Aarnivalkean koulun ops Tämä asiakirja sisältää koulun omat OPS tarkennukset. Koulun koko OPS dokumentaatio löytyy osoitteesta http://webfronter.com/espoo/aarnivalkeankoulunops/. Asiakirja generoitu 02.06.2016 14:57 1. PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.3 Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen 1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut 2. PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.1 Opetuksen jarjestamista ohjaavat velvoitteet 2.2 Perusopetuksen arvoperusta Olemme vastaanottavainen ja aktiivisesti kehittyvä koulu. Koulussamme otetaan huomioon oppilaan yksilölliset valmiudet ja annetaan tilaa, aikaa ja tukea kasvun ja oppimisen eri vaiheissa. Oppilaita ohjataan tunnistamaan yksilölliset vahvuutensa sekä omat onnistumisensa ja sitä kautta tuetaan oppilaan ainutlaatuisuutta ja myönteisen minäkuvan kehittymistä. Koulumme tekee aktiivista yhteistyötä huoltajien kanssa lapsen yhtenäisen koulupolun tukemiseksi. Oppilaita ohjataan asettamaan tavoitteita osana jokapäiväistä oppimista ja kasvua sekä arvioimaan omaa oppimisprosessiaan. Oppilaiden kanssa käydään ohjauskeskusteluja säännöllisesti. Toimimme monissa verkostoissa, joissa jaamme ja kehitämme omaa osaamistamme. Osaamisen jakaminen on osa oppivan yhteisömme toimintakulttuuria. Opetuksessa hyödynnetään digitaalisia oppimisympäristöjä ja välineitä. Meillä on pitkät perinteet Vihreä lippu kouluna. Oppilaita ohjataan järkevään ja vastuulliseen kuluttamiseen sekä sosiaalisesti kestävään toimintaan. Sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja opetetaan kaikille vuosiluokille. Tämä edesauttaa yhteisöllisyyden ja välittämisen kulttuurin toteutumista kaikessa koulumme toiminnassa. Oppilaiden ja huoltajien kanssa käydään säännöllisesti arvokeskustelua ja pohditaan arvojen näkymistä koulun arjessa. 2.3 Oppimiskäsitys Toteutamme positiivista kasvatusta huomioimalla vahvuudet niin opetuksessa, kasvatuksessa kuin puheessakin. Näin tuemme oppilaan hyvinvointia ja myönteistä itsetuntemusta ja autamme häntä pääsemään omaan parhaimpaansa. Huomioimalla toistemme vahvuuksia luomme pohjaa yhteisölliselle oppimiselle, jossa opimme toinen toiselta. Myönteistä tunnetilaa ruokkimalla ja arvostavalla puheella rakennamme yhteenkuuluvuuden tunnetta. Oppilaita opetetaan erilaisten työtapojen kautta tunnistamaan, harjoittelemaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. 2.4 Paikallisesti päätettävät asiat 3. LUKU PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 3.1 Perusopetuksen tehtävä 3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet 3.3 Tavoitteena laaja alainen osaaminen Aarnivalkean koulussa opetusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan laaja alaisen osaamisen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan aktiivista roolia oppimisprosessissa korostetaan erilaisin työ ja lähestymistavoin monipuolisissa oppimisympäristöissä esimerkiksi Tapiolan lähiympäristöä hyödyntäen. Laaja alaisen osaamisen painotuksien näkyminen opetuksessa Ajattelu ja oppimaan oppiminen Oppimistilanteissa lähtökohtana on turvallinen, avoin ja keskusteleva ilmapiiri, jossa oppilasta rohkaistaan luottamaan itseensä oppijana. Oppilaiden omat havainnot, kokemukset ja kysymykset ovat opetuksessa vahvasti mukana. Oppilaat tehdään tietoisiksi oppimisprosessin eri vaiheista keskustelemalla ja ohjaamalla sekä opettamalla tiedonhallintataitoja. Tieto ja viestintäteknologinen osaaminen Opetuksessa käytetään monipuolisesti tieto ja viestintäteknologiaa pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti. Oppilaita ohjataan eri laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön luontevana osana oppimis ja tiedonhakuprosesseja. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Yhtenä oppilaiden osallistamisen ja vaikuttamisen keinona koulussamme on oppilasparlamentti, jossa oppilaiden näkemykset ja mielipiteet tulevat kuuluviin. Luokkien edustajat tuovat kokouskuulumiset muille luokan oppilaille. Myös luokkatasolla vastuutetaan oppilaita yhteisten asioiden hoitamiseen. 4. 6. luokkalaisten oppilaiden on mahdollista kouluttautua ja toimia vertaissovittelijoina. Koulussamme toimivat myös ympäristöagentit, joiden tehtävänä on tuoda esiin ja ohjata muita oppilaita toimimaan kestävän kehityksen toimintatapojen mukaisesti. Oppilaita osallistetaan arjen pieniin vastuutehtäviin yhteisen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön hyväksi, ottaen huomioon oppilaan ikä ja kehitystaso.
