Tilastokeskuksen

Transkriptio

1 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös

2 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Rekrytointi ja vaihtuvuus...2 Hyvinvointi... 3 Henkilöstötutkimus...3 Työsuojelu...3 Kuntoutus ja liikunta...4 Työterveyshuolto...4 Palkitseminen... 4 Johtaminen... 5 Yhteenveto henkilöstötilinpäätöksestä... 6 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 7 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstömäärä a. Henkilöstön lukumäärä...7 1b. Henkilötyövuodet Henkilöstörakenne a. Henkilöstön sukupuolijakauma...9 2b. Palvelussuhteen laatu c. Henkilöstön ikärakenne d. Henkilöstön koulutusrakenne Työajan käyttö a. Työajankäyttö päivinä b. Pitkät virkavapaudet Työvoimakustannukset a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin b. Palkkauskustannukset poissaoloittain c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat...17 B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO Työtyytyväisyys Sairastavuus ja työtapaturmat Vaihtuvuus a. Henkilöstöpoistuma b. Rekrytointi c. Sisäinen liikkuvuus d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Pätevyys a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat...23 C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Koulutus- ja kehittämismenot Työpaikkaliikunta Kuntoutus Työterveyshuolto D. KANNUSTAVA PALKINTA E. TULOKSET Asiakastyytyväisyys... 26

3 2 I HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö vuonna 2004 Määrä ja rakenne Osaaminen Rekrytointi ja vaihtuvuus Vuoden 2004 lopussa Tilastokeskuksen palveluksessa oli yhteensä 1070 henkilöä (2003: 1043) ja henkilötyövuosien määrä oli 890 (2003: 886). Henkilöstön määrä oli edelliseen vuoteen verrattuna noussut. Vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön osuus oli noin 89 %, kuten edellisenä vuonna. Määräaikaisia (pois lukien työllisyysvaroin palkatut, harjoittelijat ja tuntipalkkaiset), oli vuoden lopussa 9,7 %, joten tavoitteena ollut 10 prosentin rajan alittaminen saavutettiin. Vuoden 2003 valtion budjettitalouden vertailutietojen mukaan (jos yliopistosektori jätetään tarkastelun ulkopuolelle) määräaikaisia oli valtion henkilöstöstä 13 prosenttia. Harjoittelijoiden ja työllistämistuella palkattujen osuus Tilastokeskuksen kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä vuoden 2004 lopussa oli 1,7 %. Haastattelijoiden määrä vuoden 2004 lopussa oli 217 henkilöä (2003: 212). Tilasto-, puhelin- ja rajahaastattelijoiden määrä on kolmen viimeisen vuoden lopussa vaihdellut henkilön välillä. Haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä oli pysynyt samana kuin edellisenä vuonna eli 116:ssa. Kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä virkasuhteisia oli 67 %, naisten osuus oli 60 % ja keski-ikä oli noin 46 vuotta. 45-vuotiaiden ja vanhempien osuus oli 59 %. Osaamisen johtamista tukemaan tuotettiin ohjeet ja välineet, joilla yksiköt olivat laatineet oman henkilöstönsä kehittämissuunnitelmat. Asiaa esiteltiin yksiköiden vastuualuepalavereissa ja henkilöstön koulutustilaisuudessa. Näiden kehittämissuunnitelmien yhteenveto valmistuu keväällä Tilastokeskuksen osaamiskarttaa täydennettiin johtamisosaamisella. Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojekti kehitti johtamisen perusvaatimuksia, tietoja ja taitoja kuvaavan osaamismallin, jota jatkossa käytetään johtamisen ja esimiestyön arvioinnissa ja kehittämisessä. Tilastokeskuksen ydinosaamisen eli tilasto-osaamisen vahvistamiseksi käynnistettiin koulutusohjelman suunnittelu. Kertomusvuoden aikana kuvattiin uusi perehdyttämisjärjestelmä. Henkilöstölle tarjottiin koulutusta tilastoalan, tietotekniikan, kielten, verkkoviestinnän, markkinoinnin, johtamisen, projektihallinnan, esiintymistaidon ja hyvinvoinnin teemoista. Sisäisessä koulutuksessa hyödynnettiin myös verkko-oppimisympäristöä. Internetissä toimiva Tilastokeskuksen Verkkokoulu palkittiin kunniamaininnalla Suomen eoppimiskeskuksen järjestämässä e-oppimisen tuotekilpailussa. Kertomusvuoden alussa otettiin käyttöön rekrytoinnin ja sisäisen liikkuvuuden uudet toimintamallit. Loppuvuonna alettiin suunnitella ensimmäistä ns. ryhmärekrytointia, jota on ehdotettu osaamisstrategiassa. Ryhmärekrytoinnin tavoitteena on nopeuttaa Tuotantomalli-projektin kehittämistä siten, että Tuotantomalliin määräaikaisesti siirtyvien kokeneiden henkilöiden tilalle palkataan uusia henkilöitä pysyvään palvelussuhteeseen. Henkilöt rekrytoidaan pysyvään palvelussuhtee-

