HELSINGIN KAUPUNKI 1 (7) LINNANMÄEN HOTELLI JA VESIPUISTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ KSLK DNRO PROJ.NRO Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS 12. kaupunginosa (Alppiharju) Linnanmäki ALOITE TAI HAKIJA Kaavoitus on käynnistynyt Lemcon Oy:n ja Lasten Päivän Säätiön aloitteesta. SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun tavoite Suunnittelualueena on Linnanmäen huvipuisto, osa sitä ympäröivistä Alppipuistosta ja Lenininpuistosta sekä osa ympäröivistä katualueista. Suunnittelun kohteena on pääosin alueen maanalainen osa. Suunnittelualuetta rajaavat mm. Tivolitie, Vesilinnankatu, Sturenkatu, Wallininkatu, Helsinginkatu ja päärata. Suunnittelun tavoitteena on kehittää edelleen Linnanmäen huvipuistoalueen ympärivuotisen käytön edellytyksiä. Huvipuistoalueella sijaitsevalle vesisäiliökäytöstä poistetulle pyöreälle vesilinnalle etsitään uutta käyttötarkoitusta. Nyt suunnitellaan vesilinnan käyttötarkoituksen muuttamista hotellikäyttöön. Suunnittelussa tutkitaan millaisia muutoksia vesilinnan julkisivuun ja rakenteisiin voidaan sallia ilman että sen kaupunkikuvalliset tai muut arvot vaarantuvat. Edelleen suunnitellaan uusien maanalaisten tilojen ja viihdepalvelujen sijoittamista Linnanmäen alle kalliotilaan (mm. vesimaailma ja lumimaailma). Uusien tilojen sijoittamiselle maan alle tuovat rajoituksia nykyiset kalliotilat ja tehdyt varaukset. Autopaikat sijoitetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Alppipuiston ja Lenininpuiston rajaukset säilyvät nykyisen kaltaisina eikä puistoalueille ole tarkoitus osoittaa uusia toimintoja.
HELSINGIN KAUPUNKI 2 (7) LÄHTÖTIEDOT Nykytilanne Alppiharjun kaupunginosa, johon kuuluvat Alppila ja Harju, on tiiviisti rakennettu. Alppilassa sijaitsevaa Linnanmäen huvipuistoa kehystää Alppipuiston ja Lenininpuiston muodostama puistovyöhyke, jolla on tärkeä merkitys alueen asukkaiden virkistysalueena. Lenininpuisto on rakennettu vuonna 1961 puutarhanäyttelyä varten. Alppipuiston pohjoisosa on rakennettu puistoksi jo 1850-luvulla. Linnanmäki on maisemallisesti keskeinen ja kaupunkikuvassa näkyvä paikka. Maasto on pääosin kallioista ja kalliopinta esiintyy monin paikoin paljaana. Alueelle on ominaista suuret korkeusvaihtelut (+7.0 Alppipuiston laaksossa, +44.0 huvipuiston alueella). Linnanmäen huvipuisto aloitti toimintansa vuonna 1950 ja sittemmin huvipuistoa on jatkuvasti kehitetty. Kävijöitä siellä on vuosittain noin miljoona, pääasiassa kesäisin. Ympärivuotisesti huvipuistossa toimivat nykyisin mm. museo ja merimaailma Sea Life. Huvipuistossa sijaitsee kaksi vesilinnaa. Ensimmäinen, suorakaiteen muotoinen vesilinna otettiin käyttöön 1876. Uudempi pyöreä vesilinna on rakennettu vuonna 1938 (kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher). Pyöreää vesilinnaa voidaan pitää kaupungin yhtenä maamerkkinä. Punatiilisen säiliöosan korkeus on noin 17 metriä ja pohjan halkaisija 65 metriä. Vesilinna on kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas rakennus, joka on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty suojeltavaksi. Sen käyttäminen vesisäiliönä lopetettiin vuonna 2003. Uuden sopivan käytön löytyminen turvaisi rakennuksen säilymisen. Pysäköinti on ongelmallista Linnanmäen ympäristössä etenkin huvipuiston käyttöaikoina ja se aiheuttaa ylimääräistä liikennettä ja päästöjä läheisille asuntokaduille ja puistoalueelle. Voimassa olevan asemakaavan mahdollistamaa maanalaista pysäköintilaitosta ei ole voitu toteuttaa taloudellisista syistä. Huvipuiston ja sitä ympäröivien puistojen alla on useita kalliotunneleita ja -tiloja kuten viemäri- ja johtotunneleita, muita teknisiä tiloja tunneleineen sekä vesitunnelihuvilaite. Lisäksi on tehty varauksia uusille kalliotiloille, mm. "Pisara"-rautatielle.