Sosiaalisten taitojen vahvistaminen Koulussamme opetetaan säännöllisesti sosiaalisia taitoja ja vahvuuksia. Sosiaalisia taitoja harjoitellaan jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa, ja opetuksessa hyödynnetään kaikilla luokka asteilla erilaisia elämänhallinnan taitoja harjoittavia menetelmiä, kuten Arvokas, Lions Quest, Askeleittain, Friends ja KivaKoulu. Säännölliset itsearvioinnit ja tarvittaessa yksilölliset ohjauskeskustelut ohjaavat oppilasta havainnoimaan omia sosiaalisia taitojaan. Koulumme aikuiset mallintavat sosiaalisia taitoja omalla esimerkillään ja keskinäisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella. Sosiaalisten taitojen vahvistamiseen voi myös saada tukiopetusta. Koulussamme toteutetaan ranskan ja englannin varhennettua kieltenopetusta alkuopetuksessa. Kansainvälisyyskasvatus huomioidaan eri oppiaineiden sisällöissä. Materiaalina käytetään mm. koulumme globaalikasvatus matkalaukkuja. Oppilaita rohkaistaan tuomaan esiin oma kieli ja kulttuuritaustansa luontevissa yhteyksissä. Teemme mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä eri järjestöjen sekä kansainvälisten hankkeiden kanssa. Koulussamme on pitkät perinteet kummilapsitoiminnassa.koulumme toimii Helsingin Yliopiston vieraiden kielten opetusharjoittelijoiden kenttäkouluna. Koulumme on KiVa koulu. Koulussamme harjoitellaan sovittelutaitoja Verso ohjelman eli vertaissovittelun avulla. Koulussamme toteutetaan Vihreä lippu kestävän kehityksen ohjelmaa. Koulumme on mukana Liikkuva koulu ohjelmassa. 3.4 Paikallisesti päätettävät asiat 4. LUKU YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Koulun toimintakulttuuria kehitetään yhteistyössä koulun oppilaiden ja huoltajien kanssa. Sen kehittämisessä hyödynnetään oppilaiden, huoltajien ja koulun aikuisten vahvuuksia. Oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Oppilaita rohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja kannustetaan toteuttamaan ideoitaan. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulumme toimintakulttuurin kehittämiseen toimimalla luokkatoimikunnissa, vanhempainyhdistyksessä (Aarnivalkean Tuki ry), johtokuntatyössä, osallistumalla vanhempainiltoihin sekä koulun toiminnan ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opettajat tiedottavat ja kertovat huoltajille luokan toimintakulttuurista ja työtavoista ja tarjoavat mahdollisuuksia käydä siitä vuorovaikutteista keskustelua. Koulussamme kehitetään yhteisopettajuuden rakenteita ja malleja. Työyhteisön sisällä järjestetään pedagogisia kahviloita, joissa opettajat kertovat oman luokkansa toimintakulttuurista ja näin jakavat osaamistaan muille. Koulumme tiimien rakenne tukee toimintakulttuurin kehittämistä ja kehittämistavoitteiden toteutumista Koulumme toimii alueellisessa kasvatuskumppanuusverkostossa lähialueen toimijoiden sekä palveluiden tarjoajien kanssa (mm. päiväkodit, lähikoulut, seurakunta, nuorisotoimi, Tapiolan kirjasto, iltapäiväkerhot). Lisäksi teemme yhteistyötä alueen kulttuuri ja liikuntapalvelujen kanssa. 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Koulussamme kiinnitetään erityistä huomiota turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luomiseen. Koulussamme käytössä oleva positiivisen kasvatuksen näkökulma kannustaa huomaamaan hyvän ympärillämme. Toimintakulttuurimme lähtökohtana on omien ja toisten vahvuuksien tunnistaminen sekä jokaisen oppilaan ainutlaatuisuus. Tämä ohjaa niin aikuisia kuin lapsiakin kohtaamaan toisensa arvostavasti kaikissa arjen tilanteissa. Opetuksessa käytetään sellaisia työtapoja, jotka tukevat ryhmäytymistä, kuulluksi tulemista ja itsensä ilmaisua. Koulun arjessa erilaisilla ja joustavilla opetusjärjestelyillä pyritään luomaan kiireetöntä ilmapiiriä, joka antaa mahdollisuuden tarvittavaan ohjaukseen ja yksilöllisyyden huomioimiseen. 4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat Aarnivalkean koulu on oppiva yhteisö, jossa edistetään tietoisesti koko koulun osaamisen jakamisen kulttuuria. Sekä opettajat että oppilaat etsivät monipuolisia tapoja opiskella ja oppia. Luokissa käydään säännöllistä keskustelua oppimisesta ja eri oppiaineille ominaisista työtavoista. Oppilaiden näkemykset työtapojen valinnoista huomioidaan opetuksen suunnittelussa. Hyödynnämme aktiivisesti koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, etenkin Tapiolan kulttuuri ja liikuntapalveluita sekä luonnonympäristöjä ja mahdollisuuksien mukaan lähellä olevia yrityksiä ja oppilaitoksia. Koulussamme luodaan mahdollisuuksia vertaisoppimiselle ja tuetaan sitä kautta yhdessä tekemistä ja oppimista. Eri alojen oppilasagentit toimivat oppimista ohjaavissa ja tukevissa tehtävissä. Koulun isommat oppilaat järjestävät monipuolisia välituntikerhoja, joissa he voivat käyttää ja jakaa osaamistaan. Opetuksessa käytetään monipuolisesti tietotekniikkaa, mobiililaitteita ja uutta teknologiaa. Oppilailla on koulun laitteiden lisäksi mahdollisuus käyttää myös omia mobiililaitteitaan yhteisten sopimusten mukaisesti. Apuna uuden teknologian käytössä toimivat niihin perehtyneet opettajat ja oppilaat. KULPS kulttuuri ja liikuntapolku KULPS toiminta kuvataan koulumme lukuvuosisuunnitelmassa. 4.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Opetusta eheytetään eri luokka asteilla ikätason mukaisesti aihekokonaisuuksien kautta. Oppilaalle annetaan mahdollisuus valita lähestymistapoja ja näkökulmia eri aiheisiin oppiaineita yhdistellen esimerkkinä projektit ja tapahtumat. Lisäksi oppimista eheytetään eri oppiaineita yhdistävinä monialaisina oppimiskokonaisuuksina. Luokilla 4. 6. tarjottavat valinnaisaineet toteutetaan monialaisina oppimiskokonaisuuksina.
