Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2012

Transkriptio

1 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2012 Käsitelty Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa ja yhteistyötoimikunnan kokouksessa

2 1(25) Sisällysluettelo HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 I Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 II Osaamisen kehittäminen... 2 Tehokas sisäinen ja ulkoinen rekrytointi... 2 Turvattu ydinosaaminen... 3 Toimivat osaamisen jakamisen keinot... 3 III Työn tekemisen uudistuvat muodot ja toimintatavat... 3 Joustavat työjärjestelyt ja nykyaikaiset teknologiaratkaisut... 4 Toimivat prosessit ja verkostotyöskentely... 4 Uudistumista ja hyvää suoriutumista tukeva palkitseminen... 5 IV Hyvinvoiva työyhteisö... 5 Hyvinvointityö luonteva osa työyhteisön arkea... 5 Hyvät johtamis- ja työyhteisötaidot... 6 Yhteiset toimintatavat ja avoin vuorovaikutus muutostilanteissa... 6 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 7 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstömäärä Henkilöstörakenne... 9 Palvelussuhteen laatu, laji ja koko-/osa-aikaisuus... 9 Tehtävätasot Ikärakenne Koulutusrakenne Työajan käyttö Työajankäyttö päivinä Ylityöt Pitkät virkavapaudet Työvoimakustannukset Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Palkkauskustannukset poissaoloittain Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO Työtyytyväisyys Lisäosio organisaation uudistamishankkeesta Sairastavuus ja työtapaturmat Vaihtuvuus Henkilöstöpoistuma Ulkoinen rekrytointi Sisäinen liikkuvuus Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Pätevyys Henkilöstökoulutuksen koulutuspäivät ja palkalliset opintovapaat C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Koulutus- ja kehittämismenot Työhyvinvointi D. KANNUSTAVA PALKINTA Palkkaus ja palkitseminen E. TULOKSET Asiakastyytyväisyys... 24

3 2(25) HENKILÖSTÖKERTOMUS I Henkilöstön määrä ja rakenne II Osaamisen kehittäminen Tilastokeskuksen henkilöstöstrategiset tavoitteet perustuvat toimintastrategiaan, osaamisstrategiaan ja johtamispolitiikkaan. Niistä on koostettu vuosille henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset, joiden teemana on tavoitteellinen uudistuminen. Linjauksissa on kolme toisiaan täydentävää ja tukevaa kehittämisaluetta: osaamisen kehittäminen, työn tekemisen uudistuvat muodot ja toimintatavat sekä hyvinvoiva työyhteisö. Linjaukset liitettiin maaliskuussa 2012 uudistettuun toimintastrategiaan Henkilöstö-näkökulmaksi. Kertomusvuoden aikana käynnistettiin suunnittelu organisaatiorakenteen muuttamiseksi vuosina Muutosten tavoitteena on edistää strategisten tavoitteiden toteuttamista, vahvistaa prosessijohtamista ja -ohjausta, prosessien sujuvuutta ja laatua, tehostaa toimintoja sekä varmistaa tarvittava osaaminen ja sen tarkoituksenmukainen kohdentuminen. Muutosta tullaan seuraamaan mm. henkilöstöstrategisten tunnuslukujen ja Henkilöstökyselyn avulla. Tilastokeskuksen henkilöstömäärä nousi edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2012 lopussa henkilöstön lukumäärä (ilman palkattomilla virkavapailla olleita) oli 966 (2011: 952 henkilöä). Henkilötyövuosien määrä nousi 864 htv:een (2011: 820 htv). Poistumasta ja uusrekrytoinneista johtuen henkilöstön keski-ikä laski edelleen ollen vuoden lopussa 48,5 vuotta (2011: 48,9 v.). Alle 35-vuotiaiden osuus oli 17,5 %. Yli 45-vuotiaiden osuus oli laskenut vuoden aikana 65,2 %:sta 63,8 %:iin. Miesten ja naisten osuudet olivat pysyneet samoina (miehet 36,4 %, naiset 63,6 %). Määräaikaisten osuus henkilöstöstä, pois lukien tukityöllistetyt ja harjoittelijat, oli 4,1 % (2011: 3,8 %). Koulutustasoindeksi oli noussut 5,3:een (2011: 5,2). Osaamisen kehittämistoimin edistetään henkilöstön kykyjä selviytyä työn haasteista, joita ovat erityisesti henkilöstön vaihtuvuus, nopea tietotekninen kehitys, tilastoalan korkeat laatuvaatimukset ja toiminnan kansainvälisyyden asettamat haasteet. Osaamisen kehittämisen tunnusluvut Tavoite Rekrytointi, ulkoiset rekrytoinnit, henkilöiden lkm/v (ehrminfo) Voin käyttää monipuolisesti omia kykyjäni (Henk.kysely) 4,0 3,87 3,75-1 TIKO-koulutukset, osallistujia/ v Kirjall. kehittymis- (kehityskeskustelu) ja/tai urasuunnitelma tehty, % henkilöstöstä (HTP-tunnuslukukysely) Tehokas sisäinen ja ulkoinen rekrytointi Strategian mukaisesti tehokkaalla sisäisellä ja ulkoisella rekrytoinnilla kilpailukyky työmarkkinoilla säilyy hyvänä. Vuoden aikana vakinaisia tehtäviä tai pidempiä määräaikaisia tehtäviä oli haussa 64 (2011: 63). Kaiken kaikkiaan ulkopuolelta rekrytoitiin (lyhyemmät sijaisuudet mukaan lukien) 143 henkilöä (2011: 116). Näistä haastattelijoita oli 36 ja harjoittelijoita Kertomusvuonna tehty Henkilöstökysely sisälsi VMBaron kysymykset. Tilastokeskuksen omia lisäkysymyksiä sisältyy kyselyyn joka toinen vuosi.

