SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS



Samankaltaiset tiedostot
KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Kestävä kehitys autoalalla

VANTAAN VALO. Vantaan Valo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, aivan Korson juna-aseman lähettyvillä. VANTAAN VALO

KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Kokemuksia ja käytännön ohjeita

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Omnian nuorten työpajat

Näkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Kysely huoltajille Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä helmi-maaliskuussa 2019 Kyselyyn vastasi yhteensä 227 huoltajaa

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA

Arktisen kestävän matkailun edistäminen

Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm

TET työelämä tutuksi. Juniori kohtaa seniorin

Rakennusalan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Rauma

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Keke päiväkodissa ja koulussa

AMISTON KOULURUOKAILU

KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Opetussuunnitelma alkaen

Työturvallisuuskasvatus Tredussa

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

MAAHANMUUTTA J I L L E

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017

Kuvan päälle voi nostaa esimerkiksi sitaatin. Arial Italic 28 pt.

OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

1 Ohjaussuunnitelma Opinto-ohjauksen järjestäminen Opinto-ohjaus opiskelijan opintopolun eri vaiheissa... 3

Lapin ammattiopistossa

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Kiinni työelämässä -seminaari

Mustialan keke-ryhmä luonnos1. 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät

Opiskelijatuutorikoulutus &

Työssäoppimisen toteuttaminen

Yhteiset asemat - hanke

Toimintaympäristö Joensuussa

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

45 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN.

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Konsultoiva sairaanhoitaja erityisasiantuntijana asiakkaan verkostossa

Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Savon koulutuskuntayhtymä kestävän työelämän edistäjä Hannele Karhunen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kysely huoltajille Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä helmi-maaliskuussa 2019 Kyselyyn vastasi yhteensä 227 huoltajaa

Henkilökohtaistamisen prosessi

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Hyvät asiat työyhteisöissämme työhönvalmennuksen näkökulmasta

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

PEREHDYTTÄMISOHJELMA

Ammatillisen koulutuksen turvallisuuskysymyksiä. Miten turvallisuustietoisuus näkyy työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä? Arto Pekkala 4.12.

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Työssäoppimisen (TOP) palaute

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

10 Autoalan perustutkinto OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Transkriptio:

SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS VAHVUUDET KEHITTÄMISKOHTEET Tärkeysjärjestys 1. HENKILÖSTÖN JA OPISKELIJOIDEN KESTÄVYYS 1. Henkilöstön työterveyshuolto, kuntoutus ja kuntoremontit, henkilöstön TYHY- päivien järjestelyt 2. Työpajanuoret saavat ohjauspalvelujen kautta yksilöllistä ohjausta, opinto-ohjausta, kuraattoripalvelut, toimintaterapeutin palvelut sekä yritysyhteistyövalmentajan palvelut. - Nuorille järjestettävät SPE ryhmät - Käynnit terapeutilla tms. voidaan lukea nuorten työajaksi - Työpäivän pituutta voidaan sopimuksessa räätälöidä hieman nuoren terveydentilan ja kunnon mukaan - Yksilöllinen ohjaus ammatillisissa työtehtävissä - Päivittäiset elämänhallinnalliset tsemppaukset - Työtehtävien ja pajasisältöjen räätälöinti Mielenterveyden EA1-koulutus koko henkilöstölle - Sijaisjärjestelyjä kehitetään edelleen toimivammiksi - Ohjaajille aikaa töiden suunnittelulle, kehitystyölle sekä paperityön yms. hoidolle esim. nuorten työaikaa vähentämällä Nuorten jatkosuunnitelmat pajajaksojen lyhentyessä - Jatkosuunnitelmat osaksi arkea - Valintakriteerit nuorten rekrytoinneissa, jotta vältytään keskeytyksiltä - Sopiva työtuntimäärä nuorille Paja-arkeen ja työtehtävien sisältöön voi vaikuttaa omia vahvuuksia hyödyntäen. Jatkosuunnitelman työstäminen paja-arjessa työpajaohjaajien, ohjauspalveluiden ja yritysyhteistyövalmentajan kanssa. -Mahdollisuus suorittaa EA-koulutus, hygieniapassi, tulityökortti ja työturvallisuuskortti. - Nuorten hyvä perehdytys työtehtäviin. - Pajanuorilla on mahdollisuus vaikuttaa paja-arkeen, työtehtäviensä sisältöön ja motivoitua opeteltavista asioista ja tekniikoista, sillä tiukat deadlinet tai opetussuunnitelmat eivät onneksi määrittele työtehtävien sisältöä. - Työtehtävät suunnitellaan vastaamaan taitotasoa. 3. Nuoren henkilökohtaista tilannetta seurataan Nuorten jatkosuunnitelmat Jatkosuunnitelman työstäminen