HELSINGIN KAUPUNKI 3 (7) Aiempia suunnitteluvaiheita Marraskuussa 2001 Rakennus Oy Lemminkäinen, Turku Ausade Hotelli Oy (Kongressi ja Kylpylähotelli Caribia) ja Lasten Päivän Säätiö tekivät kaupunginhallitukselle varauspyynnön viihtymiskeskushankkeen toteuttamiseksi ja pyysivät kaupunkia käynnistämään tarvittavan kaavamuutoksen tälle hankkeelle. Kaupunki kuitenkin totesi alkuvuonna 2002, että kalliotilojen uudelleensijoittaminen ja uusi hotelliratkaisu edellyttävät alustavan suunnitelman muuttamista tai kokonaan uutta suunnitelmaa ja Rakennus Oy Lemminkäisen varauspyyntöä jatkettiin vain vanhan pysäköintilaitosvarauksen osalta. Joulukuussa 2003 Lemcon Oy (osa Lemminkäinen-konsernia) ja Lasten Päivän Säätiö uusivat hanketta koskevan aluevarauspyyntönsä. Hanketta ovat olleet kehittämässä myös Turku Ausade Hotelli Oy ja Holiday Club Finland. Maanomistus Yleiskaava Asemakaava Puisto-, huvipuisto- ja katualueet ovat kaupungin omistamia. Huvipuistoalue on vuokrattu Lasten Päivän Säätiölle. Alppilan pyöreä vesilinna on Helsingin Veden omistuksessa. Voimassa olevassa yleiskaavassa 1992 huvipuistoalue on virkistys- ja liikuntapalvelujen aluetta ja sitä ympäröivä puistovyöhyke on virkistysaluetta. Yleiskaavassa 2002, joka ei ole vielä lainvoimainen, alue on merkitty kaupunkipuistoalueeksi ja ympärivuotisena tivolialueena kehitettäväksi alueeksi, joka on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Varauksena yleiskaavaan 2002 merkitty "Pisara"-rautatie erkanee pääradasta Alppipuiston pohjoisosan kohdalla ja laskee alas kalliotunnelina Tivolitien eteläpuolella. Alueella on voimassa 17.10.1995 vahvistettu asemakaava nro 9897. Huvipuistoalueen pinta-ala on yhteensä 7,5 ha. Alueelle saa rakentaa huvipuistoa palvelevia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Vesilinnojen välissä olevalla huvipuiston keskiosalla niiden sijoittamisesta ei anneta rajoittavia määräyksiä. Laitteet eivät kuitenkaan saa ylittää vesilinnojen korkeutta ja rakennukset saavat olla enintään kaksikerroksisia. Maiseman kannalta tärkeillä Alppi- ja Lenininpuistoihin liittyvillä huvipuiston reunavyöhykkeillä määrätään, että alue on käsiteltävä puistomaisesti ja sille saa sijoittaa maisemaan sopeutuvia huvipuistoa palvelevia rakennelmia ja kioskeja sekä laitteita, joiden korkeus ei saa ylittää puuston korkeutta. Rakennusten (mm.