4 3(25) Turvattu ydinosaaminen Toimivat osaamisen jakamisen keinot Sisäistä rekrytointia käytettiin henkilöstön liikkuvuuden sekä osaamisen kehittymisen ja jakamisen tukemiseksi sekä tuottavuuden tehostamiseksi. Edellisvuoden tavoin useissa yksiköissä mm. eläkkeelle siirtyneiden tehtävistä huolehdittiin sisäisin järjestelyin. Sisäinen vaihtuvuus sisältäen henkilökierron, vastuualueiden tekniset ja organisaatiomuutokset koski 90 henkilöä (2011: 132). Tilasto-osaajaksi kasvetaan työssä oppimalla ja osaamisen jakamisen keinoin. Yksiköiden omat ja keskitetysti tarjotut koulutus- ja kehittämistoimenpiteet sisälsivät opiskelua mm. kielissä (englanti ja ruotsi), viestinnässä (mm. blogi- ja artikkelikirjoittaminen, esiintymistaito), tietotekniikassa (mm. Office-, julkaisujärjestelmä-, SAS- ja muuttujaeditorikoulutusta) sekä tilastojen ja ilmiöalueiden muutos- ja kehittämishankkeissa (mm. yritystilastojärjestelmän uudistaminen YTY, kansantalouden tilinpitojärjestelmäuudistus, muuttuja- ja luokituseditorien käyttöönottohankkeet). Uusille työntekijöille järjestettiin kaksi Tervetuloa Tilastokeskukseen -aamua. Tilasto-osaamisen koulutusohjelman TIKO:n perusopinnot uusien työntekijöiden perehdyttämiseksi järjestettiin kahdesti. TIKO:n syventäviä opintoja järjestettiin 17 kurssilla. Osa TIKO-kursseista oli avoimia myös muille Suomen virallisia tilastoja tuottaville virastoille. Koulutuksen opettajina toimivat pääosin Tilastokeskuksen omat asiantuntijat. Koulutuksiin osallistui 131 tilastokeskuslaista. TIKO:n syventävien opintojen vaikuttavuutta arvioitiin toista kertaa. TIKO:n vaikuttavuusindeksin (3,88/ 5,00) mukaan TIKO-opintoja oli kyetty hyödyntämään omissa työtehtävissä tilaston kehittämisessä sekä osaamisen jakamisessa. Lisäksi TIKO oli vahvistanut osallistujien ammatti-identiteettiä selkeästi. Osaamiskartoitusta varten valmisteltiin tilastotuotannon osaamiskartta yhdessä neljän tulosyksikön kanssa ja hankittiin ehr.fi-järjestelmä. Kartoituksen pilotointi aloitettiin marraskuussa osana YTY-projektia. Oppimista ja uudistumista vahvistettiin edellisvuoden tapaan muun muassa henkilöstökoulutuksilla, yksiköiden ja vastuualueiden opintopiireissä, seminaareissa, koti- ja ulkomaan koulutus- ja konferenssimatkoilla, yksiköiden ja vastuualueiden kokouksissa ja kehittämispäivillä sekä yksiköiden ja hankkeiden wiki-sivuilla. Osaamisen jakaminen oli myös vuoden teemana viraston työhyvinvointiverkostossa. Kolmessa johdon ja esimiesten yhteistapaamisessa käsiteltiin viestintään ja tietopalveluun, organisaation kehittämiseen sekä esimiestyön kehittämiseen liittyviä asioita. Lisäksi järjestettiin kymmenen esimiesten aamuseminaaria, joissa käsiteltiin henkilöstö- ja taloushallinnon sekä tietopalvelun ajankohtaisia kysymyksiä. III Työn tekemisen uudistuvat muodot ja toimintatavat Tilastokeskuksen ydintoimintaa ja prosesseja yhdenmukaistavien ja tehostavien hankkeiden ja projektien työstäminen jatkui. Tilastokeskus sai uuden pääjohtajan keväällä. Kesällä ryhdyttiin suunnittelemaan Tilastokeskuksen uutta organisaatiorakennetta. Vuoden 2013 alussa voimaan tulevan rakenneuudistuksen tavoitteena on tiedonkeruun kokoaminen yhteen yksikköön, tilastotuotannon organisointi kolmeen tilastoyksikköön ja kehittämistoiminnan keskittäminen yhteen yksikköön. Tilastoyksiköiden johtajat vaihtuivat ja vastuualueet sijoitettiin uusiin yksiköihin. Rajahaastattelun tiedonkeruu päätettiin lakkauttaa alkaen. Rakennemuutos

5 4(25) kohdistui enimmäkseen tilastoyksiköihin, mutta toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus työllisti merkittävästi myös tukipalveluyksiköitä. Muun muassa prosessinomistajien sekä johtajien ja esimiesten työnjakoja, tehtäviä ja vastuita tarkistettiin työjärjestyksessä sekä taloussäännössä soveltamisohjeineen. Tavoite- ja kehityskeskusteluohjeistusta päivitettiin vastaamaan organisaatiomuutoksen tarpeita. Tulosyksiköiden sisäisiä rakenteita tuettiin mm. varamiesjärjestelmiä, parityöskentelyä ja tiimirakenteita kehittämällä. Henkilöstökyselyn mukaan työn sisältö ja haasteellisuus nousi selvästi. Työn tekemisen uudistuvien muotojen ja toimintatapojen tunnusluvut Tavoite Työn sisältö ja haasteellisuus (VMBaro) 3,68 3,68 3,69 3,74 TK:ssa muutokset toteutetaan suunnitelmallisesti (Henk.kys.) 3,5 3,03 3,16-2 Tulosyksikössäni reagoidaan riittävästi yhteiskunnan muutoksiin ja niistä seuraaviin kehitystarpeisiin (Henk.kys.) 3,5 3,23 3,26-3 Sisäinen liikkuvuus sis. työmarkkinat (haku): sis. vaihtuvuus, hlöiden lkm/v, (ehrminfo) henkilökierto (ilmoitt.menettely): sis. työmarkkinat, henkilöiden lkm/v Joustavat työjärjestelyt ja nykyaikaiset teknologiaratkaisut Toimivat prosessit ja verkostotyöskentely Joustavien työjärjestelyjen tavoitteena on työtaakan tasaisempi jakaantuminen ja työkuormituksen vähentäminen. Edellisvuonna uudistetun liukuvan työajan ohjeistuksen toteutumista seurattiin. Kertomusvuonna uudistettiin osa-aikatyön ohje ja laadittiin etätyöohje. Myös viraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma uudistettiin. Tilastotyöhön liittyvän runsaan järjestelmäkehityksen lisäksi Tilastokeskuksen Kieku-projekti käynnistyi uudelleen. Valtion yhteisiä talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja ja niitä tukevan tietojärjestelmän Kiekun ennakoiminen näkyi esim. työjärjestyksen päivityksessä sekä uusien osa-aikatyön mallien valmistelussa. Valtionhallinnon yleiset tavoitteet toimitilamenoista saataville säästöille ovat edellyttäneet tilojen käytön tehostamista. Edellisvuonna alkaneet sisäiset muutot jatkuivat. Tilastotalon V-osan poisvuokrauksen seurauksena tehtiin yhteensä 335 henkilömuuttoa. WWF suoritti Tilastokeskuksessa Green Office -toimistotarkastuksen ja myönsi luvan käyttää ympäristömerkkiä vuoteen 2015 saakka. Aktiivinen, tavoitteellinen ja johdonmukainen yhteistyö niin kansallisten kuin kansainvälistenkin sidosryhmien kanssa jatkui. Sekä tilasto- että tukiyksikköjen henkilöstöä osallistui moniin yhteistyöryhmiin ja verkostoihin. Ulkomaan matkustus lisääntyi; EU-, YK- ja OECD-kokousmatkat lisääntyivät edellisvuoteen nähden. Palvelukeskusasiakkuuden ja talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien toimivuuden seurantaan panostettiin erityisesti. Kehittämiskohtia käsiteltiin mm. Palkeiden ja Tilastokeskuksen välisissä asiakastapaamisissa. 2 Kertomusvuonna tehty Henkilöstökysely sisälsi VMBaron kysymykset. Tilastokeskuksen omia lisäkysymyksiä sisältyy kyselyyn joka toinen vuosi. 3 Ks. ed. viite

