Tilastokeskuksen

Transkriptio

1 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös

2 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Rekrytointi ja vaihtuvuus...2 Hyvinvointi... 3 Henkilöstötutkimus...3 Työsuojelu...3 Kuntoutus ja liikunta...4 Työterveyshuolto...4 Palkitseminen... 4 Johtaminen... 5 Yhteenveto henkilöstötilinpäätöksestä... 6 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 7 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstömäärä a. Henkilöstön lukumäärä...7 1b. Henkilötyövuodet Henkilöstörakenne a. Henkilöstön sukupuolijakauma...9 2b. Palvelussuhteen laatu c. Henkilöstön ikärakenne d. Henkilöstön koulutusrakenne Työajan käyttö a. Työajankäyttö päivinä b. Pitkät virkavapaudet Työvoimakustannukset a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin b. Palkkauskustannukset poissaoloittain c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat...17 B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO Työtyytyväisyys Sairastavuus ja työtapaturmat Vaihtuvuus a. Henkilöstöpoistuma b. Rekrytointi c. Sisäinen liikkuvuus d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Pätevyys a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat...22 C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Koulutus- ja kehittämismenot Työpaikkaliikunta Kuntoutus Työterveyshuolto D. KANNUSTAVA PALKINTA E. TULOKSET Asiakastyytyväisyys... 25

3 2 I HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö vuonna 2005 Määrä ja rakenne Osaaminen Tilastokeskuksen henkilöstöjohtaminen perustuu Henkilöstö 2010-ohjelmaan, joka on johdettu toimintastrategiasta. Tulevien vuosien henkilöstövoimavarojen hallinta perustuu Tilastokeskuksen henkilöstösuunnitelmaan vuosille , joka liittyy ko. vuosia koskevaan toiminnan suunnitteluun valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Vuoden 2005 lopussa Tilastokeskuksen palveluksessa oli yhteensä 1097 henkilöä (2004: 1070) ja henkilötyövuosien määrä oli 932 (2004: 890). Henkilöstön määrä oli edelliseen vuoteen verrattuna noussut. Vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön osuus oli noin 90 % (2004: 89 %). Määräaikaisia (pois lukien työllisyysvaroin palkatut, harjoittelijat ja tuntipalkkaiset) oli vuoden lopussa 8 %. Harjoittelijoiden ja työllistämistuella palkattujen osuus Tilastokeskuksen kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä vuoden 2005 lopussa oli 2 %. Kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä virkasuhteisia oli 69 %, naisten osuus oli 60 % ja keski-ikä oli noin 46 vuotta. 45-vuotiaiden ja vanhempien osuus oli 58 %. Haastattelijoiden määrä vuoden 2005 lopussa oli 221 henkilöä (2004: 217). Haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä oli 122 (2004: 116). Tulosyksiköiden henkilöstön kehittämissuunnitelmien pohjalta laadittu Henkilöstön kehittämissuunnitelma vuosille valmistui. Suunnitelmassa käsitellään Tilastokeskuksen osaamisstrategian pohjalta toteutettavia toimenpiteitä sekä Henkilöstö 2010-ohjelman edellyttämiä kehittämistoimenpiteitä osaamisen, työhyvinvoinnin, palkitsemisen sekä johtamisen osalta. Projektikoulutus kilpailutettiin. Henkilöstökoulutuksena toteutettiin kolmet tulokaspäivät, kouluttaja- ja esiintymisvalmennusta, ruotsin ja englannin kielen koulutusta, hankintatoimen juridiikkaa käsittelevää koulutusta, projektityön johtamisen perus- ja jatkokoulutusta sekä kielenkäytön koulutusta intratoimittajille ja julkaisujen tekijöille. Tietotekniikan opetusta tarjottiin myös runsaasti. Tilastokeskuksen ydinosaamisen eli tilastoosaamisen koulutusohjelman suunnittelu alkoi. Uusia perehdyttämisen menetelmiä ja välineitä otettiin käyttöön. Rekrytointi ja vaihtuvuus Vuonna 2005 rekrytoinnin kokonaisvolyymi laski edelliseen vuoteen verrattuna. Pysyviä tehtäviä oli haettavana vähemmän ja määräaikaisia miltei saman verran kuin edellisenä vuonna. Uusia työntekijöitä rekrytoitiin viraston ulkopuolelta vähemmän kuin edellisenä vuonna, joskin näistä rekrytoitiin vakituiseen palvelussuhteeseen enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijoiden määrä yhtä avointa tehtävää kohti oli edelleen yli 20. Kertomusvuoden alussa toteutettiin ensimmäinen ryhmärekrytointi. Sen tavoitteena oli edesauttaa Tuotantomalli-projektin mukaista kehittämistä palkkaamalla määräaikaisesti em. projektiin siirtyvien kokeneiden henkilöiden tilalle uusia hen-

4 3 kilöitä. Uudet asiantuntijat palkattiin pysyvään palvelussuhteeseen kuitenkin sillä oletuksella, että tehtävät voivat ensimmäisten palvelusvuosien jälkeen muuttua. Tilastokeskuksen rekrytoinnin suunnittelun ja toimenpiteiden taustalla vaikuttivat vuonna 2005 valtionhallinnon tuottavuuden kehittämishankkeet sekä henkilöstösuunnittelun linjaukset ja toimenpiteet, kuten palvelukeskushankkeet sekä henkilöstösuunnittelun tehostamispyrkimykset. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti rekrytoinnin toimenpiteillä tuettiin osaamisen turvaamista ja resurssisuunnittelun kehittämistä. Työnantajakuvan kehittämistä ja oppilaitosyhteistyötä tehostettiin mm. esittelemällä Tilastokeskusta työnantajana opiskelijatilaisuuksissa ja rekrytointimessuilla. Henkilöarviointipalvelun tuottajaksi kaksivuotiseksi sopimuskaudeksi valittiin kilpailutuksen perusteella Pib Personnel Oy. Korkeakouluharjoittelijoiden hakuprosessia uudistettiin. Vaihtuvuus oli vähäistä. Erityisesti luonnollinen poistuma oli edellisvuoteen nähden laskenut, sillä eläkkeelle siirtyneitä oli vähemmän. Hyvinvointi Tilastokeskuksen pitkä ja perinteikäs työkykyä ja -hyvinvointia ylläpitävä ja kehittävä työ palkittiin kertomusvuonna kunniamaininnalla Valtiokonttorin Kaikutyöhyvinvointikilpailussa. Henkilöstö 2010-ohjelma ja sen toteutumisen seurannan välineeksi koottu mittaristo osoittivat, että tulokset osaamisen, johtamisen, hyvinvoinnin ja palkitsemisen alueilla ovat kehittyneet myönteisesti. Vuonna 2005 tulosyksiköiden hyvinvointiryhmissä käsiteltiin henkilöstötutkimuksen tuloksia, järjestettiin yksiköiden teematilaisuuksia ja suunniteltiin kehittämistoimenpiteitä uudistumisen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Viraston yhteisessä työhyvinvointiryhmässä työstettiin työhyvinvoinnin mittarit Henkilöstö 2010-ohjelman seurantaa varten. Lisäksi suunniteltiin toimenpiteitä johtajien ja esimiesten fyysisen ja psyykkisen jaksamisen tukemiseksi. Myös vuoden lopulla valmistunutta tasa-arvosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään työhyvinvointiryhmässä. Henkilöstötutkimus Osittain uudistunut Henkilöstötutkimus toteutettiin tammikuussa 2005 käyttäen VM:n maksutonta sähköistä kyselysovellusta. Tutkimus sisälsi uudistetun työtyytyväisyysbarometrin sekä Tilastokeskuksen omat entiset kysymykset taustamuuttujineen. Barometrista saatiin ensi kertaa täysin vertailukelpoista tietoa valtiosektorilta. Omat kysymykset jatkoivat aikasarjaa tuloksista, joita on saatu vuodesta 1998 alkaen. Virastotason tulokset esiteltiin edellisten vuosien tapaan johtoryhmälle ja yhteistyötoimikunnalle sekä henkilöstölle tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa. Tulosyksiköt käsittelivät omat tuloksensa ja suunnittelivat tarvittavia kehittämistoimenpiteitä vuoden aikana. Henkilöstötutkimusta uudistamaan asetettiin työryhmä, joka vuoden aikana muokkasi kyselyn sisältöä Henkilöstö ohjelman tavoitteiden mukaisiksi sekä kilpailutti tulosten analysointiin hankittavat ulkopuoliset palveluntuottajat. Uudistettu kysely toteutettiin tammikuussa Työsuojelu Työsuojelutoimikunta kokoontui kertomusvuonna kahdeksan kertaa. Työsuojelutoimikunta käsitteli ergonomia-asioita työfysioterapeutin ergonomiaselvitysten ja optikkoliike Optiimi Oy:n työnäkötilaisuuden yhteydessä. Ergonomia oli myös vuosittaisen terveystoritapahtuman pääteema. Palo- ja pelastustoimen saralla järjestettiin ensiapukoulutuksen päivityskurssi sekä hälytys- ja sammutusjärjestelmi-