ohjauspalvelujen järjestämissä yksilökeskusteluissa, alku-, väli- ja loppuarvioinneissa. Keskusteluissa on mukana pajaohjaaja. - Nuorten tilannetta seurataan ja tilastoidaan myös pajajakson jälkeen. pajajaksojen lyhentyessä? - Mielenterveyden EA myös nuorille tai tunnekoulutusta paja-arjessa työpajaohjaajien, ohjauspalveluiden ja yritysyhteistyövalmentajan kanssa 2. KIUSAAMISEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. Pajatoiminta tähtää syrjäytymisen ehkäisyyn Yhteisöllisyys, yhteiskuntatietoisuus, elämänhallinta - Yhteiset säännöt ja tasavertainen kohtelu 2. Kiusaamistapauksiin puututaan - Kiusaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - Pajasäännöt tuodaan esille jo perehdytysvaiheessa - Kiusaamisen piirteet on esillä huoneentauluissa työtiloissa 3. Ryhmäyttäminen on mahdollista pienryhmissä Yhteistoimintapäivät ja tilaisuudet - Nuorten Tyhyt ja yhteiset projektit 3. TURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA (myös ekologinen kestävyys, kemikaalien ympäristöturvallisuus) - Nuoret itse saavat vaikuttaa Tyhyn sisältöön 1. Turvallisuusasioista huolehditaan jatkuvasti, toimipistetarkastukset, koulutustilaisuudet Perehdytys työtehtäviin, työvälineisiin, työtiloihin ja käytäntöihin / perehdytyskortti - Turvallisuuskävelyt toimipisteissä - Vaarallisten aineiden listaukset ja niiden säilytys asianmukaisesti - Keskustelutilaisuudet mm.

EKOLOGINEN JA TALOUDELLINEN KESTÄVYYS kriisitapauksissa - EA-, työturvallisuus- ja tulityökoulutukset VAHVUUDET KEHITTÄMISKOHTEET Tärkeysjärjestys 1. JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY JA KIERRÄTYS 1. Kaikissa toimipisteissä toimii pääsääntöisesti erittäin hyvin (Liite: toimipaikkakohtainen jätteen käsittely- ja kierrätys pajoilla) - Puutteet on tiedostettu. Toimintaa kehitetään mahdollisuuksien mukaan. - Toiminta suunnitellaan tarkkaan etukäteen, eikä tehdä turhia hankintoja Puutteellisuuksien korjaaminen toimipistekohtaisesti: Biojäte Energiajae Kierrätyspiste / uusiokäyttö / tavaranvaihtotori? Kaikki työharjoittelijat perehdytetään jätteitten lajitteluun, mm. keittiövuoroissa korostuu jätteen lajittelu ym. - HSY:n Pura jätepommi työpaja järjestetään kaikille pajanuorille ja henkilökunnalle - Ämmässuon kiertoajelut - Pajahenkilöstölle on tiedotettu HSY:n tiedotus- ja opetusmateriaaleista joita saa vapaasti heidän sivustoilta, otettu käyttöön ohjauksessa. - Hiilijalanjälkitesti pajaohjauksen puitteissa - Ohjausta tehdään pienryhmissä kaikessa arkikäytännössä - Pajatuotteiden suunnittelu ja toteutus kierrätysmateriaalista tai muuten ekologiset lähtökohdat huomioiden sekä lisäksi asiakastöihin sisältyvät tuotteiden

huoltaminen ja korjauspalvelut 1. VASTUULLISET HANKINNAT JA KESTÄVÄ KULUTUS 1. - Ruokailuastiastot hankittu samalta toimittajalta ja niitä täydennetään tarpeen mukaan - Hankitaan sähkölaitteita joihin saa varaosia ja joita voi huollattaa - Kalusteissa suositaan pitkäikäisyyttä ja kestävää laatua - Suositaan joukkoliikennettä ja kimppakyytejä, kulkureitit suunnitellaan ennakkoon, hyödynnetään kuljetuspajaa - Kilpailutus ja keskittäminen 2. Pajoilla on kehitelty omia keke-tuotteita, Niissä otetaan huomioon kierrätys, uusiokäyttö, alueellinen työllistäminen ja innovaatiot. 1.(RAVINTO JA TERVEYS) 1. Starttipajalla tehdään ruoka päivittäin yhdessä ja keskustellaan terveellisestä ruokavaliosta - Starttipajalla ja SPE ryhmissä on mahdollisuus urheiluun? - Käynnit terapeutilla tms. voidaan lukea nuorten työajaksi - Työpäivän pituutta voidaan sopimuksessa räätälöidä hieman nuoren terveydentilan ja kuntoisuuden mukaan - Puheeksi ottaminen, kun huomataan nuoren Keke-tuotteita kehitetään edelleen Omnian kestävän kehityksen myymälään ja pajakauppa.fi verkkokauppaan Lounasmyynnin järjestäminen kaikille pajanuorille - Liikuntamahdollisuuden järjestäminen kaikille pajanuorille esim. kerran viikossa olisi hyödyllistä? - Käytetään omaa pyykkipoikamerkattua mukia tai juomalasia koko päivä ja pistetään pesuun vasta työpäivän päättyessä Työharjoittelijat ovat mukana tuotteitten suunnittelu- ja toteutusvaiheissa jolloin kestävän kehityksen periaatteet tuodaan esille mm. materiaalien käytössä, hyödynnettävyydessä ja jätteen synnyn ehkäisyssä. Nuorten arviointikeskusteluissa käydään läpi terveellisen ravinnon välttämättömyyttä. Ravinto- ja terveysasioita käsitellään SPE-ryhmien ohjauksessa.

terveydentilan olevan heikko tai heikentyneen.