Lausunto 1 (8) Eduskunnan sivistysvaliokunnalle siv@eduskunta.fi Lakipaketti koulujen työrauhan ja osallisuuden edistämiseksi (HE 66/2013 vp) Hallituksen esitykseen on sisällytetty osa niistä keskeisistä asioista perusopetuksen työrauhan edistämistä koskien, jotka Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Suomen rehtorit ry:n, Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA:n sekä Suomen Vanhempainliiton ministerille 11.6.2012 antamassa esityksessä oli. On kuitenkin erittäin valitettavaa, että hallituksen esityksestä on jätetty pois peruskoulujen arjen näkökulmasta seuraavat erittäin tärkeät ja keskeiset asiat, jotka sinne tulisi lisätä: - Kolmen päivän epäämisoikeuden on oltava mahdollista myös perusopetuksessa. Oppijoiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön on perusopetuksessa sama kuin toisella asteella, joten myös turvaamiskeinot on yhtenäistettävä. - Epäämistilanteissa oppijalla on oltava oikeus psykososiaalisiin palveluihin heti ja hänen sekä hänen perheensä hyvinvoinnin tila on selvitettävä seitsemän päivän aikana. - Kolmen päivän epäämisestä turvaamistoimena on säädettävä turvallisuutta koskevassa pykälässä, ei kurinpitopykälässä. Kyseessä ei ole rangaistus. - Perusopetuksessa jälki-istunnon aikana on voitava teettää oppilaalla myös muita kuin kirjallisia ja suullisia tehtäviä. - Mahdollisten rangaistusten suorittamisen on oltava osa oppivelvollisuutta. - Peruskoulun järjestyssäännöissä on oltava mahdollista määrätä tarkemmin myös muiden kuin ns. vaarallisten esineiden ja aineiden käytöstä ja säilytyksestä. - Oppilaalla on oltava oikeus sairaalaopetukseen tarpeensa mukaisesti niin kauan kuin tarve kestää. Päätösvallan tarpeesta ja oppilaan edun arvioimisesta on oltava oppilaan opetuksen järjestäjällä, ei sairaalaopetusta antavalla kunnalla. - Aluehallintovirastolle on säädettävä oikeus ottaa oma-aloitteisesti käsiteltäväksi asia, jos sillä on syytä epäillä, ettei koulutuksen järjestäminen tai antaminen joltain osin toteudu lainsäädännön mukaisesti. Sillä on oltava toimivat sanktiokeinot sekä resurssit ja oma sivistystoimen vastuualue. - Osallisuuden lisääminen edellyttää 1,3 miljoonan resursointia esitetyn 665 000 euron sijaan. Lausuntomme liitteenä ovat esittämämme täsmennykset pykälämuotoon kirjoitettuna. Seuraavaksi esitämme lyhyet perustelut esittämillemme muutoksille. Turvaamistoimenpide tarpeen Kannatamme lämpimästi hallituksen esitystä yhtenäistää toisen asteen epäämistä koskevat käytännöt. On hienoa, että lukion osalta loppupäivän epäämisoikeus muutetaan ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä vastaavalla tavalla kolmen päivän epäämisoikeudeksi. Näin tunnustetaan muiden opiskelijoiden oikeus turvallisuuteen ja mahdollistetaan näissä äärimmäisissä poikkeustilanteissa
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 2 (8) koulutuksen järjestäjälle aikaa toimille, joihin on tarpeen kussakin tapauksessa ryhtyä, jotta voidaan taata opintojen turvallisuus kaikille jatkossa. On käsittämätöntä, että vastaavaa turvaamistoimenpidettä ei esitetä peruskouluun. OAJ vaatii esitykseen tältä osin täydennystä. Lakiesitykseen on lisättävä rehtorille mahdollisuus evätä tarvittaessa oppilaan osallistuminen opetukseen enintään kolmen päivän ajaksi myös peruskoulussa tilanteissa, joissa toisen oppilaan tai koulussa työskentelevän