Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010 Käsitelty 08.03.2011 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa ja yhteistyötoimikunnan kokouksessa

1(23) Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 Henkilöstö vuonna 2010... 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 3 Kehittyminen oppivana organisaationa... 3 Rekrytointi ja vaihtuvuus... 4 Hyvinvointi... 4 Palkitseminen... 4 Johtaminen... 5 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 6 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET... 6 1. Henkilöstömäärä... 6 2. Henkilöstörakenne... 7 Palvelussuhteen laatu, laji ja koko-/osa-aikaisuus... 7 Tehtävätasot... 9 Ikärakenne... 10 Koulutusrakenne... 11 3. Työajan käyttö... 12 Työajankäyttö päivinä... 12 Ylityöt... 12 Pitkät virkavapaudet... 13 4. Työvoimakustannukset... 13 Henkilöstökulut rahoituslähteittäin... 13 Palkkauskustannukset poissaoloittain... 14 Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat... 14 B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO... 15 5. Työtyytyväisyys... 15 6. Sairastavuus ja työtapaturmat... 16 7. Vaihtuvuus... 18 Henkilöstöpoistuma... 18 Ulkoinen rekrytointi... 18 Sisäinen liikkuvuus... 19 Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä")... 20 8. Pätevyys... 20 Henkilöstökoulutuksen koulutuspäivät ja palkalliset opintovapaat... 20 C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT... 21 9. Koulutus- ja kehittämismenot... 21 10. Työhyvinvointi... 21 D. KANNUSTAVA PALKINTA... 22 11. Palkkaus ja palkitseminen... 22 E. TULOKSET... 22 12. Asiakastyytyväisyys... 22

2(23) I HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö vuonna 2010 Henkilöstön määrä ja rakenne Tilastokeskuksen henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen perustana ollut Henkilöstö 2010-ohjelman uudistaminen valmistui. Henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset 2010-2015, jossa teemana on tavoitteellinen uudistuminen, pohjautuu toimintastrategiaan, osaamisstrategiaan ja viraston johtamispolitiikkaan. Siinä määritellään linjaukset henkilöstön rakenteelliselle ja toiminnalliselle kehittämiselle henkilöstösuunnitelman ja henkilötyövuosia ohjaavien kehyspäätöksien lisäksi. Kolme toisiaan täydentävää ja tukevaa kehittämisaluetta ovat Osaamisen kehittäminen, Työn tekemisen uudistuvat muodot ja toimintatavat sekä Hyvinvoiva työyhteisö. Yllä mainittujen linjausten ja kehittämisalueiden taustalla keskeisinä henkilöstöstrategisina haasteina nähtiin tiukka taloustilanne ja henkilötyövuosikehys sekä samaan aikaan kasvavat tuottavuusvaatimukset asiantuntijoiden eläköityminen ja muu vaihtuvuus sekä koveneva kilpailu osaajista työmarkkinoilla tilastotyön osaamisvaatimusten nopeat muutokset tietotekniikan kehittyessä sekä tietotarpeiden ja laatuvaatimusten kasvaessa tilastoalalla sekä tehokkuus- ja joustavuusvaatimusten korostuminen työn organisoinnissa, prosessien kehittämisessä sekä sisäisessä ja ulkoisessa työnjaossa ja verkottumisessa. Toimintayksiköt suunnittelevat toimintaansa ja toteuttavat kehittämistoimenpiteitä em. haasteisiin vastaten. Kehittämisalueita tullaan seuraamaan viraston ja yksiköiden ohjauskorttien tunnuslukuja täydentävillä mittareilla. Tiivis toiminta kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa jatkui kertomusvuoden aikana. Tämä näkyi konkreettisesti paitsi tilastotyön prosessien, hankkeiden ja järjestelmien kehittämisessä myös valtionhallinnon yhteisten hankkeiden ja järjestelmien suunnittelussa ja käyttöönotoissa. Uusia järjestelmiä, kuten Sähköinen tilaustenhallintajärjestelmä (Tilha) sekä Travelin korvannut matkahallintajärjestelmä M2 otettiin käyttöön. Uudistuksista järjestettiin henkilöstölle tiedotus- ja koulutustilaisuuksia pitkin vuotta. Tulevina vuosina käyttöönotettavia järjestelmiä, kuten Kiekua (henkilöstö- ja taloushallinnon yhteinen ratkaisu) ryhdyttiin aikatauluttamaan ja valmistelemaan. Palvelukeskusasiakkuus talous- ja henkilöstöhallinnon osalta jatkui, ja Palkeisiin siirrettiin henkilöstöhallinnon tehtävistä haastattelijoiden sairausajan palkan laskenta. Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. ehrminfo-järjestelmän mukaan vuoden 2010 lopussa henkilöstöä oli 989, mikä on 39 vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja Tahti-järjestelmän mukainen 1 henkilöstömäärä oli 944. Naisten osuus henkilöstöstä (65,6 %) pysyi suunnilleen ennallaan. Määräaikaisen henkilöstön osuus väheni edelleen; määräaikaisia oli 3,0 % (28 hen- 1 Tahti-järjestelmän tiedot poikkeavat ehrminfo-järjestelmän tiedoista siten, että palkattomilla virkavapailla olevat henkilöt eivät ole mukana henkilöstön määrätiedoissa.

3(23) kilöä), kun heitä edellisenä vuotena oli 3,4 % (33 henkilöä). Henkilöstöstä 65,4 %:lla (2009: 64,6 %) oli vähintään alimman korkea-asteen tutkinto. Henkilöstön koulutustasoindeksi (5,2) ei muuttunut edellisvuodesta. Henkilöstön keski-ikä 48,9 vuotta oli hieman laskenut edellisvuodesta (49,0 vuotta) johtuen vanhuuseläkkeelle lähteneiden kasvaneesta määrästä ja uusista nuoremmista rekrytoiduista. Henkilötyövuosien määrä laski 876:sta 841:een. Tämä 35 htv:n vähennys kohdistui kokonaisuudessaan kuukausipalkkaiseen henkilöstöön, sillä tuntipalkkaisten haastattelijoiden henkilötyövuosimäärä pysyi ennallaan. Kuukausipalkkaisen henkilömäärän nopea väheneminen ja siitä johtuvat henkilövaihdokset ovat edellyttäneet muutosvalmiutta ja joustavuutta ratkaistaessa muun muassa sisäisen liikkuvuuden, varamiesjärjestelyiden ja työtehtävien uudelleenorganisoinnin kysymyksiä. Tilastokeskuksen henkilöstö on edelleen tyytyväisempää kuin valtiolla keskimäärin. Vuosittaisen henkilöstökyselyn mukaan työtyytyväisyyden kokonaisindeksi (3,44) on vertailuryhmiä korkeampi (valtio 3,34; Valtionvarainministeriön hallinnonala 3,37; tutkimustoiminta 3,35). Osaaminen Osaamisen johtamista tukeva asiantuntijaryhmä (Ostra) laati kertomusvuonna osaamisstrategian toteutumisen seurantaraportin. Raportin mukaan toimenpiteet, kuten urasuunnittelu, laadullisen henkilöstösuunnittelun toteuttaminen sekä osaamismallit, on pääosin toteutettu. Ryhmä jatkaa osaamisen strategisen painopisteiden tarkistamista. Vuoden lopussa päättyi Vauhtia asiantuntijan uralle -projekti (VAU). Projektin kaikki osatehtävät eli uravalmennukset, urasuunnittelun toimintamalli, urasivusto intranetiin ja urasuunnitelmien seurantamalli valmistuivat. Projekti onnistui keskeisessä tavoitteessaan lisätä ura-ajattelua ja sen mahdollisuuksien näkemistä Tilastokeskuksessa. Pilottivalmennuksiin osallistui kaikkiaan 26 asiantuntijaa, 25 esimiestä sekä 8 johtajaa eri tulosyksiköistä. Kehittyminen oppivana organisaationa Vuonna 2010 Tilasto-osaamisen koulutusohjelman (TIKO) perusopinnot suoritti 21 henkilöä. Toisen syventävien opintojen vuosikurssin aloitti 11 henkilöä marraskuussa 2010. Kaiken kaikkiaan TIKO:n syventävien opintojen kursseille vuonna 2010 osallistui 90 henkilöä. Uutena opintojaksona osana syventäviä opintoja aloitettiin Tilastotietopalveluopintojakson pilotointi. Lisäksi syventävien opintojen osalta valmisteltiin muiden tilastoviranomaisten osallistumista osaan TIKO-kursseja keväällä 2011. Hallintopalveluiden koordinoimaa muuta henkilöstökoulutusta tarjottiin mm. projektikoulutuksen, kielikoulutuksen, esiintymis- ja kouluttajataitojen osalta. Lisäksi tuettiin taloustilastotyöhön suunnatun laskentatoimen ja kirjanpidon koulutuksen hankkimista. Vuoden lopulla käytiin henkilöstösuunnittelukierros tulosyksiköissä uusien henkilöstöstrategisten toimintalinjausten pohjalta. Henkilöstösuunnittelulla ennakoidaan edellä mainittuja henkilöstöstrategisia tarpeita ja haasteita vuosina 2011-2015.