5 4 en huoltotoimia ja käyttökokeita. Lisäksi järjestettiin kaksi verenluovutustilaisuutta. Kuntoutus ja liikunta Työkykyä ylläpitävää toimintaa toteutettiin runsaan liikuntatoiminnan avulla yhteistyössä liikunta- ja kulttuuriyhdistys TIKU:n ja liikunnanohjaajan kanssa. Liikunnanohjaaja teki ikäryhmätarkastuksiin liittyviä terveyskuntomittauksia ja kehitti testipatteristoa työterveyshuollon kanssa. Tilasto- ja rajahaastattelijoiden sekä aluepalvelutoimistojen henkilökunnan liikuntaa tuettiin liikuntasetelein. Kansaneläkelaitos oli myöntänyt Tilastokeskukselle kaksi vuonna 2005 alkavaa Aslak-ryhmäkuntoutuskurssia. Kurssit toteutettiin viraston ja osallistujien, KE- LAn, työterveyshuollon ja kuntoutuslaitosten yhteistyönä. Lisäksi Tilastokeskuksen omalla rahoituksella toteutettiin kuusi tyky-ryhmää (työkykyä ylläpitävä toiminta). Työterveyshuolto Diacor Terveyspalvelut Oy jatkoi Tilastotalossa työskentelevien ja Medivire Työterveyspalvelut Oy tilasto- ja rajahaastattelijoiden työterveyshuollon palveluntuottajina toimien vuosittaisten toimintasuunnitelmien mukaisesti. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja sairaudenhoitopalvelujen tuottamisen lisäksi työterveyshuollon asiantuntijat raportoivat henkilöstön terveydentilasta viraston johtoryhmälle ja työsuojelutoimikunnalle, osallistuivat työsuojelutoimintaan sekä kuntoutuksen ja muiden työhyvinvointihankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, tarkistivat työpisteiden ergonomiaa sekä osallistuivat viraston työhyvinvointitapahtumiin. Alkuvuonna otettiin käyttöön ikäryhmätarkistukseen sisältyvä sähköinen Voimavarat työssä -kysely. Työpaikkaterveydenhuollon opas uudistettiin kesällä. Kuten aikaisempinakin vuosina syksyllä tarjottiin mahdollisuus henkilöstölle maksuttomaan influenssarokotukseen. Palkitseminen Vuoden aikana käytiin useita neuvotteluja viraston ja sen ammattijärjestöjen edustajien välillä uutta palkkausjärjestelmää koskevan keskustason mallisopimuksen heijastusvaikutuksista viraston palkkausjärjestelmään. Uusia sopimuksia ei kuitenkaan tehty. Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin kehittämistyö (HETAK) ja tulospalkkauksen (TUPA) käyttöönoton valmistelu jatkuivat. HETAKin rinnalla kehitettiin esimiesten henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin kriteerejä ja arvioinnin menettelytapoja (ESTAK). SEKEssä (palkkausjärjestelmän seurannan ja kehittämisen työryhmä) seurattiin palkkakilpailukykyä viraston, Palkkavaaka-järjestelmän ja valtion palkkatilastotietojen perusteella. Tilastokeskus julisti joulukuussa sisäisen laatupalkintokilpailun, jossa palkitaan viraston yhtenäisyyttä ja strategian toteutumista tukevia innovaatioita, toimintatapoja ja hankkeita, kuten esimerkiksi prosessien parantaminen, tuotekehitysideat, tai tietojärjestelmien laadun kehittäminen. Palkintolautakunta tekee palkintoehdotukset pääjohtajalle, joka valitsee kilpailun voittajan vuonna Maaliskuun lopulla henkilöstölle järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus tilinpäätöksen ja henkilöstötutkimuksen tuloksista ja nautittiin kakkukahvit. Viraston