HELSINGIN KAUPUNKI 4 (7) pysäköintilaitoksen sisäänkäynnit) rakentamista näille alueille ohjataan keskialuetta tarkemmin määräyksin. Rakennusoikeutta huvipuistoalueella on yhteensä 29 100 k- m 2, josta 13 300 k-m 2 on vesisäiliörakennusten kerrosalaa. Pyöreällä vesisäiliörakennuksella on oma rakennusala, jonka rakennusoikeus on 6 800 k-m 2. Kaavan mukaan vesisäiliön rakennusalalle (vv/k) rakennuksen pohjakerrokseen ja kattotasanteelle saa sijoittaa huvipuistotoimintaa palvelevia toimintoja, jotka eivät kuitenkaan saa aiheuttaa häiritseviä muutoksia kaupunkikuvaan. Vesisäiliörakennus on suojeltu sr-1- merkinnällä, johon liittyy seuraava kaavamääräys: "Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla." Lenininpuisto ja Alppipuisto ovat puistoaluetta. Alppipuiston nykyinen pysäköintialue on asemakaavan mukaan ohjeellinen leikkialue, jonka saa aidata maisemaan sopivalla aidalla. Tarkoituksena on ollut, että tarvittaessa leikkialuetta voitaisiin käyttää huvipuistotoimintaan liittyvänä lasten alueena, joka olisi myös alueen asukkaiden käytössä huvipuiston ollessa suljettuna. Leikkialuetta ei vielä ole voitu toteuttaa, koska pysäköintialueen poistaminen edellyttää maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamista ensin. Puistoalueella sijaitsee maanalaisia tiloja mm. hiekkasiilo Lenininpuistossa ja huippulämpökeskus Alppipuistossa ja huvipuistoalueella. Voimassa olevan asemakaavan tavoitteena on ollut, että huvipuiston pääsisäänkäynti on eteläisen sisäänkäynnin (Helsinginkatu Sturenkatu) puolella. Asemakaavassa huvipuiston tarvitsemat pysäköintipaikat (vähintään 500, enintään 1 000) on sijoitettu 1 000 autopaikan maanalaiseen pysäköintilaitokseen kalliotilaan puisto- ja huvipuistoalueiden alle. Ajoyhteydet pysäköintilaitokseen olisivat Sturenkadulta Kulttuuritalon vierestä (sisään- ja ulosajo) ja Helsinginkadulta Wallininkadun sillan alta (sisäänajo) sekä Diakonissalaitosta vastapäätä (ulosajo). Pysäköintilaitoksesta olisi hissi- ja porrasyhteys huvipuiston pääsisäänkäynnille sekä Kulttuuritalon taakse, koska myös Kulttuuritalon pysäköintipaikat olisivat pysäköintilaitoksessa.
HELSINGIN KAUPUNKI 5 (7) Linja-autoille järjestettäisiin tilaa saatto- ja noutopysäköintiä varten huvipuiston edustalta Sturenkadulta. ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun taustaksi on alustavasti selvitetty alueen maanalaisten tilojen määrää ja sijaintia sekä vesilinnan nykytilannetta ja suojeluarvoja. Maanalaisen pysäköintilaitoksen aiheuttamia vaikutuksia on arvioitu edellisen kaavamuutoksen yhteydessä. Tehtyjä selvityksiä päivitetään tarvittaessa kaavoituksen aikana. Asemakaavamuutosta valmisteltaessa kaupunkisuunnitteluvirasto arvioi suunnitelman toteuttamisen aiheuttamia vaikutuksia Linnanmäkeä ympäröiviin asuntoalueiden sekä puistoalueiden viihtyisyyteen ja käyttöön, vesilinnarakennuksen suojelullisiin arvoihin, kaupunkikuvaan ja maisemaan, liikennejärjestelyihin ja -määriin, meluun, ilmanlaatuun, maaperään, pohjaveteen, olemassa oleviin kalliotiloihin ja -tilavarauksiin sekä mahdollisia muita valmistelun aikana esiin tulevia seikkoja. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on asemakaavan vaikutusten arvioimiseksi käytössä liikennesuunnittelun, teknistaloudellisen suunnittelun, arkkitehtuurin, rakennuskulttuurin ja kaupunkisuunnittelun ammattilaisten asiantuntemus. Kaupunkisuunnitteluvirasto selvittää hankkeen vaikutukset suojelullisiin arvoihin yhdessä kaupunginmuseon kanssa. Muutoksia maisemaan ja kaupunkikuvaan arvioidaan alueleikkauksilla ja perspektiivikuvilla. Ympäristövaikutusten arvioinnista laaditaan yhteenveto asemakaavaselostukseen. OSALLISET Hakijat: Lemcon Oy ja Lasten Päivän Säätiö. Naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat sekä alueen muut käyttäjät. Yhdistykset ja seurat: Alppila Seura, Kallion-Alppilan seudun kestävän kehityksen asukasfoorumi ry, Kallio-Seura. Helsingin kaupungin hallintokunnat: Helsingin Energia, Helsingin Vesi, kaupunginkanslia, kaupunginmuseo, kiinteistöviraston tonttiosasto, liikennelaitos, pelastuslaitos, rakennusvalvontavirasto, rakennusviraston katuosasto ja viherosasto, Helsingin ympäristökeskus.