henkilön turvallisuus on vaarassa oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai häiritsevä käyttäytyminen uhkaa vaikeuttaa kohtuuttomasti opetusta ja on olemassa vaara, että menettely toistuu. Tällä hetkellä rehtorit koettavat näissä poikkeuksellisissa tilanteissa lainsäädännön puutteen johdosta sopia huoltajien kanssa mitä erilaisimmista menettelyistä. Useimmiten sovittu käytäntö on, että oppilas pysyy kotona muutaman päivän. Näin lapsi jää usein yksin. Lainsäädäntömme ei säädä siitä, millaista oppilashuollollista tukea oppilaalle olisi epäämisen johdosta järjestettävä. Oppilashuollossa olevien suurten puutteiden johdosta oppilashuollon palveluita ei läheskään aina ole tarjolla. Tällaista tilannetta ei voida pitää oppilaan edun mukaisena. Muut oppilaat ja heidän huoltajansa eivät myöskään ymmärrä, miksi oppilas, joka on käyttäytynyt edellä kerrotun mukaisesti, saa olla seuraavana päivänä koulussa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tilanteen ymmärtämistä vaikeuttaa vielä se, että salassapitosäännökset estävät koulua kertomasta, mihin toimiin oppilaan osalta mahdollisesti on ryhdytty. Kolmen päivän epäämisoikeus muuttaisi tilanteen, koska tällöin voitaisiin kertoa, miten laki velvoittaa toimimaan. Säädös mahdollistaisi turvallisuuden palauttamisen sekä avun kaikille osapuolille. On valitettavaa, että lainsäädännössä oleva termi epääminen ei kuvaa onnistuneesti sitä, mistä turvaamistoimenpiteessä on kyse. Tämä koulujen arjessa kipeästi tarvittava lainsäädännöllinen oikeus opiskeluympäristön turvaamiseen niissä valitettavissa poikkeustilanteissa, joissa epäämisoikeutta tarvittaisiin, ei saa kuitenkaan jäädä säätämättä sen johdosta, että lakiin aiemmin säädetty epäämis - termi on huono. Kolmen päivän epäämisoikeuteen sisällytettävä tukitoimet oppijoille (muutosesitys Pol 29 sekä 36 h ) Epäämiseen on OAJ:n näkemyksen mukaan liityttävä oppilaan oikeus päästä kiireellisesti keskustelemaan oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Epäämisestä on myös velvoitettava ilmoittamaan sosiaali- ja terveysviranomaiselle, joiden pitää selvittää oppilaan ja hänen perheensä hyvinvoinnin tila sekä tarjota apua seitsemän päivän kuluessa. Epäämisen kohteena olevalle oppilaalle, muille oppilaille ja koulun henkilöstölle on turvattava tarvittava apu ja tuki sekä valmiudet jälleen kohtaamiseen ja opiskelun jatkamiseen yhdessä. Opetuksen järjestäjän on arvioitava, onko tarvetta tehdä muutoksia opetusjärjestelyissä. Näissä poikkeustilanteissa, joihin epääminen liittyy, oppilaan on lähes mahdotonta palata seuraavana päivänä kouluun ilman edellä mainittuja tukitoimia, on hän sitten ollut tekijä tai uhri. Enintään kolmen päivän pituinen aika selvittää ja rauhoittaa
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 3 (8) tilanne on kaikille tarpeen. Loppupäivän epääminen ei ole riittävä aika. On muistettava, että epääminen ei sulje oppilasta pois koulusta vaan ainoastaan opetuksesta. Tarkoitus on mahdollistaa keskittyminen sillä hetkellä tärkeämpään eli oppilaan ja hänen perheensä hyvinvoinnin tukemiseen. Hallituksen esityksessä todetaan aivan oikein, etteivät kaikki aggressiivisesti, uhkaavasti ja häiritsevästi käyttäytyvät oppilaat eivät ole psyykkisesti sairaita. Myös ylilyönnit käyttäytymisessä ovat usein hoivan ja huolenpidon sekä ohjauksen puutteen tulosta. Hyvinvoinnin