Hervannan raitiovaunuvarikon viheralueiden yleissuunnitelma

S U U E U J EK K K MPEREE KUPUK Hervannan raitiovaunuvarikon viheralueiden yleiuunnitelma Selotu FCG SUUEU J EKKK OY 9.. P9

Selotu (8) Eeva Eiti 9.. Siällyluettelo autaa.... yön iältö ja tavoitteet... ähtötiedot.... Selvityalueen nykytilanne.... Kaavatilanne.... Maiema- ja luontoarvot.... irkitykäyttö.... arikon viiteuunnitelma... iheralueiden yleiuunnitelma.... iito-oraviin liittyviä reunaehtoja ja metänhoidolliia keinovalikoimia.... iheralueiden hoitoluokat.... Oa-alueittaiet hoito- ja kehittämiperiaatteet... 8 Jatkotoimenpiteet... ähdeluettelo... iitteet. Yleiuunnitelma ja hoitoluokat. luepoikkileikkauket. Hervannan raitiotievarikon alueen liito-orava-alueen uhde ympäröivän alueen liitooravaverkotoon ja vuoden havainnot. iite. K. Korte. ampereen kaupunki. lutava.. lutava kutannuarvio FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Omontie, P 9, Helinki Puh. 9, fax 9, www.fcg.fi Y-tunnu - Kotipaikka Helinki

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. HER ROUURKO HERUEDE YESSUUEM autaa yön tilaajana on ampereen kaupunki. yötä ovat ohjanneet kaavoituarkkitehti Päivi eijola, kaupunginpuutarhuri imo Koki, metätaloupäällikkö nne uominen ekä tärkeää tietoa mm. liito-oravita on antanut biologi Kari Korte. yön ovat laatineet projeipäällikkö, maiema-arkkitehti Eeva Eiti, uunnitteluhortonomi Ele Kaloinen ekä uunnitteluhortonomi Johanna Stigzeliu. yö liittyy Hervannan raitiovaunuvarikon viiteuunnitelmaan (FCG), joka on tämän työn lähtökohta. Yleiuunnitelmaa tehtiin rinnakkain kaavaluonnoken, viiteuunnitelman ja muiden elvityten kana.. yön iältö ja tavoitteet ähtötiedot yöä on koottu uunnittelualueen lähtötietoja yhteyhenkilöiltä, olemaa olevita elvitykitä ekä kirjalliuudeta ja tehty maatokäyntejä (huhti- ja toukokuua ). yöä on ollut tavoitteena ottaa huomioon maieman, kaupunkikuvan, virkitykäytön ekä luonnon arvot varikkoalueen liittämieä ympäritöönä. lue ijoittuu Hervannan kekutan itäpuolelle. Suunnittelualueen länipuolella on ampereen teknillien yliopiton ja eknologiakeku Hermian rakennukia, pohjoipuolella Kiitolinjan varikko ja itäpuolella Santenin tiloja. lueella on eri-ikäitä kuuivaltaita ekametää ekä pienialaiia peltoalueita. Metät ovat olleet pääoin ykityieä omitukea ja oa niitä on rajattu kaavoia lähivirkityalueiki (; lähivirkityalue). Hoitoluokittelua oa metäalueita on merkitty C-luokkaan (Kaupunkimetät) ja oa on luokittelemattomia (D-luokka).. Selvityalueen nykytilanne. Kaavatilanne lue liittyy Hervannan kaupunginoaa ympäröivään vihervyöhykkeeeen. Hervannan pohjoipuolella on Hervannan kanjoni ja eteläpuolella Hervannanjärven ja Makkarajärven laajat metä- ja virkityalueet. Hervantajärven ympäritö kuuluu Särkijärvi-(Suolijärvi)-Hervannan moreenielänteeeen. Hervannan itäpuolinen viheryhtey ei ole niin elkeä kuin muilla uunnilla. ämä tulii ottaa jatkoa huomioon vahvitamalla viher- ja ekologita käytävää mm. kaavoituken ekä viheralueiden uunnittelun ja metänhoidolliin keinoin. Pirkanmaan maakuntakaavaa (9..) on elvityalueelle ooitettu P- eli työpaikka-alueetta ekä - eli teolliuualuetta. iäki elvityalueen poikki kulkee pohjoi-eteläuuntainen viheryhteytarve. Pirkanmaan maakuntakaavaluonnokea on elvityalueelle ehdotettu P- eli työpaikka-aluetta ekä viheryhteytarve. iheryhteytarve merkinnällä ooitetaan taajamiin liittyvät olemaa olevat tai tavoitteelliet viheryhteydet, joilla on erityitä merkitytä alueellien viherverkoton ja/tai