4 3 seen, mutta tehtävät voivat muuttua. Ryhmärekrytointia on tarkoitus soveltaa myös vastaisuudessa. Henkilöstösuunnittelun tueksi laadittiin Senioriselvitys. Sillä annettiin taustatietoa Tilastokeskuksen osaamisen johtamiselle, osaamisen siirtämiselle ja niihin liittyville työn ja työyhteisön kehittämistoimille, joilla varaudutaan vuosina alkaviin, lisääntyvistä eläkkeelle siirtymisistä aiheutuviin resurssien uudelleenjärjestelyihin. Myös muu henkilöstövaihtuvuus ja poistuma, kuten siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen sekä rekrytoinnin vaikeutuminen ammattitaitoisten nuorten määrän vähentyessä on huomioitava osaamisen johtamisessa ja resurssisuunnittelussa. Hyvinvointi Työhyvinvointia ylläpidettiin ja kehittämissuunnitelmia laadittiin toimintayksiköissä, työsuojeluorganisaatiossa sekä mm. työhyvinvointiryhmässä. Fyysinen hyvinvointi perustui viraston monipuoliseen liikuntatarjontaan, kuntoutustoimintaan sekä Tilastotalon fyysisen työympäristön ylläpitämiseen ja kunnossapitoon. Henkisen hyvinvoinnin painoalueena olivat kertomusvuonna stressinhallinta ja ikäjohtaminen, joista järjestettiin henkilöstölle luentoja. Henkilöstötutkimus Vuoden 2004 henkilöstötutkimus toteutettiin tammikuussa. Konsultti Reijo Kurkela laati tutkimustuloksista raportin, jota käsiteltiin viraston johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa sekä henkilöstölle järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa kevään 2004 aikana. Yksikkökohtaisia tuloksia käsiteltiin mm. yksiköiden strategiapäivillä ja kehittämisseminaareissa, ja tuloksista raportoitiin tulosseurannassa. Vuosille asetettu Henkilöstötutkimusprojekti päättyi. Konsultin laatima projektin loppuraportti, joka sisälsi keskeisiä tuloksia, kehittämiskohteita sekä vaihtoehtoja henkilöstötutkimuksen jatkamiseksi, käsiteltiin projektin johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa ja viraston johtoryhmässä. Viraston johtoryhmä päätti, että tutkimus uudistetaan vuoteen 2006 mennessä siten, että kyselyä kevennetään, kysymyksiä ja käsitteitä selkeytetään, teema-lisäosia lisätään ja hankitaan vertailutietoa esim. Tilastokeskuksen työolotutkimuksesta tai valtiovarainministeriön uudistamasta työtyytyväisyysbarometrista. Tutkimuksen tulee tukea Henkilöstö 2010-ohjelman tavoitteita. Syksyllä 2004 päätettiin, että Henkilöstötutkimus toteutetaan myös tammikuussa Tutkimuksessa käytetään VM:n sähköistä kyselysovellusta, joka sisältää sekä työtyytyväisyysbarometrin että Tilastokeskuksen oman tutkimuksen kysymykset. Tutkimuksella saadaan vertailutietoa valtiosektorilta ja aikasarjatietoa Tilastokeskuksen omien kysymysten kautta. Työsuojelu Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2004 yhdeksän kertaa. Työsuojelutoimikunnan käsiteltäväksi oli valmisteltu useissa työryhmissä mm. seuraavia asioita: uusi ergonomiaohjeistus, joka julkaistiin intranetissa työsuojelun toimintaohjelmaan liittyvä riskianalyysi palotarkastus, jossa todettiin Tilastotalon olevan määräysten mukainen turvallisuus- ja pelastussuunnitelma sekä aiheeseen liittyvät tietoiskut kerroksissa, yksiköissä ja vuosittaisessa terveystoritapahtumassa ensiapukoulutus (EA 1-kurssi ja päivitys-ea-kurssi) vuonna 2003 tehdyn sisäilmastokyselyn tulokset, joista pidettiin tiedotustilaisuus henkilökunnalle, työhuoneiden konvektoreista aiheutuneet melu- ja lämpötilahaitat, ilmastointikanaviston puhdistus ja 5 B-osan kuitunäytteet

5 4 Cati-keskuksen rakennustyö sekä lattiamateriaalien uudistaminen auditorioissa ja 10. kerroksen neuvottelutiloissa. Kuntoutus ja liikunta Työkykyä ylläpitävää toimintaa toteutettiin runsaan liikuntatoiminnan avulla yhteistyössä liikunta- ja kulttuuriyhdistys TIKU:n ja liikunnanohjaajan kanssa. Liikunnanohjaaja teki ikäryhmätarkastuksiin liittyviä terveyskuntomittauksia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Alueyksiköiden liikuntatoimintaa tuettiin osallistumalla valinnaisen liikuntamuodon osittaiseen tukemiseen. Kansaneläkelaitos oli myöntänyt Tilastokeskukselle kolme Aslak-ryhmäkuntoutuskurssia. Kurssit toteutettiin viraston ja osallistujien, KELAn, työterveyshuollon ja kuntoutuslaitosten yhteistyönä. Vuonna 2004 alkaneiden kurssien päätösjaksot ovat vuonna Lisäksi toteutettiin Tilastokeskuksen omalla rahoituksella viisi tyky-ryhmää (työkykyä ylläpitävä toiminta). Työterveyshuolto Diacor Terveyspalvelut Oy jatkoi Tilastotalossa työskentelevien ja Medivire Työterveyspalvelut Oy tilasto- ja rajahaastattelijoiden työterveyshuollon palveluntuottajina toimien vuosittaisten toimintasuunnitelmien mukaisesti. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoitopalvelujen tuottamisen lisäksi Diacorin asiantuntijat raportoivat henkilöstön terveydentilasta viraston johtoryhmälle ja työsuojelutoimikunnalle, osallistuivat työsuojelutoimintaan sekä kuntoutuksen ja muiden työhyvinvointihankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, tekivät loput edellisenä vuonna aloitetuista työpaikkatarkastuksista yksiköissä, tarkistivat työpisteiden ergonomiaa sekä osallistuivat viraston työhyvinvointitapahtumiin. Loppuvuonna Diacor teki asiakastyytyväisyyskyselyn Tilastotalossa työskenteleville, ja tulosten mukaan henkilöstö oli pääosin tyytyväinen työterveyshuoltoon. Palkitseminen TES-VES-neuvottelutulos allekirjoitettiin Se sisälsi voimaan tulleet TES-VES sopimustarkistukset. Palkantarkistukset, jotka tällä neuvottelukierroksella kohdennettiin peruspalkkataulukkoon, muodostuivat kolmesta erästä: erityinen asteikkotarkistus (neuvotteluohjeissa esitetyn mallin mukaisesti, kohdistuu vaativuusryhmiin 2-11, korotukset 0,77-1,38 %:n välillä) yleiskorotus (29,12 euroa, kuitenkin vähintään 1,7 prosenttia, tehty asteikkotarkistuksen "päälle") sekä liittoerä (0,5 % viraston palkkausjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien palkkasummasta, kokonaisuudessaan palkkaustaulukon tarkistamiseen). Neuvottelutulokseen kirjattiin myös päätös kahden, osapuolten yhteisen kehittämistyöryhmän asettamisesta palkkausjärjestelmän seuranta- ja kehittämisryhmän SEKEn alaisuuteen. Työryhmät asetettiin huhtikuussa ja ne saivat työnsä päätökseen joulukuussa. Ensimmäinen ryhmä (HETAK) esitti virastossa tehtyjen selvitysten ja muualla käytössä olevien ratkaisujen pohjalta ehdotukset henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin kehittämiseksi. Toinen ryhmä (TUPA) selvitti toiminnan tuloksellisuuteen perustuvia palkitsemismuotoja, muualla käytössä olevia ryhmä- ja henkilökohtaisen kertapalkitsemisen muotoja sekä teki ehdotuksensa virastossa sovellettaviksi menettelytavoiksi ja periaatteiksi niiden käytössä. Raporttien käsittely SEKEssä jatkuu vuonna Keväällä 2004 valmistuneet edellisen vuoden tilinpäätöstiedot olivat osoittaneet, että kaikki Tilastokeskuksen toimintayksiköt olivat saavuttaneet säästötavoitteensa, viraston kokonaistalous oli tasapainossa ja muutoinkin toiminta oli tehokasta ja