puuttuminen estää lasta integroitumasta kouluun, ryhmään ja vähitellen syrjäyttää lapsen omasta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Kolmen päivän epäämisessä on kyse turvaamistoimesta, jossa lainsäädöksellä varmistetaan, että oppilaan hätä, hoivan ja huolenpidon tarve sekä perheen tilanne selvitetään, tarvittava apu tarjotaan ja mahdollistetaan opiskelun jatkaminen turvallisesti kaikille osapuolille. Turvaamistoimi ei ole rangaistus (muutosesitys Pol 29, LL 21 ja AkL 28 ) OAJ korostaa, että kolmen päivän epäämisessä on kyse turvaamistoimesta, joka on eri asia kuin kurinpito. Nykyinen lainsäädäntö ja hallituksen esitys sijoittavat turvaamistoimeksi tarkoitetun epäämisoikeuden kaikilla asteilla kurinpito-otsikon ja pykälän alle. Tämä antaa kaikille väärän käsityksen, sillä epäämisen luonne turvaamistoimena on tuotu esiin vain lain perusteluissa, mutta ei itse säädöstekstissä. OAJ esittää, että epäämisoikeutta koskevat turvaamistoimisäännökset kaikilla asteilla siirretään kurinpitoa koskevista pykälistä turvallisesta opiskeluympäristöstä säätävien pykälien yhteyteen omaksi momentiksi. Jälki-istunto (muutosesitys Pol 36 ) Jälki-istuntoa koskien esitetään säädettäväksi tiukasti siitä, mitä jälki-istunnon aikana voidaan tehdä. OAJ esittää, että säädöstä täydennetään niin, että oppilaalla voidaan teettää myös muita kuin kirjallisia ja suullisia tehtäviä. Jälki-istuntoon jäävistä oppilaista monelle konkreettinen tekeminen sopisi kirjallisia tai suullisia tehtäviä paremmin. Opettajan pedagogiseen osaamiseen pitäisi luottaa ja mahdollistaa opettajalle vapaa tapauskohtainen harkinta valita, teettääkö oppilaalla kirjallisen, suullisen tai muun tehtävän, joka on kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukeva, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopiva. Esimerkiksi välitunnilla muita kiusanneelle oppilaalle opettaja voisi määrätä jälkiistunnon suorittamisen siten, että oppilas järjestää muille liikunnallista tms. ohjelmaa seuraaviksi välitunneiksi. Konkreettisen tekemisen kautta moni oppilas oppii oikean suuntaista käytöstä ja toimintaa paremmin kuin vain istumalla, kirjoittamalla tai keskustelemalla. Rangaistusten suorittamisen oltava osa oppivelvollisuutta (muutosesitys Pol 35 ) Hallituksen esityksessä todetaan, että Osa oppilaista, joilla on paljon jälkiistuntorangaistuksia, ei myöskään suorita niitä. Samoilla oppilailla voi olla paljon jopa kymmeniä tunteja hoitamattomia jälki-istuntoja keväällä lukuvuoden
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 4 (8) päättyessä. Opettajien kokemusten mukaan tämä pitää paikkansa, mutta tilanne ei ole hyväksyttävä: Säädetyt rangaistukset ovat tehottomia, jopa turhia, ellei niitä voida tehokkaasti vaatia suoritettavaksi. OAJ:n mielestä yhteiskunta antaa väärän signaalin oppilaille, mikäli emme säädä määrättyjen rangaistusten suorittamista osaksi oppivelvollisen oppivelvollisuuden suorittamista. Suorittamisesta voidaan sopia oppilaan ja opettajan kesken. Mikäli kuitenkin oppilaan todistuksen saaminen vaarantuisi tai hänen koko oppivelvollisuutensa suorittaminen olisi vaarassa, pitäisi toimivaltaisten viranomaisten selvittää, ovatko huoltajat laiminlyöneet velvollisuutensa valvoa lapsensa oppivelvollisuuden täyttämistä. Tällä olisi syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus, kun