6 5 140 vuoden ikää juhlistettiin syksyn alussa koko henkilökunnan risteilyllä Tallinnaan. Finlandia-talossa järjestettiin lokakuussa 140-vuotisjuhlaseminaari kunniavieraille. Itsenäisyyspäivänä tasavallan presidentti myönsi 11 tilastokeskuslaiselle kunniamerkin. Joulukuussa pääjohtaja tarjosi henkilöstölle jouluglögit. Johtaminen Tilastokeskuksen johtoryhmä, johon kuuluu myös henkilöstön edustaja, käsitteli kertomusvuoden aikana strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen ja tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Viraston yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2005 aikana 13 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin henkilöstöasioista mm. virkojen perustamisia ja nimikkeiden muutoksia, määräaikaisen henkilöstön tilannetta, henkilöstötilinpäätöstä, henkilöstötutkimusta, Johtamisen ja esimiestyön kehittämisen loppuraporttia, johtamispolitiikkaa, henkilöstön kehittämissuunnitelmaa vuosille , tasaarvosuunnitelmaa, yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain soveltamista virastossa sekä ohjeita liukuvan työajan soveltamisesta ja ylitöiden tekemisestä Tilastokeskuksessa. Talousasioista käsiteltiin toimintakertomusta ja tilinpäätöslaskelmia, talousarvioesitystä, tulostavoitteita sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille , Tilastokeskuksen tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutusta ja TIKUn määräraha-anomusta vuodelle Muita kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat tietosuojaohjeistus, työjärjestyksen muuttaminen, ohje sähköpostin käytöstä, VM:n hallinnonalan palvelukeskushanke, intranet ja sisäinen laatupalkinto. Vuoden 2003 lopulla alkanut Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojekti JEK päättyi tammikuussa Tämän jälkeen ryhdyttiin toteuttamaan projektin loppuraportissa olleita, Henkilöstö 2010-ohjelmaa tukevia kehittämisehdotuksia. Muun muassa seuraavia toimenpiteitä tehtiin: Tulosyksiköiden sisäistä organisaatiorakennetta ryhdyttiin uudistamaan kehittämällä vastuualueiden kokoa tavoitteena 15 +/- 5 henkilön suuruiset vastuualueet ja johtamisketjua kohti kolmiportaista rakennetta (tulosyksikkö, vastuualue, tiimi). Työjärjestykseen tehtiin organisaation kehittämistä ja esimiesten tehtäviä ja asemaa koskevia muutoksia erityisesti lisäämällä esimiesten ratkaisuvaltaa henkilöstöasioissa. Tilastokeskuksen johtamispolitiikka vahvistettiin ja julkaistiin. Esimiesten henkilökohtaisen työsuorituksen arviointikriteerit kuvattiin palkkausjärjestelmäneuvottelujen pohjaksi. Esimieskunnan osaamista, kuten esimiestyön perusvalmiuksia sekä tiedollista ja taidollista osaamista, arvioitiin syksyllä 360-arviointina. Em. 360-arvioinnin tulosten sekä sparrauskeskustelujen yhteenvedon pohjalta ryhdyttiin suunnittelemaan esimieskoulutusta ja valmennusta. Järjestettiin tilaisuus Johtajien ja esimiesten jaksamisen tukeminen sekä kaksi johdon ja esimiesten yhteistapaamista: kevään tapaamisen teemana oli Esimiehisyys ja muutosvalmius ja syksyllä käsiteltiin Tilastokeskuksen vuoden 2006 toimintanäkymiä, johtamisen ja esimiestyön kehittämisen jatkotoimia sekä 360-arviointien yhteenvetoa. Fyysisen hyvinvoinnin tukemiseksi liikunnanohjaaja kartoitti esimieskunnan tarpeita ja toiveita liikunnasta. Lisäksi toteutettiin liikunta- ja virkistysohjelman avauksena (Liivi-ohjelma) kaksi starttipäivää UKK-instituutissa. Henkisen hyvinvoinnin tueksi perustettiin kaksi työpsykologin vetämää esimiesten työnohjausryhmää, jotka kokoontuvat noin kymmenen kertaa vuosien aikana. Lisäksi esimiehille järjestettiin poissaolo- ja virkavapauksiin liittyen juridiikkakoulutusta sekä koulutusta virkavapauksien ja vuosilomien hallinnointiin sähköistä web-tallennuslomaketta käyttäen.

7 6 Vuoden alussa annetuissa kehityskeskusteluohjeissa henkilöstöä pyydettiin edelleen kiinnittämään huomiota osaamisen siirtämisen ja työssä jaksamiseen. Koska vuoden alussa oli tullut voimaan uusi eläkelaki, joka laajensi mahdollisuutta valita vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohta (63-68 v.), kehityskeskusteluohjeistuksessa kehotettiin huomioimaan mahdollisista eläkejärjestelyistä johtuvat tehtävien ja osaamisen siirtäminen ja varaamaan niihin riittävästi aikaa. Samalla laadittiin menettelytavat eläkkeelle siirryttäessä. Vuoden alussa asetettiin projekti tekemään EFQM-kehikon mukaista laatupalkintohakemusta, jolla Tilastokeskus osallistuu Suomen laatupalkintokilpailuun vuonna Hakemuksen tekeminen sisältyi kertomusvuoden tulossopimukseen. Kirjoitustyöhön osallistui johdon lisäksi kymmeniä henkilöitä koko organisaatiosta asiantuntemuksensa mukaisesti. Jo pelkästään hakemuksen laatiminen oli hyödyllinen oppimisprosessi, jonka kuluessa tunnistettiin viraston toimintajärjestelmässä osa-alueita, joita tulee kehittää. Osallistumalla kilpailuun saadaan ulkopuolisen arvioinnin avulla tietoa organisaation kokonaislaadusta ja suorituskyvystä laatukriteeristöön ja muihin laatuorganisaatioihin nähden. Saadun palautteen myötä toimintaa johdetaan ja kehitetään jatkuvan parantamisen hengessä. Näin myös Henkilöstö 2010-ohjelman mukainen toiminta ja kehittäminen tulee arvioiduksi EFQM-kriteerein. Yhteenveto henkilöstötilinpäätöksestä Tilastokeskuksessa on noin 1100 työntekijää, joista noin 220 on haastattelijoita. Noin 90 % henkilöstöstä on vakituisessa palvelussuhteessa. Naisten osuus on 60 prosenttia. Henkilöstölle on tyypillistä korkea koulutustaso, sillä lähes puolella henkilöstöstä on akateeminen koulutus. Vaihtuvuus on pientä ja palvelussuhteet pitkiä. Noin 35 prosenttia henkilöstöstä on ollut Tilastokeskuksen palveluksessa yli 24 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on 46 vuotta. Vuonna 2005 osaamisen kehittämisen tueksi valmistui viraston Henkilöstön kehittämissuunnitelma osaamisstrategian ja Henkilöstö 2010-ohjelman toteuttamisen tueksi. Sekä koulutusinvestoinnit että koulutukseen ja kehittämiseen käytetty työaika nousivat. Hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä mitattiin jälleen henkilöstötutkimuksella, joka osoitti, että tulokset olivat hieman parantuneet edellisvuodesta ja että Tilastokeskuksen tulokset ovat valtionhallinnon keskiarvon tasolla. Runsas ja perinteikäs työkykyä ylläpitävä toiminta näytti myös muilla mittareilla tarkasteltuna tuottaneen myönteistä tulosta, mistä Tilastokeskus sai kunniamaininnan valtionhallinnon Kaiku-työhyvinvointikilpailussa. Palkkausjärjestelmän kehittämistä jatkettiin suunnittelemalla henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmän uudistamista ja tulospalkkausta. Palkitsemisen keinot täydentyivät sisäisellä laatupalkinnolla. Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektin ehdottamien toimenpiteiden toteuttaminen alkoi. Mittavimmat toimet liittyivät johtamispolitiikan vahvistamiseen, tulosyksiköiden sisäisten rakenteiden uudistamiseen, työjärjestyksen uudistamiseen lisäämällä esimiesten ratkaisuvaltaa ja esimiesten 360-arviointiin sparrauskeskusteluineen. Laatupalkintohakemusta työstettiin vuoden aikana viraston eri alojen asiantuntijoista koostuvien kirjoittajaryhmien voimin.