6 5(25) Uudistumista ja hyvää suoriutumista tukeva palkitseminen IV Hyvinvoiva työyhteisö Henkilöstöstrategisten linjausten mukaan joustavuudesta, uudistumiskyvystä ja hyvästä suoriutumisesta palkitaan. Henkilöstökyselyn tulosten perusteella tyytyväisyys palkkaukseen oli pysynyt edellisvuoden tasolla (2012: 2,99; 2011: 2,99). Tilastokeskuksen palkkausindeksi on valtion keskiarvon (2,86) yläpuolella. Palkkausjärjestelmää ryhdyttiin kehittämään vuoden aikana ns. viitetehtäväkuvauksilla, joita työstettiin viraston tes/vesneuvotteluosapuolien asettamissa valmisteluryhmissä. Palkkausjärjestelmän toimivuutta ja kilpailukykyä seurattiin tilastoyhteistyöllä ja Palkkavaakamarkkinapalkkavertailulla. Tilastokeskuksen sisäisessä laatupalkintokilpailussa palkitaan vuosittain viraston strategian toteutumista tukevia innovaatioita ja hankkeita sekä hyviä arjen käytäntöjä ja toimintatapoja. Vuoden 2011 kilpailun tulokset julkistettiin helmikuussa ehdotuksesta palkittiin kaksi: Tilastokeskuksen suuryritystyön kehittäminen sekä Tutkijapalveluiden etäkäyttöympäristö. Muutos- ja uudistushankkeiden lisäksi tulosyksiköitä työllistivät ulkoiset ja sisäiset rekrytoinnit lisääntyneen vaihtuvuuden vuoksi. Niistä huolimatta Henkilöstökyselyn työilmapiiri ja yhteistyö -indeksi parani entisestään (3,77; tavoite 3,65). Toisaalta muutos haastoi johtoa ja esimiehiä entistä enemmän, mikä näkyi tyytyväisyyden laskuna vuorovaikutus- ja tiedonkulkuindekseissä. Henkistä, fyysistä ja sosiaalista työhyvinvointia kehitettiin yhteistyössä työterveyshuollon palveluntuottajien kanssa sekä tulosyksiköiden omien työhyvinvointiryhmien ja viraston tyhy-verkoston tuella. Sairauspoissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohti pysyi edellisvuoden tasolla. Hyvinvoivan työyhteisön tunnusluvut Tavoite Työilmapiiri ja yhteistyö (Henk.kys.) 3,65 3,71 3,74 3,77 Koen voivani vaikuttaa työyhteisöni toimintaan (Henk.kys.) 3,5 3,49 3,51-4 Sairauspoissaolopäivät työpv/htv, (Henk.tilinpäätös) < 10,0 10,7 11,3 11,3 Kohdennetut (yksikkökohtaiset) terveystarkastukset (Diacor), tarkastuksia tehty kpl x/10 3/10 6/10 9/10 Esimiesten motivointi- ja vuorovaikutustaidot (Esimieskysely) 3,82 3,86 3,93 3,89 Työyhteisön sisäinen viestintä ja tiedon kulku (VMBaro) 3,5 3,29 3,33 3,24 Hyvinvointityö luonteva osa työyhteisön arkea Kohdennettuja yksikkökohtaisia terveystarkastuksia oli vuoden 2012 loppuun mennessä tehty yhdeksässä tulosyksikössä kymmenestä. Diacor Terveyspalvelut Oy tuotti yksikkökohtaiset yhteenvedot, joita yksiköt hyödynsivät muiden sisäisten kyselytulosten rinnalla yksikön työhyvinvoinnin kehittämisessä. Edellisvuoden tapaan jatkettiin työsuojelutarkastuksesta laaditun kertomuksen edellyttämää työaikakirjausten seurantaa. Varhaisen tuen ohjeen mukaisesti työaikasaldojen ylitykset ja alitukset otettiin esimiesten toimesta puheeksi ja sovittiin miten tilanteet korjataan jatkossa. Lisäksi sairauspoissaolojen seurantaa tehostettiin kesäkuussa voimaan astuneiden sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutosten mukaisesti. 4 Kertomusvuonna tehty Henkilöstökysely sisälsi VMBaron kysymykset. Tilastokeskuksen omia lisäkysymyksiä sisältyy kyselyyn joka toinen vuosi.

7 6(25) Hyvät johtamis- ja työyhteisötaidot Johtoryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana 24 kertaa käsitellen strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen ja toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavat tärkeimmät asiat. Yhteistyötoimikunta kokoontui 15 kertaa. Käsiteltäviä asioita olivat mm. viraston toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, organisaation kehittäminen, henkilöstökysely lisäosineen, virkojen perustamiset, nimikemuutokset, toimitila-asiat, työjärjestyksen muuttaminen, ICT-strategia, ohje koskien työntekijöiden terveydentilaa koskevien tietojen käsittelystä, etätyö, osa-aikatyön mallit, osaamiskartoituspilotti, Web-tiedonkeruun kehittäminen henkilösurveyssä, valtionhallinnon yhteiset VATU- ja TORI-hankkeet sekä Tiku:n (Tilastokeskuksen kuntoliikunta- ja kulttuuriyhdistys) määräraha vuodelle Työsuojelutoimikunta kokoontui 9 kertaa. Käsiteltäviä asioita olivat mm. työsuojelun toimintasuunnitelma ja -ohjelma, työterveysasiat, Kela-korvaukset, sisäisten muuttojen tilanne työsuojelunäkökulmasta ja ergonomia, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, varhaisen tuen ohje, vuosittaisen Terveystori-tapahtuman järjestäminen, kiinteistöasiat ja työpaikkakäynnit sekä työsuojelun riskikartoitus. Johtamista ja esimiestyötä tuettiin järjestämällä esimiesten aamuseminaareja sekä johdon ja esimiesten yhteistapaamisia. JET-koulutusta tarjottiin vastuualueiden esimiehille sekä tiiminvetäjille. Lisäksi järjestettiin koulutusta etätyön johtamisesta. Esimiestyötä arvioitiin keräämällä palautetta henkilöstöltä Esimieskyselyllä. Varhaisen tuen ohje päivitettiin vastaamaan muuttuneita sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutoksia, jotka edellyttävät työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyötä, kun sairauspoissaolo pitkittyy. Yhteistyöllä tuetaan ja helpotetaan työhön paluuta. Loppuvuonna alettiin valmistella organisaatiouudistusta tukevaa Kumu-ohjelmaa, joka käynnistyy vuonna Sen tarkoituksena on uudistaa Tilastokeskuksen toimintatapoja ja kehittää erityisesti johtamista ja esimiestyötä. Sen tavoitteet ovat valtionhallinnon Vaikuttavuus ja tuloksellisuus -hankkeen Inhimillinen pääoma-osion tavoitteiden mukaisia. Yhteiset toimintatavat ja avoin vuorovaikutus muutostilanteissa Organisaation uudistaminen sitoi paljon yksiköiden työaikaa ja resursseja normaalin työskentelyn lisäksi. Muutoksen hallinnassa käytettiin monia keinoja. Tulosyksiköt järjestivät vuoden aikana säännöllisesti yksikkö-, vastuualue- ja tiimikokouksia, -infoja ja -seminaareja. Kehittämispäivien aiheita olivat mm. tiimi- ja parityöskentely, varahenkilöjärjestelyt, roolit ja vastuut, tilastojen kehittämistarpeet, dokumentointi, viestintä ja tiedonkulku, osaamisen jakaminen sekä muutoksen tilanne.