6 5 tuloksellista. Tämän johdosta pääjohtaja palkitsi henkilöstön 200 suuruisella henkilökohtaisella kertapalkkiolla. Tulos- ja kehityskeskustelu -ohjeistusta uusittiin. Keskusteluissa tuli kiinnittää erityishuomiota osaamisen siirtämiseen ja työssä jaksamiseen sekä henkilökohtaisiin kehittymissuunnitelmiin. Ryhmäkohtaisten osaamiskartoitusten ja henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien pohjalta tuli laatia toimintayksikkötasoiset yhteenvedot suunnitelmiin sisältyvistä koulutus- ja muista kehittämistarpeista. Vaativuusarviointi niin toimintayksiköissä kuin viraston yhteisessä vaativuusarviointiryhmässä oli lisääntynyt. Vuonna 2002 vaativuusarviointeja oli tehty yhteensä 163 ja vuonna Kertomusvuonna arviointien määrä nousi 211:een. Arvioinnit koskivat sekä uusia tehtäviä että vanhoissa tehtävissä tapahtuneita olennaisia muutoksia. Palkkatilastoyhteistyöhön liittyen Tilastokeskus oli pyydetty huhtikuussa järjestettyyn valtiovarainministeriön ja valtion pääsopijajärjestöjen tilastokoulutuspäivään kertomaan uusiin palkkausjärjestelmiin liittyvän tilastoyhteistyön toteutumisesta käytännössä. Tilaisuuteen osallistuivat sekä työnantajan että Tilastoväen Unionin edustajat. Johtaminen Tilastokeskuksen johtoryhmä, johon kuuluu myös henkilöstön edustaja, käsitteli kertomusvuoden aikana strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen ja tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Myös yhteistyötoimikunta, joka kokoontui vuoden aikana 13 kertaa, käsitteli henkilöstö- ja talousasioita sekä mm. etäkäyttöä, kulunvalvontaa, haittaohjelmien torjuntaa sekä tuottavuuden ja toimintojen tehokkuuden parantamiseen liittyviä asioita. Vuoden 2003 lopulla oli aloitettu valmistelut Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektin JEKin asettamiseksi. Projektin varsinainen työ käynnistyi maaliskuussa JEKin painopisteenä oli henkilöstöjohtamisen kehittäminen ja siinä esimiestyö. Kehittämiskohteena oli osin myös johtamista tukevat organisaatiorakenteet ja päätöksentekojärjestelmä. Tavoitteina olivat johtamisen roolin selkeyttäminen, esimiestyöhön sitouttaminen ja sen tukeminen, yhteisten pelisääntöjen ja hyvien käytäntöjen vahvistaminen, tuloksellisuuden parantaminen, työhyvinvointi ja toimivat työyhteisöt. JEKistä tuotettiin loppuraportti, joka sisältää useita kehittämisehdotuksia asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä luonnoksen Tilastokeskuksen johtamispolitiikasta, jolla toteutetaan ja täsmennetään Henkilöstö ohjelmaa. Kuva: Tilastokeskuksen johtamispolitiikka HYVÄN JOHTAMISEN LÄHTÖKOHDAT Tilastokeskuksen arvot Johtamisen laadukkuus, ihmisläheisyys ja ammatillisuus Johtamisen erityispiirteet asiantuntijaorganisaatiossa TOIMINNAN OHJAUS - RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT Kolmiportainen organisaatiorakenne Johtamisjärjestelmä ja strategiaprosessi Henkilöstöjohtaminen 1) vuorovaikutus esimiesalaissuhteessa 2) kehityskeskustelut 3) palkitseminen JOHTAMISEN ROOLIT Ylin johto luo linjat Hallintopalvelut tukee johtamista Esimiehet toteuttavat johtamista käytännössä 1) yksiköiden ja vastuualueiden esimiesten roolit 2) työntekijöiden odotukset johtamiselle 3) Tilastokeskuksen ja esimiesten odotukset työntekijöille

7 6 JEKin loppuraportissa mainittujen kehittämis- ja toimenpide-ehdotusten toteutumista on tarkoitus seurata yksikkötasolla osana vuotuista toiminnan seurantaa sekä myöhemmin toteutettavin erillisselvityksin. Projektiin osallistui useita tilastokeskuslaisia projekti- ja ohjausryhmien sekä haastatteluiden ja workshop-työskentelyn myötä. Projektiin käytettiin kaikkiaan 2270 työtuntia eli noin 1,2 henkilötyövuotta. Ulkopuolisena konsulttina toimi Kalervo Heinonen Psycon Oy:stä. Yhteenveto henkilöstötilinpäätöksestä Vuoden 2004 lopulla henkilöstön määrä ja henkilötyövuosien määrä olivat nousseet edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön osuus oli pysynyt 89 %:ssa. Keski-ikä oli noin 46 vuotta. Henkilöstön koulutustaso oli noussut viidessä vuodessa koulutustasoindeksin mukaan 5,2:stä 5,4:ään, ja korkeakoulututkintojen osuus suoritetuista tutkinnoista oli noin 56 %. Osaamisen johtamista kehitettiin toimintayksiköittäin tuotettavilla henkilöstön kehittämissuunnitelmilla. Tilastokeskuksen osaamiskartta täydentyi johtamisosaamisella, jota pohdittiin johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektissa JEKissä. JEKissä laadittiin myös Tilastokeskuksen johtamispolitiikka-luonnos sekä useita kehittämisehdotuksia, joita aletaan toteuttaa vuonna Rekrytoinnin ja sisäisen liikkuvuuden uudet toimintamallit otettiin käyttöön. Tilastokeskuksen avoimiin tehtäviin tuli entistä runsaammin hakemuksia. Lähtövaihtuvuus toisen työnantajan palvelukseen oli pienentynyt yhdellä prosenttiyksiköllä 1,5 %:iin. Luonnollinen poistuma oli pysytellyt hieman yli kolmessa prosentissa (2004: 3,3 %). Hyvinvointia ylläpidettiin ja edistettiin työsuojeluorganisaation ja toimintayksiköiden kehittämistoimin. Vuoden alussa mitattiin henkilöstön työtyytyväisyyttä henkilöstötutkimuksella. Kuntoutustoiminta vilkastui Aslak-kurssien myötä. Runsasta työpaikkaliikuntaa tarjosivat liikunnanohjaaja ja TIKU ry. Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon investoitiin entistä enemmän. Sairauspäivät olivat vähentyneet selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Palkitsemisen kehittämistä pohdittiin kahdessa työryhmässä luonnostelemalla uutta henkilökohtaisen työsuorituksen arviointimallia sekä pohtimalla tuloksellisuuden ja kertapalkitsemisen mahdollisuuksia.