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien osalta toimitaan Espoon yhteisten ohjeiden mukaan (valmistuvat KETO hankkeen aikana). 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat 5. LUKU OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä 5.2 Yhteistyö Oppilaiden osallisuus Koulun toimintakulttuuria kehitetään yhteistyössä kaikkien oppilaiden kanssa. Koulun arjessa oppilaiden mielipiteitä kuunnellaan ja arvostetaan ja heitä ohjataan rakentavaan mielipiteen ilmaisuun. Oppilaille annetaan mahdollisuuksia osallistua oman oppimisen suunnitteluun, koulun toiminnan kehittämiseen ja yhteisistä asioista päättämiseen. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Luokkien edustajat valitaan oppilasparlamenttiin vuosittain järjestettävissä vaaleissa. Oppilasparlamentti kokoontuu säännöllisesti. Parlamentin edustajia kutsutaan lukuvuosittain vierailemaan yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään ja opettajien kokouksiin. Lisäksi oppilaista valitaan vaaleilla kerran lukuvuodessa oppilasedustajat ympäristöraatiin. Oppilailla on myös mahdollisuus kouluttautua vertaissovittelijoiksi. Kodin ja koulun yhteistyö Aarnivalkean koulussa on pitkät perinteet monipuolisesta kodin ja koulun yhteistyöstä. Yhteistyötä toteutetaan kasvatuskumppanuuden hengessä. Huoltajien kanssa ollaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa heti koulun alkamisesta saakka. Kumppanuutta luodaan kuuntelemisen, kunnioituksen ja luottamuksen kautta pyrkien aitoon dialogiin. Tuki ry ja johtokunta toimivat aktiivisesti koulun hyväksi järjestäen yhteisiä tapahtumia ja muuta yhteisöllistä toimintaa. Huoltajille tarjotaan lukuvuosittain mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin kehittämiseen ajankohtaisten aiheiden tiimoilta. Huoltajien osaamista hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan esim. työelämään tutustumisen sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien yhteydessä. Huoltajia kutsutaan vuosittain tutustumaan ja osallistumaan koulun toimintaan koulupäivän aikana. Yhteistyötä arvioidaan keväisin Tuki ry:n ja johtokunnan kokouksissa sekä lukuvuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Koulutulokkaiden kasvatuskumppanuus Kodin ja koulun rakentavalla yhteistyöllä pyritään tukemaan ja eheyttämään koulun aloittamista jo esiopetuksen päättövaiheen aikana. Koulumme erityisopettajat tutustuvat tarvittaessa esiopetuksen ryhmiin sekä osallistuvat pyydettäessä päiväkodin laajennettuihin oppilashuoltokokouksiin. Esiopetuksen kevään aikana järjestetään nivellyspalaveri, johon osallistuvat esiopettajat, oppilashuoltohenkilöstöä ja mahdollisesti tulevien 1. luokkien opettajat. Esikoululaiset tutustuvat kouluun vierailemalla päiväkotiryhmittäin alkuopetuksen luokissa. Lisäksi koulutulokkaille järjestetään toukokuussa tutustumispäivä Aarnivalkean koulussa. Tulevien 1. luokan oppilaiden huoltajilla on koululla yhteinen infotilaisuus, ja tarvittaessa huoltajilla on mahdollisuus ottaa myös henkilökohtaisesti yhteyttä kouluun oppilaan asioissa. Kasvatuskumppanuus alkuopetuksessa Koulun alkaessa oppilaan oppimista ja kasvua tuetaan kodin ja koulun yhteistyön avulla. Koulun käytänteistä ja toimintatavoista tiedotetaan huoltajia koteihin jaettavalla Aarnivalkean ABC oppaalla. Ensimmäisen luokan syksyllä järjestetään oppilaan huoltajien ja opettajan välinen aloituskeskustelu ja marras helmikuun aikana arviointikeskustelu, johon edellä mainittujen lisäksi osallistuu myös oppilas. Kakkosluokkalaisilla vanhempaintapaamisia on myös kaksi. Ensimmäinen on joulukuussa järjestettävä arviointikeskustelu ja toinen huhtikuussa pidettävä nivelkeskustelu kolmannelle luokalle siirtymisestä sekä laaja alaisesta osaamisesta. Syksyllä järjestetään luokkakohtainen vanhempainilta sekä mahdollisesti teemavanhempainilta keväällä. Koulun alkaessa huoltajia kannustetaan perustamaan luokkatoimikunta, jolla on edustaja vanhempainyhdistyksessä. Näin tarjotaan mahdollisuus vertaisverkostoitumiselle. Kasvatuskumppanuus 3 6. luokilla Syksyisin järjestetään luokkakohtaisia dialogisia vanhempainiltoja. Keväällä pidetään teemavanhempainiltoja kvartti mallin mukaisesti sekä ajankohtaisiin kasvatusasioihin liittyen. Joulu helmikuussa opettaja, huoltaja(t) ja oppilas tapaavat arviointikeskustelussa. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Koulumme toimintakulttuuri on yhteisöllinen ja henkilökunnan toimintaa kuvaa Koko koulu kasvattaa periaate. Toimintakulttuuria kehitetään oppivan yhteisön suuntaan, jossa toteutetaan yhteisopettajuutta ja yhdessä tekemistä. Osaamista jaetaan ja henkilöstön vahvuuksia hyödynnetään koulun toiminnassa. Opettajien välistä yhteistyötä toteutetaan tiimirakenteen kautta, joka mahdollistaa niin pedagogisen kehittämisen kuin luokkaasteyhteistyön. Moniammatillinen yhteistyö koulun sisällä on kiinteä osa koulumme arkea. Koulumme toimii alueellisessa kasvatuskumppanuusverkostossa lähialueen toimijoiden sekä palveluiden tarjoajien kanssa (mm. päiväkodit, lähikoulut, Tapiolan seurakunta, nuorisotoimi, Tapiolan kirjasto, iltapäiväkerhot). Lisäksi teemme yhteistyötä alueen kulttuuri ja liikuntapalvelujen kanssa. Koulun kerhotoimintaa toteutetaan yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden kanssa kuten urheiluseurat sekä erilaiset yhdistykset. 5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Ks. LIITE 5.4 Opetuksen järjestämistapoja Yhdysluokkaopetus Koulussamme järjestetään yhdysluokkaopetusta kuntouttavilla pienluokilla. Opetusryhmissä on oppilaita useammalta eri luokka asteelta. Opetus
järjestetään erityisluokanopettajan sekä koulunkäyntiavustajan kanssa yhteistyössä. Opetusta toteutetaan osittain oppilaan oman vuosiluokan mukaisesti ja osittain vuorolukuperiaatteella. Opetusta eheytetään opiskelemalla monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Oppimisessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia lähialueen oppimisympäristöjä. 5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Koulun kerhotoiminta Kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt kuvataan koulumme lukuvuosisuunnitelmassa. Koulun kirjastotoiminta Aarnivalkean koulun kirjasto on kehittyvä oppimisen keskus. Kirjastoa kehitetään innostamaan oppilaita kauno ja tietokirjallisuuden pariin sekä käyttämään muita tiedonhankintatapoja monipuolisesti. Kirjaston valikoimaa täydennetään ja uudistetaan säännöllisesti. Oppilaat ohjataan hankkimaan kirjastokortit ja niiden käyttöä harjoitellaan. Luokissa toteutetaan kirjallisuus ja tiedonhallintaprojekteja, joissa kirjastoa hyödynnetään aktiivisesti. Kirjasto on päivittäin oppilaiden käytettävissä ryhmätyötilana sekä itsenäiseen työskentelyyn. Oppilaat toimivat vastuutehtävissä kirjastossa. Luokat tekevät vierailuja lähikirjastoon hyödyntäen kirjaston monipuolista tarjontaa. Kirjastossa on eri ikäryhmille yhteyshenkilöitä, joiden kanssa yhteistyötä suunnitellaan. Yhteistyö toteutetaan pääosin kirjaston tiloissa. Kirjastovierailujen teemoina ovat esim. tiedonhallinta ja teknologiataidot, kirjailijavierailut ja kirjavinkkaus. Välitunnit Välituntitoiminta kuvataan koulumme oppilashuoltosuunnitelmassa. 5.6 Paikallisesti päätettävät asiat 6. LUKU OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri Arviointi tapahtuu aina suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja siinä on vahvasti mukana positiivisen kasvatuksen näkökulma. Koulussamme arviointikulttuuria kehitetään aktiivisesti opettajien välisellä yhteistyöllä ja oppilaita osallistamalla. Arviointi on kiinteä osa arkipäivän oppimistilanteita. 6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt Arviointi kuuluu olennaisena osana oppimisjakson suunnitteluun. Ennen oppimisjaksoa opettajat suunnittelevat yhteistyössä, millä keinoin juuri siinä kyseisessä jaksossa oppimista havainnoidaan ja osoitetaan. Suunnittelu pohjautuu aiempien jaksojen työtapojen ja oppimisympäristöjen toimivuuden arviointiin. Arviointimenetelmien valinnan suunnittelussa myös oppilaat ovat mukana ikätasonsa mukaan. Arvioinnin kautta oppilaita ohjataan huomaamaan omat vahvuutensa ja itselleen ominaiset tavat oppia. Monipuolisten arviointimenetelmien käyttö tukee oppilaan myönteistä käsitystä itsestään oppijana ja edistää halua oppia uutta ja kykyä asettaa itselleen tavoitteita. Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen. Itse ja vertaisarviointitaitoja harjoitellaan alkuopetuksesta lähtien osana oppimistilanteita. Itsearviointi on olennainen osa oppimisjaksoa kaikilla luokka asteilla. Ylemmillä luokilla itsearviointi antaa pohjaa omien tavoitteiden asettamiselle. Itsearviointia dokumentoidaan eri tavoin säännöllisesti esimerkiksi oppilaan omaan portfolioon. Itsearvioinnissa ja sen dokumentoinnissa voidaan hyödyntää myös digitaalisia oppimisympäristöjä (esim. Fronter). Koulussamme on käytössä yhteiset itsearviointilomakkeet, joita käytetään mm. arviointikeskustelun yhteydessä. Vertaisarvioinnissa painopiste on toisen osaamisen huomaamisessa ja myönteisen palautteen antamisessa. 6.3 Arvioinnin kohteet Käyttäytyminen arvioinnin kohteena Aarnivalkean koulussa yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa laaditut käyttäytymisen tavoitteet ja niihin liittyvät harjoiteltavat taidot ovat: Tavoitteet/osaalueet Toiminnan kuvaus: Ystävällinen ja kohtelias käytös sekä hyvät tavat Taito Toisten myönteinen ja kannustava kohtaaminen Taito Sääntöjen ja sovittujen toimintatapojen noudattaminen Taito Vastuu ympäristöstä ja yhteisistä asioista Taito sopeutua erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin työskennellä erilaisissa noudattaa yhteisiä sääntöjä pitää huolta omista ja