oppilaan tilanteeseen puututaan ja hänestä välitetään. Koulunkäyntiavustajien tehtävät ja rooli selkeät OAJ haluaa korostaa, että lakiesityksen yhteydessä käyty keskustelu koulunkäyntiavustajien oikeuksista, kelpoisuuksista ja nimikkeistä on ollut harhaanjohtavaa. Lainsäädännöllisesti tilanne on tällä hetkellä toimiva ja erittäin selkeä, eikä hallituksen esityksessä ole koulunkäyntiavustajien asemaan esitetty muutoksia. OAJ korostaa, että hallituksen esitys ei liity millään tavalla koulunkäyntiavustajien kelpoisuuksiin tai heistä käytettäviin nimikkeisiin. Avustajien kurinpito-oikeuksien osalta on todettava, ettei heillä sellaisia ole, eikä tällaiseen oikeuteen ole myöskään tarvetta. Rangaistusten määrääminen on säädetty rehtorin ja opettajan tehtäviksi, koska heillä on myös vastuu oppilaista sekä oikeus käyttää julkista valtaa toisin kuin avustajilla. Tällä perusteella kasvatuskeskusteluun määrääminen voidaan antaa oikeudeksi vain rehtorille ja oppilaan opettajalle, ei avustajalle. Eri asia on, kuka voi osallistua kasvatuskeskusteluun. Tästä ei säädetä laissa, mutta lain perusteluissa on lueteltu listaa henkilöistä, jotka voivat osallistua kasvatuskeskusteluun. Tätä listaa ei OAJ:n käsityksen mukaan voida pitää tyhjentävänä tai ehdottomana. Jos näin olisi, säädettäisi osallistujat lailla. Avustaja voi siis osallistua kasvatuskeskusteluun, jos tätä pidetään tarpeellisena. Järjestyssäännöissä määrättävät asiat (muutosesitys Pol 29 ) Käytännössä on noussut esiin tarve selkeyttää perusopetuksen järjestäjän toimivaltaa määrätä niin energiajuomien kuin kännyköiden käytöstä ja säilytyksestä oppilaiden koulupäivän aikana. Asian selkeyden vuoksi esitämme lakiesitykseen lisättäväksi mahdollisuutta antaa järjestyssäännöissä määräyksiä myös muiden kuin perusopetuslakiesityksen 29 :n 2 momentissa tarkoitettujen ns. vaarallisten esineiden ja aineiden käytöstä ja säilytyksestä. Perusopetuksen järjestäjällä on oltava oikeus määrätä koulupäivän ajan kaikista koulussa olevien esineiden ja aineiden käytöstä ja säilytyksestä oli esine tai aine oppilaan, koulun tai muun koulupäivän aikana koulussa vierailevan tahon.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 5 (8) Perusopetukseen säädetty oikeus ottaa pois sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista on erittäin kannatettava ja hyvä mutta ei riittävä esitys, ellei samalla selkeytetä myös opetuksen järjestäjän yleistä toimivaltaa. Lakiesityksen rajaus opetuksen ja oppimisen häiritsemistä koskeviin tilanteisiin jättää epäselväksi tai jopa poissulkee oikeuden esimerkiksi kännykän tai Ipadin poisottamiseen tilanteessa, jossa niillä aiheutetaan häiriötä tai kiusataan välitunnilla. Mikäli lakiesityksen tarkoituksena on ollut mahdollistaa kännykän poisottaminen myös edellä kuvatuissa tilanteissa, on siitä ehdottomasti selkeämmin säädettävä. Oppijan osallisuus sekä oppilas- ja opiskelijakunnat vaativat resursseja (muutosesitys Pol 47 a ) Uuden perusopetuslain voimaan tultua jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa tulee olla oppilas- tai opiskelijakunta, jota on kuultava muun muassa ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemistä, opetussuunnitelmista ja järjestyssäännöistä. Lisäksi lisätään velvollisuus mahdollistaa vaikuttaminen näihin asioihin myös kaikille yksittäisille oppijoille. Opettajien työmäärä