4(23) Rekrytointi ja vaihtuvuus Rekrytoinnin painopiste kertomusvuonna oli edellisvuoden tapaan sisäisessä rekrytoinnissa ja henkilökierrossa. Syksyllä toteutettiin ryhmärekrytointi, jonka johdosta kuukausipalkkaisen henkilöstön ulkoinen rekrytointi lisääntyi hieman. Ryhmärekrytoinnilla haettiin 12 yliaktuaaria tilastoasiantuntijoiksi. Työnantajakuvaa kehitettiin uudistamalla rekrytoinnin internetsivut. Lisäksi osallistuttiin rekrytointimessuille ja edistettiin oppilaitosyhteistyötä kutsumalla oppilaitoksia ja ainejärjestöjä vierailulle. VAU-projektin myötä urasuunnittelun tunnettuus lisääntyi, mikä on parantanut myös sisäisen liikkuvuuden edellytyksiä. Projektin yhtenä tavoitteena oli myös hyvän työnantajakuvan tukeminen. Sisäisen liikkuvuuden edistämiseksi toteutetut toimenpiteet tuottivat tulosta. Sisäinen liikkuvuus erityisesti asiantuntijatehtävissä lisääntyi tuntuvasti edellisvuoteen nähden. Noin joka kymmenes työntekijä vaihtoi tehtäviä vuoden aikana. Harjoittelijoita oli vuoden aikana 42 henkilöä. Yhteistyö lopputyötään valmistelevien ns. graduharjoittelijoiden opinahjojen eli Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kanssa jatkui. Lisäksi Tilastokeskus ja Suomen Pankki sopivat yhteistyöstä asiantuntijoiden osaamisen laajentamisen ja verkottumisen edistämiseksi vastavuoroisen vierailukäytännön kautta. Hyvinvointi Palkitseminen Työhyvinvointi- ja työsuojelutoimintaa toteutettiin systemaattisesti. Työsuojelutarkastuksessa todettiin viraston työhyvinvoinnin olevan hyvällä tasolla. Työterveyshuoltojen (Diacor Terveyspalvelut Oy ja Suomen Terveystalo Työterveys Oy) kanssa ryhdyttiin valmistelemaan työsuojelun riskikartoitusta. Lisäksi Tasaarvosuunnitelman toteutumista seurattiin ja päivitettiin. Viraston yhteinen ja yksiköiden omat työhyvinvointiryhmät käsittelivät mm. henkilöstökyselyn tuloksia sekä suunnittelivat ja toteuttivat kehittämistoimenpiteitä. Perinteisessä Terveystori-tapahtumassa lokakuussa keskusteltiin työurista ja hyvinvoinnista ja lisäksi oli mahdollisuus tutustua eri alojen terveystuotteiden ja - palvelujen tuottajiin. Suunnattujen työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten tekemistä yksiköittäin jatkettiin Diacorin kanssa. Työpaikkaselvityksen tuloksia sekä mm. yksiköiden henkilöstö- ja esimieskyselyjen tuloksia on hyödynnetty, kun toimintaa on kehitetty eteenpäin. Palkkausjärjestelmän seurannan ja kehittämisen työryhmässä käsiteltiin tavoite- ja kehityskeskustelukäytännön uudistamista (ks. Johtaminen). Tehtävien vaativuusarvioinnin yhtenäisyydestä ja ulkoisesta vertailukelpoisuudesta tilattiin selvitys Alexander Pay Management Oy:ltä. Selvityksen pohjalta valmisteltiin mallitehtäväkuvaukset, joiden käyttöönotosta neuvotellaan vuonna 2011.

5(23) Syksyn tes/ves-neuvotteluissa sovittiin vaativuudenarviointimenettelyn uudistamisesta yksinkertaistamalla arviointimenettelyä ja lakkauttamalla tulosyksiköittäiset arviointiryhmät 1.3.2011 lukien. Henkilöstökyselyn (VMBaro) mukaan tyytyväisyys palkkaukseen laski hieman ollen 2,91 (2010: 2,92). Tyytyväisyys palkkaukseen on kuitenkin parempi kuin valtiolla keskimäärin (2,80). Johtaminen Johtoryhmä kokoontui vuoden 2010 aikana 23 kertaa käsitellen strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen, tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Yhteistyötoimikunta kokoontui 14 kertaa. Käsiteltäviä asioita olivat toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan lisäksi mm. työjärjestys, virkojen perustamiset ja lakkauttamiset, nimikemuutokset, ryhmärekrytointi, sisäiset työmarkkinat, vuosiloma-asiat, henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset 2010-2015 sekä osaamisen johtamista tukevan asiantuntijaryhmän väliraportti. Toimikunnan asialistalla oli koko vuoden vakioaiheena tilastotoimen selvityshanke jatkotoimenpiteineen. Kertomusvuoden aikana vahvistettiin prosessijohtamisen ohjeet ja prosessikäsikirjan rakenneluonnos. Prosessijohtamisen menettelyjä ryhdyttiin ottamaan käyttöön. Tavoite ja kehityskeskustelumenettely uudistettiin ja otettiin käyttöön syksyllä toiminnan suunnittelukierroksen yhteydessä. Käytäntöjä muutettiin joustavammiksi jakamalla keskustelut kolmeen moduliin (tavoitekeskustelu, kehitys-/urakeskustelu, suorituksen arviointi), joita voi yhdistellä tulosyksikön tarpeiden mukaan. Lisäksi uudistuksessa ennakoitiin vuonna 2012 tulevan Kieku-järjestelmän sisältämiä muutoksia. Johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä jatkettiin järjestämällä kolme johtajien ja esimiesten yhteistapaamista, joissa käsiteltiin esimiesten työtyytyväisyyttä, jaksamista sekä esimieskyselyn tuloksia, prosessijohtamista, Kieku-hanketta ja henkilöstöstrategisia toimintalinjauksia. Lisäksi järjestettiin 10 esimiesten aamuseminaaria, joissa käsiteltiin henkilöstö- ja taloushallinnon sekä tietopalvelun ajankohtaisia kysymyksiä. Johtajien ja esimiesten työnohjausta jatkettiin. Johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävässä JET -koulutuksessa oli vuoden aikana 18 henkilöä.