8 7 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä 1a. Henkilöstön lukumäärä 1 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2005 lopussa oli Vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli 788 henkilöä (2004: 756). Määräaikaisia, joilla ei ole Tilastokeskuksessa omaa taustavirkaa tai -tehtävää, oli vuoden lopussa 71 henkilöä (2004: 83). Harjoittelijoita ja tuntipalkkaisia (pl. haastattelijat) oli 17 (2004: 11). Työllisyysvaroin palkattuja ei ollut vuoden lopussa lainkaan. Haastattelijoiden kokonaismäärä nousi 221:een (2004: 217). Haastattelijat ovat pysyvässä palvelussuhteessa. Taulukko 1: Henkilöstön lukumäärä Vakinainen henkilöstö 725 (81,5 %) 727 (84,9 %) 743 (89,4 %) 756 (88,6 %) 788 (89,9 %) Määräaikainen henkilöstö (17,9 %) 118 (13,8 %) 80 (9,6 %) 83 (9,7 %) 71 (8,1 %) (Valtio 3 ) (24,4 %) (24,6 %) (24,5 %) (20,3 %) Yhteensä Työllisyysvaroin palkatut 0 (0 %) (Valtio) (1,6 %) Harjoittelijat ja 6 tuntipalkkaiset (0,7 %) Yhteensä (0,4 %) (1,9 %) 8 1 (0,1 %) (1,8 %) 7 3 (0,4%) (1,5 %) 11 0 (0 %) 17 (1,9 %) 876 (0,9 %) (0,8 %) (1,3 %) Tilastohaastattelijat Rajahaastattelijat Puhelinhaastattelijat Koko henkilöstö yhteensä Luvut kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. Henkilöstön kokonaismäärässä on mukana myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 2 Määräaikaiseksi henkilöksi luetaan ilman omaa taustavirkaa tai -tointa oleva henkilö sekä myös virkaan määräajaksi nimitetty henkilö, jos tällä ei ole pysyvää virkaa Tilastokeskuksessa. 3 Valtion budjettitalouden henkilöstön vertailutiedot ovat Valtion henkilöstötilinpäätöksestä (Valtion työmarkkinalaitos, Valtiovarainministeriö). 4 Henkilöstötilinpäätöksen henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat taulukot on tehty pääsääntöisesti tällä henkilöstön lukumäärällä. Taulukon yhteydessä on erikseen mainittu, jos joissain henkilöstön määrää ja rakennetta koskevissa taulukoissa on mukana muita henkilöstöryhmiä.

9 8 Kuva 1: Henkilöstön lukumäärä Muut (haastattelijat, harjoittelijat, TVM) Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö b. Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien (htv) kokonaismäärä nousi 932:een (2004: 890), josta kuukausipalkkaisten osuus oli 810 htv ja haastattelijoiden osuus 122 htv (2004: 116). Henkilöstön määrä lisääntyi myös kaikkien rahoituspohjien osalta (toimintamenot, maksullinen toiminta ja ulkopuolinen rahoitus). Taulukko 2: Henkilötyövuodet Kk-palkkaiset Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot Maksullinen toiminta Ulkopuolinen rahoitus Yhteensä Kuva 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuotta Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Toimintamenot

10 9 2. Henkilöstörakenne 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma Vuonna 2005 naisten osuus (pl. haastattelijat) oli 59,5 prosenttia kuten edellisenä vuonna. Määräaikaisista työntekijöistä naisia oli 57,7 prosenttia (2004: 59,0 %; 2003: 62,5 %; 2002: 57 %). Naisista määräaikaisina työskenteli 8,0 % (2004: 9,8 %) ja miehistä 8,6 % (2004: 10,0 %). Vuonna 2004 valtiolla naisista työskenteli määräaikaisina 22,9 % ja miehistä 17,8 %. Taulukko 3: Henkilöstön sukupuolijakauma Naisia (vakinainen) Naisia (määräaikainen) Naisia yhteensä 526 (59,5 %) 500 (59,2 %) 492 (59,8 %) 499 (59,5 %) 511 (59,5 %) Miehiä (vakinainen) Miehiä (määräaikainen) Miehiä yhteensä (40,5 %) Henkilöstö yhteensä 884 (40,8 %) 845 (40,2 %) 823 (40,5 %) 839 (40,5 %) 859 Kuva 3: Sukupuolijakauma tulosyksiköittäin Tilastokeskus ja sihteeristö (SH) Henkilötilastot (HE) Elinolot (EL) Hinnat ja palkat (HP) Taloudelliset olot (TO) Yritysten rakenteet (YR) Yritysten suhdanteet (YS) Tietopalveluyksikkö (TP) Tietotekn.- ja menetelmäpalv (TI) Hallintopalvelut (HA) Nainen Mies Esimiesten sukupuolijakauma Tilastokeskuksessa oli vuoden 2005 lopussa 11 tulosvastuullista johtajaa (pääjohtaja ja tulosyksiköiden johtajat). Muita esimiehiä, kuten johtajien sijaisia ja vastuualueiden vetäjiä, oli 72. Yhteensä johto- ja esimiesasemassa oli 83 henkilöä, joista naisia oli 42 ja miehiä 41 (naiset 2005: 50,6 %; 2004: 51,8 % ; miehet 2005: 49,4 %; 2004: 48,2 %).

11 Taulukko 4: Johtajat ja esimiehet (Esimieslistan mukaan) Johtajat Naisia Miehiä Yht. Naisia Miehiä Yht. Naisia Miehiä Yht. Naisia Miehiä Yht. 4 (36,4 %) 7 (63,6 %) 11 4 (36,4 %) 7 (63,6 %) 11 4 (36,4 %) 7 (63,6 %) 11 5 (45,5 %) 6 (54,5 %) 11 (Valtio; naisia (%) johdosta 5 ) Muut esimiehet (32,6) 38 (50,7 %) 37 (49,3 %) 75 (33,1) 41 (53,2 %) 36 (46,8 %) 77 (35,7) 39 (54,2 %) 33 (45,8 %) (51,4 %) 35 (48,6 %) 72 (Valtio; naisia (%) (37,8) esimiehistä 5 ) Yhteensä 42 (48,8 %) Johdon %-osuus koko henkilöstöstä (ml. haastattelijat) 44 (51,2 %) 86 1,0 % (38,4) 45 (51,1 %) 43 (48,9 %) 88 1,1 % (39,2) 43 (51,8 %) 40 (48,2 %) 83 1,0 % 42 (50,6 %) 41 (49,4 %) 82 1,1 % (Valtio; johdon %- osuus henkilöstöstä 5 ) (5,6) (5,7) (5,4) 2b. Palvelussuhteen laatu Virkasuhteessa työskenteleviä oli 69 % ja työsuhteisia 31 %. Viiden vuoden tarkastelujakson vastaavat keskiarvot ovat 67 ja 33 %. Vakinaisten palvelussuhteiden osuudet ovat viiden vuoden aikana nousseet sekä virka- että työsuhteissa. Osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä on viiden vuoden aikana noussut alle 50:stä 69:een. Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien määrissä on viiden vuoden aikana ollut eniten nousua. Taulukko 5: Palvelussuhteen laatu Virkasuhteisia (67,0 %) (66,3 %) (65,4 %) (67,1 %) (68,8 %) joista vakinaisia Työsuhteisia (33,0 %) (33,6 %) (34,6 %) (32,9 %) (31,2 %) joista pysyvässä työsuhteessa Yhteensä Osittaisella hoito- ja virkavapaalla olevat Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat Lähde: VM:n henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuanalyysi

12 11 2c. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli sama kuin edellisenä vuonna eli 45,9 vuotta (TK 2004: 45,9; TK 2003: 45,5; valtio 2004: 42,9; valtio 2003: 42,7). Myöskään vakinaisen henkilöstön keski-ikä ei ollut muuttunut (TK 2005: 47,3; TK 2004: 47,3). Vuoden 2005 lopussa vuotiaiden ikäryhmä oli suurin (20 %). 45-vuotiaita tai vanhempia oli 58 % (TK 2004: 59 %; TK 2003: 58 %; valtio 2004: 46,8; valtio 2003: 46,3 %). Alle 35-vuotiaiden osuus oli edellisvuoden tapaan alle viidennes (TK 2005: 19,5 %). Kuviossa 4 näkyy ikärakenteen muutos kymmenessä vuodessa. Kuva 4: Henkilöstön ikärakenne v v v v v v v v 60- v Taulukko 6: Henkilöstön ikärakenne alle 24 v. 22 (2,5 %) v. 80 (9,0 %) v. 99 (11,2 %) v. 102 (11,5 %) v. 104 (11,8 %) v. 153 (17,3 %) v. 182 (20,6 %) v. 108 (12,2 %) 60- v. 34 (3,9 %) Yhteensä (1,2 %) 74 (8,8 %) 89 (10,5 %) 98 (11,6 %) 99 (11,7 %) 133 (15,7 %) 175 (20,7 %) 133 (15,7 %) 34 (4,0 %) (0,9 %) 75 (9,1 %) 71 (8,6 %) 93 (11,3 %) 97 (11,8 %) 121 (14,7 %) 161 (19,6 %) 153 (18,6 %) 45 (5,5 %) (0,2 %) 78 (9,3 %) 82 (9,8 %) 93 (11,1 %) 91 (10,8 %) 109 (13,0 %) 156 (18,6 %) 180 (21,5 %) 48 (5,7 %) (0,5 %) 80 (9,3 %) 83 (9,7 %) 99 (11,5 %) 94 (10,9 %) 97 (11,3 %) 157 (18,3 %) 175 (20,4 %) 70 (8,1 %) 859

13 12 Kuva 5: Henkilöstön keski-ikä Keski-ikä ,3 43,8 46,7 46,9 45,5 44,7 47,3 47,3 45,9 45,9 Koko henkilöstö (pl. haastattelijat) Vakituinen henkilöstö Valtio d. Henkilöstön koulutusrakenne Vuoden 2005 lopussa henkilöstön koulutustasoindeksi 6 oli 5,4 (valtio 2004: 5,2). Korkeakoulututkinnon (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä tutkijakoulutus) suorittaneita oli 56,5 % henkilöstöstä (2004: 55,9 %). Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita oli 46,8 % henkilöstöstä. Suoritetuista tutkinnoista kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan tutkintoja oli 73 % ja luonnontieteiden alalta 15 %, kuten edellisenäkin vuonna. Kuva 6: Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain Luonnontiede 15 % Humanistinen ja taideala 4 % Tekniikka 3 % Kaupall. ja yht.k.tiede 73 % Muut 1 % Kasvatustiede 2 % Maa- ja metsätalous 2 % 6 Koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella kaavalla KI 7 7 = Σ (f i * x i) / Σ f i i=1 i=1

14 13 Taulukko 7: Henkilöstö koulutusasteittain 7 Perusaste 95 (10,7 %) 88 (10,4 %) 87 ( 10,6 %) 82 (9,8 %) 77 (9,0 %) Keskiaste 214 (24,2 %) 187 (22,1 %) 181 (22,0 %) 194 (23,1 %) 204 (23,7 %) Alin korkea-aste 115 (13,0 %) 107 (12,7 %) 99 (12,0 %) 94 (11,2 %) 93 (10,8 %) Alempi korkeakouluaste 75 (8,5 %) 75 (8,9 %) 76 (9,2 %) 82 (9,8 %) 83 (9,7 %) Ylempi korkeakouluaste 349 (39,5 %) 350 (41,4 %) 343 (41,7 %) 351 (41,8 %) 366 (42,6 %) Tutkijakoulutusaste 36 (4,1 %) 38 (4,5 %) 37 (4,5 %) 36 (4,3 %) 36 (4,2 %) Yhteensä Kuva 7: Koulutusasteiden osuudet yksiköittäin Yht. SH TO EL YR TP HP HE TI YS HA 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Perusaste Keskiaste Al. korkeakoulu Alin korkea-aste Yl. korkeakoulu Tutkijakoulutus 7 Koulutusasteet: - Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. - Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan ylioppilastutkintoa sekä ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettua ammatillista (perus- tai erikois-)tutkintoa (esim. Merkantti tai Mekaanikko ). - Alin korkea-aste tarkoittaa opistoasteen ammattitutkintoa (esim. Merkonomi, opisto tai Teknikko ). - Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat ammatillisen korkea-asteen tutkinnot (esim. Insinööri ), ammattikorkeakoulututkinnot (esim. Insinööri (AMK) tai Tradenomi ) sekä alemmat korkeakoulututkinnot (esim. Kauppat.kand. (alempi) ). - Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. Taloust.kand. (ylempi), Fil.maist. ) - Tutkijakoulutusasteella tarkoitetaan lisensiaatti- (pl. lääketiet.lis., joka kuuluu ylempään korkeakouluasteeseen) ja tohtoritutkintoja.

15 14 Taulukko 8: Koulutus sukupuolen mukaan Perusaste m n 9 (9 %) 86 (91 %) 9 (10 %) 79 (90 %) 10 (11 %) 77 (89 %) 9 (11 %) 73 (89 %) 8 (10 %) 69 (90%) Keskiaste m n 82 (38 %) 132 (62 %) 78 (42 %) 109 (58 %) 73 (40 %) 108 (60 %) 85 (44 %) 109 (56 %) 85 (42 %) 119 (58 %) Alin korkea-aste m n 28 (24 %) 87 (76 %) 29 (27 %) 78 (73 %) 26 (26 %) 73 (74 %) 25 (27 %) 69 (73 %) 25 (27 %) 68 (73 %) Alempi korkeakouluaste m n 32 (43 %) 43 (57 %) 32 (43 %) 43 (57 %) 31 (41 %) 45 (59 %) 31 (38 %) 51 (62 %) 35 (42%) 48 (58 %) Ylempi korkeakouluaste m n 183 (52 %) 166 (48 %) 172 (49 %) 178 (51 %) 168 (49 %) 175 (51 %) 167 (48 %) 184 (52 %) 172 (47 %) 194 (53 %) Tutkijakoulutusaste m n 24 (67 %) 12 (33 %) 25 (66 %) 13 (34 %) 23 (62 %) 14 (38 %) 23 (64 %) 13 (36 %) 23 (64 %) 13 (36 %) Yhteensä Työajan käyttö 3a. Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan ja vuosilomien osuudet kokonaistyöajasta laskivat edelliseen vuoteen nähden. Opiskeluun käytetyn työajan ja palkallisten virkavapauksien osuudet puolestaan nousivat. Opiskeluun käytetyn työajan osuus (3,3 %) oli noussut korkeammalle kuin mitä se on ollut neljänä edeltävänä vuonna. Taulukko 9: Työajankäyttö päivinä Kokonaistyöaika Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) (78,2 %) (78,0 %) (77,4 %) (78,2 %) (77,8 %) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) (13,6 %) (14,2 %) (14,5 %) (14,5 %) (14,2 %) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) (3,2 %) (2,5 %) (2,8 %) (2,9 %) (3,3 %) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) (5,0 %) (5,3 %) (5,3 %) (4,3 %) (4,6 %) 3b. Pitkät virkavapaudet Kertomusvuoden lopussa pitkillä virkavapailla olleiden määrät ovat viiden vuoden tarkastelujaksolla pysytelleet noin henkilön välillä. Äitiys- ja vanhempainvapaalla sekä hoitovapaalla olleiden määrä oli vuoden 2005 lopussa alimmalla tasolla viiteen vuoteen (15 henkilöä). Äitiysvapaiden väheneminen näkyy myös