lisääntyy, sillä oppilaskunnalle on nimettävä vastaava opettaja ohjaamaan em. toimintaa. Alun perin opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi ohjaustyön tarpeeksi keskimäärin tunnin viikossa, mutta hallituksen esityksessä aika on kuitenkin muuttunut vain puoleksi tunniksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että oppilaskuntia perustetaan, mutta niiden toiminta jää pelkäksi lain kirjaukseksi, koska siihen ei osoiteta riittäviä resursseja. Resurssien riittämättömyydestä ei ole epäselvyyttä. Oppilaskuntavelvoite on nimittäin uusi 927 koululle, joista 900 on vuosiluokkien 1 6 kouluja. Kun luodaan oppilaskuntatoimintaa noin puolelle maamme 1 6 vuosiluokkien peruskouluista, on oppilaskuntatyöstä vastaavan opettajan työpanoksella erittäin suuri rooli. OAJ vaatii, että kustannusvaikutusten arvioinnin pohjaksi otetaan ministeriön alkuperäinen esitys, jonka mukaan oppilaskuntien ohjaustyöhön käytetään keskimäärin tunti viikossa. Tällöin tosiasiallinen kustannusvaikutus on OAJ:n laskelmien mukaan noin 1,3 miljoona euroa, jos palkkio maksetaan ylituntina (927 koulua x 89 e/kk (1 h viikossa) x 12 kk (vuodessa) x 1,3 (sivukulut). Oppijoita sekä oppilas- ja opiskelijakuntia kuultava opetusjärjestelyistä leikattaessa (muutosesitys Pol 47 ) Täsmennettäessä oppilas- ja opiskelijakuntien tehtäviä ja lisättäessä oppijoiden vaikutusmahdollisuuksia pitää OAJ suurena puutteena sitä, ettei vaikutusmahdollisuutta ole täsmennetty kattamaan tilanteita, joissa opetusta vähennetään ja itsenäisen opetuksen määrää lisätään, sijaisia ei palkata tai opettajat lomautetaan viikoiksi ja opetus jää antamatta tai annetaan poikkeavin järjestelyin. Nyt kuulemista ei ole pidetty oikeuskäytännössä tarpeellisena, koska esimerkiksi lomauttamista on virheellisesti pidetty vain työnantajan ja henkilöstön välisenä asiana, eivätkä oppijat olisi tällöin asianosaisia.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 6 (8) Tosiasiassa em. tilanteissa oppijat kärsivät eniten, sillä heidän arkeensa poikkeavilla opetusjärjestelyillä ja opetukseen kohdennetuilla leikkauksilla on suurin vaikutus. Kysymys on mitä suurimmassa määrin myös aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvistä yhteiskunnallisista arvoista ja valinnoista. Opetustoimen lainsäädännön pitäisi turvata oppijoiden sekä oppilas- ja opiskelijakuntien kuuleminen näissä tilanteissa. Aluehallintovirastolle oma-aloitteinen puuttumisoikeus Aluehallintovirastojen seurantavelvoite ja kanteluiden perusteella tapahtuva valvonta on muutettava opetustoimen osalta aluehallintoviraston oikeudeksi ottaa oma-aloitteisesti käsiteltäväkseen asia, jos heillä on syytä epäillä, ettei koulutuksen järjestäminen tai antaminen joltain osin toteudu lainsäädännön mukaisesti. Aluehallintovirastolla on oltava sanktiokeinoina käytettävissään sakon uhka, teettämisuhka sekä keskeyttämisuhka. Aluehallintoviraston riittävä resursointi on turvattava. Kasvatus- ja opetuspalvelut pitäisi aluehallintoviratoissa muodostaa omaksi vastuualueeksi. Aluehallintoviraston toimivaltaan opetusalalla on kiinnitetty huomiota lukuisia kertoja muun muassa kantelutyöryhmissä (mm. SM:n julkaisuja 40/2007 sekä aluehallintovirastojen kanteluprosessin kehittämishankkeessa (Loppuraportti 28.4.2011). Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus (192/2009) kritisoi valtiovallan heikkoa ja vailla velvoittavuutta olevaa opetustoimen informaatio-ohjausta. Se myös tukee näkemystä, että informaatio-ohjauksesta on syytä siirtyä ainakin osittain takaisin normiohjauksen ja myös valvonnan lisäämisen suuntaan. Myös Perusopetuksen aika, Selvitys koulujen toimintaympäristöä kuvaavista indikaattoreista (OKM:n selvitys 2012:13) esittää, että aluehallintovirastoilla tulee olla oikeus ottaa perusopetusta koskeva asia käsittelyyn ilman kantelua. Parhaillaan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä oppilashuoltolaiksi (HE67/2013) esitetään säädöstä (26 ), jonka mukaan aluehallintovirastolla olisi oikeus oma-aloitteisesti ottaa tutkittavaksi, onko koulutuksen järjestäjä järjestänyt opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon lain mukaisesti. Tämä oikeus tulee ulottaa koskemaan koko perusopetusta. Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen opetus (muutosesitys Pol 4 a ) Sairaalaopetusta antavalla taholla on oltava velvollisuus ottaa oppilas takaisin, mikäli opetuksen järjestäjä perustellusti osoittaa, ettei oppilaan opetusta pystytä hänen omassa koulussaan järjestämään ja oppilas tarvitsee sairaalaopetusta. Säädöksessä tulisi turvata oppilaalle oikeus sairaalaopetukseen tarpeensa mukaisesti niin kauan kuin tarve kestää. Sairaalaopetusta saanut oppilas voitaisiin palauttaa kokonaan omaan kouluunsa vasta, kun voitaisiin osoittaa, että hän kykenee opiskelemaan omassa koulussaan siellä olevilla tai sinne samalla osoitettavilla tukitoimilla koko sen tunti- ja oppimäärän, mikä häneltä edellytetään.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 7 (8) Päätösvallan tarpeesta ja oppilaan edun arvioimisesta on oltava oppilaan opetuksen järjestäjällä, ei sairaalaopetusta antavalla kunnalla. Lakiesityksen kirjaus Mikäli sopimukseen ei päästä, päätöksen tekee hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta. on muutettava. Sijaintikunnalla ei ole kolmiportaisen tuen mukaista riittävää pedagogista näkemystä ja osaamista oppilaan opetusjärjestelyiden arvioimiseen oppilaan ja hänen oman koulunsa opetusryhmän edun kannalta. Lakiin on kirjattava opetusjärjestelyissä otettavaksi huomioon oppilaan oman edun lisäksi myös oppilaan opetusryhmän etu. On säädettävä, että sairaalaopetuksesta tehdään hallintopäätös, josta käy ilmi, mitä sairaalaopetus ko. oppilaan kohdalla tarkoittaa ja mihin oppilaalla on näin ollen oikeus. Muutoksenhausta on säädettävä perusopetuslaissa ja muutoksenhakuviranomaisen tulisi olla aluehallintovirasto asian ollessa suuressa määrin pedagoginen ja kiireellistä käsittelyä vaativa. Esityksen mukainen kuntalain 11 :n perusteella tapahtuva muutoksenhaku ei ole oppilaan edunmukainen vaihtoehto. Menettelyn osalta säädetty osapuolien kuuleminen ennen opetusjärjestelyistä päättämistä on tärkeää. Kuultavaksi tahoksi on kuitenkin lisättävä erikseen myös oppilaan opettajat. Opetussuunnitelman yhteydessä laadittavat suunnitelmat ja järjestyssääntö sekä osallisuus Hallituksen esityksen perusteluissa korostetaan useissa kohdissa näkemystä siitä, että opetussuunnitelman yhteydessä laadittavat suunnitelmat, järjestyssäännöt ja kurinpito sekä sitä koskevat toimintaperiaatteet valmisteltaisiin yhteistyössä koulun henkilökunnan, vanhempien, oppilaiden ja oppilaskunnan kanssa. OAJ yhtyy tähän näkemykseen, sillä yhteistyössä laaditut