Rehumaissin viljelyohjeet



Samankaltaiset tiedostot
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Maississa mahdollisuus

Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta

Avomaan vihannesviljely

Hamppu viljelykiertokasvina

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Kaura vaatii ravinteita

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Gluteenittoman tattarin viljely

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Säilörehun tuotantokustannus

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Agrimarket- Viljelijäristeily

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Antero Lähteenmäki Lähteenmäki MTY, Rusko

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Nurmen lannoitusohjelmat

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Maissin viljelyn mahdollisuudet

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

MegaLab tuloksia 2017

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Myllyvehnän lannoitus AK

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kuminan kasvinsuojelu

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Lisälannoitus kasvukaudella

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kuminan viljelyopas Handbok över kumminodling 2016

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Transkriptio:

Rehumaissin viljelyohjeet

MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä.

Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Activate Markkinoiden aikaisin, FAO arvo 150 50 yksikön FAO arvon ero= 8-10 pv valmistumisessa 1 Unit = 50 000 jyvää Kylvösuositus 75 000 jyvää/ha = 1,5 Unit/ha Riviväli 75 cm, taimiväli 20 cm Korkea kuiva-ainepitoinen sato Hyvä sulavuus Suuri tähkän osuus Korkea tärkkelyksen osuus Keskikorkea kasvusto Hyvä laonkesto Activate on peitattu ns. standard-peittausaineella = (Fludioxinil + Metalaxyl M)

Arcade Hyvin aikainen lajike Hyvät rehuarvot Täydellinen maissisäilörehulajike Korkea tärkkelys Hyvä kuidun sulavuus Hyvät rehuarvot Korkea satotaso FAO luku vain hieman Activatea korkeampi (160) Kylvösuositus 75 000 jyvää/ha = 1,5 Unit/ha

Pioneer PR39V43 Aikainen hybridimaissi FAO arvo 190 Kylvösyvyys 4-5 cm normaaliolosuhteissa. 1 yksikkö = 80 000 siementä 85 000 100 000 tainta hehtaarille Riviväli 75 cm, taimiväli 15 cm Korkea satotaso Nopea kasvuunlähtö keväällä Korkea tärkkelyspitoisuus ja ravintoarvo Sopii viljeltäväksi monilla maalajeilla Tuotti kesän 2011 kokeissa yli 16 tonnin kuiva-ainesadon / ha

Maissin viljelyohjeet 1. Ilmasto Valitse valoisimmat ja lämpimimmät lohkot 2. Maalaji Maissi viihtyy parhaiten kevyillä, lämpimillä mailla Maan ph 6-7 Toimiva ojitus, jotta saadaan aikaisin keväällä kuivaksi Ei hallanaroille lohkoille 3. Maanmuokkaus Suositellaan kevätkyntöä Ellei kevätkyntö ole mahdollinen, äestä 10-15 cm syvyyteen viikkoa ennen kylvöä maan lämmittämiseksi Tärkeää on muokata maa tarpeeksi syvältä, että saadaan kiinteä ja tasainen kylvöalusta

4. Esikasvit Ei niin suurta merkitystä Vilja useimmiten Nurmi käy, mutta se voi lisätä tuholaisvioitusten riskiä (seppäkuoriaisen toukka) Lopeta nurmi heinä-elokuussa Peruna ja herne hyviä Useampi peräkkäinen maissivuosi sujuu ongelmitta Suositellaan 2-3 vuotta samalla lohkolla Torju juolavehnä 5. Kasvinvuorotus Maissilla on korkea esikasviarvo ja se käy mainiosti tavalliseen kasvinvuorotteluun

Kylvö Kylvö lämmin maa (+5 - +8 C ) mahdollisimman aikaisin, katso 10 vrk sääennuste Kylvösyvyys 3-5 cm Riviväli 70-75 cm Taimiväli 15-20 cm 75 000-105 000 itävää siementä / ha Suositellaan kylvöä tarkkuuskylvökoneella Myös esim. Väderstad Rapid maissilaatikolla onnistuu Kylvö kahdella kylvövantaalla ja lannoitus väliin. Tämän jälkeen 4 vannasta suljettuna ja jälleen kaksi vannasta auki. Haittana on, että siemeniä voi mennä liikaa, jolloin kasvutila jää liian pieneksi ja tähkän paino alhaiseksi

Kylvö erikoiskoneella Väderstad Rapid + Maize Kit Amazone Tai esim. Gaspardo Mti

Kylvövinkit Vältä liian suurta ajonopeutta Kylvövälivaihtelu on merkki liian suuresta ajonopeudesta tai vääristä säädöistä Kylvövaon on oltava tasainen ja kova, jotta siemen asettuu oikein eikä kieri pois vaosta Käytä esiauraa/vaonavaajaa Täytä kylvökone huolellisesti, ettei siemeniä varise maahan Kylvä joka jyvä piiloon Tällöin vältetään lintujen kiinnostus siemeniin, lokit voivat tuhota koko sadon! Käytä paripyöriä leveiden mammuttirenkaiden sijaan, sillä kylvö pyöränjälkiin voi aiheuttaa heikon itävyyden ja kasvun varsinkin kosteissa olosuhteissa Paripyörilla kylvörivi jää renkaiden väliin

