien huhujen todenperäisyys tarkennetaan heti tapahtumasta tiedotetaan välittömästi rehtorille omaisilta kysytään lupa kuolinsyyn kertomiseen

7 (12) tapahtumasta tiedotetaan yksikössä (mitä on tapahtunut, ketä suruviesti koskee) lippu nostetaan puolitankoon (mukana voi olla lähimpiä koulutovereita ja opettajia) tapahtunutta käsitellään opiskelijaryhmässä jonkun kriisiryhmän jäsenen mukana ollessa kaikille läheisille henkilöille järjestetään mahdollisuus keskusteluun asiasta oppilaitospappi pyydetään tarvittaessa opiskelijoiden kanssa keskustelemaan ja käsittelemään asiaa Hiljentymishetken järjestäminen luokalle opiskelijoiden annetaan surra ja muistella kuollutta toveriaan tilaisuutta varten varataan tarkoituksenmukainen tila ja varmistetaan, ettei ryhmä tule häirityksi kesken muistohetken varataan riittävästi aikaa ja varmistetaan, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus ilmaista tuntemuksiaan Hiljentymishetken järjestäminen opiskelijoille opiskelijoiden annetaan surra ja muistella kuollutta toveriaan tilaisuutta varten varataan tarkoituksenmukainen tila ja varmistetaan, ettei ryhmä tule häirityksi kesken muistohetken varataan riittävästi aikaa ja varmistetaan, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus ilmaista tunteitaan opiskelijoille järjestettävään hiljentymishetkeen voidaan tehdä surupöytä opiskelijan omalle paikalle tai keskeiselle paikalle muistopöydälle asetetaan valkoinen liina, vainajan kehystetty kuva sekä vainajan nimi, syntymä- ja kuolinpäivä ryhmälle järjestettävään hiljentymishetkeen voidaan tehdä surupöytä opiskelijan omalle paikalle tai keskeiselle paikalle surumateriaalia tulee olla jokaisella koululla surumateriaalia: o valkoinen liina o yhden kukan maljakko o kynttilänjalka o valkoinen kynttilä o tulitikut o valokuvakehys o surumusiikki -CD

8 (12) Hautajaisiin osallistuminen hautajaisiin osallistumisesta keskustellaan omaisten kanssa mietitään tapauskohtaisesti, ketkä osallistuvat hautajaisiin mikäli opiskelijat eivät osallistu hautajaisiin (ryhmä muistaa omaisia muistoadressilla, kirjeellä tms. muistotilaisuuteen sopivalla tavalla ) koulu lähettää omaisille rehtorin lähettämän adressin 4.2 Henkilöstöön kuuluvan kuolema tapahtumasta ilmoitetaan välittömästi rehtorille esimies ilmoittaa tapahtuneesta henkilöstölle virallisen tiedon varmistuttua sovitaan kuinka kuolemantapauksesta tiedotetaan opiskelijoille lippu nostetaan puolitankoon, mukana voi olla lähimpiä työtovereita lukion toimipisteessä järjestetään muistohetki vainajan muiston kunnioittamiseksi. kaikille läheisille järjestetään mahdollisuus asian käsittelyyn 4.3 Opiskelijan lähiomaisen kuolema Välittömät toimenpiteet saataessa asiasta tieto kesken päivän kerrotaan se opiskelijalle kahden kesken huolehditaan, että opiskelija ei jää yksin pyydetään läheisensä menettäneen lupa, että voidaanko asiasta kertoa luokassa Jälkityö henkilökuntaa ja opiskelijoita valmistellaan kohtaamaan läheisensä menettänyt opiskelija sekä tukemaan häntä kykyjensä mukaan harkitaan suruvalittelujen esittämistapa tapauskohtaisesti läheisensä menettäneestä opiskelijasta huolehditaan erityisesti (seurataan sekä välittömiä että mahdollisesti pidemmän ajan kuluttua ilmeneviä reaktioita) tarvittaessa tarjotaan mahdollisuus ammattiapuun mahdollisten muiden opiskelijoiden pelkotiloista keskustellaan avoimesti 4.4 Fyysiset väkivaltatilanteet Fyysinen väkivaltatilanne on aina tapauskohtainen. Tärkeintä on säilyttää rauhallisuus ja pyrkiä saamaan tilanne hallintaan. Kenenkään ei tarvitse asettaa itseään vaaraan, vaan tilanteen selvittelyssä tulisi olla myös toinen henkilö mukana.