8 7 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä 1a. Henkilöstön lukumäärä 1 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2004 lopussa oli Vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli 756 henkilöä (2003: 743). Määräaikaisia, joilla ei ole Tilastokeskuksessa omaa taustavirkaa tai -tehtävää, oli vuoden lopussa 83 henkilöä (2003: 80). Harjoittelijoita, työllisyysvaroin palkattuja ja tuntipalkkaisia (pl. haastattelijat) oli 14 (2003: 8). Haastattelijoiden kokonaismäärä nousi 217:een (2003: 212). Haastattelijat ovat pysyvässä palvelussuhteessa. Taulukko 1: Henkilöstön lukumäärä Vakinainen henkilöstö 688 (81,0 %) 725 (81,5 %) 727 (84,9 %) 743 (89,4 %) 756 (88,6 %) Määräaikainen henkilöstö (16,8 %) (17,9 %) (13,8 %) (9,6 %) (9,7 %) (Valtio 3 ) (23,5 %) (24,4 %) (24,6 %) (24,5 %) Yhteensä Työllisyysvaroin palkatut 2 (0,2 %) 0 (0 %) 3 (0,4 %) 1 (0,1 %) 3 (0,4%) (Valtio) (2,1 %) (1,6 %) (1,9 %) (1,8 %) Harjoittelijat ja tuntipalkkaiset 16 (1,9 %) 6 (0,7 %) 8 (0,9 %) 7 (0,8 %) 11 (1,3 %) Yhteensä Tilastohaastattelijat Rajahaastattelijat Puhelinhaastattelijat Henkilöstö yhteensä Luvut kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. Henkilöstön kokonaismäärässä on mukana myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 2 Määräaikaiseksi henkilöksi luetaan ilman omaa taustavirkaa tai -tointa oleva henkilö sekä myös virkaan määräajaksi nimitetty henkilö, jos tällä ei ole pysyvää virkaa Tilastokeskuksessa. 3 Valtion budjettitalouden henkilöstön vertailutiedot ovat Valtion henkilöstötilinpäätöksestä 2003 (Valtion työmarkkinalaitos, Valtiovarainministeriö). 4 Henkilöstötilinpäätöksen henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat taulukot on tehty pääsääntöisesti tällä henkilöstön lukumäärällä. Taulukon yhteydessä on erikseen mainittu, jos joissain henkilöstön määrää ja rakennetta koskevissa taulukoissa on mukana muita henkilöstöryhmiä.

9 8 Kuva 1: Henkilöstön lukumäärä Muut (haastattelijat, harjoittelijat, TVM) Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö b. Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien (htv) kokonaismäärä oli noussut edellisvuodesta 4 htv:llä 890:een. Kuukausipalkkaisten osuus oli noussut 770:sta 774:ään htv:een. Maksullisen toiminnan henkilötyövuosissa oli kasvua 13 htv:n verran. Haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä oli sama kuin edellisenä vuonna eli 116 htv. Taulukko 2: Henkilötyövuodet Kuukausipalkkaiset Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot Maksullinen toiminta Ulkopuolinen rahoitus Yhteensä Kuva 2: Henkilötyövuodet Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Toimintamenot

10 9 2. Henkilöstörakenne 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma Vuonna 2004 naisten osuus (pl. haastattelijat) oli 59,5 prosenttia. Määräaikaisista työntekijöistä naisia oli 59 prosenttia (2003: 62,5 %; 2002: 57 %). Naisista määräaikaisina työskenteli 9,8 % (2003: 10,2 %; 2000: 16,4 %) ja miehistä hieman enemmän eli 10,0 % (2003: 9,1 %; 2000:18,3 %). Vuonna 2003 valtiolla naisista työskenteli määräaikaisina 26,4 % ja miehistä 22,7 %. Taulukko 3: Henkilöstön sukupuolijakauma Naisia (vakinainen) Naisia (määräaikainen) Naisia yhteensä 487 (58,6 %) 526 (59,5 %) 500 (59,2 %) 492 (59,8 %) 499 (59,5 %) Miehiä (vakinainen) Miehiä (määräaikainen) Miehiä yhteensä (41,4 %) Henkilöstö yhteensä 831 (40,5 %) 884 (40,8 %) 845 (40,2 %) 823 (40,5 %) 839 Kuva 3: Sukupuolijakauma toimintayksiköittäin SH HE EL HP TO YR YS TP TI HA Nainen Mies Esimiesten sukupuolijakauma Tilastokeskuksessa oli vuonna tulosvastuullista johtajaa (pääjohtaja ja toimintayksiköiden johtajat). Muita esimiehiä, kuten johtajien sijaisia ja vastuualueiden vetäjiä, oli 72. Yhteensä johto- ja esimiesasemassa oli 83 henkilöä, joista naisia oli 51,8 prosenttia ja miehiä 48,2 prosenttia.

11 10 Taulukko 4: Johtajat ja esimiehet (Esimieslistan mukaan) Naisia Miehiä Yht. Naisia Miehiä Yht. Naisia Miehiä Yht. Johtajat 4 (36,4 %) 7 (63,6 %) 11 4 (36,4 %) 7 (63,6 %) 11 4 (36,4 %) 7 (63,6 %) 11 (Valtio; naisia (%) johdosta) Muut esimiehet (32,6) 38 (50,7 %) 37 (49,3 %) 75 (33,1) 41 (53,2 %) 36 (46,8 %) (54,2 %) 33 (45,8 %) 72 (Valtio; naisia (%) esimiehistä) (37,8) Yhteensä 42 (48,8 %) Johdon %-osuus koko henkilöstöstä (ml. haastattelijat) 44 (51,2 %) 86 1,0 % (38,4) 45 (51,1 %) 43 (48,9 %) 88 1,1 % 43 (51,8 %) 40 (48,2 %) 83 1,0 % (Valtio; johdon %-osuus henkilöstöstä) (5,6) (5,7) 2b. Palvelussuhteen laatu Virkasuhteessa työskenteleviä oli 67 % ja työsuhteisia 33 %. Viiden vuoden tarkastelujakson vastaavat keskiarvot ovat 66 ja 34 %. Vakinaisten palvelussuhteiden osuudet ovat viiden vuoden aikana nousseet sekä virka- että työsuhteissa. Osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä on viiden vuoden aikana noussut alle 50:stä 66:een. Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien määrissä on viiden vuoden aikana ollut eniten nousua. Taulukko 5: Palvelussuhteen laatu Virkasuhteisia (62,5 %) (67,0 %) (66,3 %) (65,4 %) (67,1 %) joista vakinaisia Työsuhteisia (37,5 %) (33,0 %) (33,6 %) (34,6 %) (32,9 %) joista pysyvässä työsuhteessa Yhteensä Osittaisella hoito- ja virkavapaalla olevat Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat

12 11 2c. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä vuoden 2004 lopussa oli 45,9 vuotta (2003: TK 45,5; valtio 42,7). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,3 vuotta. Vuoden 2004 lopussa vuotiaiden ikäryhmä oli kasvanut suurimmaksi (22 %); vielä edellisenä vuonna suurin ikäryhmä oli vuotiaat. 45-vuotiaita tai vanhempia oli 59 % (2003: TK 58 %; valtio 46,3 %). Alle 35-vuotiaiden osuus oli edellisvuoden tapaan alle viidennes eli 19 %. Kuviossa 4 näkyy ikärakenteen muutos kahdeksassa vuodessa. Vanhuuseläkeiän saavuttavien (alk. 63-vuotiaat) määrän nousun vuoksi Tilastokeskuksen tulee varautua rekrytoimaan lähivuosina uutta henkilöstöä. Kuva 4: Henkilöstön ikärakenne Henkilöitä alle Taulukko 6: Henkilöstön ikärakenne alle 24 v. 14 (1,7 %) v. 62 (7,5 %) v. 97 (11,7 %) v. 90 (10,8 %) v. 105 (12,6 %) v. 163 (19,6 ) v. 188 (22,6 %) v. 90 (10,8 %) 60- v. 22 (2,6 %) Yhteensä (2,5 %) 80 (9,0 %) 99 (11,2 %) 102 (11,5 %) 104 (11,8 %) 153 (17,3 %) 182 (20,6 %) 108 (12,2 %) 34 (3,9 %) (1,2 %) 74 (8,8 %) 89 (10,5 %) 98 (11,6 %) 99 (11,7 %) 133 (15,7 %) 175 (20,7 %) 133 (15,7 %) 34 (4,0 %) (0,9 %) 75 (9,1 %) 71 (8,6 %) 93 (11,3 %) 97 (11,8 %) 121 (14,7 %) 161 (19,6 %) 153 (18,6 %) 45 (5,5 %) (0,2 %) 78 (9,3 %) 82 (9,8 %) 93 (11,1 %) 91 (10,8 %) 109 (13,0 %) 156 (18,6 %) 180 (21,5 %) 48 (5,7 %) 839