käyttäytymisnormit järjestyssäännöissä ja niihin määritellyt lainmukaiset puuttumiskeinot tukevat tavoitetta siitä, että myös vanhemmat kasvattavat lapsia näiden yhteisten pelisääntöjen noudattamiseen. Yhteistyö on tärkeää myös koulujen toimintamallien hyväksyttävyyden sekä erityisesti niiden tietoisuuden leviämisen näkökulmasta. OAJ esittää, että perusteluissa korostettua yhteistyön tärkeyttä ja jo olemassa olevia hyviä käytänteitä tähän liittyen otetaan osaksi hallituksen esityksen antamisen johdosta järjestettävää täydennyskoulutusta. Tiedonkulku varmistettava koulurauhan ja -turvallisuuden vuoksi Jotta kouluissa voidaan työrauhaa ja -turvallisuutta ylläpitää ja edistää, opettajien ja opetusalan esimiesten on tärkeää nykyistä paremmin saada tietoonsa eri viranomaisilta kouluja ja oppilaitoksia koskeneet uhkaukset. Tuoreessa Oulun tapauksessa uhkaus on realisoitunut ikävällä tavalla. Tietomme mukaan opetuksen järjestäjällä tai työnantajalla ei olisi ollut tietoa hyökkääjän aikaisemmin tänä vuonna esittämästä uhkauksesta nykyisessä eikä myöskään entisessä oppilaitoksessa.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 8 (8) Useissa kouluihin kohdistuneissa väkivallan teoissa on ollut tekijänä nykyinen tai entinen koulun oppilas ja teot ovat tulleet opettajille yllätyksenä. On käsittämätöntä, että tiedon kulussa on edelleen vakavia puutteita, koska opetusala on kohdannut viimeisten vuosien aikana useita rajuja väkivallantekoja. On huolestuttavaa, että tieto eri viranomaisten välillä (poliisi, sosiaaliviranomainen, terveydenhuoltoviranomainen, opetusviranomainen) ei kulje edelleenkään riittävästi ja järjestelmällisesti erityisesti niin, että opetusviranomainen saisi riittävät tiedot uhkauksista. Edellytämme, että välittömästi selvitetään tiedon kulkua estävät tekijät ja niihin puututaan kaikin mahdollisin keinoin. Työturvallisuudessa myös puutteita Kysymys koulujen työrauhasta liittyy myös opettajien ja muun henkilöstön työturvallisuuteen, sillä opetustoimen henkilöstöön kohdistuneet väkivalta- ja uhkatilanteet ovat yleistyneet viime vuosina. OAJ selvitti keväällä tilannetta 18 suuressa kaupungissa ja kirjattuja uhkatilanteita opetustoimessa oli vuonna 2012 yli 5 300, kun vuotta aiemmin luku oli vajaat 4 600 ja sitä edellisenä vuonna alle 2 800 tapausta. Nämä uhkatapaukset ovat vain osa totuutta, sillä ilmoitusmenettelyä ei ole käytetty yhtäläisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivaan työturvallisuussäännöksiä valmistelevaan neuvottelukuntaan on tänä vuonna asetettu väkivallan uhka -jaosto, jonka tehtävänä on arvioida väkivallan uhkan hallintaan liittyvien säännösten, oppaiden ja koulutusten nykytilaa ja mahdollista lisäsääntelyn tarvetta ja sen vaikutuksia. Jaoston työn määräaika on kuluvan vuoden lopussa. Jaoston tähänastisessa työssä on tullut esille, että väkivaltatilanteisiin varautumisessa ja tilanteiden jälkihoidossa on huomattavia ala- ja työpaikkakohtaisia eroja. OAJ pitää tärkeänä, että jaosto päätyisi esittämään työturvallisuuslakia tarkentavaa asetusta, jolla säänneltäisiin väkivallan uhkaan varautumista ja väkivaltatilanteiden hoitamista siten, että työturvallisuus tältäkin osin olisi kaikilla työpaikoilla laissa tarkoitetulla tasolla. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Heljä Misukka koulutusjohtaja Nina Lahtinen kehittämispäällikkö