9 (12) tehdään tilannearvio puututaan aina ja varmistetaan, että tilanteessa on työpari kutsutaan virkavalta paikalle hätänumerosta 112, mikäli väkivaltatilanne jatkuu uhkaavana rikosilmoitus tehdään tarvittaessa Väkivaltatilanteen jälkeen annetaan fyysinen ensiapu (opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskus, sairaala) tarvittaessa mahdollistetaan saattaja tilanteen jälkeen kuullaan tapahtumaan osallisina olleita henkilöitä otetaan yhteys alaikäikäisten huoltajiin vakavissa tapauksissa otetaan yhteys oppilaitoksen johtoon väkivaltatilanteesta tehdään ilmoitus Läheltä piti -lomakkeella (Wilma/Opiskeluhuolto) mikäli tilanne vaatii jatkoselvittelyä, kutsutaan koolle kriisiryhmä tai tapauskohtainen ryhmä seurataan tilannetta ja tarvittaessa tilanteeseen puututaan uudelleen tarjotaan opiskelijahuollon palveluja 4.5 Itsemurha Itsemurhan sattuessa oppilaitoksessa toimitaan annettujen ohjeiden mukaisesti. opiskelijan tai kouluyhteisön jäsenen tehdessä itsemurhan otetaan aina yhteys kriisiryhmään, joka selvittää mitä on tapahtunut ja ryhtyy tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin muilta osin toimitaan kuten kuolemantapauksissa 4.6 Onnettomuus tai muu vakava tapahtuma oppilaitoksessa Onnettomuuden tai muun vakavan tapahtuman sattuessa oppilaitoksessa toimintaa pelastussuunnitelman ohjeiden mukaisesti onnettomuustilanteissa: tarvittaessa otetaan yhteys hätäkeskukseen 112 rehtoria tai apulaisrehtoria informoidaan siitä, mitä on tapahtunut, ketä tapaus koskee ja miten on jo toimittu vakavista onnettomuuksista tai tapahtumista ilmoitetaan välittömästi rehtorille, joka tiedottaa asiasta edelleen informoidaan opiskeluterveydenhuoltoa ja opiskeluhuoltoa rehtori tai apulaisrehtori tiedottaa asiasta henkilöstölle ja kriisiryhmä kutsutaan koolle, tilanteen niin vaatiessa

10 (12) henkilövahinkojen sattuessa rehtori tai apulaisrehtori ottaa yhteyttä asianomaisten huoltajiin tai läheisiin pyydetään apua ulkopuolisilta asiantuntijoilta mikäli ryhmä- tai oppilaitosyhteisössä ilmenee tarvetta asian tarkempaan selvittelyyn järjestetään tarvittava jälkihoito 4.7 Pommiuhkaus pommiuhasta ilmoitetaan välittömästi poliisille, rehtorille ja apulaisrehtorille opiskelijat, työntekijät ja vierailijat ohjataan ulos rakennuksesta henkilökunta vastaa rakennuksen tyhjentämisestä henkilöistä ennen viranomaisten saapumista tai mikäli he ilmoitusta tehtäessä eivät muuta ohjeista rakennuksen tyhjentämisessä menetellään pelastussuunnitelman mukaisesti toimitaan poliisin antamien ohjeiden mukaisesti pommiuhkauksiin on aina suhtauduttava vakavasti vaikka ne usein osoittautuvatkin aiheettomiksi järjestetään tarvittava jälkihoito 4.8. Opiskelijan tai työntekijän vakava sairaus Edetään henkilön ehdoilla - jos henkilö on alaikäinen, niin huoltajan ehdoilla. Mikäli asiasta todetaan tarvittavan tiedottamista, rehtori tai apulaisrehtori sopii asiasta yhdessä asianosaisen henkilön kanssa. 4.9 Muut mahdolliset tilanteet 4.9.1 Oppilaitoksen ulkopuoliset kriisit Oppilaitoksen ulkopuoliset kriisit ovat esimerkiksi lähistöllä sattunut liikenneonnettomuus tai tulipalo, paikkakunnalla sattunut tuhoisa onnettomuus tai joku yhteiskuntaa koskettava kriisi. Ulkopuolisissa tilanteissa tiedon saanut työntekijä ilmoittaa tapahtuneesta rehtorille ja apulaisrehtorille varmistetaan tieto yleisestä luotettavasta tiedotusvälineestä kriisiryhmä kokoontuu tarvittaessa tapahtuneesta tiedotetaan henkilöstölle ja opiskelijoille tarvittaessa. Tiedottamisesta vastaa rehtori.