13 12 Kuva 5: Henkilöstön keski-ikä ,3 46,3 46,7 46,9 47,3 45,5 45,9 44,7 43,9 43,8 Vakituinen henkilöstö Koko henkilöstö (pl. haastattelijat) Valtio 2d. Henkilöstön koulutusrakenne Tilastokeskuksen henkilöstön koulutustaso on noussut viiden vuoden aikana, kun tarkastellaan suoritettuja korkeakoulututkintoja ja koulutustasoindeksiä 5. Tähän on saattanut osaltaan vaikuttaa se, että ammatillisissa oppilaitoksissa järjestetty opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutus on poistunut vähitellen johtuen koulutusten siirtymisestä ammattikorkeakouluihin. Vuodesta 2000 vuoteen 2004 korkeakoulututkintojen osuus on noussut 52,4 %:sta 55,9 %:iin ja koulutustasoindeksi on noussut 5,2:sta 5,4:ään (valtio 2003: 5,1). Vuoden 2004 lopussa oli suoritetuista tutkinnoista kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan tutkintoja 73 % ja luonnontieteiden alalta 15 %. Kuva 6: Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain Luonnontiede 15 % Kaupall. ja yht.k.tiede 73 % Humanistinen ja taideala 4 % Tekniikka 3 % Kasvatustiede M uut 2 % 3 % 5 Koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella kaavalla KI 7 7 = Σ (f i * x i) / Σ f i i=1 i=1

14 13 Taulukko 7: Henkilöstö koulutusasteittain 6 Perusaste 97 (11,7 %) 95 (10,7 %) 88 (10,4 %) 87 ( 10,6 %) 82 (9,8 %) Keskiaste 198 (23,8 %) 214 (24,2 %) 187 (22,1 %) 181 (22,0 %) 194 (23,1 %) Alin korkea-aste 101 (12,2 %) 115 (13,0 %) 107 (12,7 %) 99 (12,0 %) 94 (11,2 %) Alempi korkeakouluaste 68 (8,2 %) 75 (8,5 %) 75 (8,9 %) 76 (9,2 %) 82 (9,8 %) Ylempi korkeakouluaste 333 (40,1 %) 349 (39,5 %) 350 (41,4 %) 343 (41,7 %) 351 (41,8 %) Tutkijakoulutusaste 34 (4,1 %) 36 (4,1 %) 38 (4,5 %) 37 (4,5 %) 36 (4,3 %) Yhteensä Kuva 7: Koulutusasteiden osuudet yksiköittäin Yht. SH TO EL YR TP HP HE TI YS HA 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Al. korkeakoulu Yl. korkeakoulu Tutkijakoulutus 6 Koulutusasteet: - Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. - Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan ylioppilastutkintoa sekä ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettua ammatillista (perus- tai erikois-)tutkintoa (esim. Merkantti tai Mekaanikko ). - Alin korkea-aste tarkoittaa opistoasteen ammattitutkintoa (esim. Merkonomi, opisto tai Teknikko ). - Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat ammatillisen korkea-asteen tutkinnot (esim. Insinööri ), ammattikorkeakoulututkinnot (esim. Insinööri (AMK) tai Tradenomi ) sekä alemmat korkeakoulututkinnot (esim. Kauppat.kand. (alempi) ). - Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. Taloust.kand. (ylempi), Fil.maist. ) - Tutkijakoulutusasteella tarkoitetaan lisensiaatti- (pl. lääketiet.lis., joka kuuluu ylempään korkeakouluasteeseen) ja tohtoritutkintoja.

15 14 Taulukko 8: Koulutus sukupuolen mukaan Perusaste m n 10 (10 %) 87 (90 %) 9 (9 %) 86 (91 %) 9 (10 %) 79 (90 %) 10 (11 %) 77 (89 %) 9 (11 %) 73 (89 %) Keskiaste m n 77 (39 %) 121 (61 %) 82 (38 %) 132 (62 %) 78 (42 %) 109 (58 %) 73 (40 %) 108 (60 %) 85 (44 %) 109 (56 %) Alin korkea-aste m n 27 (27 %) 74 (73 %) 28 (24 %) 87 (76 %) 29 (27 %) 78 (73 %) 26 (26 %) 73 (74 %) 25 (27 %) 69 (73 %) Alempi korkeakouluaste m n 30 (44 %) 39 (57 %) 32 (43 %) 43 (57 %) 32 (43 %) 43 (57 %) 31 (41 %) 45 (59 %) 31 (38 %) 51 (62 %) Ylempi korkeakouluaste m n 177 (53 %) 156 (47 %) 183 (52 %) 166 (48 %) 172 (49 %) 178 (51 %) 168 (49 %) 175 (51 %) 167 (48 %) 184 (52 %) Tutkijakoulutusaste m n 22 (65 %) 11 (32 %) 24 (67 %) 12 (33 %) 25 (66 %) 13 (34 %) 23 (62 %) 14 (38 %) 23 (64 %) 13 (36 %) Yhteensä Työajan käyttö 3a. Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan 7 osuus kokonaistyöajasta (78,2 %) nousi edelliseen vuoteen verrattuna vajaan prosenttiyksikön. Vuosilomien osuus pysyi samana. Opiskeluun käytetyn työajan osuus nousi 0,1 prosenttiyksiköllä edellisen vuoden tasosta. Sen sijaan palkallisten virkavapauksien osuus laski 1,0 prosenttiyksiköllä. Taulukko 9: Työajankäyttö päivinä Kokonaistyöaika Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) (78,8 %) (78,2 %) (78,0 %) (77,4 %) (78,2 %) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) (13,4 %) (13,6 %) (14,2 %) (14,5 %) (14,5 %) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) (3,2 %) (3,2 %) (2,5 %) (2,8 %) (2,9 %) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) (4,6 %) (5,0 %) (5,3 %) (5,3 %) (4,3 %) 7 Työajankäyttö päivinä (pl. haastattelijat) perustuu työaikailmoituksiin, joita henkilöstö itse tekee kuukausittain työaikajärjestelmään. Tiedot vuodesta 2001 alkaen ovat STOJ-järjestelmästä. 8 Luku ei ole vertailukelpoinen edellisen vuoden tiedon kanssa. Tiedot vuodesta 2001 alkaen ovat STOJ-järjestelmästä.