16 15 taulukossa 12, jossa tarkastelujakso on koko vuosi. Virkavapaalla toisen työnantajan palveluksessa oli yhdeksän henkilöä kuten edellisenä vuonna. Taulukko 10: Pitkät virkavapaudet (tilanne ) Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa Vuorotteluvapaa Kansalliset asiantuntijat EU, YK jne. palveluksessa Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ Yhteensä Työvoimakustannukset 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista on noussut 76 prosenttiin. Tämä johtuu mm. henkilöstörakenteen muutoksista ja palkkaliukumasta. Taulukko 11: Henkilöstökulut 8 rahoituslähteittäin Toimintamenot (mom. 21) Maksullinen toiminta (mom. 12) Ulkopuolinen rahoitus Palkat ja sivukulut yhteensä, euroa Muut välilliset työvoimakustannukset Henkilöstökulut yhteensä, euroa Henkilötyövuoden hinta, euroa 11 (valtio) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista (41 441) (40 456) (40 490) (42 095) % 73 % 75 % 75 % 76 % 8 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksupalautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. 9 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 10 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 11 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä

17 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain 16 Poissaolopäivät olivat lisääntyneet edellisestä vuodesta, ei kuitenkaan vuosien 2002 ja 2003 tasolle. Vuosilomia pidettiin saman verran kuin edellisenä vuonna, mutta lomaraha- ja säästövapaapäiviä selvästi enemmän. Sairauksista johtuneet poissaolot olivat lisääntyneet edellisvuodesta päivällä, mutta tähän lienee vaikuttanut myös (kuukausipalkkaisen) henkilöstön määrän nousu 36 henkilötyövuodella. Sairauspäivien määrä on kuitenkin pysynyt alle päivässä (vrt ). Kuntoutuspäivien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna, koska Aslak-kuntoutuskursseja oli myönnetty Tilastokeskukselle vähemmän kuin edellisenä vuonna. Edelliseen vuoteen verrattuna poissaolopäivät kansallisissa asiantuntijatehtävissä olivat vähentyneet merkittävästi johtuen valtionhallinnon rahallisen tuen vähenemisestä. Kansainvälisen harjoittelun määrä puolestaan oli lisääntynyt selvästi. Taulukko 12: Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 12 Euroa Euroa Euroa Euroa Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Vuosiloma Lomaraha- ja säästövapaa Sairausloma Työtapaturma Kuntoutus Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntijat Kv-harjoittelu Muut palkalliset poissaolot Yhteensä Euroa 12 Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. 13 Vain vuoden 2001 lomarahasta vapaaksi vaihdetut 14 Vain vuosien 2001 ja 2002 lomarahasta vapaaksi vaihdetut

18 17 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Ulkomaan virkamatkojen kokonaismäärä ja matkustusmenot nousivat noin vuoden 2002 tasolle. YK:n ja OECD:n kokouksiin ja pohjoismaisiin kokouksiin matkusteltiin enemmän kuin koskaan viiden vuoden aikana, kun taas EU/EFTA - matkojen määrä on laskenut. Tieteellisiin kokouksiin matkattiin selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Ulkomaan ja kotimaan matkat Haastattelijoiden matkat Yhteensä, euroa Taulukko 14: Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Matkakortiston mukaan) EU/EFTA-kokoukset YK:n ja OECD:n kokoukset Pohjoismaiset kokoukset Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin Konsultointimatkat Muut Yhteensä Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.

19 18 B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Vuosina mitattiin henkilöstön työtyytyväisyyttä Tilastokeskuksen henkilöstötutkimuksella, joka koostui Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometrin kysymyksistä ja viraston omista kysymyksistä. Koska barometri oli osittain mukailtu viraston omaan tutkimukseen sopivaksi, se ei tuottanut suoraan vertailukelpoisia tuloksia muun valtionhallinnon tulosten kanssa 16. Vuonna 2004 Valtiovarainministeriö uudisti työtyytyväisyysbarometrin kysymyksiä ja vastausasteikkoa 17. Uusi työtyytyväisyysbarometri sisältyi tammikuussa 2005 tehtyyn Tilastokeskuksen henkilöstötutkimukseen. Vuoden 2005 aikana uudistettiin viraston omia kysymyksiä ja taustamuuttujia, ja niistä saatiin ensimmäiset tulokset tammikuussa 2006 toteutetussa tutkimuksessa. Em. muutoksista johtuen vuosien ja tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Taulukko 15: Työtyytyväisyysindeksi Tyytyväisyys työn sisältöön 70,2 70,9 70,0 71,2 Tyytyväisyys johtamiseen 58,0 58,4 55,5 57,7 Tyytyväisyys työyhteisön toimivuuteen 59,9 61,1 57,7 60,3 ja kehittymisen tukeen Tyytyväisyys organisaation muihin 68,4 69,1 67,0 70,5 asioihin (sis. avoimuus/ tiedotus) Työtyytyväisyysindeksi yhteensä 63,7 64,4 62,1 64,3 Taulukko 16: Työtyytyväisyysindeksi Johtaminen (Valtio) Työn sisältö ja haasteellisuus (Valtio) Palkkaus (Valtio) Kehittymisen tuki (Valtio) Työilmapiiri ja yhteistyö (Valtio) Työolot (Valtio) Tiedon kulku (Valtio) Työnantajakuva (Valtio) Yhteensä (Valtio) 3,23 (3,24) 3,64 (3,64) 2,74 (2,69) 3,18 (3,16) 3,55 (3,56) 3,66 (3,47) 2,99 (2,94) 3,41 (3,09) 3,33 (3,26) 3,25 (3,28) 3,62 (3,65) 2,72 (2,68) 3,24 (3,22) 3,58 (3,59) 3,72 (3,51) 3,05 (3,04) 3,45 (3,18) 3,35 (3,30) 16 Vuosina työtyytyväisyysindeksi kuvattiin indeksiarvoilla 20=huono, 40=välttävä, 60=tyydyttävä, 80=hyvä, 100=erittäin hyvä. Vastausvaihtoehtoihin oli myös lisätty vaihtoehto Ei osaa sanoa, joka ei sisältynyt VM:n työtyytyväisyysbarometriin. 17 Indeksiarvot ovat 1=erittäin tyytymätön, 2=tyytymätön, 3=ei tyytymätön eikä tyytyväinen, 4=tyytyväinen, 5=erittäin tyytyväinen. 18 Indeksi laskettu ilman haastattelijoita. 19 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat). Valtion vertailutiedot on koottu noin 60 valtion organisaatiosta.