11 (12) 5. Traumaattisen kriisin vaiheet ja jälkihoito Kriisien läpikäymisessä tunnistetaan neljä eri vaihetta eli shokki-, reaktio-, käsittelyvaihe- ja uudelleen suuntautumisen vaiheesta. Jyväskylän lukiokoulutuksessa traumaattisen kriisin hoidossa huomioidaan kriisin eri vaiheet sekä yksilöiden avun tarve kriisistä selviytymiseen. Shokkivaihe alkaa heti kriisin laukaisseen tilanteen jälkeen ja vaihtelee eri tekijöiden mukaan. Shokkivaiheen aikana ihminen ei kykene vielä käsittämään kriisin aiheuttanutta tapahtumaa. Reaktiovaihe kestää yleensä muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Reaktiovaiheessa ihminen vähän kerrassaan alkaa kohdata muuttuneen todellisuuden ja yrittää muodostaa käsitystä siitä, mitä on tapahtunut. Reaktiovaiheessa mieli alkaa käynnistyä käsittelemään tapahtumaa. Tässä kriisin vaiheessa ihminen tasapainoilee sietämättömältä kokemukselta suojautumisen ja sen käsittelemisen aloittamisen välillä. Käsittelyvaihe eli läpityöskentelyn ja korjaamisen vaihe kestää muutamista kuukausista noin vuoteen. Tämän aikana kriisin aiheuttanut tapahtuma aletaan hyväksyä. Kriisin uudelleen suuntautumisen vaiheessa kriisi alkaa hiljalleen muuttua osaksi elämää ja kokemusta omasta identiteetistä. Kriisin aiheuttaneesta tapahtumasta on tässä vaiheessa tavallisimmin aikaa vuodesta kahteen. 5.1 Traumaattisen kriisin jälkihoito Jyväskylän lukiokoulutuksessa hankitaan kriisitilanteeseen ulkopuolista apua silloin, kun traumaattinen tapahtuma koskee lukiokoulutuksen työntekijöitä ja opiskelijoita. Kriisiryhmässä kartoitetaan tuen tarvitsijat, tarvittavien tukitoimien järjestäminen ja jatkotoimenpiteet. Henkistä ensiapua annetaan traumaattisissa tapahtumissa ja tilanteissa välittömästi tapahtuman jälkeen. Opiskelijoille ja henkilöstölle järjestetään kriisin jälkeen purkukokous, jossa käsitellään kriisin purkamista, vaarattomaksi tekemistä ja tilanteen aiheuttamien haittojen lievittämistä. Opiskelijoille ja henkilöstölle järjestetään kriisin jälkeen ulkopuolisen ammattilaisen vetämä ryhmäkeskustelu. 6. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi Kriisisuunnitelma on käytännön asiakirja, jota täydennetään, jos ilmenee uhkia, joihin ei aiemmin ole osattu varautua. Toimintaohjeita muutetaan kriisitilanteiden sattuessa ja parannetaan

12 (12) kokemusten karttuessa. Henkilöstöä koulutetaan säännöllisin väliajoin ja perehdytetään suunnitelmiin. 6.1 Kriisisuunnitelman päivittäminen Kriisisuunnitelman päivittämisestä vastaa lukiokoulutuksen opiskelijahuollon ohjausryhmä. Kriisiryhmien kokoonpanot ja auttavien puhelimien numerot tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa. 6.2 Uusien työntekijöiden perehdyttäminen Uudet työntekijät perehdytetään kriisi- ja pelastussuunnitelmiin sekä muihin asiakirjoihin. 6.3 Vuosittainen tiedotus työyhteisöille ja kodeille Kriisisuunnitelman muutoksista ja toimenpiteistä kriisitilanteissa tiedotetaan henkilöstölle ja kodeille lukuvuosittain. 6.4 Koulutustilaisuudet Henkilöstölle järjestetään koulutusta kriisitilanteissa toimimisesta.

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 2 OPISKELIJOIDEN PÄIHTEIDENKÄYTÖN EHKÄISYSUUNNITELMA

2 (9) Sisällysluettelo 1. LUKIOKOULUTUS JA PÄIHTEET... 3 2. KOULU JA PÄIHTEET LAINSÄÄDÄNNÖN NÄKÖKULMASTA... 3 3. SAVUTON OPPILAITOS JA TYÖPAIKKA... 4 4. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ... 5 5. PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMINEN... 6 5.1. Päihteiden käyttöön puuttuminen ja hoitoonohjaus... 6 5.2. Huumeainetestaus ja määräys huumetestaukseen... 7 5.3 Toiminta huumausainerikoksissa... 8 Kuvio 1. Huoli päihteiden käytöstä... 8 Kuvio 2. Päihtynyt opiskelija... 9