HELSINGIN KAUPUNKI 6 (7) Muut viranomaiset: Ratahallintokeskus, VR-Rata Oy. Yrityksiä edustavat yhdistykset: Helsingin Vanhankaupungin Yrittäjät ry, Helsingin yrittäjät. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireilletulo Alppila Seura ja Kallion-Alppilan seudun kestävän kehityksen asukasfoorumi ry ottivat kantaa alustavaan suunnitelmaan tammikuussa 2002, kun useat lehdet olivat kertoneet hankkeesta. Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan kirjeellä osallisille, vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa, joka jaetaan kaikkiin kotitalouksiin sekä lehti-ilmoituksella Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Uutispäivä Demarissa, Kansan Uutisissa, Alueuutisissa ja Kallio-Lehdessä. Suunnittelun etenemisestä ja osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan osallisille kirjeitse, edellä mainituissa lehdissä sekä viraston Internet-sivuilla (www.hel.fi/ksv/). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineistoa on esillä 25.2. 9.3.2004: Kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs. arkisin klo 8.15 16.00. Kaavan valmistelijat tavoittaa varmimmin sopimalla tapaamisen etukäteen. Kallion kirjastossa, Viides linja 11, ma to 10 20, pe su 10 16. Kahvila Papukaijassa (Linnanmäen huvipuistossa), Tivolitie 10, joka päivä klo 10 17. Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee esittää viimeistään 9.3.2004 kirjallisesti osoitteella kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo, Kansakoulukatu 3, PL 2100, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI, faksilla numeroon 169 4484, sähköpostitse kaupunkisuunnittelu@hel.fi tai suullisesti kaavan valmistelijoille. Suunnitteluperiaatteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja siitä saadun palautteen perusteella valmistellaan alueen suunnitteluperiaatteet, jotka esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle maaliskuussa 2004.
HELSINGIN KAUPUNKI 7 (7) Asemakaavan muutoksen valmistelu Suunnitteluperiaatteiden perusteella valmistellaan asemakaavan muutosluonnos, joka laitetaan esille kaupunkisuunnitteluvirastoon, Kallion kirjastoon ja Kahvila Papukaijaan (Linnanmäen huvipuistossa) mielipiteitä varten arvion mukaan loppukesällä 2004 edellyttäen, että hanketta koskevat suunnitelmat ovat edenneet riittävän pitkälle ja vastaavat lautakunnan hyväksymiä periaatteita. Luonnoksesta järjestetään keskustelutilaisuus suunnittelualueen lähistön asukkaille, yrityksille ja yhdistyksille myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään erillisin neuvotteluin. Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavan muutosehdotus. Kaavaehdotus ja saadut mielipiteet esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle arvion mukaan syksyllä 2004. Lautakuntakäsittelyn jälkeen ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin siitä on mahdollisuus esittää muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Nähtävilläolosta tiedotetaan Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Uutispäivä Demarissa, Kansan Uutisissa ja Alueuutisissa sekä viraston Internet-sivuilla. Lausuntojen ja muistutusten käsittelyn jälkeen kaavaehdotus etenee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. KÄSITTELYAIKATAULU Tavoitteena on, että kaavaehdotus käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä 2004 ja kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta 2004. Valmistelun aikana käytävä vuorovaikutus voi johtaa suunnitelmien tarkistamiseen ja aikataulujen viivästymiseen. VALMISTELUSTA VASTAA Arkkitehti Arja Kasanen, puhelin 169 4473 sähköposti: arja.kasanen@ksv.hel.fi PÄIVÄYS 13.2.2004 Arkkitehti Jan Grönvall, puhelin 169 4252 sähköposti: jan.gronvall@ksv.hel.fi Anneli Lahti Asemakaavapäällikkö