Miten tavoitteiden toteutuminen näkyy käyttäytymisessä? ja käyttäytyä niissä kohteliaasti käyttäytyä kunnioittavasti koulun aikuisia ja lapsia kohtaan tervehtiä kaikkia kiittää kuunnella ryhmissä antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta säädellä omaa käytöstään olla reilu ja hyvä kaveri toimia ohjeen mukaan antaa työrauha itselle ja muille toimia sinnikkäästi yhteisistä tavaroista ja asioista pitää huolta ympäristön siisteydestä ymmärtää kestävän kehityksen merkitys odottaa omaa vuoroa pyytää ja antaa anteeksi puhua asiallisesti toimia ruokalassa kannustaa toista ottaa kaikki huomioon auttaa toisia
6.4 Opintojen aikainen arviointi Suuri osa opintojen aikaista arviointia on arjessa tapahtuvaa oppilaan ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Tällä pyritään tukemaan ja kannustamaan ja suuntaamaan oppilaan oppimista. Yksilölliset ja ryhmämuotoiset ohjauskeskustelut lukuvuoden aikana ovat osa arviointikäytänteitä. Luokilla 1 6 kaikkien oppilaiden kanssa käydään lukuvuoden aikana arviontikeskustelu, joka korvaa välitodistuksen. Keskusteluun kutsutaan paikalle myös huoltajat. Koulussamme arviointikeskustelut pidetään joulu helmikuussa. Valinnaisaineiden laaja alaisen osaamisen tavoitteet on määritelty koulumme opetussuunnitelmassa luvussa 12. Kurssien tarkemmat sisällöt määritellään lukuvuosisuunnitelmassa. Valinnaisainekurssin arviointi tapahtuu suhteessa em. tavoitteisiin ja sisältöihin. Itse ja vertaisarviointi ovat tärkeä osa valinnaisaineiden arviointia. Kurssin päättyessä opettaja ja oppilas yhdessä arvioivat tavoitteiden saavuttamista koulun yhteisen arviointipohjan avulla. Kurssin arviointi on osa laaja alaisen osaamisen arviointia luokilla 4 6. 6.4.1 Arviointi lukuvuoden aikana 6.4.2 Arviointi lukuvuoden päättyessä 6.4.3 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana 6.4.4 Arviointi nivelkohdissa 2.luokalla pidetään nivelvaiheen keskustelu 3.luokalle siirtymisestä ja laaja alaisen osaamisen taidoista huhtikuussa. Kuudennen luokan nivelvaiheen aiheet käsitellään arviointikeskustelun yhteydessä tammi helmikuussa. 6.5 Perusopetuksen päättöarviointi 6.5.1 Päättöarvosanan muodostaminen 6.5.2 Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.7 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset 6.8 Paikallisesti päätettävät asiat 7. LUKU OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Koulussamme luokanopettajat ja laaja alaiset erityisopettajan tekevät tiiviisti yhteistyötä varsinkin alkuopetusvuosien aikana. Yhteistyöllä pyritään ennakoimaan ja huomaamaan mahdollinen tuen tarve. Oppimisen tuen tarvetta seurataan havainnoimalla oppimistilanteita ja lisäksi tarkoituksen mukaisilla testeillä (esim ALLUT). Nämä auttavat tuen suunnittelussa ja suuntaamisessa. Erilaiset joustavat ryhmittelyt ja yhteisopettajuus luovat rakenteita, joissa yksilöllisemmän tuen antaminen mahdollistuu osana koulun arkea. Opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja ja pyritään takaamaan myönteisiä oppimiskokemuksia jokaiselle. Oppilaiden kanssa käydään ohjauskeskusteluja ja pohditaan oppimista ja ohjataan omien vahvuuksien äärelle. Tällä pyritään tukemaan oppilasta yltämään omaan parhaimpaansa ja vahvistamaan realistista ja myönteistä käsitystään itsestään oppijana. Kaikessa oppimisen tuen järjestämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa. Oppimisen tukea suunnitellaan ja arvioidaan säännöllisesti kokoontuvassa oppimisen tuen ryhmässä. Tämä mahdollistaa myös nopean reagoinnin tuen tarpeen ja kohdentamisen äkillisiin muutoksiin. 7.1.1 Ohjaus tuen aikana 7.1.2 Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana Aarnivalkean koulussa toimitaan kasvatuskumppanuuden hengessä. Huoltajien kanssa ollaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa heti koulun alkamisesta saakka. Kumppanuutta luodaan kuuntelemisen, kunnioituksen ja luottamuksen kautta pyrkien aitoon dialogiin. Tämä luo hyvän pohjan myös niihin tilanteisiin, kun keskustellaan oppilaan tuen tarpeesta. Huoltajia tiedotetaan koulun käytänteistä ja heille tarjotaan aina mahdollisuus osallistua tuen suunnitteluun ja arviointiin. 7.2 Yleinen tuki Koulussamme yleinen tuki on osa koulun arkea. Opettajat ohjaavat ja tukevat oppilaita kaikissa oppimistilanteissa. Opetusta eriytetään tarpeen mukaan. Luokassa voi samanaikaisesti olla useampi opettaja tai koulunkäyntiavustaja oppimisen tukena. Joustavat opetusryhmät ja yhteisopettajuus tukevat yksilöllistä oppimisen ohjaamista. Yleisen tuen keinoja ovat myös tukiopetus ja laaja alaisen erityisopettajan opetusjaksot. Yleisestä tuesta voidaan tarvittaessa kirjata oppimissuunnitelma sekä tukikortit Wilmaan. 