Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Samankaltaiset tiedostot
Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa Julkinen

Globaaleja kasvukipuja

Rahapolitiikasta helmikuussa 2016

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Rahapolitiikasta ja pankkijärjestelmän tilasta

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Euroopan talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitysnäkymät

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä

Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Euroalueen talousnäkymät ja rahapolitiikka

Rahapolitiikka maaliskuussa 2018

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikasta ja pankkijärjestelmän tilasta

Kansainvälisen talouden tila

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

EKP:n rahapolitiikasta

Esityksen rakenne. Maksufoorumin avaussanat. Maksufoorumi Helsinki Congress Paasitorni

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Euroalueen taloudesta, EKP:n rahapolitiikasta ja sen välittymisestä euroalueella ja Suomessa

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Kansainvälisen talouden näkymät

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Kansainvälisen talouden näkymät

Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa?

Ajankohtainen taloudellinen tilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Talouden näkymät vuosina

Mistä investointien vaimeus

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat Pasi Holm

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Ajankohtainen taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/2014 Pääjohtaja Erkki Liikanen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Rahapolitiikasta ja Suomen taloudesta

Euro & talous 4/2013 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Talouden näkymistä

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Kansainvälisen talouden näkymät

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Sampo Pankki

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Kansainvälinen talous ja euroalueen tilanne

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria

Euroopan ja Suomen talouden näkymät

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri Samu Kurri

EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta

Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Maailmantalous ja Suomi

Globaalit näkymät vuonna 2008

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys

Geopoliittisista jännitteistä, EKP:n rahapolitiikasta ja Suomen taloudesta Pääjohtaja Erkki Liikanen Julkinen

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

Globaaleja kasvukipuja

Kuinka rahapolitiikasta päätetään?

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Maailman ja euroalueen taloudesta ja rahapolitiikasta. Suomen talouden näkymistä

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden näkymät

Nyt on aika vahvistaa julkista taloutta ja tuottavuuden kasvun edellytyksiä

Markkinat toipuivat, toipuuko talous?

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Transkriptio:

Elisa Newby, markkinaoperaatioiden päällikkö elisa.newby@bof.fi Suomen Pankki Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla After Work Suomen IR-yhdistys ry Suomen Sijoitusanalyytikot ry Suomen Pörssimeklarit ry Helsinki 15.6.2016 Julkinen 1

Esityksen teemat Miksi eurojärjestelmä toteuttaa rahapolitiikkaa negatiivisella korolla? Negatiivinen korko osana kevennettyä rahapolitiikkaa Negatiivisen koron ja epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutukset talouteen Julkinen 2

Miksi eurojärjestelmä toteuttaa rahapolitiikkaa negatiivisella korolla? Julkinen 3

Kesällä 2014 rahapolitiikkaa toteutettiin jo nollakorkorajalla Julkinen 4

Inflaatio ja sen odotukset hidastuivat trendinomaisesti Inflaatio ja pohjainflaatio euroalueella 5 YKHI Prosenttimuutos edellisestä vuodesta YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet 3 % 5 vuotta 5 vuoden jälkeen 3 vuotta 3 vuoden jälkeen 1 vuosi 1 vuoden jälkeen 4 2.5 3 2 2 1 1.5 0 1-1 2008 2010 2012 2014 Ennuste: NIPE & MPE, syyskuu 2014. Lähteet: Eurostat ja EKPJ. 27255@Infl_ennuste 0.5 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Bloomberg. 1v/1v, 3v/3v ja 5v/5v johdettu inflaatioswapeista. 3 päivän liukuvia keskiarvoja. 27255@Infl_odotukset 15.6.2016 Elisa Newby Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 5

BKT kasvoi euroalueella epätasaisesti 106 104 Bruttokansantuote Indeksi, 2007 = 100 Euroalueen korkean luottoluokituksen maat pl. Suomi* 102 100 98 Suomi 96 94 92 90 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia ja Itävalta. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. GIIPS-maat** 27221 Julkinen 6

EKP:n tase supistui vuonna 2014 kun se muissa päätalousalueiden keskuspankeissa kasvoi Keskuspankkien taseet Fed BoJ EKP BoE 600 indeksi, 100 = 2007M1 500 400 300 200 100 0 2006 2009 2012 2015 Lähde: Macrobond. patu 30199 @kp_tase Julkinen 7