8 7(25) HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2012 lopussa oli henkilöä sisältäen virkavapaalla olevat ja 966 henkilöä ilman palkattomalla virkavapaalla olevia. Muissa kuin haastattelutehtävissä toimivan henkilöstön määrä oli kertomusvuoden lopussa virkavapaalla olevat mukaan lukien 799 henkilöä ja palkattomalla virkavapaalla olevat pois lukien 769 henkilöä. Haastattelijoiden vastaavat lukumäärät olivat kertomusvuonna 212 henkilöä (ml. virkavapaalla olevat) ja 197 henkilöä (pl. palkattomilla virkavapailla olevat). Taulukko 1: Henkilöstön palvelussuhteiden lukumäärä , koko henkilöstö (ehrminfo) 5 Henkilöstö, pl. haastattelijat vakinaiset määräaikaiset harjoittelijat, tuntipalkkaiset ja työllistetyt Haastattelijat Kenttähaastatteluyksikkö Rajahaastattelututkimus Puhelinhaastattelukeskus 846 (79,9 %) (20,1 %) Yhteensä (79,2 %) (20,8 %) (77,7 %) (22,3 %) (78,8 %) (21,2 %) (79,0 %) (21,0) Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärä (pl. palkattomilla virkavapailla olevat), koko henkilöstö (Tahti) 6 Henkilöstö, pl. haastattelijat vakinaiset määräaikaiset harjoittelijat, tuntipalkkaiset ja työllistetyt Haastattelijat 803 (80,4 %) (19,6 %) vakinaiset määräaikaiset Yhteensä (79,5 %) (20,5 %) (78,1 %) (21,9 %) (79,1) (20,9) (79,6) (20,4) Henkilöstön lukumäärä laski vuoden ensimmäisellä kolmanneksella 963:sta 955:een. Määräaikaisten harjoittelijoiden johdosta henkilöstön määrä nousi kesäkuukausina (kesäkuu 1010 henkilöä). Viimeisellä vuosikolmanneksella henkilöstön määrä laski ollen vuoden lopussa 966 henkilöä. 5 Sisältää kaikki palvelussuhteet, myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 6 Ei sisällä palkattomalla virkavapaalla olevia.

9 8(25) Taulukko 3. Henkilöstömäärän kehitys vuonna 2012, koko henkilöstö (Tahti) 7 Vuosi 2012 Henkilöitä, lkm Naiset, % Miehet, % Tammikuu ,0 36,0 Helmikuu ,1 35,9 Maaliskuu ,0 36,0 Huhtikuu ,4 36,6 Toukokuu ,4 36,6 Kesäkuu ,1 36,9 Heinäkuu ,0 37,0 Elokuu ,9 37,1 Syyskuu ,0 36,0 Lokakuu ,7 36,3 Marraskuu ,5 36,5 Joulukuu ,6 36,4 Taulukko 4: Henkilötyövuodet (Prima) Henkilöstö Henkilöstön määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna myös henkilötyövuosilla mitattuna. Henkilöstön (pl. haastattelijat) henkilötyövuosien määrä nousi 736 htv:een (2011: 710 htv) ja haastattelijoiden 128 htv:een (2011: 110). Henkilötyövuosien määrä yhteensä nousi vuoden aikana 820 htv:sta 864 htv:een. Yhteensä Haastattelijat (pl. haastattelijat) s 8 Toimintamenot Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Yhteensä Kuvassa 1 on henkilöstön lukumäärät tulosyksiköittäin ja haastattelijat vuosien lopussa. Luvuissa ei ole mukana palkattomilla virkavapailla olevia. Kuvassa 2 on henkilötyövuosien kehitys tulosyksiköittäin ja haastattelijat vuosina Ei sisällä palkattomalla virkavapaalla olevia. 8 Haastattelijoiden henkilötyövuosien laskentakäytäntöjä on vuoden 2012 osalta tarkennettu siten, että htv:t perustuvat pelkästään laskentakohteen rahoituslähteeseen. 9 Henkilötyövuodet ovat Prima-järjestelmästä. Primasta siirretään joka kuukausi palvelussuhdetietoja Valtiokonttorin ylläpitämään Tahti-järjestelmään. Tahtista saatavia henkilötyövuosilukuja ei tässä yhteydessä käytetä, koska Tahtista saatavat htv-luvut vuosilta 2007 (880 htv), 2008 (898 htv), 2009 (857 htv), 2010 (821 htv), 2011 (806 htv) ja 2012 (847 htv) ovat virheellisiä. Virheet ovat johtuneet mm. Tahtissa olleista virheellisistä poimintamäärittelyistä sekä siitä, että Primassa tehdyt muutokset ja korjaukset eivät siirry taannehtivasti Tahtiin. Tahti-palvelu ei myöskään tee virastokohtaisia korjausajoja. 10 Henkilötyövuosien määrä on toimintakertomuksen mukainen. Ero vuoden 2011 toimintamenoja koskevien htv:ien kohdalla johtuu pyöristyksistä.

10 9(25) Kuva 1. Henkilöstön lukumäärä tulosyksiköittäin ja haastattelijat, koko henkilöstö (Tahti) Kuva 2. Henkilötyövuosien määrä tulosyksiköittäin ja haastattelijat, koko henkilöstö (Prima) 2. Henkilöstörakenne Palvelussuhteen laatu, laji ja koko-/osa-aikaisuus Vuoden 2012 lopussa naisten osuus henkilöstöstä oli 63,6 % ja miesten osuus 36,4 % (valtio: naisia 48,4 %, miehiä 51,6 %). Vakinaisessa palvelussuhteessa työskenteli 95,2 % henkilöstöstä. Määräaikaisten 11 osuus henkilöstöstä vuoden lopussa oli 4,1 % (TK 2011: 3,8 %; valtio 2012: 11,1 %). Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteet ovat sijaisuus, työn luonne (esim. määräaikainen projekti tai tilapäinen ruuhka-apu), harjoittelu ja työllisyyden hoito- 11 Määräaikaiset pois lukien harjoittelijat ja työllisyyden hoitovaroin palkatut