6(23) II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2010 lopussa oli 989 sisältäen virkavapaalla olevat (2009: 1020) ja 944 (2009: 959) ilman virkavapaalla olevia. Muissa kuin haastattelutehtävissä toimivan henkilöstön määrä oli kertomusvuoden lopussa virkavapaalla olevat mukaan lukien 769 (2009: 808) ja virkavapaalla olevat pois lukien 737 (2009: 762). Haastattelijoiden vastaavat lukumäärät olivat kertomusvuonna 220 (2009: 212; ml. virkavapaat) ja 207 (2009: 197; pl. virkavapaat). Henkilöstön lukumäärä oli haastattelijoita lukuun ottamatta laskenut. Taulukko 1: Henkilöstön palvelussuhteiden lukumäärä 31.12., koko henkilöstö (ehrminfo) 2 Henkilöstö, pl. haastattelijat vakinaiset määräaikaiset harjoittelijat, tuntipalkkaiset ja työllistetyt Haastattelijat tilastohaastattelijat rajahaastattelijat puhelinhaastattelijat 855 (78,7 %) 786 58 11 232 (21,3 %) 158 21 53 Yhteensä 1087 857 (78,8 %) 794 55 8 230 (21,2 %) 172 22 36 1087 846 (79,9 %) 795 44 7 213 (20,1 %) 155 19 39 1059 808 (79,2 %) 768 30 10 212 (20,8 %) 161 13 38 1020 769 (77,7 %) 735 29 5 220 (22,3 %) 162 15 43 989 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärä 31.12. henkilöstöryhmittäin (pl. palkattomilla virkavapailla olevat), koko henkilöstö (Tahti) 3 2007 2008 2009 2010 Henkilöstö, pl. haastattelijat vakinaiset määräaikaiset harjoittelijat, tuntipalkkaiset ja työllistetyt Haastattelijat 817 (79,5 %) 771 39 7 211 (20,5 %) 208 3 vakinaiset määräaikaiset Yhteensä 1028 803 (80,4 %) 767 30 6 196 (19,6 %) 193 3 999 762 (79,5 %) 731 23 8 197 (20,5 %) 195 2 959 737 (78,1 %) 713 20 4 207 (21,9 %) 203 4 944 2 Sisältää kaikki palvelussuhteet, myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 3 Ei sisällä palkattomalla virkavapaalla olevia.

7(23) Myös henkilötyövuosien (htv) määrä laski edelleen. Henkilötyövuosien kokonaismäärä laski 841:een (2009: 876). Vähennys koski kuukausipalkkaista henkilöstöä, jonka htv-määrä laski 35:llä. Haastattelijoiden osuus 121 htv pysyi ennallaan (2009: 121). Taulukko 3: Henkilötyövuodet (Prima) Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Yhteensä 2007 2008 2009 2010 2007 2008 2009 2010 2007 2008 2009 2010 Toimintamenot 640 647 615 582 82 88 83 86 722 735 698 668 Ulkopuolinen rahoitus 59 47 52 57 13 12 14 10 72 59 66 67 Maksullinen toiminta 94 94 88 81 25 38 24 25 119 132 112 106 Yhteensä 4 793 788 755 720 120 138 121 121 913 926 876 841 Kuva 1. Henkilöstön määrä tulosyksiköittäin, koko henkilöstö (Tahti) 2. Henkilöstörakenne Palvelussuhteen laatu, laji ja koko-/osa-aikaisuus Naisten ja miesten osuudet olivat pysyneet edellisvuoteen nähden ennallaan. Naisia oli 66 % ja miehiä 34 %. Noin 97 % henkilöstöstä työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus oli laskenut 3,4 %:sta 3,0 %:iin. Osa-aikaisten määrän (295 henkilöä) ja osuuden (31,3 %) nousuun on vaikuttanut osa-aikaeläkeläisten ja tuntipalkkaisten haastattelijoiden määrän nousu. 4 Henkilötyövuodet ovat Prima-järjestelmästä. Primasta siirretään joka kuukausi palvelussuhdetietoja Valtiokonttorin ylläpitämään Tahti-järjestelmään. Tahtista saatavia henkilötyövuosilukuja ei tässä yhteydessä käytetä, koska Tahtista saatavat htv-luvut vuosilta 2007 (880 htv), 2008 (898 htv), 2009 (857 htv) ja 2010 (821 htv) ovat virheellisiä. Virheet ovat johtuneet mm. Tahtissa olleista virheellisistä poimintamäärittelyistä sekä siitä, että Primassa tehdyt muutokset ja korjaukset eivät siirry taannehtivasti Tahtiin. Tahti-palvelu ei myöskään tee virastokohtaisia korjausajoja.

8(23) Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Määräaikaiset 55 % henkilöstöstä oli virkasuhteisia ja 45 % työsopimussuhteisia. Muun muassa kaikki haastattelijat työskentelevät työsopimussuhteessa. Muiden kuin haastattelutehtävissä toimivien pääpalvelussuhde on virkasuhde. Taulukko 4. Vakinaiset ja määräaikaiset, koko henkilöstö (Tahti) 2007 2008 2009 2010 Vakinaiset 979 960 926 (95,2 %) (96,1 %) (96,6 %) 771 767 731 208 193 195 Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Harjoittelijat ja työllistetyt 49 (4,8 %) 39 3 7 TK yhteensä 1028 39 (3,9 %) 30 3 6 999 33 (3,4 %) 23 2 8 959 916 (97,0 %) 713 203 28 (3,0 %) 20 4 4 944 Taulukko 5. Palvelussuhteen laatu, koko henkilöstö (Tahti) 2007 2008 2009 2010 lkm % lkm % lkm % lkm % Virkasuhteiset 565 55,0 566 56,7 536 55,9 519 55,0 Työsopimussuhteiset 463 45,0 433 43,3 423 44,1 425 45,0 TK yhteensä 1028 100,0 999 100,0 959 100,0 944 100,0 Taulukko 6. Henkilöstön koko-/osa-aikaisuus sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) 2007 2008 2009 2010 M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. Koko-aikainen 314 419 733 309 419 728 287 391 678 283 366 649 Osa-aikainen väh. 20 t/vko alle 20 t/vko 46 249 295 5 39 35 4 232 228 4 271 263 8 42 40 2 239 231 8 281 271 10 42 39 3 253 250 3 295 289 6 TK yhteensä 360 668 1028 348 651 999 329 630 959 325 619 944 Miehet/ naiset, % 35,0 % 65,0 % 100,0 % 34,8 % 65,2 % 100,0 % 34,3 % 65,7 % 100,0 % 34,4 % 65,6 % 100,0 % Taulukko 7. Osa-aikaisuuden perusteet, henkilöitä (lkm) koko vuonna, pl. haastattelijat (Prima) 2007 2008 2009 2010 lkm % lkm % lkm % lkm % Osa-aikaeläke ja osatyökyvyttömyyseläke 50 51,5 50 54,9 63 59,4 72 61,0 Osittainen virkavapaa 16 16,5 18 19,8 16 15,1 19 16,1 Osittainen hoitovapaa 31 32,0 23 25,3 27 25,5 27 22,9 Yhteensä 97 100,0 91 100,0 106 100,0 118 100,0 5 Tietoa osa-aikaisten tuntimääristä vuonna 2007 ei ole saatavilla Tahtissa.