Negatiivinen korko osana kevennettyä rahapolitiikkaa Julkinen 8

Eurojärjestelmän epätavanomaisen rahapolitiikan keinoja Negatiiviset talletuskorot Ennakoiva viestintä Arvopaperien osto-ohjelmat Kohdennetut matalakorkoiset luotto-operaatiot Julkinen 9

Negatiiviset talletuskorot EKP:n neuvosto laski yön yli talletuskoron negatiiviseksi ensimmäisen kerran kesäkuussa 2014 Negatiivisen talletuskoron tarkoitus: Alentaa lyhyitä rahamarkkinakorkoja sekä korkokäyrää Kiihdyttää ylimääräisen likviditeetin kiertoa pankkien välisillä markkinoilla alijäämäisiltä pankeilta ylijäämäisille pankeille Julkinen 10

Pankkijärjestelmässä on liki 1000 mrd. euroa ylimääräistä likviditeettiä 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Ylimääräinen likviditeetti Ylimääräinen likviditeetti euroalueen pankkijärjestelmässä* 30 päivän liukuva keskiarvo Mrd. euroa 2012 2013 2014 2015 2016 *Varantotalletukset - vähimmäisvarantovaatimukset + yötalletukset - maksuvalmiusluotot. Lähde: Suomen Pankki. Julkinen 11

mutta TARGET2 positioiden kehitys kuvaa epätasaisesti jakautunutta likviditeettiä Julkinen 12

Ennakoiva viestintä lykkää rahapolitiikan odotettua kiristymistä Purchases are intended to run until at least the end of March 2017, or beyond, if necessary, until inflation is on a sustained path towards a level below, but close to, 2%. In view of the current outlook for price stability, the Governing Council expects the key ECB interest rates to remain at present or lower levels for an extended period of time, and well past the horizon of the asset purchases EKP:n pääjohtaja Mario Draghi 10.3.2016 Julkinen 13

Laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman (EAPP) osat ja aloitusajankohdat Julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma PSPP Maaliskuu 2015 Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden osto-ohjelma ABSPP Marraskuu 2014 Katettujen joukkolainojen osto-ohjelma CBPP3 Lokakuu 2014 Yrityslainojen osto-ohjelma CSPP Kesäkuu 2016 Koko ohjelman koko 80 mrd. / kk Julkinen 14

Osto-ohjelman toteutus Suomen Pankissa Suomen Pankki ostaa kuukausittain keskimäärin mrd:n euron edestä Suomen julkisen sektorin velkapapereita. Toukokuun 2016 lopussa Suomen Pankki oli ostanut 12 mrd. euroa näitä velkapapereita. Kaupat toteuttaa SP:n pankkitoimintaosastolla erillinen ostotiimi. Julkinen 15

Arvopaperien osto-ohjelma etenee suunnitellusti 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman hankinnat Mrd. EUR Omaisuusvakuudelliset arvopaperit Katetut joukkolainat Julkisen sektorin arvopaperit 2015 2016 2017 Lähteet: EKP ja Macrobond. Katkoviivalla maaliskuussa 2016 ilmoitettu tavoitetaso. Pisteviivalla aiempi, joulukuun 2015 mukainen tavoitetaso. patu32422@eapp2 Julkinen 16

Kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot (TLTRO-II) Pankit voivat hakea keskuspankista vakuudellista luottoa ennätyksellisen kevein ehdoin luoton maturiteetti 4 vuotta luoton määrä ja korko sidottu pankin lainanantoon yksityiselle sektorille (pl. asuntolainat) Korko korkeimmillaan ohjauskorko (nyt 0,0 %), matalimmillaan talletuskorko (nyt -0,4 %). Julkinen 17

Negatiivisen koron ja epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutukset talouteen Julkinen 18

... % Ohjauskoron lasku alentaa lyhyitä rahamarkkinakorkoja Korkokäyrän muutos ohjauskoron alentamisen jälkeen Nykyhetki Aika 15.6.2016 Elisa Newby Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 19

ennakoiva viestintä siirtää odotetun rahapolitiikan kiristyksen eteenpäin % Ennakoivan viestinnän aiheuttama muutos korkokäyrässä 2016 2019 2017 2018 Aika 15.6.2016 Elisa Newby Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 20

