KEMIÖNSAAREN KUNTA Taalintehtaan osayleiskaava Liikenneselvitys Työ: 24433 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki
Sisältö 1 Alkusanat... 3 2 Yleistä... 3 2.1 Suunnittelualue... 3 2.2 Muut aluetta koskevat suunnitelmat... 4 3 Nykytilanne... 4 3.1 Taalintehtaan taajaman ominaispiirteet... 4 3.2 Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko... 5 3.3 Vesiliikenne... 5 3.4 Suunnitteilla olevat muutokset liikenneverkkoon... 6 3.5 Liikennemäärät... 7 3.6 Raskas liikenne... 7 3.7 Nopeusrajoitukset... 8 3.8 Joukkoliikenne... 8 3.9 Liittymät... 8 3.10 Kevyen liikenteen verkko... 8 3.11 Liikenteen ongelmat... 9 3.12 Liikenneturvallisuus... 10 3.13 Erikoiskuljetusreitit sekä palo- ja pelastusreitit... 10 4 Osayleiskaavan mahdollistama uusi maankäyttö... 10 4.1 Osayleiskaavan ja tiedossa olevien toimenpiteiden vaikutukset liikenneoloihin... 10 4.2 Uuden maankäytön synnyttämä liikenne... 11 4.3 Liikenteen suuntautuminen... 11 4.4 Liikenneverkon kehittäminen... 11 4.4.1 Tie- ja katuverkko... 11 4.5 Kevyen liikenteen väylät... 13 4.6 Vesiliikenteen kehittäminen... 13 4.7 Pysäköinti... 13 5 Vaikutusten arviointi... 14 5.1 Liikenneturvallisuus... 14 5.2 Liikenteen toimivuus... 14 5.3 Kevyt liikenne... 14 5.4 Joukkoliikenne... 14 5.5 Vesiliikenne... 14 5.6 Palo- ja Pelastusajo... 15 5.7 Raskas- ja tavaraliikenne... 15 5.8 Vaikutukset taajamarakenteeseen... 15 5.9 Yhdyskunta- ja aluerakenne sekä elinkeinoelämä... 15 5.10 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 15 2
3 1 ALKUSANAT Liikenneselvitys on laadittu Kemiönsaaren kunnan toimeksiannosta AIRIX Ympäristö Oy:ssä. Kemiönsaaren kunnasta työtä on ohjannut Åke Lindeberg. AIRIX Ympäristö Oy:ssä työstä on vastannut DI Tuomas Miettinen. 2 YLEISTÄ 2.1 Suunnittelualue Tämän selvityksen tavoitteena oli tutkia Taalintehtaan osayleiskaavaalueen ja sen lähialueen liikenteellisiä olosuhteita sekä osayleiskaavan mahdollistaman uuden liikenneverkon vaikutuksia. Selvitys keskittyy ajoneuvo-, kevyen-, joukko- ja vesiliikenteen yhteyksien ja verkkojen tarkasteluun sekä yhteyksiin alueelle. Selvityksessä käsitellään mm. seuraavia osa-alueita. o vesiliikenteen tarpeet o kevyen liikenteen verkon tarkastelu o joukkoliikenteen tarpeet o osayleiskaavan uuden maankäytön vaikutukset Suunnittelualue sijaitsee Taalintehtaan taajamassa. Taalintehdas oli aikaisemman Dragsfjärdin kunnan keskustaajama. Taalintehtaan taajama sijaitsee Kemiönsaaren kunnan eteläosassa. Matkaa Kemiön taajamaan on noin 25 km, Turkuun on noin 85 km ja Saloon noin 72 km. Taajamassa on noin 1700 asukasta. Osayleiskaava-alue sijoittuu maantien 183 (Taalintehtaantie) eteläpuolelle. Liikenneselvityksen suunnittelualueena on alue, jolle osayleiskaava laaditaan. Suunnittelussa huomioidaan esitettyjen toimenpiteiden verkolliset vaikutukset. Osayleiskaava-alue on esitetty kuvassa 1.