9(23) Tehtävätasot Palkkausjärjestelmäpohjaisen VPL-luokituksen 6 mukaan 45,3 % tilastokeskuslaisista työskenteli asiantuntijatehtävissä (huippu-, erityis- ja asiantuntijatehtävät) ja 40,5 % toimeenpanevissa tehtävissä. Johto- ja esimiestehtävissä oli 8,9 % henkilöstöstä. Tehtävien vaativuudenarvioinnin mukainen pisteytys vaikuttaa siihen, miten tehtävät sijoittuvat taulukossa 8 oleville tehtävätasoille. Tästä syystä VPLluokituksen mukaiset johtamistyötä sekä esimies- ja työnjohtotöitä tekevien lukumäärät (yht. 84 henkilöä) eroavat Tilastokeskuksen esimieslistan mukaisesta määrästä (yht. 73 henkilöä, taulukko 10). VPL-luokituksen mukaiset esimies- ja työnjohtotyöt saattavat sisältää myös tiiminvetäjiä, joita ei lueta Tilastokeskuksessa esimiesasemassa oleviin. Tilastokeskuksen henkilöstön (pl. haastattelijat) sijoittuminen viraston palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuusryhmiin on kuvattu taulukossa 9. Taulukko 8. Henkilöstö tehtävätasoittain 7 sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) 2007 2008 2009 2010 M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % 9 8 17 8 1,7 9 6 15 1,5 7 5 12 1,3 7 6 13 1,4 Johtotason työt Esimies- ja 38 33 71 6,9 39 36 75 7,5 36 36 72 7,5 39 32 71 7,5 työnjohtotyöt Huippu- 1 1 2 0,2 1 1 2 0,2 1 2 3 0,3 0 2 2 0,2 asiantuntija- työt Erityisasiantuntijatyöt 42 17 59 5,7 45 22 67 6,7 46 20 66 6,9 45 20 65 6,9 Asiantuntijatyöt 173 204 377 36,7 179 208 387 38,7 168 201 369 38,5 167 194 361 38,2 Toimeenpanevat 76 391 467 45,5 66 369 435 43,5 63 333 396 41,3 55 327 382 40,5 työt Ei luokiteltu 21 14 35 3,4 9 9 18 1,8 8 33 41 4,3 12 38 50 5,3 Yhteensä 360 688 1027 100,0 348 651 999 100,0 329 630 959 100,0 325 619 944 100,0 Taulukko 9. Henkilöstön sijoittuminen viraston palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuusryhmiin (vry), pl. haastattelijat (Prima) 2007 2008 2009 2010 Johtajat 15 2 % 15 2 % 13 2 % 13 2 % Vry 15-16 13 2 % 14 2 % 14 2 % 14 2 % Vry 13-14 89 10 % 96 11 % 101 13 % 95 12 % Vry 11-12 244 28 % 264 31 % 252 31 % 241 31 % Vry 9-10 203 24 % 184 22 % 173 21 % 169 22 % Vry 2-8 273 32 % 258 30 % 240 30 % 227 30 % Ei vry:tä 20 2 % 15 2 % 15 2 % 10 1 % Henkilöstö, pl. haastattelijat 857 100 % 846 100 % 808 100 % 769 100 % 6 Tahti-järjestelmän sisältämän Valtion palkkatilastointiluokituksen (VPL) mukainen luokitus. Työt luokitellaan työn sisällön mukaan tilastoperheisiin ja työn vaikeusasteluokkaan tilasto-perheen sisällä. Lisäksi VPL sisältää tehtävätasoluokituksen, josta ilmenee työn esimies-/johtamistehtäväluonne sekä määrittelyn mille organisaatiotasolle työ virastossa sijoittuu. 7 Tahti-järjestelmän sisältämän Valtion palkkatilastointiluokituksen (VPL) mukainen luokitus. 8 Vuoden 2007 luku ei johtotason töiden osalta vastaa Tilastokeskuksen johtajien lukumäärätietoja.

10(23) Taulukko 10. Johtajat ja esimiehet sukupuolen mukaan (Tilastokeskuksen esimieslista) Johtajat 9 (%) N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. 8 15 8 7 15 8 7 15 7 6 13 6 7 13 (53,3) (100) (53,3) (46,7) (100) (53,3) (46,7) (100) (53,8) (46,2) (100) (46,2) (53,8) (100) 7 (46,7) (Valtio; naisia (%) johdosta 10 ) Muut esimiehet 11 (%) (29,1) 33 (50,8) 32 (49,2) 65 (100) (29,9) 32 (50) 32 (50) 64 (100) (31,0) 33 (52,4) 30 (47,6) 63 (100) (33,9) 30 (50,8) 29 (49,2) 59 (100) (38,2) 28 (46,7) 32 (53,3) 60 (100) (Valtio; naisia (%) esimiehistä) Yhteensä (%) Johdon osuus koko henkilöstöstä, % (ml. haastattelijat) (23,6) 40 (50) 40 (50) 80 (100) 1,4 (23,9) 40 (50,6) 39 (49,4) 79 (100) 1,4 (25,3) 41 (52,6) 37 (47,4) 78 (100) 1,4 (27,3) 37 (51,4) 35 (48,6) 72 (100) 1,3 (28,1) 34 (46,6) 39 (53,4) 73 (100) 1,3 (Valtio; johdon %- osuus henkilöstöstä) (2,1) (2,3) (2,3) (1,8) (1,8) Ikärakenne Koko henkilöstön keski-ikä Tilastokeskuksessa oli pysynyt edellisvuoden tasolla eli 49 vuodessa. Suurin ikäryhmä oli 55-64-vuotiaat, joita oli 38,9 %. Uusrekrytointien johdosta 25-34 -vuotiaiden ikäryhmä kasvoi 13,9 %:iin (2009: 12,7 %). Vähintään 45-vuotiaita oli 66,4 % henkilöstöstä (2009: 67,7 %). Naisten ja miesten osuudet vaihtelivat eri ikäryhmissä. Osuudet ovat tasaisimmat 25-34 -vuotiaiden ikäryhmässä, jossa naisia oli noin 53 % ja miehiä noin 47%. Taulukko 11. Henkilöstön ikärakenne, koko henkilöstö (Tahti) Ikäluokka, vuotta 2007 2008 2009 2010 lkm % lkm % lkm % lkm % 15-24 20 1,9 12 1,2 13 1,4 10 1,1 25-34 157 15,3 164 16,4 122 12,7 131 13,9 35-44 185 18,0 169 16,9 174 18,1 176 18,6 45-54 301 29,3 287 28,7 266 27,7 248 26,3 55-64 352 34,2 355 35,5 374 39,0 367 38,9 65-13 1,3 12 1,2 10 1,0 12 1,3 TK yhteensä 1028 100,0 999 100,0 959 100,0 944 100,0 TK keski-ikä, vuotta (valtio) 47,7 (43,7) 48,1 (44,0) 49,0 (44,0) 48,9 (45,1) Väh. 45-vuotiaita, % (valtio) 64,8 (49,4) 65,5 (50,5) 67,8 (50,5) 66,4 (54,7) 9 Ylin johto, tulosjohtajat ja muut johtajat 10 Valtion vertailutiedot Tahtista 11 Vastuualueiden esimiehet ja tulosjohtajien sijaiset

11(23) Taulukko 12. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan vuonna 2010, koko henkilöstö (Tahti) Ikäluokka, vuotta Miehet % Naiset % Yhteensä % 15-24 3 30,0 % 7 70,0 % 10 100,0 25-34 62 47,3 % 69 52,7 % 131 100,0 35-44 70 39,8 % 106 60,2 % 176 100,0 45-54 80 32,3 % 168 67,7 % 248 100,0 55-64 107 29,2 % 260 70,8 % 367 100,0 65-3 25,0 % 9 75,0 % 12 100,0 TK yhteensä 325 34,4 % 619 65,6 % 944 100,0 Koulutusrakenne Vuoden 2010 lopussa koko henkilöstön koulutustasoindeksi oli pysynyt 5,2:ssa, kun taas valtion keskimääräinen koulutustasoindeksi oli laskenut 5,3:sta 5,1:een. Miesten koulutustaso oli korkeampi (5,9) kuin naisten (4,9). Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneita oli 51,6 % (2009: 50,5 %) henkilöstöstä. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 65,4 % (2009: 64,6 %). Kaupallisen tai yhteiskuntatieteiden alan tutkinto oli yleisin koulutusala (48,2 %) ja luonnontieteiden alan tutkinto toiseksi yleisin (10,2 %). Taulukko 13. Koulutusaste sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Koulutusaste 2007 2008 2009 2010 M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % Perusaste - - - 12-4 48 52 5,3 4 43 47 4,9 3 39 42 4,4 Keskiaste 87 196 283 27,5 71 180 251 25,1 70 160 230 24,0 68 156 224 23,7 Alin korkea-aste 29 110 139 13,5 28 112 140 14,0 25 110 135 14,1 23 107 130 13,8 Alempi korkeakouluaste 36 66 102 9,9 38 60 98 9,8 38 57 95 9,9 38 68 106 11,2 Ylempi korkeakouluaste 178 193 371 36,1 181 201 382 38,2 163 187 350 36,5 157 187 344 36,4 Tutkijakoulutusaste 25 15 40 3,9 24 14 38 3,8 23 16 39 4,1 25 13 38 4,0 Ei luokitusta tai tuntematon koulutusaste 5 88 93 13 9,0 2 36 38 3,8 6 57 63 6,6 11 49 60 6,4 TK yhteensä 360 668 1028 100,0 348 651 999 100,0 329 630 959 100,0 325 619 944 100,0 Koulutustasoindeksi TK (valtio) 5,9 4,8 5,2 (5,3) 6,0 4,9 5,3 (5,3) 5,9 4,8 5,2 (5,3) 5,9 4,9 5,2 (5,1) 12 Vuoden 2007 perusasteen lukumäärät sisältynevät Tahtissa Ei luokitusta tai tuntematon koulutusaste -luokkaan. 13 Vuoden 2007 Ei luokitusta tai tuntematon koulutusaste -luokan lukumäärät sisältänevät myös perusasteen tiedot.