7.3 Tehostettu tuki 7.3.1 Pedagoginen arvio 7.3.2 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Tehostettu tuki suunnitellaan aina yksilöllisesti lapsen oppimisen tuen tarpeet huomioiden. Tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdollista yleisen tuen aikana tehtyä oppimissuunnitelmaa ja tietoa aiemman tuen vaikuttavuudesta ja riittävyydestä. Tukimuodot ovat samoja kuin yleisessä tuessa, mutta lisäksi on mahdollista saada yksilöllistä ja säännöllistä laaja alaisen erityisopettajan tukea. Opetusta eriytetään käyttämällä oppilaalle sopivia työtapoja ja painottamalla keskeisiä sisältöjä. Oppilaalle annetaan tilaisuus näyttää osaamistaan ja edistymistään monipuolisin tavoin. Myös yksilöllinen ohjaus työskentelyssä ja koetilanteessa on mahdollista. Tehostetun tuen tukimuodot kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan ja Wilman tukikortteihin ja
työskentelyssä ja koetilanteessa on mahdollista. Tehostetun tuen tukimuodot kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan ja Wilman tukikortteihin ja niiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä arvioidaan vähintään lukuvuosittain. 7.4 Erityinen tuki 7.4.1 Pedagoginen selvitys 7.4.2 Erityisen tuen päätös 7.4.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Koulussamme järjestetään Espoon kaupungin suomenkielisen opetuksen kuntouttavaa pienluokkaopiskelua pääsäntöisesti luokkatasoilla 3 6. Opiskelua ei ole tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi, vaan lapsi jatkaa koulunkäyntiään pienluokkajakson jälkeen joko yleisopetuksessa tai tavallisella erityisluokalla. Kuntouttava pienluokka on tarkoitettu lastenpsykiatrisessa avohoidossa oleville lapsille tukemaan heitä monialaisissa oppimisen ja koulunkäynnin haasteissa. Se tarjoaa tavallista erityisluokkaa joustavampia opetusjärjestelyjä koulunkäynnin onnistumiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Jatkuvalla aikuisen läsnäololla, sosiaalisten tilanteiden mallintamisella ja ohjaamisella luodaan turvallista oppimisympäristöä. Pienluokilla opiskellaan pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti oppilaita yksilöllisesti tukien. Koululaisen sekä sosiaalisen kanssakäymisen taitoja opetellaan selkeällä päivärakenteella ja harjoitteilla. Ennen siirtymistä seuraavaan kouluun oppilas harjoittelee integroituneena luokkatasoaan vastaavassa isossa yleisopetusluokassa. Oppilaita integroidaan oman koulun sisällä tai lähikoulussa. Tämä tapahtuu usein vaiheittain ja/tai vähitellen oppilaan vahvuuksia hyödyntäen. Moniammatillinen toimintamalli kuuluu olennaisena osana kuntouttavien pienluokkien työhön. Koulun oppilashuoltohenkilöstö ja opettajat tekevät hoitavan tahon kanssa yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen tuen järjestämiseksi. Huoltajilla on tiedonsiirrossa hoitavan tahon ja koulun välillä aktiivinen rooli. Nivellysvaiheet integraatiossa ovat tärkeitä. Erityisluokanopettajan ja erityisopettajan sekä tulevan luokanopettajan ja huoltajien välinen vuorovaikutus edesauttaa oppilaan siirtymistä uuteen ryhmään. Yleisopetuksen luokassa opiskelevan erityisen tuen oppilaan tuki järjestetään aina yksilöllisesti ja lapsen tarpeet huomioiden tehostetun tuen toimintamalleja hyödyntäen. 7.4.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen 7.4.5 Pidennetty oppivelvollisuus Oppilaamme ovat pääasiassa yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan opiskelevia oppilaita. 7.4.6 Toiminta alueittain järjestettävä opetus Oppilaamme ovat pääasiassa yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan opiskelevia oppilaita. 7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot 7.5.1 Tukiopetus Aloite tukiopetukseen voi tulla opettajalta, huoltajalta tai oppilaalta. Yhteistyössä huoltajan kanssa sovitaan tukiopetuksen ajanjakso sekä tavoitteet. Tukiopetusta voi saada yksilöllisesti tai ryhmässä. Ryhmässä voi olla useamman luokan oppilaita ja tukiopetusta antava opettaja sovitaan tapauskohtaisesti. Tukiopetuksen tavoitteet ja sisällöt voivat olla luonteeltaan joko kertaavaa ja opittua vahvistavaa tai ennakoivaa. Tavoitteet voivat liittyä paitsi oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin myös sosiaalisiin taitoihin. Suomi toisena kielenä oppilailla tukiopetus voi olla myös suomen kieltä vahvistavaa. Tukiopetus kirjataan kirjataan aina Wilman tukikorteille ja mahdollisiin oppimissuunnitelmiin ja HOJKSiin. Tukiopetuksen vaikuttavuutta arvioidaan jakson päätteeksi ja sen pohjalta tehdään tarvittaessa jatkosuunnitelma oppilaan tuesta. 