4 Kuva 1. osayleiskaava-alue. 2.2 Muut aluetta koskevat suunnitelmat 3 NYKYTILANNE 3.1 Taalintehtaan taajaman ominaispiirteet Taalintehtaan taajamaa koskevat seuraavat viimeaikaiset suunnitelmat: - Länsi-Turunmaan ja Kemiönsaaren henkilöliikenneselvitykset, 2009 - Turunmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, 2009 - Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelma 2001 - Köli-projekti, 2011 Taalintehtaan taajamalle on tunnistettu seuraavia ominaispiirteitä liikenteen osalta: - Vesiliikenne. Taalintehdas on tärkeä saaristoliikenteen satama. Sieltä on säännöllistä yhteysalueliikennettä Turun saaristoon sekä FN-Steelin satama, joka palvelee tehtaan kuljetustarpeita - Taalintehdas on tärkeä saaristoon vietävän tavaran lastauspaikka - Taalintehdas on vilkas vierailukohde kesällä. Taalintehdas on myös suosittu veneiden miehistönvaihtopaikka. - Liikenteen kausivaihtelut. Liikenteen osalta liikennemäärät kasvavat voimakkaasti kesällä.
5 3.2 Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko - Taajamarakenne on osin hajautunut. Taajama jatkuu tehdasalueelta merelle päin Tyska Holmenin, Byholmen, Lystholmen ja Högholmen alueilla, näille alueille kulku on tehdasalueen kautta. Hieman taajamasta irti olevia alueita ovat Släts ja Todalen. Taalintehtaan taajaman tieverkon rungon muodostavat maantie 183 (Taalintehtaantie) ja pääkadut Tehtaantie, Tullimäentie ja Hertsbölentie. Maantie 183 (Taalintehtaantie) on sisääntulotie taajamaan. Tehtaantie ja Tullimäentie muodostavat rengasyhteyden Taalintehtaan taajaman halki. Tämän yhteyden läheisyydessä ovat taajaman kaupalliset ja hallinnolliset palvelut. Yleisiä teitä suunnittelualueella ovat Kasnäsin suuntaan johtava mt. 12053 (Söderlångvikintie) ja Västänfjärdin suuntaan johtava mt. 12058 (Hertsbölentie). Kuvassa 2 on esitetty suunnittelualueen tie- ja katuverkko. Kuva 2. Taalintehtaan taajaman tie- katuverkko. 3.3 Vesiliikenne Vesiliikenne on merkittävä liikennemuoto Taalintehtaalla. Taajamassa sijaitsee yhteysalussatama, jonka kautta hoidetaan ympärivuotisesti erilaisia kuljetuksia ja henkilöliikennettä saaristoon. Taalintehtaan kautta kuljetetaan saaristoon huomattava määrä erilaista materiaalia.
6 Yhteysaluksen laiturin alueelle ja muualle taajamaan välivarastoidaan saaristoon kuljetettavaa tavaraa. Alueella sijaitsevalla FN-Steelin terästehtaalla on oma satama, jonka kautta hoidetaan tehtaan vienti- ja tuontikuljetuksia. Satama on vain yrityksen omassa käytössä. Näiden satamien lisäksi Taalintehtaalla on sekä vierasvenesatama, että useita pienvenesatamia. Vierasvenesatamassa on 140 venepaikkaa. Muita pienvenesatamia ovat Lysholmen 94 paikkaa ja Pähkinämäki 64 paikkaa. Taajaman reuna-alueilla Hasselbackenissa sekä Grophagintien ja Bergerströmintien liittymän alueella on useita venepaikkoja. Taalintehdas on suosittu veneilykohde, alueella on hyvät palvelut veneilijöille sekä sieltä vuokrataan paljon veneitä. Suosiota lisää hyvät kulkuyhteydet Turkuun ja Helsinkiin. 