20 19 Vuoden 2006 työtyytyväisyysbarometrin mukaan Tilastokeskuksessa ollaan eniten tyytyväisiä työoloihin (3,72). Siihen vaikuttaa selvästi työpaikan varmuus (3,91), joka tuottaa Tilastokeskuksessa enemmän tyytyväisyyttä kuin valtiolla keskimäärin (3,41). Tuloksessa näkyy vakinaisen henkilöstön osuus (90 % palvelussuhteista) sekä määräaikaisten vakinaistamiset (määräaikaisten, joilla ei ole taustavirkaa tai -tehtävää, osuus alle 10 %). Myös työtilat ja työvälineet koetaan hyvin tyydyttävinä (TK 3,85; valtio 3,69). Tilastokeskuksessa ollaan myös selkeästi muita tyytyväisempiä työnantajakuvaan (TK 3,45; valtio 3,18). Tilastokeskuksessa ollaan vähiten tyytyväisiä palkkaukseen (2,72), jossa jäätiin alle 3-tavoitetason, kuten valtiollakin (2,68). Sen sijaan vielä vuosi sitten tavoitetason alle jäänyt tiedon kulku oli noussut 2,99:stä 3,05:een. 6. Sairastavuus ja työtapaturmat Sairauspäivien määrä oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäivät sairaustapausta kohti olivat pysyneet samana, mutta henkilötyövuotta kohti lisääntyneet 8,5 päivään. Tilastokeskuksessa lyhyiden sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspäivistä on 42,7 % (2004: 43,4 %). Pitkien sairauspäivien (yli 60 päivää) määrä nousi (2005: 790; 2004: 590). Työtapaturmien määrä pysytteli edelliseen vuoteen verrattuna miltei samalla tasolla (alle 60 päivää), mikä on hyvä tulos noin hengen organisaatiossa. Työtapaturmat johtuvat pääasiassa työmatkalla sattuneista kaatumisista ja liukastumisista. Taulukko 17: Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 20 (pl. haastattelijat) Sairauspoissaolojen kesto työpäivinä Tapauksisisisisia Pv Tapauk- Pv Tapauk- Pv Tapauk- Pv Tapauk- Pv 1 päivä päivää päivää päivää päivää päivää yli 91 päivää Yhteensä Sairauspäivät/ henkilötyövuosi 7,5 8,7 8,8 7,7 8,5 (valtio) (8,1) (8,8) (8,7) (8,8) Sairauspäivät/ tapaus 3,6 4,1 3,8 3,2 3,2 (valtio) (4,8) (4,9) (4,8) (4,9) Lyhyet (1-3 pv) s-tapaukset, 82,6 % 79,5 % 81,8 % 84,8 % 82,8 % % (valtio) (72,1) (72,1) (72,2) (70,4) Tapaturmat Sairaus- ja tapaturmapoissaoloihin sisältyy myös harjoittelijoiden ja työllisyysmäärärahoin palkattujen poissaolot. Tiedot perustuvat virkavapaushakemuksiin, ja ne on poimittu Prima - järjestelmän työvoimakustannustutkimusraportista.

21 20 7. Vaihtuvuus 21 7a. Henkilöstöpoistuma Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma ovat pysyneet matalina viiden vuoden tarkastelujaksolla. Tähän on vaikuttanut mm. määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamiset sekä määräaikaisiin tehtäviin rekrytointi ensisijaisesti talon sisältä. Vuonna 2005 vakinaistettiin 30 palvelussuhdetta (2004: 27; 2003: 33; 2002: 38). Eläkkeelle siirtyminen on ollut vähäistä. Vanhuuseläkkeelle on siirtynyt vuosittain alle 10 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeellekin vain muutamia. Toisen työnantajan palvelus Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuollut Muu syy Yhteensä Taulukko 19: Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma Lähtövaihtuvuus 25 (valtio) Luonnollinen poistuma 26 (valtio) 3,4 % (2,3) 4,2 % (4,0) 2,3 % (1,8) 3,4 % (3,7) 2,5 % 1,5 % (1,8) (1,6) 3,2 % 3,3 % (3,7) (3,5) 1,5 % 2,6 % 7b. Rekrytointi Vuoden aikana oli haettavana 60 tehtävää (2004: 80, 2003: 53), mikä on selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hakijoidenkin määrä laski, mutta hakijoiden määrä yhtä haettavana olevaa tehtävää kohtaan pysytteli edellisvuoden tapaan yli 20 henkilössä (2005:21,5; 2004: 24,2; 2003: 16,7). 21 Vaihtuvuuteen vaikuttavat tiedot kerätään palvelussuhdepäätöksistä ja ehrminfo -järjestelmästä. 22 Kuukausipalkkaisen henkilöstön poistuma eroilmoituksen syykoodin mukaan luokiteltuna 23 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen sisältää myös itsenäiseksi elinkeinon harjoittajaksi siirtymisen. Luvuissa on mukana sekä pysyvästä että määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneet. 24 Muu syy on yleensä määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista eronneista on korkeakouluharjoittelijoita tai muita harjoittelijoita. Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet eron syytä. 25 Lähtövaihtuvuus: toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden kuukausipalkkaisten lukumäärä on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä. 26 Luonnollinen poistuma: kuukausipalkkaiset eronneet, eläkkeelle siirtyneet ja kuolleet lukuun ottamatta ryhmää muu syy on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä.

22 21 Pysyvät tehtävät Pidempiaikaiset määräaikaiset tehtävät Yhteensä Hakijoita Tilastokeskukseen on rekrytoitu ulkopuolisia työnhakijoita em. pysyviin ja pitkäkestoisiin ja lyhytkestoisempiin tehtäviin (ml. sijaisuudet, työllistämis- ja tuntipalkkaiset tehtävät sekä harjoittelutehtävät) seuraavasti: Taulukko 21: Rekrytointi talon ulkopuolelta 28 Vakituisia Määräaikaisia Harjoittelijoita Yhteensä c. Sisäinen liikkuvuus Sisäistä liikkuvuutta tarkastellaan tulosyksiköiden tekemillä Tuloskorttiilmoituksilla. Tuloskortti-ilmoitusten mukaan sisäinen liikkuvuus on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Kahden viime vuoden tavoitteet sisäiselle liikkuvuudelle ovat ylittyneet selvästi. Taulukko 22: Sisäinen liikkuvuus Tuloskortti-ilmoitukset 29 (tulostavoite) (45) (37) (52) 7d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Keskimääräinen palveluksessaoloaika oli 16,2 vuotta. 24 vuotta tai pidempään Tilastokeskuksessa työskennelleet oli suurin ikäryhmä (2005: 35 %; 2004: 34 %). Enintään kaksi vuotta Tilastokeskuksessa työskennelleiden osuus on viidessä vuodessa puolittunut, 6-11 vuotta työskennelleiden osuus kaksinkertaistunut ja yli 24 vuotta työskennelleiden osuus noussut 6 prosenttiyksiköllä. 27 Tiedot kirjaamon seurantatiedoista. 28 Tiedot poimittu ehrminfo-järjestelmästä. 29 Henkilön rekrytointi pysyvästi tai määräaikaisesti toiselta vastuualueelta tai toisesta tulosyksiköstä. Tiedot poimittu tulosyksiköiden tuloskorteista (arvio kertomusvuoden toteumasta ja tulostavoite).