3 (9) 1. Lukiokoulutus ja päihteet Jyväskylän lukiokoulutuksessa opiskelijat ovat pääsääntöisesti nuoria henkilöitä. Nuorten kanssa työskenneltäessä päihteidenkäytön ehkäisyssä huomioidaan erityisesti kasvatukselliset ja lastensuojelulliset näkökulmat. Jyväskylän lukiokoulutus edistää nuorten terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää terveyttä. Päihdeongelmien ennaltaehkäisyllä, varhaisella tunnistamisella, hoitoonohjauksella ja kuntoutuksella vähennetään terveyshaittoja, parannetaan oppilaitoksen työturvallisuutta, vaikutetaan oppilaitoksen ilmapiiriin sekä tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskevaan tietouteen ja asenteisiin sekä suojataan päihteiden käytön haitoilta. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Opiskelijoille tarjotaan apua oppilaitoksen asiantuntijoiden avulla sekä muiden sidosryhmien palveluihin ohjaamalla. Kuraattoripalveluilla sekä opiskeluterveydenhuollolla on merkittävä osuus päihteettömyyden edistämisessä. Nuoren päihteiden käyttö liittyy usein hänen henkilökohtaisiin vaikeuksiinsa ja elämäntilanteeseensa. Perhetausta, ystäväpiiri ja kouluyhteisö vaikuttavat päihteiden käyttöön. Ympäröivä yhteisö ja yhteiskunta vaikuttavat nuoreen ja hänen käytökseensä. Jyväskylän lukiokoulutuksessa pyritään tukemaan nuorta positiivisesti ja häntä autetaan, jos hänellä on vaikeuksia. Nuorten päihteiden käytöllä on erilaisia muotoja, on kokeilua, käyttöä, ongelmakäyttöä, ja erilaisia käyttökulttuureja. Siksi ennalta ehkäisevän toiminnan lähtökohtana on tunnistaa päihteiden käytön erilaiset muodot, joiden perusteella tehdään ratkaisuja nuoren asian hoitamisessa. 2. Koulu ja päihteet lainsäädännön näkökulmasta Jyväskylän lukiokoulutuksessa jokaisella opiskelijalla ja työntekijällä on oikeus turvalliseen työympäristöön. Päihteettömyydellä varmistetaan turvallisuus koulussa kaikille koulurakennuksissa työskenteleville. Koulu- ja tapaturmavakuutukset eivät korvaa päihtyneelle sattuneita tapaturmia. Jyväskylän lukiokoulutuksessa opiskelija velvoitetaan noudattamaan järjestyssääntöjä, jotka kieltävät päihtyneenä esiintymisen tai päihteiden käytön koulussa. Jyväskylän lukiokoulutuksessa on alkoholilain mukaan kiellettyä alkoholin käyttö ja hallussapito. Lisäksi laki kieltää alkoholin välittämisen alaikäiselle.

4 (9) Jyväskylän lukiokoulutuksessa huumausainelain mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu, kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin tai huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin. Lastensuojelulain mukaan viranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa päihteiden käytöstä sosiaalityöntekijälle. Laki velvoittaa sosiaaliviranomaisia välittömiin toimenpiteisiin, jos nuoren kasvuolot vaarantuvat tai ne eivät nuoren kehitystä ja terveyttä. Tämä koskee myös tapauksia, joissa nuori omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveytensä tai kehityksensä. 3. Savuton oppilaitos ja työpaikka Kaikki Jyväskylän koulutuskuntayhtymän oppilaitokset ovat savuttomia. Savuttomuus koskee opiskelijoita sekä henkilökuntaa. Päätös koskee tupakointia, nuuskaamista, tupakkatuotteiden kaltaisten tuotteiden (sähkötupakan) sekä tupakkatuotteiden esilläpitoa ja käyttöä. Keskeisenä periaatteena on tupakoinnin vähentäminen ja lopettavien tukeminen. Savuttomuudesta tiedotetaan ryhmänohjaajien tunneilla sekä koulujen opinto-oppaissa ja nettisivuilla. Savuttomuuden lähtökohtana on koko koulun esimerkki savuttomuudesta koulupäivän aikana. Tavoitteena on käytännönläheinen, yhteisöllinen ja toiminnallinen tuki opiskelijoille. Opiskelijoille tarjotaan ohjausta ja vertaistukea tupakoinnin lopettamiseen. Yksittäiselle opiskelijalle mahdollistetaan henkilökohtainen tuki opiskelijaterveydenhuollosta. Lisäksi opiskelijoilla on käytössä virtuaalivieroituksen sivustot (mm. fressis.fi nuorille suunnattu virtuaalivieroitussivusto sekä stumppi.fi henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse). Lisäksi erilaisia savuttomuus-kampanjatapahtumia järjestetään vuosittain. Savuttomuuden edistäminen oppilaitoksessa on koko oppilaitosyhteisön asia. Savuttomuuteen pyritään ennen kaikkea positiivisella kannustamisella, motivoinnilla ja tukemalla savuttomuuteen. Jokaisen työntekijän tehtävänä on ottaa opiskelijoiden tupakointi puheeksi: muistuttaa säännöistä, valvoa niiden toteutumista ja keskustella tupakoinnin lopettamisesta sekä ohjata lopettamisen tuen piiriin. Ohessa on kuvattu savuttoman alueen tupakointikiellon huomioimatta jättämisen seuraamukset vaiheittain.