12(23) Taulukko 14. Koulutusala sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Koulutusala 2007 2008 2009 2010 M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % Yleissivistävä koulutus 73 124 197 19,2 63 160 223 22,3 61 142 203 21,1 57 130 187 19,8 Kasvatustieteellinen ja 1 12 13 1,3 1 12 13 1,3 1 9 10 1,0 1 11 12 1,3 opettajankoulutus Humanistinen ja taidealan 6 35 41 4,0 6 33 39 3,9 5 32 37 3,9 6 36 42 4,4 koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatiet. 194 296 490 47,7 198 297 492 49,2 181 286 467 48,7 176 279 455 48,2 koulutus Luonnontieteellinen 54 44 98 9,5 53 48 101 10,1 49 47 96 10,0 49 47 96 10,2 koulutus Tekniikan koulutus 21 21 42 4,1 18 21 39 3,9 17 20 37 3,9 15 25 40 4,2 Maa- ja metsätalousalan 5 10 15 1,5 5 12 17 1,7 6 8 14 1,5 6 10 16 1,7 koulutus Terveys- ja sosiaalialan 0 15 15 1,5 0 15 15 1,5 0 11 11 1,1-13 13 1,4 koulutus Palvelualojen koulutus 1 23 24 2,3 2 20 22 2,2 3 18 21 2,2 4 19 23 2,4 Ei luokitusta tai tuntematon 5 88 93 9,0 2 36 38 3,9 6 57 63 6,6 11 49 60 6,4 koulutusala TK yhteensä 360 688 1028 100,0 348 651 999 100,0 329 630 959 100,0 325 619 944 100,0 3. Työajan käyttö Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta (76,1 %) laski edellisvuoden tasosta (76,8 %) ja vuosilomien, opiskeluun käytetyn työajan ja palkallisten virkavapauksien osuudet nousivat. Vuosilomien osuus nousi 16,3 %:iin, opiskeluun käytetyn työajan osuus 2,9 %:iin ja palkallisten virkavapauksien osuus 4,7 %:iin. Taulukko 15. Työajankäyttö päivinä, pl. haastattelijat (STOJ) Kokonaistyöaika 199 310 198 615 198 719 190 468 182 186 Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) (100 %) 154 924 (77,7 %) 29 151 (14,6 %) 5 609 (2,8 %) 9 626 (4,8 %) (100 %) 152 069 (76,6 %) 29 955 (15,1 %) 6 244 (3,1 %) 10 347 (5,2 %) (100 %) 153 100 (77,0 %) 29 788 (15,0 %) 6 172 (3,1 %) 9 659 (4,9 %) (100 %) 146 226 (76,8 %) 30 252 (15,9 %) 5 155 (2,7 %) 8 835 (4,6 %) (100 %) 138 587 (76,1 %) 29 676 (16,3 %) 5 365 (2,9 %) 8 558 (4,7 %) Ylityöt Ylityökorvausten osuus Tilastokeskuksen palkkasummasta (0,3 %) oli sama kuin edellisvuonna (valtio 2010: 1,1 %). Muun kuin rahana tai ylityövapaana korvatun säännöllisen työajan ylittävän ylimääräisen työajan osuus säännöllisestä työajasta oli laskenut 1,0 %:iin (TK 2009: 1,2 %; valtio 2010: 0,4 %). (koko henkilöstö, Tahti)

31.12. koko vuonna 31.12. koko vuonna 31.12. koko vuonna 31.12. koko vuonna 31.12. koko vuonna 13(23) Pitkät virkavapaudet Seuraavassa taulukossa on yleisimmillä virkavapailla olleiden henkilöiden määriä vuoden vaihteessa ja koko vuonna. Virkavapaat ovat viiden vuoden aikana vähentyneet oletettavasti henkilöstön määrän vähentymisen myötä. Taulukko 16. Yleisimmät pitkät virkavapaudet, henkilöitä (lkm) 31.12. ja koko vuonna, pl. haastattelijat (Prima) Äitiys- ja vanhempainvapaa (palkallinen) 4 14 1 18 1 15-11 1 13 Äitiysvapaa (palkaton) - 9 4 17 3 17-14 2 11 Isyysvapaa (palkallinen) - - - - - - - - - 6 Isyysvapaa (palkaton) - 14-16 1 18 3 13-11 Vanhempainvapaa (palkaton) 6 18 8 21 8 29 7 26 9 21 Hoitovapaa (palkaton) 6 17 7 12 8 23 12 24 3 18 Vuorotteluvapaa 6 11 3 11 5 13 3 12 3 8 Kansalliset asiantuntijat - - - 1 - - - - - - EU, YK jne. palveluksessa 5 5 5 6 3 6 4 6 2 4 Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa 1 3 2 5-5 - - - - virkamiesvaihdossa olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ 7 14 7 11 6 8 9 15 8 13 4. Työvoimakustannukset Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2010 henkilöstökulut laskivat edellisvuoteen verrattuna. Muut välilliset työvoimakustannukset, joihin sisältyy mm. koulutus-, virkistys- ja työterveyspalveluiden kustannuksia, nousi hieman. Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista pysyi 76 prosentissa. Henkilötyövuoden hinta oli noin 51 650 (valtio: 52 950 ). Taulukko 17. Henkilöstökulut 14 rahoituslähteittäin, koko henkilöstö Toimintamenot (mom. 10) 31 309 793 34 721 207 15 37 464 654 37 997 399 37 204 288 Ulkopuolinen rahoitus 16 3 179 835 Maksullinen toiminta (mom. 19) 5 155 083 4 957 531 5 505 897 5 262 260 5 150 054 Palkat ja sivukulut yhteensä, euroa 39 644 711 39 678 738 42 970 551 43 259 659 42 354 342 Muut välilliset työvoimakustannukset 17 1 061 446 1 354 073 1 343 139 1 061 462 1 080 736 Henkilöstökulut yhteensä, euroa 40 706 157 41 032 811 44 313 690 44 321 121 43 435 079 Henkilötyövuoden hinta, euroa 18 (valtio 19 ) 43 030 (42 425) 44 943 (44 057) 47 855 (48 796) 50 537 (51 434) 51 647 (52 948) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista 74 % 73 % 75 % 76 % 76 % 14 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksu-palautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. Tiedot TK:n kirjanpidosta. 15 Ulkopuolisen rahoituksen osuus sisältyy toimintamenoihin vuodesta 2007 alkaen. 16 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 17 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 18 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä 19 Valtion vertailutiedot Tahtista.