3.4 Suunnitteilla olevat muutokset liikenneverkkoon Taalintehtaalla on käynnissä Köli-projekti, jossa on esitetty merkittäviä muutoksia nykyiseen taajama-alueen maankäyttöön ja liikenneverkkoon. Köli-projektissa taajama-alueelle tulisi mm. uusi silta- ja tieyhteys Lysholmenille. Taajaman satama-alueen toiminnot muuttuisivat huomattavasti nykytilanteesta. Nykyisen pienvenesataman suojaksi tulisi uusi aallonmurtaja. Nykyinen yhteysaluksen satamapaikka muuttaisi uuteen kauppasatamaan. Kuvassa 3 on esitetty Köli-projektin maankäyttöluonnos, vaihtoehto 3. Kuva 3. Taalintehtaan taajaman tie- katuverkko. Merkittävä suunnitteilla oleva muutos Taalintehtaan taajaman liikenneverkkoon on nykyisen yhteysaluksen sataman paikan muuttaminen. Nykyinen satamapaikka kerää välivarastointimateriaalia varsinkin keväisin ja alkukesäisin. Yhteysaluksen sataman siirtäminen vaikuttaa
7 taajaman liikenteen suuntautumisiin. Nykyisin kaikki liikenne yhteysaluksen laituriin kulkee Tallimäentien/Malmintien kautta. Tarkoituksena on osayleiskaavoitustyössä määritellä uusi kaupallisen sataman paikka, joka toimii nykyistä paremmin saaristoon kuljetettavan tavaran välivarastointi- ja lastauspaikkana. FN-steelin satama säilyy nykyisellä paikallaan. Toinen suunnitteilla oleva muutos on venepaikkoihin liittyvä pysäköinti. Pysäköintialueiden sijainti määritellään osayleiskaavatyössä. Nykyisin venepaikkoihin nähden on liian vähän pysäköintitilaa. 3.5 Liikennemäärät Taalintehtaan taajaman liikennemäärät on yleisten teiden osalta esitetty taulukossa 1. Katuverkon liikennemääristä ei ole tietoa, mutta esim. Tehtaantien osalta liikennemäärät ovat samaa suuruusluokkaa kuin Taalintehtaantiellä. Liikenne-ennuste vuodelle 2030 perustuu Tiehallinnon tieliikenteen kasvukertoimet kunnittain ennusteeseen. Taulukko 1. Taalintehtaan taajaman liikennemäärät yleisten teiden osalta. Tie/katu KVL KKVL KVL raskas KVL v. kpl ja (%) 2030 Mt 183 1600 1900 120 (7,5 %) 1650 (Taalintehtaantie) Taajaman ulkop. Mt 183 1730 1950 130 (6,7 %) 2030 (Taalintehtaantie) Taajama Mt. 12053 890 1170 32 (3,6 %) 800 (Söderlångvikintie) Mt. 12058 (Hertsbölentie) 270 340 8 (3 %) 240 Taajaman ja taajamasta lähtevien maanteiden liikennemäärät ovat suuruusluokaltaan maltillisia. Liikennemäärät eivät aiheuta ongelmia teiden kapasiteetin suhteen, vaikka ne kasvaisivat nykyisistä määristä merkittävästi. Liikenne-ennuste ei tue liikennemäärien huomattavaa kasvua. Liikenne-ennusteen mukaan liikenteen kasvu on lähes huomaamatonta. Hiljaisilla teillä liikennemäärät kääntyvät laskusuuntaan. Raskaan liikenteen määrä on suunnittelualueella kohtalainen. Maantien 183 (Taalintehtaantie) raskaan liikenteen määrään vaikuttavat mm. terästehtaan kuljetukset, taajaman huoltoliikenne ja veneilyyn liittyvät kuljetukset. Maanteillä 12053 ja (Söderlångvikintie) 12058 (Hertsbölentie) raskaan liikenteen määrä on vähäinen. 3.6 Raskas liikenne Kesäaikana liikennemäärät nousevat vilkkaimmilla osuuksilla lähes 20 %. Liikennemäärän nousuun vaikuttavat mm. alueen suosio kesämökkialueena ja turistikohteena sekä veneiden miehistönvaihtopaikkana. Raskaan liikenteen pääreitti on maantie 183 (Taalintehtaantie). Taajaman sisällä raskas liikenne käyttää tällä hetkellä erityisesti