11 10(25) varoin palkkaaminen. Määräaikaisten naisten osuus naisten yhteismäärästä oli 3,1 % (TK 2011: 3,8 %; valtio 2012: 13,7 %). Kaikkien määräaikaisissa viroissa tai tehtävissä toimivien osuus henkilöstöstä vuoden lopussa oli 4,8 % (TK 2011: 4,5 %; valtio 2012: 13,7 %). Virkasuhteisia oli 57,2 % (2011: 55,9 %) ja työsopimussuhteisia 42, 8 % (2011: 44,1 %). Kokoaikaisen henkilön osuus vuoden lopussa oli 71,8 % (2011: 70,3 %) ja osa-aikaisten osuus 28,2 % (2011: 29,7 %). Valtiolla oli kertomusvuonna kokoaikaisia 93,7 % ja osa-aikaisia 6,3 %. Työsopimussuhteisten ja osa-aikaisten osuus Tilastokeskuksessa on valtioon verrattuna korkeampi, koska haastattelijat, joita on noin 20 % henkilöstöstä, työskentelevät työsopimussuhteessa osa-aikaisina tuntityöntekijöinä. Muita kuin haastattelutyötä tekeviä osa-aikaisia oli kertomusvuonna 105 henkilöä (taulukko 8). Taulukko 5. Vakinaiset ja määräaikaiset, koko henkilöstö (Tahti) Vakinaiset Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Määräaikaiset Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Harjoittelijat ja työllistetyt 960 (96,1 %) (3,9 %) TK yhteensä (96,6 %) (3,4 %) (97,0 %) (3,0 %) (95,5 %) (4,5 %) (95,2 %) (4,8 %) (100 %) Taulukko 6. Palvelussuhteen laatu, koko henkilöstö (Tahti) lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Virkasuhteiset , , , , ,2 Työsopimussuhteiset , , , , ,8 TK yhteensä , , , , ,0 Taulukko 7. Henkilöstön koko-/osa-aikaisuus sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. Koko-aikainen Osa-aikainen väh. 20 t/vko alle 20 t/vko TK yhteensä Miehet/ naiset, % 34,8 65,2 100,0 34,3 65,7 100,0 34,4 65,6 100,0 36,1 63,9 100,0 36,4 63,6 100,0 Taulukko 8. Osa-aikaisuuden perusteet, henkilöitä (lkm) koko vuonna, pl. haastattelijat (Prima) lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Osa-aikaeläke ja osatyökyvyttömyyseläke 50 54, , , , ,0 Osittainen virkavapaa 18 19, , , , ,9 Osittainen hoitovapaa 23 25, , , , ,1 Yhteensä , , , , ,0

12 11(25) Tehtävätasot Palkkausjärjestelmäpohjaisen VPL-luokituksen 12 mukaan 51,2 % (2011: 48,5 %) tilastokeskuslaisista työskenteli asiantuntijatehtävissä (huippu-, erityis- ja asiantuntijatehtävät) ja 40,3 % (2011: 42,8 %) toimeenpanevissa tehtävissä. Johto- ja esimiestehtävissä oli 6,7 % henkilöstöstä (2011: 7,0 %). Naisten osuus johdosta oli 50,0 % (valtio: 35,3 %). Tehtävien vaativuudenarvioinnin mukainen pisteytys vaikuttaa siihen, miten tehtävät sijoittuvat taulukossa 9 oleville tehtävätasoille. Tästä syystä VPL-luokituksen mukaiset johtamistyötä sekä esimies- ja työnjohtotöitä tekevien lukumäärät (yht. 65 henkilöä) eroavat Tilastokeskuksen esimieslistan mukaisesta määrästä (yht. 64 henkilöä vuonna 2012, taulukko 11). Tilastokeskuksen henkilöstön (pl. haastattelijat) sijoittuminen viraston palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuusryhmiin on kuvattu taulukossa 10. Taulukko 9. Henkilöstö tehtävätasoittain 13 sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Tehtävätaso M N Yht % M N Yht % M N Yht % M N Yht % M N Yht % Johtotason työt , , , , ,2 Esimies- ja , , , , ,5 työnjohtotyöt Huippuas.tuntijatyöt , , , , ,3 Erityisasiantuntijatyöt , , , , ,7 Asiantuntijatyöt , , , , ,2 Toimeenpanevat , , , , ,3 työt Ei luokiteltu , , , , ,8 Yhteensä Taulukko 10. Henkilöstön sijoittuminen viraston palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuusryhmiin (vry), pl. haastattelijat (Prima) Vry % 14 2 % 14 2 % 17 2 % 21 3 % Vry % % % % % Vry % % % % % Vry % % % % % Vry % % % % % Ei vry:tä % 28 4 % 23 3 % 27 3 % 27 3 % Henkilöstö, pl. haastattelijat % % % % % 12 Tahti-järjestelmän sisältämän Valtion palkkatilastointiluokituksen (VPL) mukainen luokitus. Työt luokitellaan työn sisällön mukaan tilastoperheisiin ja työn vaikeusasteluokkaan tilasto-perheen sisällä. Lisäksi VPL sisältää tehtävätasoluokituksen, josta ilmenee työn esimies-/johtamistehtäväluonne sekä määrittelyn mille organisaatiotasolle työ virastossa sijoittuu. 13 Tahti-järjestelmän sisältämän Valtion palkkatilastointiluokituksen (VPL) mukainen luokitus. 14 Palkkausjärjestelmän ulkopuoliset, kuten johtajat, työnantajavirkamiehet ja muut, joilla on euromääräinen palkka.

13 12(25) Taulukko 11. Johtajat ja esimiehet sukupuolen mukaan (Tilastokeskuksen esimieslista) Johtajat 15 (%) N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht (46,7) (100) (53,8) (46,2) (100) (46,2) (53,8) (100) (46,2) (53,8) (100) (50,0) (50,0) (100) 8 (53,3) (Valtio; naisia (%) johdosta 16 ) Muut esimiehet 17 (%) (31,0) 33 (52,4) 30 (47,6) 63 (100) (33,9) 30 (50,8) 29 (49,2) 59 (100) (38,2) 28 (46,7) 32 (53,3) 60 (100) (34,5) 29 (50,0) 29 (50,0) 58 (100) 25 (48,1) 27 (51,9) 52 (100) (Valtio; naisia (%) esimiehistä) Yhteensä (%) Johdon osuus koko henkilöstöstä, % (ml. haastattelijat) (25,3) 41 (52,6) 37 (47,4) 78 (100) 1,4 (27,3) 37 (51,4) 35 (48,6) 72 (100) 1,3 (28,1) 34 (46,6) 39 (53,4) 73 (100) 1,3 (23,4) 35 (49,3) 36 (50,7) 71 (100) 1,3 31 (48,4) 33 (51,6) 64 (100) 1,2 (Valtio; johdon %- osuus henkilöstöstä) (2,3) (1,8) (1,8) (1,9) (1,7) Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli 48,5 vuotta (2011: 48,9 v.). Se on laskenut kahden viime vuoden aikana 1 vuodella. Vähintään 45-vuotiaita oli 63,8 % (2011: 65,2 %). Suurin ikäryhmä oli vuotiaat, joita oli 35,2 % (2011: 38 %). Alle 35-vuotiaita oli 17,5 % (2011: 17,7 %). Naisia oli enemmän kuin miehiä kaikissa ikäryhmissä. Taulukko 12. Henkilöstön ikärakenne, koko henkilöstö (Tahti) Ikäluokka, v. lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % ,2 13 1,4 10 1,1 19 2,0 10 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 10 1,0 12 1,3 21 2,2 26 2,7 TK yhteensä , , , , ,0 Keski-ikä, v. Naiset/ Miehet (valtio, keski-ikä) Väh. 45-vuotiaita, % (valtio) 48,1 v (44,0) 65,5 % (50,5) 49,5 v 50,3/ 48,0 (44,0) 67,8 % (50,5) 49,3 v 50,2/ 47,7 (45,1) 66,4 % (54,7) 48,9 v 50,0/ 46,9 (45,7) 65,2 % (55,3) 48,5 v 49,6/46,5 (45,9) 63,8 % (56,2) Taulukko 13. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan vuonna 2012, koko henkilöstö (Tahti) Ikäluokka, vuotta Miehet % Naiset % Yhteensä % ,0 % 7 70,0 % ,0 % ,5 % 85 53,5 % ,0 % ,6 % ,4 % ,0 % ,8 % ,2 % ,0 % ,1 % ,9 % ,0 % ,5 % 16 61,5 % ,0 % TK yhteensä ,4 % ,6 % ,0 % 15 Ylin johto, tulosjohtajat ja muut johtajat 16 Valtion vertailutiedot Tahtista 17 Vastuualueiden esimiehet ja tulosjohtajien sijaiset