Vakoaura Esiaura/ vaonavaaja kylvöyksikön edessä poistaa kivet, kokkareet ja kasvinjätteet ja varmistaa ideaaliolosuhteet

Lannoitus Karjanlanta on peruslannoite Täydennyslannoitus tehdään Y-lannoitteella Typpeä saa käyttää 120 kg/ha (kokonaistarve on 140-150 kg/ha). Vältä ylilannoitusta Fosforin ja kaliumin tarve on suuri Muut tärkeät kasviravinteet ovat rikki, magnesium, sinkki ja boori Maissilla on suuri vedentarve ja kastelu voi joskus olla tarpeen

Starttilannoitus: TÄRKEÄ! Maissin fosforin-, kaliumin- ja rikintarve tulee yleensä tyydytettyä karjanlannan mukana Kylvön yhteydessä suositellaan NP lannosta: merkittävä vaikutus satoon Starttifosfori annetaan kylvön yhteydessä Typpeä annetaan kylvön yhteydessä 20-30 kg/ha, esim. Yara Mila Pellon Y2, Y4, Y5 Huomioi esikasvin typpiarvo Rikin tarve on 10-15 kg/ha, lisäystarve vain jos karjanlantaa ei ole käytetty aiemmin Lannoite sijoitetaan 5 cm syvyydelle 5 cm kylvörivin sivuun Tarkkaile lannoitteen sijoittumista aika-ajoin kylvön yhteydessä

Starttilannoitteen sijoitus 5 cm syvyyteen, 5 cm kylvörivistä

Maissin kasvinsuojelu Rikkakasvien torjunta on välttämätöntä, koska maissin riviväli on suuri ja alkukehitys on hidasta. Ensimmäinen käsittely tehdään rikkakasvien sirkkalehtiasteella ja toinen 10-12 vrk:n kuluttua uusien rikkakasvien ollessa sirkkalehtiasteella. Rehumaissia ei saa käsitellä maissin 6-lehtiasteen jälkeen. Harmony SX ja Titus WSB on hyväksytty rehumaissille. Lentagran WP on hyväksytty sekä rehu- että sokerimaissille. Paras teho saadaan jaetulla käsittelyllä.

Maissin kasvinsuojelu Berner Kertaruiskutus: Harmony 50 SX 15 g/ha Jaettu käsittely: I ruiskutus rikkakasvien ollessa pienellä taimella: Harmony 50 SX 11,25 g/ha/titus 30 g/ha/sito Plus II ruiskutus, kun uudet rikkakasvit ovat pienellä taimella Harmony50 SX 7,5 g / Titus20 g/ha/sitoplus

Kastelu Maissi hyvittää kastelun hyvällä sadolla Kastelua varten suunnitellaan ajourat kylvön yhteydessä Se tehdään jättämällä 2-3 riviä tyhjäksi (riippuen kastelulaitteen leveydestä) kastelulaitteelle. Kastelurivi aiheuttaa 1-1,5 % satotappion, mutta vierusrivit kompensoivat sen huomattavasti suuremmalla sadolla.

Sadonkorjuu Maissi korjataan kokosäilörehuksi, kun jyvät ovat taikinavaiheessa. Syyskuun lopussa-lokakuun alussa Pyrkimys saada yli 20 % ka= tärkkelystä Märemmässä tulee puristenestettä ja kuivempaa on vaikeaa säilöä. Kun halla yli 4 C, korjattava viikon kuluessa. Jos lievä halla, ei niin kiirettä. Kun päivälämpötila laskee alle 10 C, heikkenee kasvu dramaattisesti - korjuuajankohta lähestyy riippumatta kehitysasteesta

Korjuutekniikka Vaatii oman ketjun Ajosilppuri / tarkkuussilppuri, jossa on maissipää ja jyvä cracker Silputaan lyhyeksi 15-20 cm sänki Jos sängen pituutta nostetaan 20 cm lisääntyy rehun energia n. 2-3 %, mutta sato pienenee 5-7 % Kuva Agritek

Tiivistä ja painota huolellisesti

Säilöntäineeksi Safesil Käytä aina säilöntäainetta Ilman säilöntäainetta tehdyssä hiivat ja homeet vaarana Aflatoksiinin vaara homeisessa rehussa: vaarallinen eläimille ja ihmisille Safesil 2-3 l/tn varmistaa ensiluokkaisen rehun ja estää hiivat, homeet, bakteerit ja jälkilämpiämisen Estää seosrehun lämpenemisen

Edut ruokinnassa Hyvä energiarehu Alentaa ruokintakustannuksia, jos hyvä sato Alentaa maidon tuotantokustannusta, jos hyvä sato Viljan määrää voidaan vähentää Sisältää ohitustärkkelystä Tärkkelyksen analysointi Eurofins (entinen Viljavuuspalvelu) Lisää kuiva-aineen syöntiä, typen hyväksikäyttöä ja maitotuotosta Parantaa pitoisuuksia Raisioagro tekee maissille sopivat ruokintasuositukset