8 3.7 Nopeusrajoitukset Tehtaantietä, Tallimäentietä, Stallbackintietä, Malmintietä ja Kolapakantietä. Taajaman kaupallisista palveluista suurin osa on näiden yhteyksien varrella. Näiden katujen kautta kuljetaan myös venesatamiin sekä yhteysaluksen satamalaiturille. Raskas liikenne on suurimmalta osalta FNsteelin tehtaan liikennettä, jakelu- ja joukkoliikennettä. Suunnittelualueella nopeusrajoitukset ovat alhaisia. Maantiellä 183 (Taalintehtaantie) nopeusrajoitus laskee taajamaan tultaessa 50 km/h 40 km /h ja taajamassa rajoitus on 30 km/h. Maantiellä 12053 (Söderlångvikintie) nopeusrajoitus on suunnittelualueella 40 km/h. 3.8 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen kannalta merkitystä on lähinnä Taalintehtaalta Turkuun suuntautuvalla työmatkaliikenteellä sekä kunnan sisällä Taalintehtaan taajamasta Kemiön taajaman alueelle suuntautuvalla työmatkaliikenteellä. Kesäisin joukkoliikennettä hyödyntävät Taalintehtaalla veneiden vaihtomiehistöt. Taalintehtaan taajamasta on hyvä palveluntarjonta mm. Turun ja Salon sekä edelleen Helsingin suuntiin. Myös Kasnäsin suuntaan on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Taalintehtaan ja Turun välillä ajetaan arkisin noin tunnin vuorovälillä tärkeimpinä opiskelu- ja työssäkäyntiaikoina. Lisäksi ajetaan muutamia asiointia palvelevia vuoroja päivillä sekä iltavuoroja. Taalintehtaan ja Salon väliset vuorot mahdollistavat lähinnä toisen asteen opiskeluun liittyvien matkojen tekemisen. 3.9 Liittymät Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ajatellen tarvetta jatkossa on todennäköisesti tiheämmälle Kemiönsaaren kunnan palveluliikenteelle sekä koululaisvuoroille. Ikääntyvä väestö voi aiheuttaa tarvetta lomaasutusta palvelevalle kutsuohjatulle joukkoliikenteelle. Liittymien osalta yleisen tieverkon liittymät ovat pääosin toimivia. 3.10 Kevyen liikenteen verkko Seuraavien liittymien osalta on havaittu kehittämistarpeita: Kolapakantien ja Malmintien liittymässä pysäköintialueilta poistuvat autot voivat vilkkaana ajankohtana haitata liittymän toimivuutta. Tehtaantiellä tohtorintietä vastapäätä oleva, tehdasalueelle ja grillille vievä liittymä on epämääräinen. Liittymä on leveä ja mahdollistaa Tehtaantielle liittymisen laajalta alueelta. Hertsbölentiellä on Kolapakantienliittymän jälkeen epämääräinen alue, joka toimii liittymänä, pysäköintialueena ja reittinä talon piha-alueelle. Taalintehtaan taajaman kevyen liikenteen verkko on varsin kattava taajama-alueella. Taajaman nykyinen kevyen liikenteen verkko on esitetty kuvassa 4 vihreällä värillä.
9 Kuva 4. Nykyinen kevyen liikenteen verkko. 3.11 Liikenteen ongelmat Liikenteen ongelmat Taalintehtaalla liittyvät pääasiassa liikenteen kausivaihteluun. Taalintehtaan alueella on tunnistettu seuraavat liikenteen ongelmat - Kausivaihtelut. Liikennemäärät kasvavat kesällä noin 20 % muun ajan liikennemäärästä. Sesonki on melko lyhyt, mutta vilkas. - Venepaikkoihin liittyvä pysäköinti. Taalintehdas on suosittu veneiden vuokrauspaikka sekä traileriveneilijöiden veneen vesillelaskupaikka. Kesäaikaan taajamassa ei ole riittävästi pysäköintipaikkoja veneilijöiden tarpeisiin. - Saaristoon menevien tavaroiden välivarastointi yhteysaluksen laiturilla johtaa keväisin siihen, että satama-alueelle väli-