14 13(25) Koulutusrakenne Koko henkilöstön koulutustasoindeksi oli noussut 5,3:een (2011: TK 5,2, valtio 2012: 5,2). Pelkän yleissivistävän koulutuksen saaneiden osuus on laskenut tasaisesti viiden vuoden aikana noin 22 %:sta 18 %:iin. Samoin ilman luokitustietoa olleiden osuus oli laskenut noin 7 %:sta 6 %:iin. Humanistisen ja taidealan koulutuksen saaneiden osuus oli noussut edellisvuosiin nähden noin 4 %:sta 5 %:iin ja kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutuksen osuus noin 47 %:sta miltei 49 %:iin. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus oli noussut noin 51 %:sta 55 %:iin (valtio 2012: 43,3 %). Tutkijakoulutuksen (lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon) suorittaneita oli edellisvuoden tavoin 3,7 % henkilöstöstä (valtio: 4,4 %). Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 67,7 % henkilöstöstä (2011: 64,8 %). Taulukko 14. Koulutusaste sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Koulutusaste M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % Perusaste , , , , ,8 Keskiaste , , , , ,6 Alin korkea-aste , , , , ,7 Alempi korkeakouluaste , , , , ,5 Ylempi korkeakouluaste , , , , ,8 Tutkijakoulutusaste , , , , ,7 Ei luokitusta tai tuntematon koulutusaste , , , , ,9 TK yhteensä Koulutustasoindeksi TK (valtio) 6,0 4,9 5,3 (5,3) 5,9 4,8 5,2 (5,3) 5,9 4,9 5,2 (5,1) 5,8 4,9 5,2 (5,1) 5,8 5,1 5,3 (5,2) Taulukko 15. Koulutusala sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Koulutusala M N Yht % M N Yht % M N Yht % M N Yht % M N Yht %..... Yleissivistävä koulutus , , , , ,2 Kasvatustieteellinen ja , , , , ,4 opettajankoulutus Humanistinen ja taidealan , , , , ,3 koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatiet , , , , ,8 koulutus Luonnontieteellinen , , , , ,8 koulutus Tekniikan koulutus , , , , ,0 Maa- ja metsätalousalan , , , , ,2 koulutus Terveys- ja sosiaalialan , , , , ,0 koulutus Palvelualojen koulutus , , , , ,4 Ei luokitusta tai , , , , ,9 tuntematon koulutusala TK yhteensä

15 14(25) 3. Työajan käyttö Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta vuonna 2012 oli 76,8 %. Edellisvuoteen nähden vuosilomaan käytetty työaika oli laskenut 0,5 prosenttiyksiköllä, opiskeluun käytetty työaika noussut 0,2 prosenttiyksiköllä ja palkallisiin virkavapauksiin käytetty työaika laskenut 0,1 prosenttiyksiköllä. Taulukko 16. Työajankäyttö päivinä, pl. haastattelijat (STOJ) Kokonaistyöaika Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) (100 %) (77,0 %) (15,0 %) (3,1 %) (4,9 %) (100 %) (76,8 %) (15,9 %) (2,7 %) (4,6 %) (100 %) (76,1 %) (16,3 %) (2,9 %) (4,7 %) (100 %) (76,4 %) (15,6 %) (3,3 %) (4,7 %) (100 %) (76,8 %) (15,1 %) (3,5 %) (4,6 %) Ylityöt Ylitöiden määrä 18 Tilastokeskuksessa on edelleen pieni. Rahana korvatun ylityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli pysynyt 0,2 %:ssa (TK 2011: 0,2 %; valtio 2012: 1,0 %). Muun kuin rahana tai ylityövapaana korvatun säännöllisen työajan ylittävän ylimääräisen työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli laskenut 0,6 %:iin (TK 2011: 0,7 %; valtio 2012: 0,1 %). Pitkät virkavapaudet Seuraavassa taulukossa on yleisimmillä virkavapailla olleiden henkilöiden määriä vuoden lopussa ja koko vuonna. Sekä palkallisen että palkattoman äitiys- ja isyysvapaan käyttö lisääntyi edellisvuoteen nähden. Vuorotteluvapaalla olleiden määrä nousi 16:een (2011: 10 henkilöä). Toisen työnantajan palveluksessa olleiden määrä laski 15:sta 8 henkilöön. 18 Lähde: Tahti

16 koko vuonna koko vuonna koko vuonna koko vuonna koko vuonna 15(25) Taulukko 17. Yleisimmät pitkät virkavapaudet, henkilöitä (lkm) ja koko vuonna, pl. haastattelijat (Prima) Äitiys- ja vanhempainvapaa (palkallinen) Äitiysvapaa (palkaton) Isyysvapaa (palkallinen) Isyysvapaa (palkaton) Vanhempainvapaa (palkaton) Hoitovapaa (palkaton) Vuorotteluvapaa Kansalliset asiantuntijat EU, YK jne. palveluksessa Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ Työvoimakustannukset Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2012 henkilöstökulut nousivat edellisvuoteen nähden noin kolmella miljoonalla eurolla. Kuitenkin henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista laski prosenttiyksiköllä 78 %:sta 77 %:iin. Henkilötyövuoden hinta oli (valtio: ). Taulukko 18. Henkilöstökulut 19 rahoituslähteittäin, koko henkilöstö Toimintamenot ja yhteisrahoitteinen toiminta Maksullinen toiminta Palkat ja sivukulut yhteensä, euroa Muut välilliset työvoimakustannukset Henkilöstökulut yhteensä, euroa Henkilötyövuoden hinta, euroa 21 (valtio 22 ) (48 796) (51 434) (52 948) (54 275) (56 537) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista 77 % 77 % 77 % 78 % 77 % Palkkauskustannukset poissaoloittain Henkilöstön (pl. haastattelijat) palkallisista poissaoloista vuosilomien määrä nousi edellisvuoteen nähden, joskin viiden vuoden tarkastelujaksolla niiden määrä on ollut laskeva. Loma- ja säästövapaiden sekä äitiys- ja isyysvapaiden määrä on kasvanut. Sairauksista, työtapaturmista ja kuntoutuksista sekä opintovapaista johtuneiden poissaolojen määrä on vaihdellut vuosittain. Kansainvälinen harjoittelu on loppunut. Muiden palkallisten poissaolopäivien määrä (esim. merkkipäivät) on pysytellyt 19 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksu-palautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. Tiedot TK:n kirjanpidosta. 20 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 21 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä 22 Valtion vertailutiedot Tahtista.