14(23) Palkkauskustannukset poissaoloittain Henkilöstön (pl. haastattelijat) palkallisten poissaolopäivien määrä laski edellisvuosiin verrattuna, mutta poissaolojen palkkakustannukset nousivat. Vuosilomien määrä nousi, mutta lomaraha- ja säästövapaiden määrä laski hieman. Sekä äitiys- että tilapäisten hoitovapaiden määrät nousivat edellisvuoteen nähden. Sairauslomapäivien määrä nousi noin sadan kalenteripäivän verran. Kuntoutuspäivät kuitenkin vähenivät. Palkallisten opintovapaiden määrä väheni edelleen. Sen sijaan palkattoman opintovapaan käyttö miltei kaksinkertaistui (ks. taulukko 28). Kansallisiin asiantuntijatehtäviin ja kansainväliseen harjoitteluun myönnettyjä palkallisia poissaoloja ei ole ollut kahteen vuoteen lainkaan. Taulukko 18. Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 20 Kalenteripäiväripäiväripäiväripäiväripäivää Euroa Kalente- Euroa Kalente- Euroa Kalente- Euroa Kalente- Euroa Vuosiloma 33 698 4 003 070 43 053 5 251 611 34 598 4 500 613 32 738 4 520 919 33 434 4 724 354 Lomaraha- ja 4 631 559 333 4 039 485 834 4 468 589 597 4 591 642 571 4 159 602 114 säästövapaa Sairausloma 8 786 887 438 7 493 787 211 9 160 991 277 6 403 797 433 6 504 827 939 Työtapaturma 15 1 772 163 14 949 86 10 076 34 3 830 51 6 783 Kuntoutus 402 48 132 360 40 905 99 11 133 173 24 276 137 19 755 Äitiysvapaa 1 006 119 862 1 445 184 470 1 082 144 447 808 110 638 1 106 159 588 Tilapäinen 481 53 328 406 47 535 426 55 350 289 41 471 395 58 526 hoitovapaa Palkallinen 346 44 663 259 34 059 370 51 494 101 8 215 47 5 345 opintovapaa Kansalliset 0 0 2 231 0 0 0 0 0 0 asiantuntijat Kv-harjoittelu 304 39 297 547 68 231 518 73 329 0 0 0 0 Muut palkalliset 130 14 672 118 14 530 144 19 225 132 20 150 157 21 335 poissaolot Yhteensä 49 799 5 771 567 57 885 6 929 566 50 951 6 446 541 51 446 6 169 503 46 030 6 425 739 Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Vuonna 2010 matkustusmenot laskivat haastattelijoiden matkustusmenoja lukuunottamatta. Ulkomaan virkamatkojen määrä laski alle viidensadan (475 matkaa). EUkokouksien määrä (260 matkaa) ja pohjoismaisten kokousten määrä (61 matkaa) nousivat edellisvuoteen nähden. YK:n ja OEDC:n kokousmatkojen määrä pysyi miltei samana (58 matkaa). Konsultointimatkojen määrä väheni selvästi 117:stä 33:een. Myös koulutusmatkojen ja tieteellisiin kokouksiin tehtävien matkojen määrät vähenivät 65:stä 46:een. Taulukko 19. Matkustusmenot 21, koko henkilöstö Ulkomaan ja kotimaan matkat 1 045 003 900 358 883 455 850 116 691 466 Haastattelijoiden matkat 582 853 362 074 622 917 450 453 501 781 Yhteensä, euroa 1 627 856 1 262 432 1 506 372 1 300 569 1 193 247 20 Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. 21 Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.

15(23) Taulukko 20. Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Tilastokeskuksen matkakortisto) EU-kokoukset 336 307 269 233 260 YK:n ja OECD:n kokoukset 81 72 81 57 58 Pohjoismaiset kokoukset 49 47 41 41 61 Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin 110 86 71 65 46 Konsultointimatkat 88 63 73 117 33 Muut 37 41 30 13 17 Yhteensä 701 616 565 526 475 B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Tammikuussa 2011 toteutetun VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 80. Työtyytyväisyysindeksi nousi edellisvuoteen nähden hieman ollen 3,44 (2010: 3,41). Vuoden 2011 tulosten vertailussa on huomioitava muutamien kysymysten uudet tekstimuotoilut ja lisäykset. Suurimmat indeksimuutokset tapahtuivat työnantajakuvassa (+0,11), työoloissa ja tiedon kulussa (molemmissa +0,09). Myönteisesti kehittyivät em. kokonaisuuksista seuraavat: työpaikan maine hyvänä työnantajana (+0,12), arvojen selkeys ja ymmärrettävyys (+ 0,08) sekä arvojen toteutuminen käytännössä (+ 0,10). Myös tyytyväisyys mahdollisuuksiin yhteen sovittaa työ- ja yksityiselämä (+0,07), kokemus työpaikan varmuudesta (+0,16) ja jaksamisesta ja energisyydestä (+0,08) paranivat. Työyhteisön sisäinen viestintä / tiedonkulku (+0,09) ja avoimuus asioiden valmistelussa (+0,08) kehittyivät myönteiseen suuntaan. Työilmapiiri ja yhteistyö - osiossa (+0,06) tapahtui myös positiivinen muutos erityisesti sisäisen yhteistyön ja työilmapiirin osalta (+0,12). Johtamisessa tyytyväisyysindeksi säilyi likimain samana kuin edellisvuonna ollen 3,40 (v. 2010: 3,39). Palkkauksen osalta indeksi laski hieman ollen 2,91 (v. 2010: 2,92). Tilastokeskuksen henkilöstö on edelleen jossain määrin tyytyväisempää kuin valtiolla keskimäärin. Tilastokeskuksen työtyytyväisyysindeksi on muita käytettävissä olevia vertailuryhmiä (valtio 3,34; Valtionvarainministeriön hallinnonala 3,37; tutkimustoiminta 3,35) korkeampi.

16(23) Taulukko 21. Työtyytyväisyysindeksi 22, koko henkilöstö 2011 Johtaminen (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,25 (3,28) 3,40 (3,26) (3,35) 3,48 (3,29) (3,39) 3,39 (3,33) (3,39) 3,39 (3,37) (3,39) 3,40 (3,35) (3,36) Työn sisältö ja haasteellisuus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Palkkaus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Kehittymisen tuki (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työilmapiiri ja yhteistyö (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työolot (Valtio) (VM:n hallinnonala) Tiedon kulku (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työnantajakuva (Valtio) (VM:n hallinnonala) Yhteensä (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,62 (3,65) 2,72 (2,68) 3,24 (3,22) 3,58 (3,59) 3,72 (3,51) 3,05 (3,04) 3,45 (3,18) 3,35 (3,30) 3,72 (3,65) (3,67) 2,82 (2,68) (2,74) 3,30 (3,19) (3,31) 3,67 (3,59) (3,61) 3,78 (3,46) (3,64) 3,15 (2,99) (3,16) 3,47 (3,12) (3,29) 3,44 (3,28) (3,36) 3,72 (3,66) (3,69) 2,85 (2,67) (2,80) 3,33 (3,20) (3,32) 3,68 (3,62) (3,65) 3,85 (3,46) (3,67) 3,23 (3,01) (3,21) 3,51 (3,12) (3,34) 3,48 (3,29) (3,40) 3,65 (3,66) (3,68) 2,92 (2,76) (2,86) 3,27 (3,21) (3,33) 3,62 (3,64) (3,64) 3,68 (3,46) (3,62) 3,11 (3,06) (3,19) 3,44 (3,15) (3,35) 3,41 (3,32) (3,40) 3,68 (3,69) (3,67) 2,92 (2,83) (2,93) 3,23 (3,24) (3,32) 3,65 (3,70) (3,65) 3,69 (3,50) (3,58) 3,10 (3,07) (3,18) 3,37 (3,19) (3,34) 3,41 (3,36) (3,40) 3,69 (3,64) (3,62) 2,91 (2,80) (2,89) 3,22 (3,16) (3,17) 3,71 (3,69) (3,66) 3,78 (3,54) (3,63) 3,19 (3,02) (3,12) 3,48 (3,19) (3,31) 3,44 (3,34) (3,37) 6. Sairastavuus ja työtapaturmat Sairaustapausten määrä oli laskenut, mutta sairauspoissaolopäivien määrä oli noussut edellisvuoteen verrattuna. Poissaolojen pituus yhtä sairaustapausta kohden oli noussut 3,9 työpäivästä 4,2:een. Lyhyiden 1-3 päivää kestävien sairaustapauksien osuus kaikista sairauspoissaoloista oli hieman laskenut; niiden osuus oli alle 77 %. Terveysprosentti eli ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus oli vuoden aikana noussut 31,6 %:sta 36,3 %:iin. Valtion terveysprosentti oli puolestaan laskenut 43,0 %:sta 35,7 %:iin. Diacor Työterveyshuollon mukaan Tilastotalossa työskentelevien yleisimmät sairauspoissaolojen syyt koskivat hengityselinsairauksia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, vammoja ja muita ulkoisia syitä sekä mielenterveyshäiriöitä. Suunnattuja työpaikkaselvityksiä ja terveystarkastuksia oli kertomusvuoden loppuun mennessä tehty kolmessa tulosyksikössä. 22 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat). Vuoden 2011 vertailutiedoissa on 8363 vastausta valtionhallinnosta.