7.5.2 Osa aikainen erityisopetus Osa aikainen erityisopetus on kiinteä osa koulumme arkea ja oppimisen ja kasvun tukemista. Toive osa aikaisen erityisopetuksen tarpeesta voi tulla erityisopettajalta, luokanopettajalta tai huoltajalta. Osa aikaista erityisopetusta voi saada koulussamme yleisen tuen, tehostetun tuen tai erityisen tuen oppilaat. Säännöllistä, koko lukuvuoden kestävää osa aikaista erityisopetusta tarvitseva lapsi on pääsääntöisesti tehostetun tai erityisen tuen oppilas. Yleisen tuen oppilaalle annetaan useimmiten osa aikaista erityisopetusta sovitun mittaisissa jaksoissa. Osa aikaista erityisopetusta voidaan toteuttaa pienryhmissä ja/tai samanaikaisopetuksena laaja alaisen erityisopettajan ja luokanopettajan ohjaamassa ryhmässä. Osa aikainen erityisopetus yleisen tuen aikana Osa aikaista erityisopetusta voidaan toteuttaa pienryhmäopetuksena tai samanaikaisopetuksena. Erityisesti alkuopetuksessa laaja alainen erityisopettaja toimii luokanopettajan työparina. Yhdessä he suunnittelevat ja toteuttavat opetusta siten, että oppilaiden koulunkäyntiin ja oppimiseen tarvittavat perustaidot vahvistuvat. Yleisen tuen tavoitteena on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa huomata tuen tarpeet ja ennaltaehkäistä oppimisen mahdollisia pulmakohtia. Jos osa aikaista erityisopetusta on saatu säännöllisenä jaksona, se kirjataan Wilman tukikorttiin. Osa aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona korostuu. Pedagogoisessa arvioissa ja sen pohjalta laaditussa oppimissuunnitelmassa määritellään oppilaan osa aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja toteutus yksilöllisesti. Tuki suunnitellaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Osa aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Yleisopetuksen ryhmissä opiskelevien erityisen tuen oppilaiden osa aikainen erityisopetus suunnitellaan yksilöllisesti ja tavoitteet ja sisältö kirjataan HOJKSiin. Kuntouttavien pienluokkien oppilaiden on myös mahdollista saada yksilöllistä, osa aikaista erityisopetusta omalta erityisluokanopettajaltaan. 7.5.3 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet 7.6 Paikallisesti päätettävät asiat 8. LUKU OPPILASHUOLTO 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö
8.2 Yhteisöllinen oppilashuolto 8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto 8.4 Oppilashuoltosuunnitelmat Ks. LIITE 8.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta 9. LUKU KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Oppilaita ohjataan havainnoimaan kieltä arjen eri kielenkäyttötilanteissa. Eri oppiaineissa kiinnitetään huomiota kyseisen tiedonalan kieleen. Kulttuuriidentiteettiä vahvistetaan tekemällä omat juuret tutuiksi ja arvostamalla toisia kulttuureja. Koulussamme rohkaistaan eri kieli ja kulttuuritaustoista tulevia oppilaita kertomaan omasta kulttuuristaan ja kielestään. Koulussamme aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäiseltä luokalta alkaen, mikä mahdollistaa luontevasti monikieliset oppimistilanteet. Koulussa opiskeltavat kielet ja oppilaiden kotikielet tehdään arjessa näkyväksi eri tavoin. Suomi toisena kielenä oppimäärää opiskellaan koulussamme pääsääntöisesti suomi äidinkielenä oppitunneilla oman luokan kanssa. Lisäksi suomi toisena kieltä opiskellaan tarvittaessa omassa ryhmässä. Opetusta eriytetään oppilaan kielitaitotason mukaan. 9.1 Saamelaiset ja saamenkieliset 9.2 Romanit 9.3 Viittomakieliset 9.4 Muut monikieliset oppilaat 9.5 Paikallisesti päätettävät asiat 10. LUKU KAKSIKIELINEN OPETUS 10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia 10.1.1 Laajamittainen kaksikielinen opetus 10.1.2 Suppeampi kaksikielinen opetus 10.2 Paikallisesti päätettävät asiat 11. LUKU ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA PERUSOPETUS 11.1 Opetuksen järjestämisen periaatteet 11.2 Paikallisesti päätettävät asiat 12. LUKU VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA 12.1 Taide ja taitoaineiden valinnaiset tunnit Taide ja taitoaineiden valinnaiset tunnit on sijoiteltu eri vuosiluokille alla olevan tuntijakotäsmennyksen mukaisesti (vihreällä merkityt). 1 2 3 4 5 6 Yht. A1 kieli 1 1 3 2 2 2 11 (EN, RA) varhennettu A2 kieli, vapaaehtoinen 2 2 2 6 (EN, SA) B2 kieli 2 2 (RU) Espoo tunnit oppilaanohjaus 1 varhennettu kieli 1 1 Valinnaiset aineet 1 1 1 3 Taito ja taideaineiden valinnaiset 1 1 2 2