17 16(25) vuosittain päivän välillä. Palkallisista poissaoloista aiheutuneet kustannukset ovat vaihdelleet 6,2:sta 6,7 miljoonaan euroon vuodessa. Taulukko 19. Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 23 Kalenteripäiväripäiväripäiväripäiväripäivää Euroa Kalente- Euroa Kalente- Euroa Kalente- Euroa Kalente- Euroa Vuosiloma Lomaraha- ja säästövapaa Sairausloma Työtapaturma Kuntoutus Äitiys- ja isyysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kv-harjoittelu Muut palkalliset poissaolot Yhteensä Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Vuoden 2012 matkustusmenot kasvoivat edellisvuodesta noin eurolla. Menot kasvoivat koko henkilöstön, mukaan lukien haastattelijoiden osalta. Vuonna 2012 tilastokeskuslaiset tekivät yhteensä ulkomaan 558 virkamatkaa, joista 55 % oli EU-kokousmatkoja. Ulkomaan virkamatkoja oli 49 enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti YK:n ja OECD:n kokousmatkoja tehtiin edellisvuotta enemmän. Taulukko 20. Matkustusmenot 24, koko henkilöstö Ulkomaan ja kotimaan matkat Haastattelijoiden matkat Yhteensä, euroa Taulukko 21. Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Tilastokeskuksen matkakortisto) EU-kokoukset YK:n ja OECD:n kokoukset Pohjoismaiset kokoukset Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin Konsultointimatkat Muut Yhteensä Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. 24 Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.

18 17(25) B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Vuoden 2013 tammikuussa toteutettiin henkilöstökysely koskien vuotta Henkilöstökyselyyn vastattiin edellisvuotta vilkkaammin: vastausprosentti nousi 76,5:een (2012: 73,0 %). VMBaron työtyytyväisyysindeksi pysyi edellisvuoden tasolla, ollen 3,48. Indeksejä tarkasteltaessa ei suuria muutoksia tapahtunut kuin tiedon kulussa, joka laski 0,09 yksikköä. Tiedon kulku -kokonaisuudessa molemmat väitteet, eli tyytyväisyys sisäiseen viestintään ja tiedonkulkuun sekä avoimuuteen asioiden valmistelussa laskivat (-0,09). Työolot -indeksi pysyi samana: vaikka tyytyväisyys työtiloihin ja välineisiin laski (-0,09), kaikki muut osion väitteet saivat hieman viime vuotta paremman arvion, erityisesti jaksaminen ja energisyys, joka nousi 0,06:lla. Työn haastavuuteen ja työn innostavuuteen oltiin hieman edellisvuotta tyytyväisempiä (+0,07), samoin tavoitteiden selkeyteen (+0,06). Sen sijaan tyytyväisyys kehityskeskusteluiden toimivuuteen osaamisen kehittämisessä laski (-0,07). Tilastokeskuksen henkilöstön työtyytyväisyys on edelleen jossain määrin korkeammalla tasolla kuin valtiolla keskimäärin. Tilastokeskuksen kokonaisindeksi (3,48) on muita käytettävissä olevia vertailuryhmiä (valtio 3,39; Valtiovarainministeriön hallinnonala 3,40; tutkimustoiminta 3,42) korkeampi. Taulukko 22. Työtyytyväisyysindeksi 25, koko henkilöstö Johtaminen (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,39 (3,33) (3,39) 3,39 (3,37) (3,39) 3,40 (3,35) (3,36) 3,47 (3,40) (3,39) Työn sisältö ja haasteellisuus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Palkkaus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Kehittymisen tuki (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työilmapiiri ja yhteistyö (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työolot (Valtio) (VM:n hallinnonala) Tiedon kulku (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työnantajakuva (Valtio) (VM:n hallinnonala) Yhteensä (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,65 (3,66) (3,68) 2,92 (2,76) (2,86) 3,27 (3,21) (3,33) 3,62 (3,64) (3,64) 3,68 (3,46) (3,62) 3,11 (3,06) (3,19) 3,44 (3,15) (3,35) 3,41 (3,32) (3,40) 3,68 (3,69) (3,67) 2,92 (2,83) (2,93) 3,23 (3,24) (3,32) 3,65 (3,70) (3,65) 3,69 (3,50) (3,58) 3,10 (3,07) (3,18) 3,37 (3,19) (3,34) 3,41 (3,36) (3,40) 3,69 (3,64) (3,62) 2,91 (2,80) (2,89) 3,22 (3,16) (3,17) 3,71 (3,69) (3,66) 3,78 (3,54) (3,63) 3,19 (3,02) (3,12) 3,48 (3,19) (3,31) 3,44 (3,34) (3,37) 3,69 (3,66) (3,63) 2,99 (2,85) (2,89) 3,26 (3,17) (3,21) 3,74 (3,72) (3,69) 3,77 (3,57) (3,65) 3,24 (3,10) (3,15) 3,54 (3,23) (3,35) 3,48 (3,37) (3,40) 3,45 (3,47) (3,41) 3,74 (3,77) (3,70) 2,99 (2,86) (2,88) 3,23 (3,20) (3,22) 3,77 (3,77) (3,72) 3,77 (3,59) (3,67) 3,15 (3,08) (3,15) 3,56 (3,28) (3,36) 3,48 (3,40) (3,41) 25 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat). VM:n Baron vertailutiedoissa oli tammikuussa 2013 noin vastausta valtionhallinnosta.

19 18(25) Lisäosio organisaation uudistamishankkeesta Henkilöstökyselyyn oli liitetty lisäosio, jolla seurataan organisaation uudistamishankkeen onnistumista. Siinä kysytään onnistuneen muutoksen tukipilareista eli luottamuksesta, tiedottamisesta, osallistumismahdollisuuksista ja muutostuesta. Lisäosio tulee olemaan henkilöstökyselyssä myös vuosina 2014 ja Kysyttäessä, miten vastaaja arvioi muutoksen koskettaneen tai tulevan koskettamaan häntä lähivuosina, noin 9 % arvioi toimenkuvassaan tapahtuneen viimeisen vuoden aikana olennaisia muutoksia ja 20 % arvioi muutoksia tulevan tapahtumaan 1-2 vuoden kuluessa. Vastaajista 53 % arvioi etteivät muutokset olennaisesti kosketa heitä/työtehtäviä ja 18 % ei osannut sanoa. Lisäksi asteikolla 1 5 arvioitiin, miten ylin johto (2,84) ja lähiesimiehet (3,18) olivat tiedottaneet ja tukeneet henkilöstöä muutoksessa. Arvio siitä, että johto tietää, miten ja miksi muutos tulee toteuttaa, muutos on perusteltua ja että johtoon voi luottaa, jäi hiukan alle kolmen (2,95). Lisäosion alimman arvion saivat väitteet, jotka koskivat henkilöstön osallistumista muutokseen (2,38). 6. Sairastavuus ja työtapaturmat Sairaustapausten määrä oli vähentynyt edellisvuoteen nähden, mutta sairauspoissaolopäivien määrä oli lisääntynyt. Lyhyiden 1-3 päivää kestävien sairauspoissaolojen osuus sairaustapauksista oli vähentynyt (2012: 73,3 %, 2011: 76,9 %), mutta sitä pidempien lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna. Poissaolojen pituus yhtä sairaustapausta kohden oli myös noussut 4,1 työpäivästä 4,5:een työpäivään. Kuitenkin sairaustapausten määrä henkilöä kohti oli laskenut 3,2:stä 3,0:aan, samoin sairaustapaukset henkilötyövuotta kohti 2,7:sta 2,5:een. Pitkien, yli 46 päivää kestävien sairauspoissaolojen määrä oli pysynyt jokseenkin samana edellisvuoteen nähden. Diacor Terveyspalvelut Oy:n mukaan Tilastotalossa työskentelevien yleisimmät sairauspoissaolojen syyt vuonna 2012 olivat hengityselinsairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt ja kasvaimet. Suomen Terveystalo Oy:n, joka tuottaa haastattelijoiden työterveyspalveluja, mukaan yleisimmät sairauspoissaolojen syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden häiriöt ja infektiot. Sairauksista johtuvia käyntejä työterveyshuollossa henkilötyövuotta kohden (koko henkilöstö) oli 5,0 käyntiä/htv (2011: 5,2; valtio 2012: 3,9/ htv). Vuonna 2009 aloitettuja suunnattuja työpaikkaselvityksiä ja terveystarkastuksia oli kertomusvuoden loppuun mennessä tehty yhdeksässä yksikössä kymmenestä. Yli 30 päivää kestävien sairauspoissaolojen ilmoittaminen työterveyshuoltoon on uudistetun varhaisen tuen ohjeen mukainen menettely, joka astui voimaan kesäkuussa.