10 varastoidaan saaristoon kuljetettavaa materiaalia. Nämä tavarat tukkivat yhteysaluksen sataman lähiympäristöä. - Byholmenille johtava silta on kapea. Sillalla kaksi ajoneuvoa eivät mahdu kohtaamaan. Silta on turvaton kevyelle liikenteelle. 3.12 Liikenneturvallisuus Turunmaan seudulle on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuusselvityksen yhteydessä laaditussa asukaskyselyssä nousivat esiin seuraavat ongelmat liikenneturvallisuuden osalta. ongelmat on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Asukaskyselyssä esiinnousseet liikenteen ongelmat. Tie/katu Ongelmat Mt 183 Taalintehtaantie koululaisia), Vaarallinen kevyelle liikenteelle (paljon lapsia ja ei kevyen liikenteen väylää, kapeat pientareet, ylinopeuksia, piittaamattomuutta liikennesäännöistä Slätsintie Vaarallinen kevyelle liikenteelle (kevyen liikenteen väylä puuttuu osan matkasta, kapeat pientareet), paljon raskasta liikennettä Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty neljä toimenpidettä suunnittelualueelle: 3.13 Erikoiskuljetusreitit sekä palo- ja pelastusreitit - Taalintehtaantie - Slätsintie liittymät, taajamamerkin siirtäminen Slätsintien eteläisemmän liittymän kohdalta pohjoisemman liittymän yhteyteen - Kevyen liikenteen väylä (välille Kirkonkyläntie Slätsintien eteläinen liittymä) n. 5,3 km - Söderlångvikintie, heijastinvarsien lisääminen keskisaarekkeelliseen suojatiehen (1suojatie, yhteensä 4 heijastinta) - Söderlångvikintie Dragseidintie/Sapelintie liittymä, liittymän katkaiseminen (korvaava yhteys olemassa) (1 kpl kaksipuolinen kavennus) Maantietä 183 (Taalintehtaantie) kulkee joitakin erikoiskuljetuksia mm. FN-Steel Oy:n tehtaalle. Taalintehtaan taajaman paloasema sijaitsee Sapelintie 2:ssa. Paloasemalta on hyvät yhteydet eri puolille Taalintehtaan taajamaa. 4 OSAYLEISKAAVAN MAHDOLLISTAMA UUSI MAANKÄYTTÖ 4.1 Osayleiskaavan ja tiedossa olevien toimenpiteiden vaikutukset liikenneoloihin Nykyiseen maankäyttöön uusi osayleiskaava mahdollistaa asumisen osalta tiivistämisrakentamista eri puolilla taajamaa. Uudet asuinalueet ovat kooltaan varsin maltillisia ja tukeutuvat lähes kokonaan nykyiseen tie- ja liikenneverkkoon. Uusia asuinalueita sijoittuu Slätsin kylään Dragsfjärdin järven läheisyyteen, Spikikseen, Söderlångvikintien ja
11 4.2 Uuden maankäytön synnyttämä liikenne Sapelitien väliselle alueelle, kirkon itäpuolelle sekä Grophageniiin. Näille alueille sijoittuu alustavasti noin 70 uutta tonttia. Ne jakautuvat niin, että Slätsiin sijoittuu 15 tonttia, Spikikseen, Söderlångvikintien ja Sapelitien väliselle alueelle 25 tonttia, kirkon itäpuolelle 15 tonttia ja Grophageniin 15 tonttia. Uusia työpaikka-alueita sijoittuu nykyisten työpaikka-alueiden läheisyyteen maantien 183 (Taalintehtaantie) läheisyyteen. Työpaikkaalueet ovat laajuudeltaan noin 9,5 hehtaaria. Uusien työpaikka-alueiden tehokkuus on alustavasti 0,1. Uutta rakennuskantaa on tällä tehokkuudella mahdollista toteuttaa noin 9500 m 2. Asutus 4.3 Liikenteen suuntautuminen Osayleiskaava-alueelle sijoittuva uusi asutus, noin 70 tonttia 200 uutta asukasta, tuottaa henkilöautoliikennettä noin 280 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämä lisäksi uusi asutus tarvitsee huolto- ja palveluliikennettä. Tämän määrä jää alle 15 ajoneuvoon vuorokaudessa. Asukas- ja liikennemääriä arvioidessa on oletettu, että pääosa uudesta rakentamisesta on pientalorakentamista. Uusi asutus tulee alueelle vaiheittain. Alueen matkoista pääosa tehdään henkilöautolla. Ympäristöministeriön matkatuotosoppaan mukaan henkilöauton osuus kulkumuodoista on noin 82 %. Työpaikka-alueet 4.4 Liikenneverkon kehittäminen 4.4.1 Tie- ja katuverkko Uusien työpaikka-alueiden liikennetuotos riippuu paljolti siitä, minkä tyyppistä toimintaa alueille