16 15 Kuva 8: Työajankäyttö päivinä Henkilötyöpäiviä Palkalliset virkavapaudet Opiskelu Vuosiloma Tehty työaika 0 3b. Pitkät virkavapaudet Pitkien virkavapaiden määrät pysyivät miltei edellisen vuoden tasolla. Vuorotteluvapaalla olevien määrä oli laskenut yhdeksästä neljään. Toisen työnantajan palveluksessa olevien määrä nousi kuudesta yhdeksään. Taulukko 10: Pitkät virkavapaudet (tilanne ) Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa Vuorotteluvapaa Kansalliset asiantuntijat EU, YK jne. palveluksessa Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ Yhteensä

17 16 4. Työvoimakustannukset 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Taulukko 11: Henkilöstökulut 9 rahoituslähteittäin Momentti Momentti Ulkopuolinen rahoitus Palkat ja sivukulut yhteensä, euroa Muut välilliset työvoimakustannukset Henkilöstökulut yhteensä, euroa Henkilötyövuoden hinta, euroa (valtio) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista (37 924) (41 441) (40 456) (40 490) 69 % 71 % 73 % 75 % 75 % 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain Poissaoloja ja niihin liittyviä palkkakustannuksia tarkasteltaessa suhteellisesti suurin muutos edelliseen vuoteen nähden oli kuntoutuspäivien ja niihin liittyvien palkkakustannusten nousussa. Tämä johtui kolmen Aslak-kuntoutuskurssin toteutuksesta (30 osallistujaa). Sairastavuus ja työtapaturmista johtuneet poissaolot olivat vähentyneet. Osaamisen kehittäminen palkallisen opintovapaan, kansallisten asiantuntijatehtävien sekä kansainvälisen harjoittelun muodossa oli vähentynyt. 9 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksupalautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. 10 Vuosien ja henkilöstökulut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska rahoituslähteiden laskentaperustaa on hieman muutettu. 11 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 12 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 13 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä

18 17 Taulukko 12: Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 14 Euroa Euroa Euroa Euroa Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Vuosiloma Lomaraha- ja säästövapaa Sairausloma Työtapaturma Kuntoutus Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntija Kv-harjoittelu Muut palkalliset poissaolot Yhteensä Euroa 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Matkustusmenot olivat vuoden aikana nousseet muiden kuin haastattelijoiden osalta. Ulkomaan virkamatkojen kokonaismäärä pysytteli jokseenkin edellisen vuoden tasolla. Matkustaminen koulutuksien ja tieteellisten kokousten perusteella on vähentynyt viidessä vuodessa selvästi. Tähän on vaikuttanut osaltaan valtiovarainministeriön suositus virkamatkojen vähentämiseksi, minkä mukaan osallistujien määrä samaan kokoukseen tulee rajoittaa enintään kahteen. Myös Eurostatin järjestämän TES-koulutuksen päättyminen on vaikuttanut koulutusmatkojen vähenemiseen. Suurin nousu vuoden 2004 virkamatkoissa koski konsultointimatkoja, joiden määrä nousi 73:sta 108:aan. Ulkomaan ja kotimaan matkat Haastattelijoiden matkat Yhteensä, euroa Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. 15 Vuoden 2000 lomasta alkaen 16 Vain vuoden 2001 lomarahasta vapaaksi vaihdetut 17 Vain vuosien 2001 ja 2002 lomarahasta vapaaksi vaihdetut 18 Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.

19 Taulukko 14: Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Matkakortiston mukaan) EU/EFTA-kokoukset YK:n ja OECD:n kokoukset Pohjoismaiset kokoukset Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin Konsultointimatkat Muut Yhteensä

20 19 B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Vuosina mitattiin henkilöstön työtyytyväisyyttä Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometrilla osana viraston omaa Henkilöstötutkimusta. Barometri oli osittain mukailtu viraston omaan tutkimukseen sopivaksi. Työtyytyväisyyttä kuvattiin indeksiarvoilla 20=huono, 40=välttävä, 60=tyydyttävä, 80=hyvä, 100=erittäin hyvä. Vastausvaihtoehtoihin oli myös lisätty vaihtoehto Ei osaa sanoa. Vuonna 2004 Valtiovarainministeriö uudisti työtyytyväisyysbarometrin. Barometrin vastausasteikko muuttui (symmetriseksi) siten, että indeksiarvot ovat nyt 1=erittäin tyytymätön, 2=tyytymätön, 3=ei tyytymätön eikä tyytyväinen, 4=tyytyväinen, 5=erittäin tyytyväinen. Ei osaa sanoa -vaihtoehto ei sisältynyt barometriin. Uusi työtyytyväisyysbarometri sisältyi tammikuussa 2005 tehtyyn Tilastokeskuksen henkilöstötutkimukseen. Em. muutoksista johtuen vuoden 2005 työtyytyväisyysbarometrin tulokset eivät ole vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa. Toisaalta uudistettu barometri tuotti nyt vertailutietoa 53:sta barometriä käyttävästä valtion organisaatiosta. Taulukko 15: Työtyytyväisyysindeksi Tyytyväisyys työn sisältöön 70,2 70,9 70,0 71,2 Tyytyväisyys johtamiseen 58,0 58,4 55,5 57,7 Tyytyväisyys työyhteisön toimivuuteen 59,9 61,1 57,7 60,3 ja kehittymisen tukeen Tyytyväisyys organisaation muihin 68,4 69,1 67,0 70,5 asioihin (sis. avoimuus/ tiedotus) Työtyytyväisyysindeksi yhteensä 63,7 64,4 62,1 64,3 TK Valtio Johtaminen 3,23 3,24 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,64 3,64 Palkkaus 2,74 2,69 Kehittymisen tuki 3,18 3,16 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,55 3,56 Työolot 3,66 3,47 Tiedon kulku 2,99 2,94 Työnantajakuva 3,41 3,09 Yhteensä 3,33 3,26 Tilastokeskuksessa ollaan eniten tyytyväisiä työoloihin sekä työn sisältöön ja haasteellisuuteen. Töiden sisältöön on oltu tyytyväisiä myös edellisinä vuosina, kuten muuallakin valtiolla. Tilastokeskuksessa ollaan selkeästi muita tyytyväisempiä työnantajakuvaan ja työoloihin. Vuoden 2005 alussa tehdyssä tutkimuksessa vähiten tyytyväisiä oltiin palkkaukseen ja tiedon kulkuun. Myös muualla valtiolla näissä kohdin tulokset jäivät alle 3:n, mitä on pidetty tavoitetasona. 19 Indeksi laskettu ilman haastattelijoita. 20 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat).