20 19(25) Taulukko 23. Sairauspoissaolot (palkalliset ja palkattomat), koko henkilöstö (Tahti) Sairauspoissaolot, kesto työpäivinä 1 päivä päivää päivää päivää päivää päivää päivää yli 130 päivää Sairaustapauksia yhteensä, kpl Sairauspoissaolopäiviä yhteensä Sairauspoissaolojen pituus, työpv/ tapaus (valtio) 4,6 (4,9) 3,9 (4,9) 4,2 (4,8) 4,1 (4,9) 4,5 (4,6) Sairaustapauksia/ hlö 3,1 3,1 3,1 3,2 3,0 Työpäivää/ hlö 14,0 12,0 12,9 12,8 13,7 Sairaustapauksia/ htv 26 2,5 2,6 2,6 2,7 2,5 Sairauspoissaolot, työpäivää/ htv (valtio) 11,5 (9,8) 10,0 (8,6) 10,7 (9,7) 11,3 (9,7) 11,3 (9,3) Lyhyiden (1-3 pvää) sairaustapausten osuus kaikista sairaustapauksista (valtio) 76,5 % (73,4 %) 77,3 % (74,4 %) 76,8 % (76,4 %) 76,9 % (75,1 %) 73,3 % (76,2 %) Työtapaturmapoissaoloja (6 tapausta) oli viime vuonna selvästi vähemmän kuin edellisvuonna (20 tapausta). Tapaturmapoissaolopäivien määrä laski 45:een eli kymmenesosaan edellisvuoden määrästä (462 pv). Työtapaturmapoissaolojen pituus eli työpäivien määrä tapausta kohti laski noin 8 työpäivään. Työtapaturmatapauksia henkilötyövuotta kohden oli edelleen nolla. Pääosa tilastokeskuslaisten työtapaturmista tapahtuu työmatkalla eli kodin ja työpaikan välillä. Taulukko 24. Työtapaturmapoissaolot (palkalliset ja palkattomat), koko henkilöstö (Tahti) Työtapaturmapoissaolot, kesto työpäivinä 1 päivä päivää päivää päivää päivää päivää päivää yli 130 päivää Työtapaturmatapauksia yhteensä, kpl Työtapaturmapoissaolopäiviä yhteensä Työtapat.poissaolojen pituus, työpv/ tapaus (valtio) 17,7 (14,1) 8,6 (15,3) 16,0 (14,9) 23,1 (14,9) 7,5 (13,8) Tapauksia/ hlö 1,5 1,1 1,4 1,1 1,0 Työpäivää/ hlö 26,5 9,2 22,8 25,7 7,5 Työtapaturmatapauksia/ htv 27 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Työtapaturmapoissaolot, työpäivää/ htv (valtio) 0,2 (0,3) 0,1 (0,3) 0,4 (0,4) 0,6 (0,4) 0,1 (0,4) 26 Henkilötyövuodet Primasta. 27 Henkilötyövuodet Primasta.

21 20(25) 7. Vaihtuvuus Henkilöstöpoistuma Henkilöstön poistuma kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Haastattelijoiden poistuma oli 12 henkilöä ja muiden kuin haastattelijoiden 126 henkilöä eli yhteensä 138 henkilöä (2011: 104). Toisen työnantajan palvelukseen siirtyneitä oli 16. Eläkkeille siirtyi 38 henkilöä. Taulukko 25: Henkilöstöpoistuma 28, koko henkilöstö (ehrminfo) Toisen työnantajan palvelus Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuollut Muu syy TK yhteensä Taulukko 26: Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma, koko henkilöstö (ehrminfo) Lähtövaihtuvuus 31 Henkilöstö, pl. haastattelijat (valtio 32 ) Luonnollinen poistuma 33 Henkilöstö, pl. haastattelijat (valtio) 2,4 % 1,4 % 5,0 % 3,8 % 1,8 % 1,1 % 4,5 % 3,9 % 1,6 % 1,5 % (0,3 %) 6,2 % 5,8 % (2,1 %) 1,4 % 1,2 % (0,5 %) 4,3 % 4,7 % (3,1 %) 1,7 % 1,3 % 5,2 % 5,3 % Ulkoinen rekrytointi Kertomusvuonna Tilastokeskuksen henkilöstömäärä nousi, mikä tarkoitti vilkasta rekrytointia. Ulkoisessa rekrytoinnissa oli avoinna 64 pysyvää tai pidempiaikaista tehtävää (2011: 63). Hakemuksia tuli miltei tuhat. Hakemuksia tehtävää kohti oli 15 kpl (2011: 18,8 kpl). Tilastokeskuksen ulkopuolelta rekrytoitiin vuonna 2012 enemmän uusia henkilöitä kuin edeltävinä neljänä vuonna. Vakinaisia rekrytoitiin 57 ja määräaikaisia 86 eli yhteensä 143 henkilöä. Näistä haastattelutehtäviin tuli 36 henkilöä. Vakinaisiin tehtäviin tulleista naisia (38 naista) oli kaksi kertaa enemmän kuin miehiä (19 miestä). Määräaikaisten sukupuolijakauma oli tasaisempi (miehiä 44 ja naisia 42) Uusia henkilöitä perehdytettiin työtehtäviin omissa työyhteisöissä ja TIKOkoulutuksessa. Myös harjoittelijoille, joita oli 38, järjestettiin perehdytyspäivät sekä Tilastokeskuksen että valtionhallinnon taholta. 28 Henkilöstön poistuma eroilmoituksen syykoodin mukaan luokiteltuna. 29 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen sisältää myös itsenäiseksi elinkeinon harjoittajaksi siirtymisen. Luvuissa on mukana sekä pysyvästä että määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneet. 30 Muu syy on yleensä määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista eronneista on harjoittelijoita. Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet eron syytä. 31 Lähtövaihtuvuus: toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden lukumäärä on jaettu ed. vuoden lopun henkilöstön lukumäärällä. 32 Valtion vertailutiedot Tahtista. 33 Luonnollinen poistuma: eronneet, eläkkeelle siirtyneet ja kuolleet lukuun ottamatta ryhmää muu syy on jaettu ed. vuoden lopun lukumäärällä.