kä mu kä/ku kä/mu 12.2 Valinnaiset aineet Koulussamme valinnaisaineita tarjotaan 4. 6. luokkalaisille 1 vuosiviikkotunti monialaisina oppimiskokonaisuuksina, jotka toteutetaan jaksoissa. Valinnaisopinnoissa yhdistellään eri oppiaineita, jotka määritellään tarkemmin lukuvuosisuunnitelmassa. Oppimiskokonaisuuksia lähestytään oppilaslähtöisesti esimerkiksi ilmiöpohjaisen tutkimisen kautta. Oppilaat valitsevat lukuvuosittain kaksi monialaista oppimiskokonaisuutta. Valinnaisaineiden yhteiset tavoitteet muodostuvat laaja alaisen osaamisen tavoitteista. Kurssikohtaiset sisällöt määritellään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Tavoite Osaan suunnitella ja asettaa tavoitteita työlleni Osaan tehdä havaintoja ja asettaa kysymyksiä Osaan tulkita erilaisia tekstejä ja hyödyntää muita tietolähteitä Osaan tuottaa erilaisia tekstejä Osaan käyttää tieto ja viestintäteknologiaa monipuolisesti Osaan käyttää tieto ja viestintäteknologiaa vastuullisesti ja turvallisesti Osaan työskennellä erilaisissa ryhmissä Osaan jakaa omaa osaamistani ja osoittaa oppimistani eri tavoin Osaan työskennellä pitkäjänteisesti ja saattaa aloittamani työn loppuun Huomioin valinnoissani ja työskentelyssäni kestävän kehityksen periaatteet Osaan arvioida oppimistani ja antaa rakentavaa vertaispalautetta Laajaalainen osaaminen L1 L1 L1, L4, L5 L4, L5 L5 L5 L1, L6, L7 L2, L6 L6 L3, L7 L1, L2, L6 Sisällöt
Espoo tunnit Espoon omat tunnit sijoitetaan alkuopetuksessa varhennettuun kieleen eli englannin tai ranskan opiskeluun. 3.luokalla Espoo tunti käytetään oppilaanohjaukseen. Oppilaanohjauksen tuntien tavoitteet on määritelty tarkemmin oppiaineen opetussuunnitelmassa (ks. oppilaanohjaus). Kukin opettaja valitsee painotukset oman luokkansa tarpeita vastaavaksi (esim. oppimaan oppimisen taidot, tunnetaidot, vahvuudet tms.) ks. Tuntijaon täsmennys luku 12.1. (keltainen väri). 12.3 Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät 12.4 Paikallisesti päätettävät asiat 13. Vuosiluokat 1 2 13.1 Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen sekä vuosiluokkien 1 2 tehtävä 13.2 Laaja alainen osaaminen vuosiluokilla 1 2 13.3 Paikallisesti päätettävät asiat 13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1 2 13.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomen kieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus 13.4.2 Toinen kotimainen kieli Ruotsin kieli, A oppimäärä 13.4.3 Vieraat kielet Vieras kieli A oppimäärä Varhennettu kielenopetus Koulussamme annetaan englannin ja ranskan varhennettua kieltenopetusta vuosiluokilla 1 ja 2. 13.4.4 Matematiikka 13.4.5 Ympäristöoppi 13.4.6 Uskonto Evakelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Katolinen uskonto Islam Juutalainen uskonto Muut uskonnot 13.4.7 Elämänkatsomustieto 13.4.8 Musiikki 13.4.9 Kuvataide 13.4.10 Käsityö 13.4.11 Liikunta 13.4.12 Oppilaanohjaus Koulun omia tarkennuksia vuosiluokille 1 2 Tähän koulu voi kirjoittaa omia tarkennuksia 14. Vuosiluokat 3 6 14.1 Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe ja vuosiluokkien 3 6 tehtävä 14.2 Laaja alainen osaaminen vuosiluokilla 3 6 14.3 Paikallisesti päätettävät asiat
14.4 Oppiaineet vuosiluokilla 3 6 14.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomen kieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus 14.4.2 Toinen kotimainen kieli Ruotsin kielen A oppimäärä Ruotsin kielen B1 oppimäärä 14.4.3 Vieraat kielet Koulussamme opetettevia vieraita kieliä ovat englanti, ranska ja saksa. Englanti, A oppimäärä Muu vieras kieli, espanja, A oppimäärä Muu vieras kieli, kiina, A oppimäärä Muu vieras kieli, ranska, A oppimäärä Muu vieras kieli, saksa, A oppimäärä Muu vieras kieli, venäjä, A oppimäärä Muu vieras kieli, A oppimäärä Muu vieras kieli, B1 oppimäärä 14.4.4 Matematiikka 14.4.5 Ympäristöoppi 14.4.6 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Katolinen uskonto Islam Juutalainen uskonto Muut uskonnot 14.4.7 Elämänkatsomustieto 14.4.8 Historia 14.4.9 Yhteiskuntaoppi 14.4.10 Musiikki 14.4.11 Kuvataide 14.4.12 Käsityö 14.4.13 Liikunta 14.4.14 Oppilaanohjaus Oppilaanohjaus toteutuu pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Lisäksi koulussamme on varattu yksi vuosiviikkotunti oppilaanohjaukselle 3.luokalla. Koulussamme oppilaanohjauksen tavoitteet 3. vuosiluokalla ovat tukea koululaisena kasvamista sekä opiskelutaitojen kehittymistä vahvistaa oppilaan myönteistä kuvaa itsestään oppijana ohjata tunnistamaan ja arvostamaan omia ja toisten vahvuuksia ohjata ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, opiskelutehtävistä ja tarvikkeista sekä oppimisympäristöistä tukea taitoa asettaa itselleen tavoitteita ja arvioida niiden saavuttamista ohjata erilaisten opiskelutrategioiden harjoittelussa ja käytössä kehittää tiedonhallintataitoja tukea omantoiminnanohjausta tukea tunnetaitojen, sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen kehittymistä Sisällöt valitaan kulloinkin ajankohtaisista teemoista.
Sisällöt valitaan kulloinkin ajankohtaisista teemoista. Koulun omia tarkennuksia vuosiluokille 3 6 Liitteet Opetussuunnitelman liitteet Koulu liittää tähän koulun oman opetussuunnitelman liitteet: Oppilashuoltosuunnitelmamenettelytavoista.docx Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Tasa arvosuunnitelma sekä muut johtokunnan hyväksymät koulun opetussuunnitelman liitteet Tuki ja oheismateriaalit Koulut täydentävät tarvittaessa/halutessaan