sijoittuu. Työpaikka-alueiden osalta tyypillinen teollisuushallissa sijaitsevan yrityksen henkilömäärä on 1-5 henkilön välillä. Yrityksen tuottama liikenne on toimialasta riippuen keskimäärin noin 6-10 henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Tämän lisäksi tulee huolto- ja asiointiliikenne sekä jakeluliikenne ja muut kuljetukset. Kaikkiaan yksi yritys tuottaa noin 12 20 ajoneuvoliikenteen matkaa vuorokaudessa. Liikennetuotosta arvioidessa on oletettu, että yritysten toimitiloissa ei ole liiketiloja. Uuden maankäytön synnyttämä liikenne suuntautuu sekä Lahden että Vääksyn suuntiin. Uuden asutuksen synnyttämä liikenne sijoittuu Sapelitielle, Söderlångvikintielle, Slätsintielle ja maantielle. 12058 (Hertsbölentie) ja edelleen maantielle 183 (Taalintehtaantie). Määrällisesti eniten liikenne lisääntyy maantiellä 3131 (Liikenteen kasvu jakautuu usean vuoden ajalle ja on vuosittain mitattuna vähäistä. Taajaman liikenneverkkoa kehitetään uudella tieyhteydellä Sapelitien ja Söderlångvikintien välille. Uusi tieyhteys mahdollistaa maankäytön
12 kehittämisen taajaman länsipuolella. Uusi tieyhteys on esitetty sinisellä värillä kuvassa 5. Kuva 5. uusi katuyhteys Sapelitien ja Söderlångvikintien välille. Toinen merkittävä parannus nykyiseen liikenneverkkoon on Tyska Holmenille ja edelleen Byholmenille johtavan yhteyden korvaaminen osittain uudella yhteydellä. Vanha, tehtaan sivulla kulkeva yhteys, korvataan uudella reitillä. Uusi reitti käyttää edelleen samaa liittymää maantieltä 183 (Taalintehtaantie), mutta ei kulje enää tehtaan sivusta. Tyska Holmenin ja mantereen välinen kapea silta korvataan uudella sillalla. Byholmenille johtavan sillan rinnalle voisi tarkastella erillisen kevyen liikenteen sillan tarpeellisuutta. Uusi yhteys on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Uusi yhteys Tyska Holmenille ja edelleen Byholmenille.
13 Taajaman keskustassa liikenneverkkoa kehitetään niin, että sinne tulee uusi yhteys Ruukinlahden pohjoisrannalle. Reitti kulkee Tallimäentien ja Malmintien liittymästä kohti uuden yleiskaavassa osoitetun yhteysaluksen laiturin kautta Kolapakantielle. Uusille asuin- ja työpaikka-alueille tulee uutta sisäistä katuverkkoa. Ne palvelevat paikallisia tarpeita. kuvassa 7 on esitetty uusi Rantaraitti. 4.5 Kevyen liikenteen väylät 4.6 Vesiliikenteen kehittäminen 4.7 Pysäköinti Kuva 7. Uusi rantaraitti. Kevyen liikenteen verkkoa kehitetään jatkamalla nykyistä kevyen liikenteen väylää maantiellä 183 (Taalintehtaantie) Daleniin saakka. Uudelle Tyska Holmenin yhteydelle tulee kevyen liikenteen väylä. Vesiliikenteen osalta merkittä muutos on yhteysaluksen uusi paikka ja rahtisataman sijoittuminen Tysk Holmenin alueelle. Yhteysaluksen paikka sijoittuu nykyiseltä paikalta taajamassa sijaitsevan huoltoaseman läheisyyteen. Uusi saaristoliikennettä palveleva satama tulee Tysk Holmenin alueelle. Satama palvelee saaristoon kulkevaa huoltoliikennettä. Sataman alue toimii välivarastoalueena saaristoon kuljetettavalle tavaralle. Taajaman alueelle sijoittuva LV-alue mahdollistaa ranta-alueiden kehittämisen vesiliikenteen näkökulmasta. Alueen kehittyminen on käynnissä mm. Köli projektin myötä. Vesiliikenteeseen liittyvä kesäaikainen pysäköinti on mahdollista osoittaa Byholmenin uuteen yhteyteen tukien Lysholmenin alueelle.