21 20 6. Sairastavuus ja työtapaturmat Sairastavuus on vähentynyt. Sairauspäivien lukumäärä sekä sairauspäivät henkilötyövuotta ja sairaustapausta kohti olivat laskeneet. Tilastokeskuksessa lyhyiden sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspoissaoloista on aikaisempina vuosina ollut alle 40 prosenttia, mutta nousi 43,6 %:iin vuonna Toisaalta pitkien sairauspäivien (yli 60 päivää) määrä laski edellisestä vuodesta alle puoleen (2004: 590; 2003: 1240). Työtapaturmien määrä on pysynyt matalana viiden vuoden tarkastelujakson aikana kuten yleensä valtiolla, minkä arvellaan johtuvan töiden luonteesta. Taulukko 17: Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 21 (pl. haastattelijat) Sairauspoissaolojen kesto työpäivinä Tapauksia Pv Tapauksia Pv Tapauksia Pv Tapauksia Pv 1 päivä päivää päivää päivää päivää päivää yli 91 päivää Yhteensä Sairauspäivät/ henkilötyövuosi 7,5 8,7 8,8 7,7 (valtio) Sairauspäivät/ tapaus (valtio) Lyhyet (1-3 pv) s-tapaukset, % (valtio) 82,6 % (72,1) (8,1) 3,6 (4,8) 79,5 % (72,1) (8,8) 4,1 (4,9) 81,8 % (72,2) (8,7) 3,8 (4,8) 84,8 % Tapaturmat ,2 7. Vaihtuvuus 22 7a. Henkilöstöpoistuma Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma ovat pysyneet matalina. Tähän on vaikuttanut mm. määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamiset sekä määräaikaisiin tehtäviin rekrytointi ensisijaisesti talon sisältä. Vuonna 2004 vakinaistettiin 27 palvelussuhdetta (2003: 33; 2002: 38). Eläkkeelle siirtyminen on viiden vuoden aikana pysytellyt maltillisena. Vanhuuseläkkeelle on siirtynyt vuosittain alle 10 henkilöä (2004: 6). Työkyvyttömyyseläkkeelle on siirtynyt kymmenen henkilöä, joista vuonna 2004 viisi. 21 Sairaus- ja tapaturmapoissaoloihin sisältyy myös harjoittelijoiden ja työllisyysmäärärahoin palkattujen poissaolot. Tiedot perustuvat virkavapaushakemuksiin, ja ne on poimittu Prima - järjestelmän työvoimakustannustutkimusraportista. 22 Vaihtuvuuteen vaikuttavat tiedot kerätään palvelussuhdepäätöksistä ja ehrminfo -järjestelmästä.

22 21 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden määrä laski edelleen. Työpaikkauskollisuus näkyy myös vakinaisen henkilöstön iän nousuna (47 vuotta) sekä palvelussuhteen keskimääräisessä pituudessa, joka vuonna 2004 oli 16,3 vuotta (ks. kohta 7d). Toisen työnantajan palvelus Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Kuollut Muu syy Yhteensä Taulukko 19: Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma Lähtövaihtuvuus 26 5,3 % 3,4 % 2,3 % 2,5 % 1,5 % (valtio) (4,4) (4,1) (3,7) (3,7) Luonnollinen poistuma 27 6,0 % 4,2 % 3,4 % 3,2 % 3,3 % (3,7) (3,7) (valtio) (4,4) (4,0) 7b. Rekrytointi Rekrytointi vilkastui edelliseen vuoteen nähden. Sekä pysyviä että määräaikaisia tehtäviä oli haussa selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna (2004: 80, 2003: 53). Hakijoiden määrä yli kaksinkertaistui, ja hakijoiden määrä haettavana olevaa tehtävää kohtaan nousi 24,2:een (2003: 16,7). Pysyvät tehtävät Pidempiaikaiset määräaikaiset tehtävät Yhteensä Hakijoita Kuukausipalkkaisen henkilöstön poistuma eroilmoituksen syykoodin mukaan luokiteltuna 24 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen sisältää myös itsenäiseksi elinkeinon harjoittajaksi siirtymisen. Luvuissa on mukana sekä pysyvästä että määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneet. 25 Muu syy on yleensä määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista eronneista on korkeakouluharjoittelijoita tai muita harjoittelijoita. Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet eron syytä. 26 Lähtövaihtuvuus: toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden kuukausipalkkaisten lukumäärä on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä. Oletettu tilanteen pysyneen vuoden 2002 tilanteen mukaisena (Valtion henkilöstötilinpäätös 2003) 27 Luonnollinen poistuma: kuukausipalkkaiset eronneet, eläkkeelle siirtyneet ja kuolleet lukuun ottamatta ryhmää muu syy on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä. 28 Tiedot kirjaamon seurantatiedoista.

23 22 Tilastokeskukseen on rekrytoitu ulkopuolisia työnhakijoita sekä edellä mainittuihin pysyviin ja pitkäkestoisiin että lyhytkestoisempiin tehtäviin (ml. sijaisuudet, työllistämis- ja tuntipalkkaiset tehtävät sekä harjoittelutehtävät) seuraavasti: Taulukko 21: Rekrytointi talon ulkopuolelta 29 Vakituisia Määräaikaisia Harjoittelijoita Yhteensä c. Sisäinen liikkuvuus Sisäistä liikkuvuutta tarkastellaan vuoden aikana tapahtuneilla siirtymisillä toimintayksiköstä toiseen alkaneiden palvelujaksojen lukumäärien mukaisesti sekä toimintayksiköiden tekemillä Tuloskortti-ilmoituksilla. Taulukko 22: Sisäinen liikkuvuus Toimintayksikön vaihdot Tuloskortti-ilmoitukset d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Keskimääräinen palveluksessaoloaika oli 16,3 vuotta. 24 vuotta tai pidempään työskennelleitä on yli kolmannes (34 %). Vastaavasti 2 vuotta tai vähemmän aikaa Tilastokeskuksessa työskennelleiden osuus on vähentynyt 11 %:iin. Taulukko 23: Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa TK-ikä 2 vuotta tai vähemmän vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta tai enemmän Yhteensä TK-ikä 14,6 14,3 15,3 16,0 16,3 29 Tiedot poimittu ehrminfo-järjestelmästä. 30 Vuoden aikana toimintayksikköä vaihtaneet; palvelujaksojen lkm. Tiedot poimittu ehrminfojärjestelmästä.vuosien tietoja ei ole ilmoitettu toimintayksikkö- ja muiden organisaatiomuutosten vuoksi. 31 Henkilön rekrytointi pysyvästi tai määräaikaisesti toiselta vastuualueelta tai toisesta toimintayksiköstä. Tiedot poimittu toimintayksiköiden tuloskorteista (arvio kertomusvuoden toteumasta).

24 8. Pätevyys 23 8a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat Koulutettavapäiviä oli vuonna 2004 yhteensä ja ne lisääntyivät edellisvuodesta selvästi. Kasvua oli sekä Tilastokeskuksen omassa koulutustoiminnassa että ulkopuolelta hankitussa koulutuksessa. Myös opiskeluun käytettiin edellisvuotta enemmän työpäiviä: opiskelutyöpäiviä oli yhteensä 5 693, mikä on 2,9 % kokonaistyöajasta. Koulutukseen investoitiin edellisvuotta enemmän (ks. luku 9. Koulutus- ja kehittämismenot). Opintovapaita, sekä palkallista että palkatonta, käytettiin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Palkattoman opintovapaan käyttö on viidessä vuodessa puolittunut. Taulukko 24: Koulutettavapäivät 32 Koulutettavapäivät Taulukko 25: Opintovapaat Opintovapaa, palkallinen (palkkamenot, euroa) 735 pv (72 884) 411 pv (40 757) 285 pv (25 674) 535 pv (50 145) 317 pv (34 168) Opintovapaa, palkaton pv pv pv pv 921 pv 32 Tiedot poimittu KUHA-koulutuksenhallintajärjestelmästä.