% ja osto-ohjelmat madaltavat pitkiä korkoja Korkokäyrän muutos 2016 2019 2017 2018 Aika 15.6.2016 Elisa Newby Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 21

% Toimien yhteisvaikutus laskee koko korkokäyrää Nykyhetki Aika Julkinen 22

Rahapolitiikan välittyminen Rahapolitiikka välittyy reaalitalouteen rahoitusmarkkinoiden kautta. Rahapoliittinen päätös Rahoitusmarkkinat Arvopaperien hinnat Korot Valuuttakurssit Reaalitalous BKT Inflaatio Altavilla (2015) Julkinen 23

Lyhyet korko-odotukset euroalueella erittäin alhaiset (kuviossa odotettu eonia) 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4 Euroalue Yhdysvallat Odotettu korko 1 2 vuoden päästä, % 2014 2015 2016 Laskettu 1v:n ja 2v:n korkoswapeista. Lähde: Macrobond. patu32422@korkoodotus Julkinen 24

Kotitalous- ja yrityslainojen korot laskeneet euroalueella 7 6 5 4 3 2 1 0 % Uusien yrityslainojen keskikorko Uusien kotitalouslainojen keskikorko 3kk euribor -1 2003 2006 2009 2012 2015 Lähteet: EKP, Macrobond. patu32422@antolainakorot Julkinen 25

Kotitalous- ja yrityslainojen määrä euroalueella kasvaa 12 10 8 6 4 2 0-2 -4 Lainakantojen vuosikasvu Euroalue: Lainakanta, kotitaloudet Euroalue: Lainakanta, yrityssektori Prosenttimuutos edellisvuotisesta Suomi: Lainakanta, kotitaloudet Suomi: Lainakanta, yrityssektori -6 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tasesiirroista ja arvopaperistamisesta korjatut kannat. Lähteet: EKP ja Macrobond. patu32422@lainakannat(eng2) Julkinen 26

Pitkät korot (10 v) laskeneet ennätyksellisen alhaisiksi Julkinen 27

Euron kurssi heikentynyt rahapolitiikan keventymisen myötä Julkinen 28

Euroalueen tuotanto selättänyt taantuman BKT Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 116 114 112 110 108 106 104 102 100 98 96 2005Q1 = 100 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 27255@BKT3 Julkinen 29

Inflaatio-odotukset edelleen vaimeita Julkinen 30

Yhteenveto keventyneen rahapolitiikan vaikutuksista Negatiiviset korot ja osto-ohjelmat yhdessä muiden rahapoliittisten päätösten kanssa alentavat reaalikorkoja ja keventävät rahoitusoloja. yhä pidemmät korot laskevat, yritysten ja kotitalouksien rahoitusolot kevenevät, arvopapereiden hinnat nousevat euron ulkoinen arvo laskee inflaatio-odotusten nousu alentaa reaalikorkoja Kysyntä kasvaa ja inflaatio kiihtyy, kun kulutus- ja investointimahdollisuudet kohentuvat ja luottamus vahvistuu Toisaalta matala korkoympäristö lisää rahoitusmarkkinoiden epätasapainojen riskiä Sijoittajat siirtyvät entistä riskillisempiin omaisuuseriin Haasteellinen toimintaympäristö esim. vähimmäistuoton takaaville eläkerahastoille Pitkällä aikavälillä hintavakaus ja kestävä talouskasvu ovat paras perusta rahoitusmarkkinoiden vakaalle kehitykselle. 15.6.2016 Elisa Newby Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 31

Kiitos! Julkinen 32

Inflaation hidastuminen nostaa reaalikorkoja Nimellinen ohjauskorko Reaalikorko* Odotettu ohjauskorko** 5 % 4 3 2 1 0-1 -2-3 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Lähteet: Eurostat, Bloomberg. * Laskettu toteutuneista kuluttajahinnoista. ** Laskettu vuoden mittaisista inflatio-swapeista. patu30199@rates Julkinen 33