17(23) Taulukko 22. Sairauspoissaolot (palkalliset ja palkattomat), koko henkilöstö (Tahti) Sairauspoissaolot, kesto työpäivinä 2008 2009 2010 1 päivä 817 757 743 2 päivää 606 590 566 3 päivää 372 382 344 4-10 päivää 381 364 341 11-45 päivää 142 130 136 46-65 päivää 7 9 8 66-130 päivää 20 5 12 yli 130 päivää 2 0 1 Sairaustapauksia yhteensä, kpl 2 347 2 237 2 151 Sairauspoissaolopäiviä yhteensä 10 687 8 717 9 059 Sairauspoissaolojen pituus, työpv/ tapaus (valtio) 4,6 (4,9) 3,9 (4,9) 4,2 (4,8) Sairaustapauksia/ hlö 3,1 3,1 3,1 Työpäivää/ hlö 14,0 12,0 12,9 Sairaustapauksia/ htv 23 2,6 2,6 2,6 Sairauspoissaolot, työpäivää/ htv (valtio) 11,5 (9,8) 10,0 (8,6) 10,8 (9,7) Lyhyiden (1-3 pvää) sairaustapausten osuus kaikista sairaustapauksista (valtio) 76,5 % (73,4 %) 77,3 % (74,4 %) 76,8 % (76,4 %) Tapaturmapoissaolojen osuus oli edelleen hyvin vähäinen, joskin tapaturmatapausten määrä nousi edellisvuoteen nähden 14:sta 20:een. Eniten työtapaturmia sattuu kodin ja työpaikan välisillä työmatkoilla. Taulukko 23. Tapaturmapoissaolot (palkalliset ja palkattomat), koko henkilöstö (Tahti) Tapaturmapoissaolot, kesto työpäivinä 2008 2009 2010 1 päivä 1 2 4 2 päivää 0 3 3 3 päivää 2 1 1 4-10 päivää 3 4 4 11-45 päivää 1 4 6 46-65 päivää 2 0 2 66-130 päivää 0 0 0 yli 130 päivää 0 0 0 Tapaturmatapauksia yhteensä, kpl 9 14 20 Tapaturmapoissaolopäiviä yhteensä 159 120 319 Tapaturmapoissaolojen pituus, työpv/ tapaus (valtio) 17,7 (14,1) 8,6 (15,3) 16,0 (14,9) Tapauksia/ hlö 1,5 1,1 1,4 Työpäivää/ hlö 26,5 9,2 22,8 Tapaturmatapauksia/ htv 24 0,0 0,0 0,0 Tapaturmapoissaolot, työpäivää/ htv (valtio) 0,2 (0,3) 0,1 (0,3) 0,4 (0,4) 23 Henkilötyövuodet Primasta. 24 Henkilötyövuodet Primasta.

18(23) 7. Vaihtuvuus Henkilöstöpoistuma Henkilöstön poistuma nousi vuonna 2010 edellisvuoteen nähden erityisesti vanhuuseläkkeelle lähteneiden määrän lisäännyttyä 24:stä 39:ään. Toisen työnantajan palvelukseen lähteiden määrä laski 19:sta 16:een. Tilastokeskuslaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä vuoden 2010 aikana oli noussut 64,0 vuoteen (2009: 62,4 v.). Se on miltei kolme vuotta enemmän kuin valtiolla keskimäärin (61,1 v) 25. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 6 kuukautta henkilökohtaista eläkeikää myöhemmin (2009: 10 kk) 26. Taulukko 24: Henkilöstöpoistuma 27, koko henkilöstö (ehrminfo) Toisen työnantajan palvelus 28 24 30 26 19 16 Vanhuuseläke 10 14 19 24 39 Varhennettu vanhuuseläke 2 0 1 0 1 Työkyvyttömyyseläke 3 3 7 4 3 Kuollut 1 2 1 1 1 Muu syy 29 113 84 96 83 83 TK yhteensä 153 133 150 131 143 Taulukko 25: Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma, koko henkilöstö (ehrminfo) Lähtövaihtuvuus 30 Henkilöstö, pl. haastattelijat (valtio 31 ) Luonnollinen poistuma 32 Henkilöstö, pl. haastattelijat (valtio) 2,2 % 1,9 % 3,6 % 2,8 % 2,8 % 2,3 % (0,8 %) 4,5 % 3,8 % (2,2 %) 2,4 % 1,4 % 5,0 % 3,8 % 1,8 % 1,1 % 4,5 % 3,9 % 1,6 % 1,5 % (0,3 %) 6,2 % 5,8 % (2,1 %) Ulkoinen rekrytointi Vuonna 2010 rekrytoinnin määrät nousivat selvästi edellisvuoteen nähden. Pysyviä ja pidempiä määräaikaisia tehtäviä (esim. vanhempainvapaa- ja vuorotteluvapaasijaisuudet) oli haettavana 20, mikä on miltei kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Iso rekrytointiponnistus oli syksyllä järjestetty ryhmärekrytointi, jossa kerralla haettiin kahtatoista yliaktuaaria tilastoyksiköihin. Tehtävien vetovoimaisuus ja hyvä työnantajakuva näkyivät selvästi suuressa hakijamäärässä, ja hakemusten määrä yh- 25 Lähde: Tahti 26 Lähde: Valtiokonttorin tieto- ja analytiikkapalvelut 27 Henkilöstön poistuma eroilmoituksen syykoodin mukaan luokiteltuna. 28 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen sisältää myös itsenäiseksi elinkeinon harjoittajaksi siirtymisen. Luvuissa on mukana sekä pysyvästä että määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneet. 29 Muu syy on yleensä määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista eronneista on harjoittelijoita. Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet eron syytä. 30 Lähtövaihtuvuus: toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden lukumäärä on jaettu ed. vuoden lopun henkilöstön lukumäärällä. 31 Valtion vertailutiedot Tahtista. 32 Luonnollinen poistuma: eronneet, eläkkeelle siirtyneet ja kuolleet lukuun ottamatta ryhmää muu syy on jaettu ed. vuoden lopun lukumäärällä.

19(23) tä tehtävää kohti nousi 27:een, mikä on enemmän kuin edellisvuosina. Tehtäviin valittiin sekä Tilastokeskuksessa jo työskenteleviä että uusia työntekijöitä. Yliaktuaarit aloittivat työssään marras- ja tammikuun välillä. Uudet henkilöt perehdytettiin organisaation toimintatapoihin TIKO-koulutuksessa. Taulukko 26. Haettavana olleet tehtävät (pl. haastattelijat) 33 Pysyvät tehtävät 30 40 31 5 17 Pidempiaikaiset määräaikaiset 16 19 10 6 3 tehtävät Yhteensä 46 59 41 11 20 Hakijoita (joista naisia %) 746 (53 %) 1195 (42 %) 985 (59 %) 135 (44 %) 543 (47 %) Hakemuksia tehtävää kohti 16,2 20,3 24,0 12,7 27,2 Taulukko 27. Ulkoiset rekrytoinnit palvelussuhteen luonteen mukaan, koko henkilöstö (ehrminfo) 2007 2008 2009 2010 Vakinaiset yhteensä Henkilöstö pl. haastattelijat Haastattelijat 40 7 33 45 13 32 35 1 34 32 8 24 Määräaikaiset yhteensä Henkilöstö pl. haastattelijat Haastattelijat Harjoittelijat 86 36 10 40 86 39 7 40 61 17 4 40 79 23 14 42 Yhteensä 126 131 96 111 Taulukko 28. Ulkoiset rekrytoinnit sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (ehrminfo) 2007 2008 2009 2010 Vakinaiset yhteensä 40 45 35 32 Miehet 3 11 4 8 Naiset 37 34 31 24 Määräaikaiset yhteensä 86 86 61 79 Miehet 36 44 34 34 Naiset 50 42 27 45 Yhteensä 126 131 96 111 Sisäinen liikkuvuus Henkilöstöstrategisten linjausten mukaisesti henkilöstöä on kannustettu sisäiseen liikkuvuuteen 3-5 vuoden välein. Kertomusvuonna tehostettiin vuonna 2009 uudistettujen sisäisen liikkuvuuden ohjeiden käyttöä ja vahvistettiin käytännön menettelyjä. Aktiivisella urajohtamisella mahdollistettiin tehtävien vaihtamista yksiköiden ja vastuualueiden välillä. Myös VAU-projektin urasuunnittelun pilottivalmennukset tukivat asiantuntijoiden sisäistä liikkuvuutta. Sisäinen liikkuvuus lisääntyi selvästi edellisvuoteen nähden, mikä selittyy osaltaan osaamisen jakamisen ja tehtävien uudelleenorganisoinnin kautta johtuen mm. eläköitymisestä. Asiantuntijoiden työpanoksen käyttäminen muiden tulosyksiköiden projekteissa ja ns. tekniset siirrot (esim. organisaatiomuutokset) nostavat sisäisen liikkuvuuden lukuja. 33 Tiedot rekrytoinnin ja kirjaamon seurantatiedoista.