14 Muita mahdollisia pysäköintialueina hyödynnettäviä paikkoja ovat Venepaikkojen yhteydessä olevat alueet. 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Liikenneturvallisuus 5.2 Liikenteen toimivuus 5.3 Kevyt liikenne Liikenneturvallisuus paranee kevyen liikenteen osalta uusien kevyen liikenteen väylien alueilla. Erityisesti Byholmenin suuntaan liikuttaessa uusi silta, joka korva nykyisen kapean sillan, parantaa liikenneturvallisuutta. Liikenteen toimivuus paranee Tyska Holmenin ja Byholmenin suuntaan uuden yhteyden ja sillan myötä. Kevyen liikenteen olosuhteen paranevat kevyen liikenteen verkon täydentämisen myötä. Maantien 183 (Taalintehtaantie) varrelle sijoittuva kevyen liikenteen väylä tulee osuudelle Slätsintie (Taalintehtaan taajaman puoleinen liittymä) - Dalen. Uusi osuus parantaa maantien 183 (Taalintehtaantie) varrelle sijoittuneen asutuksen ja työpaikkaalueiden liikenneturvallisuutta ja mahdollistaa nykyistä paremmin kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuden nousua eri tyyppisillä matkoilla, jotka suuntautuvat Taalintehtaan taajama-alueelle. Toinen kevyen liikenteen väylä, tehdasalueelta Byholmenille sijoittuva osuus parantaa merkittävästi kevyen liikenteen olosuhteita. Nykyinen yhteys Byholmenille on vaarallisen yhteyden varassa, joten uusi väylä parantaa sekä liikenneturvallisuutta että kevyen liikenteen toimivuutta ja edelleen sen kulkumuoto-osuutta Taalintehtaan taajamaan suuntautuvilla matkoilla. 5.4 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostamiseksi olisi Taalintehtaan taajaman asukasmäärän noustava huomattavasti nykyisestä, jotta joukkoliikennettä varten olisi riittävästi käyttäjiä ja se olisi aidosti kilpailukyinen henkilöautoliikenteen kanssa. Nykyinen joukkoliikennetarjonta on kuitenkin varsin hyvä taajaman kokoon nähden. Toisaalta lisääntyvä asutus tukee pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen mahdollisuuksia kilpailukykyisenä vaihtoehtona henkilöautolle varsinkin Kemiön taajamaan ja edelleen Turkuun tai Saloon suuntautuvalla työmatka - ja asiointiliikenteellä. 5.5 Vesiliikenne Vesiliikenteen olosuhteet paranevat, aluetta on mahdollista kehittää veneliikenteen vaatimusten näkökulmasta. Alueen pysäköintiongelmaa helpottaa pysäköinnin osoittaminen Lystholmenin alueelle.
15 5.6 Palo- ja Pelastusajo 5.7 Raskas- ja tavaraliikenne 5.8 Vaikutukset taajamarakenteeseen Uudella maankäytöllä ei ole oleellista vaikutusta palo- ja pelastus toimintaan. Uusi Byholmeninyhteys parantaa Byholmenin alueen saavutettavuutta. Raskaan liikenteen olosuhteen paranevat, sillä saaristoon tuotavat tavarat ja tarvikkeet voidaan jatkossa kuljettaa uuden Tysk Holmenin alueelle sijoittuvan sataman kautta. Siellä on myös riittävästi välivarastotilaa nykyisen alueen sijaan. Uusi yhteys Ruukinlahden pohjoisrannalla muuttaa taajamakuvaa hieman. Uusi yhteys mahdollistaa nykyisten katujen toiminnallisen luokan tarkistamista. Esim. kolappakantie voi olla kesäisin kävelykatuna. Laaja vesiliikenteen alue vahvistaa Taalintehtaan asemaa tärkeänä veneilyyn liittyvissä palveluissa ja satamatoiminnoissa. 5.9 Yhdyskunta- ja aluerakenne sekä elinkeinoelämä 5.10 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Osayleiskaava mahdollistaa veneilyyn ja merenkulkuun liittyvien palvelujen sijoittumista Taalintehtaalle. Tämä parantaa alueen elinvoimasuutta ja lisännee hieman liikennettä. Osa-yleiskaava-alueelle sijoittuva asutus käyttää pääasiassa henkilöautoa työ- ja asiointimatkoihin. Vaikutukset luontoon ja maisemaan ovat paikallisia ja rajoittuvat Tyska Holmenin uuden tielinjauksen ja uusien katujen kohdille. Hankkeitten vaikutukset luontoon tulee arvioida jatkosuunnitelmissa.