23 22 Taulukko 23: Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa Palveluksessaoloaika 2 vuotta tai vähemmän (%) 203 (23,0) (10,5) 3 5 vuotta 107 (12,1) (12,1) 6 11 vuotta 99 (11,2) (20,4) vuotta 119 (13,5) (12,1) vuotta 100 (11,3) (9,9) 24 vuotta tai enemmän 256 (29,0) (35,0) Yhteensä 884 (100) (100) TK-ikä 14,2 15,2 16,1 16,1 16,2 8. Pätevyys 8a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat Panostus osaamisen kehittämiseen kasvoi vuonna Koulutettavapäivien määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna miltei 300 päivällä (2005: pv; 2004: pv). Opiskelutyöpäiviä oli pv (2004: 5 693) eli 3,3 % (2004: 2,9 %) kokonaistyöajasta. Kasvu johtunee mm. monimuoto- ja verkkokoulutuksen lisääntymisestä niin viraston omassa henkilöstökoulutuksessa kuin sellaisessa omaehtoisessa koulutuksessa, johon saa käyttää työaikaa. Koulutukseen investoitiin edellisvuotta enemmän (ks. luku 9. Koulutus- ja kehittämismenot). Palkallista opintovapaata käytettiin edellisvuotta vähemmän ja palkatonta puolestaan hieman enemmän. Opintovapaiden käyttö on vähentynyt viidessä vuodessa yli tuhannella päivällä. Taulukko 24: Koulutettavapäivät ja opintovapaat 30 Koulutettavapäivät Opintovapaa, palkallinen Opintovapaa, palkaton Koulutettavapäivät poimittu KUHA-koulutuksenhallinta- ja opintovapaat Prima-järjestelmästä

24 23 C. Henkilöstöinvestoinnit 9. Koulutus- ja kehittämismenot Koulutukseen investoitiin edellisvuotta enemmän. Koulutusmenot olivat kertomusvuonna runsaat euroa. Koulutusmenot henkilötyövuotta kohden nousivat euroon (2004: 971 /htv). Koulutusinvestoinnit liittyivät urakohtaisten koulutusohjelmien toteuttamiseen, joilla tuettiin projektityötä, laatupäällikkötyötä sekä johtamis- ja esimiestyötä. Suurimmat menoerät liittyivät johtamiseen ja esimiestyöhön, projektityöhön, atk-koulutukseen, viestintään sekä kokonaisvaltaiseen työhyvinvointikoulutukseen. Taulukko 25: Koulutusmenot Menot, euroa % palkkamenoista 2,7 % 2,3 % 2,3 2,4 2,5 Koulutusmenot/ henkilötyövuosi Työpaikkaliikunta Tilastokeskuksen päätoiminen liikunnanohjaaja sekä kulttuuri- ja urheiluyhdistys TIKU ry:n laji- ja harrastustoiminta koordinoivat runsasta liikunta- ja harrastetoimintaa. Liikunnanohjaaja veti päivittäin taukoliikuntaa Tilastotalon eri kerroksissa, ohjattuja liikuntatunteja, ruokatunti- ja venytysjumppia sekä kuntosaliharjoittelua. Vuonna 2005 TIKU:lla oli yli 30 harrastusmuotoa. TIKU:n kulttuuritarjontaan kuului mm. teatteri- ja näyttelyvierailuja sekä Tilastokeskuksen henkilöstöjuhlien järjestämistä. Tilastokeskuksen TIKU:lle myöntämä määräraha pysyi edellisen vuoden tasolla (2005: ; 2004: ; 2003: ; 2002: ). Tilasto- ja rajahaastattelijoiden ja aluepalvelutoimistojen henkilökunnan liikuntaa tuettiin kertomusvuonna liikuntaseteleillä kokeiluluontoisesti. Seteleihin oikeutetulla oli mahdollisuus lunastaa enintään 15 seteliä á 4 euroa. Kokeilun jälkeen arvioidaan, oliko kokeilu onnistunut ja onko sitä syytä mahdollisesti jatkaa. 11. Kuntoutus Tilastokeskuksessa on järjestetty em. liikuntakerhojen lisäksi varhaiskuntoutusta ja tyky-ryhmiä sekä yksilöille että ryhmille. Kansaneläkelaitoksen rahoittamia Aslak-varhaiskuntoutusryhmiä alkoi kaksi, joista toinen oli kohdistettu tilasto- ja toimistotyötä tekeville ja toinen asiantuntijoille, esimiehille ja tiiminvetäjille. Kertomusvuonna jatkui osa edellisenä vuonna alkaneista kuntoutuskursseista. 31 Menot kaikilta vastuualueilta, ml. jakamaton, koulutukseen käytetyt kustannuslajit ja Henkilöstökehitys- yksikön palkkakustannukset. Koulutuksessaoloajan palkkakustannukset eivät ole mukana luvuissa. 32 Koulutusmenot per henkilötyövuodet yhteensä.

25 24 Lisäksi järjestettiin kuusi viraston omarahoitteista työkykyä ylläpitävää ns. tykyryhmää, jotka olivat Liikettä niveliin 50+ -vuotiaille (2 kurssia), painonhallintaryhmä, 55+ liikkumaan -ryhmä, Naiset 45+ ja Miehet 45+ -ryhmät. Kuntoutus- ja työkykyä ylläpitävät liikuntaryhmät oli suunniteltu työterveyshuollon kanssa, joka arvioi henkilöstön tarpeita mm. terveys- ja ikäryhmätarkistuksien pohjalta. Taulukko 26: KELA:n ryhmä- ja yksilökuntoutus (pl. haastattelijat) 33 Kuntoutettavia, palkallinen Kuntoutettavia, kuntoutustuki Yhteensä Työterveyshuolto Tilastotalossa työskentelevien työterveyshuoltopalvelut tuottaa Diacor Terveyspalvelut Oy. Haastattelijoiden työterveyspalvelut tuottaa Medivire Työterveyspalvelut Oy. Vuonna 2005 työterveyshuollon menot nousivat edellisvuoteen verrattuna. Sairaudenhoidon kustannukset henkilötyövuotta kohti olivat nousseet ja ennaltaehkäisevän työterveyshuollon laskeneet. Diacorin vuoden 2005 seurantatietojen mukaan tilastokeskuslaisten (pois lukien maksullinen toiminta ja Cati-keskus) suurin sairauspoissaolojen syy, kuten edellisvuonna, oli mielenterveyshäiriöt ja jaksamisongelmat (28 % sairauslomapäivistä), vaikka niiden määrä oli edellisvuoteen nähden laskenut. Toiseksi eniten sairauslomia määrättiin hengityselinsairauksien vuoksi (25 %) ja kolmanneksi eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi (22 %). Terveystarkastuksissa kolesteroli, ylipaino ja liikunnan vähäisyys ovat ilmenneet suurimmiksi riskitekijöiksi tutkituilla. Taulukko 27: Työterveyshuollon menot 34 Ennaltaehkäisevä työterveyshoito, euroa/ htv Sairaudenhoito, euroa/ htv (valtio) (159) (164) (170) (177) Terveydenhoito yhteensä, euroa Kelan palautus, euroa (palautettu vuonna 2005) (palautettu vuonna 2005) Tiedot poimittu Prima-järjestelmästä 34 Tiedot ovat Tilastokeskuksen terveydenhoidon bruttomenoja ja sisältävät myös haastattelijoiden terveydenhoidon kustannukset.