20(23) Taulukko 29. Sisäinen liikkuvuus, koko henkilöstö Sisäinen liikkuvuus 34 (tulostavoite) 97 (60) 79 (66) 52 (67) 69 (53) 91 (59) Sisäinen vaihtuvuus 35 225 85 64 69 96 (ml. sisäiset työmarkkinat) Henkilökierto (alk. 2009) 4 10 Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Henkilöstön (pl. haastattelijat) keskimääräinen palveluksessaoloaika eli TK-ikä (2010: 18,6 vuotta) nousi edellisvuoteen nähden hieman (2009: 18,5). TK-iän nousu ei kuitenkaan ollut niin suurta kuin edellisvuosien aikana, mikä johtunee eläkkeelle lähtijöiden määrän noususta ja uusien työntekijöiden rekrytoinnista. Taulukko 30. Palveluksessaoloaika (ehrminfo) TK-ikä, vuotta keskimäärin Henkilöstö pl. haastattelijat 17,1 17,7 17,8 18,5 18,6 Haastattelijat 7,3 7,4 8,0 7,9 7,4 Koko henkilöstö 15,0 15,3 15,9 16,3 16,1 8. Pätevyys Henkilöstökoulutuksen koulutuspäivät ja palkalliset opintovapaat Koulutuspäivien määrä nousi edellisvuodesta 183 päivällä 2571:een. Opintovapaita (sekä palkaton että palkallinen) myönnettiin jälleen yli 1 000 päivää eli miltei kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Koulutukseen käytetyn työajan nousu näkyy myös työaikakirjanpidossa (taulukko 15). Taulukko 31. Koulutuspäivät ja opintovapaat (pl. haastattelijat) Koulutuspäivät 36 2 045 2 910 3 021 2 388 2 571 Opintovapaa, palkallinen 37 346 259 370 101 47 Opintovapaa, palkaton 38 1 091 811 1 191 490 1012 34 Henkilön rekrytointi pysyvästi tai määräaikaisesti toiselta vastuualueelta tai toisesta tulosyksiköstä. Tiedot poimittu tulosyksiköiden tuloskorteista (arvio kertomusvuoden toteumasta ja tulostavoite), ml. haastattelijat. 35 Tiedot poimittu ehrminfo-järjestelmästä (alkaneet palvelussuhteet tulosyksikön sisällä, ml. haastattelijat). Vuonna 2006 tehdyt organisaatiomuutokset, jotka sisältävät yksikköjen ja vastuualueiden vaihtoja, näkyvät muita vuosia korkeampina arvoina. 36 Lähde: Kuha-kurssinhallintajärjestelmä 37 Lähde: ehrminfo 38 Lähde: ehrminfo

21(23) C. Henkilöstöinvestoinnit 9. Koulutus- ja kehittämismenot Koulutuspäivien ja koulutukseen käytetyn työajan lisääntymisestä huolimatta koulutusmenot laskivat edellisvuosiin nähden. Tämä johtuu osittain siitä, että iso osa koulutuksesta ja perehdyttämisestä on itse järjestettyä, kuten TIKO-koulutus, josta ei aiheudu yhtä paljon kustannuksia kuin ulkopuolelta hankitusta koulutuksesta. Taulukko 32: Koulutusmenot, koko henkilöstö Menot, euroa 39 886 830 910 796 886 427 605 426 590 345 % palkkamenoista 2,2 2,3 2,1 1,4 1,4 Koulutusmenot/ htv 40, euroa 937 998 957 690 702 10. Työhyvinvointi Työyhteisön hyvinvointia ylläpidettiin ja kehitettiin työsuojelutoimikunnan, tulosyksiköiden hyvinvointiryhmien, Kaiku-kehittäjien sekä työntekijöiden, esimiesten ja johtajien sekä hallintopalveluiden asiantuntijoiden yhteistyönä työhyvinvointimallin mukaisesti. Tiivis yhteistyö työterveyspalvelujen kanssa jatkui. Henkilöstön liikunta- ja virkistystoimintaa pitivät yllä Tilastokeskuksen kuntourheiluyhdistys (TIKU ry) ja viraston liikunnanohjaaja. Kuntoutettavien määrä laski aikaisempiin vuosiin nähden. Tilastokeskus ei ole muutamaan vuoteen hakenut KELA:n Aslak-ryhmäkuntoutuksia. Kuntoutustarve määritellään aina työterveyshuolloissa. Yksilökuntoutuksia lukuunottamatta varhaiskuntoutustarvetta ryhmille ei toistaiseksi ollut. Tilannetta arvioidaan uudelleen mm. parhaillaan tehtävien yksikkökohtaisten työpaikkaselvitysten perusteella. Taulukko 33: KELA:n ryhmä- ja yksilökuntoutus (pl. haastattelijat) 41 Kuntoutettavia, palkallinen 39 34 17 19 14 Kuntoutettavia, kuntoutustuki 5 3 4 3 1 Yhteensä 44 37 21 22 15 Työterveyshuollon menot nousivat sekä ennaltaehkäisevän työterveyshoidon että sairaudenhoidon osalta. Ennaltaehkäisevän hoidon kustannukset nousivat yksikkökohtaisten työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten vuoksi. 39 Menot kaikilta vastuualueilta, ml. jakamaton, koulutukseen käytetyt kustannuslajit ja HA/Helan eräitä palkkakustannuksia. Koulutuksessaoloajan palkkakustannukset eivät ole mukana luvuissa. 40 Koulutusmenot per henkilötyövuodet yhteensä. 41 Lähde: Prima

22(23) Taulukko 34. Työterveyshuollon menot 42, koko henkilöstö Ennaltaehkäisevä työterveyshoito, 196 191 195 186 240 euroa/ htv Sairaudenhoito, euroa/ htv 393 461 480 541 551 Terveydenhoito yhteensä, euroa 557 523 594 838 624 880 636 808 665 667 Kelan palautus, euroa 346 893 199 661 198 857 208 041 196 554 D. Kannustava palkinta 11. Palkkaus ja palkitseminen Tilastokeskuksen keskipalkka vuonna 2010 oli 3510 /kk (2009: 3438 /kk; 2008: 3274 /kk). Tilastokeskuslaisten tyytyväisyys palkkaukseen oli henkilöstökyselyn (VMBaro) mukaan laskenut hieman (tammikuu 2011: 2,91; tammikuu 2010: 2,92). Indeksit koskien palkkauksen suhdetta työn asettamaan vaativuuteen sekä koskien palkkauksen muuttumista työsuorituksen muutoksen myötä olivat hieman heikentyneet. Sen sijaan palkkauksen perusteiden selkeys ja ymmärrettävyys sekä palkkauksen oikeudenmukaisuus olivat nousseet edellisvuoteen nähden. E. Tulokset 12. Asiakastyytyväisyys Syksyllä 2010 toteutetun käyttäjäkyselyn mukaan käyttäjien tyytyväisyys Tilastokeskuksen palveluihin on säilynyt hyvänä: kouluarvosana oli 8,18. Edellisen kerran käyttäjäkysely tehtiin vuonna 2008, jolloin arvosana oli 8,16. Käyttäjäkysely tehdään joka toinen vuosi. 42 Tiedot ovat Tilastokeskuksen terveydenhoidon bruttomenoja ja sisältävät myös haastattelijoiden terveydenhoidon kustannukset.