25 24 C. Henkilöstöinvestoinnit 9. Koulutus- ja kehittämismenot Koulutukseen investoitiin edellisvuotta enemmän. Koulutusmenot olivat kertomusvuonna runsaat euroa eli 971 euroa henkilötyövuotta kohden. Taulukko 26: Koulutusmenot Menot, euroa % palkkamenoista 2,8 % 2,7 % 2,3 % 2,3 2,4 Koulutusmenot/ henkilötyövuosi Työpaikkaliikunta Tilastokeskuksen päätoiminen liikunnanohjaaja sekä kulttuuri- ja urheiluyhdistys TIKU ry:n laji- ja harrastustoiminta koordinoivat runsasta liikunta- ja harrastetoimintaa. Liikunnanohjaaja veti päivittäin taukoliikuntaa Tilastotalon eri kerroksissa, ohjattuja liikuntatunteja, ruokatunti- ja venytysjumppia sekä kuntosaliharjoittelua. Vuonna 2004 TIKU:lla oli 26 liikuntalajia ja kuusi muuta harrastuskerhoa. TIKU:n kulttuuritarjontaan kuului mm. teatteri- ja näyttelyvierailuja sekä Tilastokeskuksen henkilöstöjuhlien järjestämistä. Tilastokeskus myönsi TIKU:n toimintaan euron määrärahan (2003: ; 2002: ). 11. Kuntoutus Tilastokeskuksessa on järjestetty em. liikuntakerhojen lisäksi varhaiskuntoutusta ja tyky-ryhmiä sekä yksilöille että ryhmille. Kuntoutuskurssien ja tykyryhmien sisällöt ovat suunniteltu eri kohderyhmille työterveyshuollon kanssa. Valtiokonttorin varhaiskuntoutusryhmien rahoitus päättyi kesällä Tämä näkyi Tilastokeskuksen kuntoutusryhmien vähenemisenä vuosina Vuonna 2003 haettiin KELA:n rahoittamia Aslak-varhaiskuntoutuksia, joita myönnettiin Tilastokeskukselle kolme. Nämä kuntoutusryhmät alkoivat vuonna Vuonna 2004 järjestettiin lisäksi viisi viraston omarahoitteista työkykyä ylläpitävää ns. tyky-ryhmää. Taulukko 27: KELA:n ryhmä- ja yksilökuntoutus (pl. haastattelijat) Kuntoutettavia, palkallinen Kuntoutettavia, kuntoutustuki Yhteensä Menot kaikilta vastuualueilta, ml. jakamaton, koulutukseen käytetyt kustannuslajit ja Henkilöstökehitys- yksikön palkkakustannukset. Koulutuksessaoloajan palkkakustannukset eivät ole mukana luvuissa. 34 Koulutusmenot per henkilötyövuodet yhteensä.

26 Työterveyshuolto Tilastotalossa työskentelevien työterveyshuoltopalvelut tuottaa Diacor Terveyspalvelut Oy. Haastattelijoiden työterveyspalvelut tuottaa Medivire Työterveyspalvelut Oy. Vuonna 2004 työterveyshuollon menot olivat nousseet miltei eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Sairaudenhoidon kustannukset henkilötyövuotta kohti olivat nousseet noin 30 eurolla. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto henkilötyövuotta kohti oli noussut noin 70 eurolla. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannusten voimakas nousu johtuu mm. Diacorin suorittamista lisääntyneistä terveystarkastuksista, joita tehtiin edellistä vuotta enemmän eri ikäryhmille sekä Aslak-kuntoutuskursseille hakeutuville. Lisäksi vuonna 2003 aloitetut toimintayksikkökohtaiset työpaikkatarkastukset jatkuivat. Työterveyshuollon asiantuntijat tekivät myös useita työpistetarkastuksia sisäilma-asioiden johdosta työsuojeluhenkilöiden kanssa. Tilastokeskuksen asiakkaiden ensisijaiset käynninsyyt Diacorissa koskivat tavallisimmin tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sekä hengityselinten sairauksia. Sairauslomapäiviä määrättiin määrällisesti eniten mielenterveyden häiriöiden, kuten stressin ja uupumisen vuoksi. Taulukko 28: Työterveyshuollon menot Ennaltaehkäisevä työterveyshoito, euroa/ htv (valtio) 107 (106) 254 (213) 133 (105) 282 (214) 133 (114) 339 (259) Sairaudenhoito, euroa/ htv (valtio) Terveydenhoito yhteensä, euroa Kelan palautus, euroa Palautus vuonna 2005 Palautus vuonna Tiedot ovat Tilastokeskuksen terveydenhoidon bruttomenoja ja sisältävät myös haastattelijoiden terveydenhoidon kustannukset. 36 Vuonna 2000 tuntipalkkaiset haastattelijat tulivat työnantajan kustantaman sairaanhoidon piiriin.

27 26 D. Kannustava palkinta Tilastokeskuksen palkkausjärjestelmän mukaan palkkaus määräytyy tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella. Lisäksi voidaan laajaalaisen ja syvällisen asiantuntemuksen perusteella maksaa ns. kokemuslisää, joka määritellään koulutuksen ja työkokemuksen mukaan sekä ns. tutkijalisää palvelussuhteen aikana suoritetun lisensiaatti- tai tohtoritutkinnon perusteella. Palkkausjärjestelmän soveltamisen piiriin kuuluu noin 98 % Tilastokeskuksen kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä. Noin kaksi prosenttia, joihin järjestelmää ei sovelleta, ovat pääosin työnantajavirkamiehiä ja harjoittelijoita. Valtion budjettitalouden henkilöstöstä 43,5 % (tilanne ) kuuluu uusien kannustavien palkkausjärjestelmien piiriin. Siksi valtion sektorilta ei vielä ole käytettävissä riittävän laajaa tietoa uuden palkkausjärjestelmän mukaisesta palkanosien jakaumasta eikä palkoista esimerkiksi vaativuuden mukaan luokiteltuina. Palkkakehitystä kuvaavan tilastotiedon mukaan Tilastokeskuksen henkilöstön (pl. haastattelijat) keskipalkka on noussut seitsemässä vuodessa eurosta (joulukuu 1997) euroon (joulukuu 2004). Vaativuusryhmä-keskiarvo on 9 ja henkilökohtaisen palkanosan keskiarvo 23 % (joulukuu 2004). E. Tulokset 13. Asiakastyytyväisyys Taulukko 29: Tilastokeskuksen yleisarvosana Tilastokeskuksen yleisarvosana 8,18 8,31-8, Vuosien 2001 ja 2003 asiakastyytyväisyystutkimukset on tehty eri tavoin, joten tuloksia ei voi suoraan verrata. Arvosana vastaa kouluarvosana-asteikkoa 4-10.