ekologiten yhteykien kannalta. Ykityikohtaiea uunnittelua tulee määrittää viheryhteyden tarkempi ijainti ekä varmitaa maatokäytävän riittävä Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. levey, jotta eudulliten viheralueiden muodotama verkoto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäienä kokonaiuutena. Kantakaupungin yleikaavaa (..998, lainvoima..) on elvityalueelle merkitty - eli tuotantovaltaita yrityaluetta ja Y- eli ympäritöhäiriötä aiheuttamatonta teolliuualuetta ekä luonnonmukaita lähivirkityaluetta. Kantakaupungin ympäritö- ja maiemaelvitykeä (8) on elvityalueen viheralue liitetty oaki Hervantajärven kokonaiuutta (kohde nro ), joka on merkittävä ekologieti, maiemallieti ja virkitykäytön kannalta. Uui Kantakaupungin yleikaava tekeillä. Siihen liittyen on laadittu ampereen kantakaupungin viher- ja virkityverkkoelvity. oimaa olevaa aemakaavaa elvityalueelle on merkitty Kauhakorventien molemmin puolin teolliuutontteja (-, -, -, Y-) ekä lähivirkityalueita; Kytömaapuito () ja Etuhaanpuito (P). oukokuua laaditua kaavaluonnokea on ooitettu varikkoalue, katualueet ekä viheralueet. Kaavaluonno on viheralueiden yleiuunnitelman lähtökohtana.. Maiema- ja luontoarvot lueen maiema-arvoja ovat katutiloja rajaavat metänreunat ja mäkialueet, pelloilta avautuvat näkymät ja peltoja rajaavat metänreunat. Mäkien lakialueet ovat näköalapaikkoja. arttuneempi kuuivaltainen ekametä, kallion lakialueiden männiköt ekä rehevät ojanvarret ovat maiemallieti monipuoliia. Katujen katupuut (tervalepät) ovat maiemallieti merkittäviä. Selvityalueella on viheraluetyypeiltään aemakaavan ja yleikaavan mukaita viher- ja virkityaluetta, mutta myö uojelualueiki ja arvokkaiki alueiki rajattuja viheraluetyyppejä, mm. oa Etuhaanpuitota (iheraluetyypit. ampereen kaupunki. 8). uontoarvoita merkittävimpiä ovat alueella havaitut liito-oravat. lueella on tehty ueiden vuoien ajan havaintoja liito-oravan jätökitä ekä peäpuita (arikkoalueen elvitykeen liittyvä liite.). Selvitykiä on tehty myö todennäköiitä ja mahdolliita kulkuyhteykitä. lueen metiä löytyy biotoopiltaan liito-oravalle hyvin oveltuvaa elinympäritöä. Pohjoi-eteläuuntaiet kulkuyhteydet ovat kekeiimpiä, illä laajemmat liito-oravalle oveltuvat metäalueet ijoittuvat Hervannan eteläpuoliiin laajoihin metäalueiiin ekä Hervannan kanjoniin. Selvityalue on tärkeää aemaa ampereen itä-kaakkoioan liito-oravaverkotoa, erityieti pohjoi-etelä-uunnaa, ja iki kulkuyhteykien äilymieen on kiinnitettävä erityitä huomiota (Hervannan raitiotievarikon alueen liito-oravatilanne keväällä ). Etelä-pohjoiuuntainen yhtey onkin merkitty tärkeäki ekologieki yhteydeki kantakaupungin yleikaavaan liittyvää iher- ja virkityalueelvitykeä. Selvityalueella ei ole varinaiia uojelualueita, mutta liito-orava on uhanalainen direiivilaji (vaarantunut), jolloin niiden liääntymi- ja levähdypaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonuojelulain (9 ) nojalla kiellettyä. Selvityalueelta ollaan laatimaa amanaikaieti myö erillitä luontoelvitytä, joten tää työä kekitytään ottamaan huomioon lähinnä liito-oraviin liittyvät reunaehdot ja kehittämitoimenpiteet viheruunnittelun keinoin. Selvityalueella on aiemmia inventoinneia havaittu arvokkaita lintu-, hyöntei- ja kavilajeja ekä määritelty avainbiotooppi (ampereen kaupunki. Suunnittelupalvelut, iheruunnittelu/kk, 8..8). Selvityalueella on luonnontilainen lähde. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9... irkitykäyttö lueen metiä on jonkin verran virkitykäyttöä ekä polkuverkotoa. Yhteydet auinja työpaikka-alueilta metien kautta katualueille ovat kekeiiä. Kevyenliikenteen pääverkon oa kulkee elvityalueen poikki itä-läniuunnaa pääoin kadun varien pyöräteitä pitkin. Hervannan ympäri on ehdotettu ulkoilureittiä, joka tulee ottaa huomioon myö tää työä. Ulkoilureittiin liittyvää pohjoi-eteläuuntaita virkityreittiyhteyttä latuyhteykineen on ehdotettu uunnittelualueen poikki, koka itä on hankala toteuttaa Houkanojanlaakoon, jonne itä on aiemmin kaavailtu. Houkanojanlaakoon avautuvat Rukon teolliuuympäritön takapihat eivät myökään ole houkuttelevaa virkityympäritöä. Houkanojanlaakoa kulkee talviin latu. Hervannan aukkaat ovat toivoneet Kytömaanpuitoa kiireieti kunnotettavaki. Ongelmana on että Kauhakorvenkadun reunaa olevaa Kytömaanpuitoa kulkee veiputkia ja niiden päälle ei voida ituttaa puutoa. Putkien ouudet pitäii iitiä ja reunat mahdolliuukien mukaan ituttaa. Yki vaihtoehto on tehdä vaihtoehtoinen kevyenliikenteenreitti/latuyhtey putken päälle. Suunnittelualueella on laajoja hiljaiia alueita. Katujen varilla on melualueita. Suunnittelualueen eteläpuolella, Hervantajärven ja Makkarajärven maatoia kulkee luontopolku ja Hervantajärven rannalla ijaitee uoittu uimaranta. lueen metät ovat ulkoilijoiden uoioa toimien ekä eudulliina että lähivirkityalueina. Yhteykiä Hervannata ja elvityalueelta Hervanta- ja Makkarajärvelle tulii kehittää.. arikon viiteuunnitelma Raitiovaunuvarikko ehdotettiin ijoitettavaki ampereen raitiotien yleiuunnitelmaa () ooitettuun kohtaan. arikon viiteuunnittelua e on vaihtoehto. arikkoalue tulee Hervannantien ja Kauhakorvenkadun liittymään, Kauhakorvenkadun uuntaiena. iittymiet varikkoalueelle tulevat Hervannantieltä. Pluia: - jo varikolle uoraviivainen ja elkeä Hermiankadun itäpäätä - oimintojen järjetely looginen ja tiivi - Kaikki toiminnot läpiajettavia, myö varikon kumipyöräinen tavaraliikenne - Huleveioja äilyy oittain avo-ojana - ähde äätyy - ähiten biotoopiltaan liito-oravan elinympäritöki hyvin oveltuvaa maatoa Hervannantien itäpuoliita vaihtoehdoita - Kiviaineta alueen iältä rakenteiiin Miinukia: - iito-oravan reittejä ja kolopuita tuhoutuu - Kauhakorvenkadun alittava huleveiojan rumpu purkaa varikon puolelle korkeudella +., ja jo tontti taataan taoon + (Hervannantien ja Hermiankadun liittymän korkeu) niin ojan yvyydeki tulee -9 metriä. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. - iemärin iirtotarve todennäköinen - Ojan iirto- ja putkitutarve todennäköinen Maiemallieti merkittäviä vaikutukia aiheuttavat varikkoalueen louhinta- ja täyttötyöt, jotta alue aadaan taaieki. arikon luikan täyttö tulee lähelle liitooravan mahdollita peäpuuta/kolopuuta kaakkoikulmalla. iheralueiden yleiuunnitelma Kaupunkikuvallieti ja maiemallieti tärkeintä on maiemoida laaja varikkokenttä toimintoineen ympäröivään maiemaan katupuuitutukin, äilytettävin ja itutettavin vyöhykkein, jotka ovat kerrokelliia. Maiemallieti merkittävät katupuut äilyvät ja niitä itutetaan paikoitellen liää. voimet maiematilat tulevat pienenemään varikon rakentamien myötä, mutta oa avotiloita ja niihin liittyvitä metäreunoita pyritään äilyttämään ja korotamaan eim. uuilla reiteillä. Yleiuunnitelmaa on ooitettu äilytettävät, kehitettävät ja itutettavat alueet. iito-oravien peintäalueet on rajattu äilytettäviki, perinteiten metänhoidolliten toimenpiteiden ulkopuolelle ooitetuiki arvometiki. iitä ympäröivät ekä varikkoaluetta ympäröivät äilytettävät ja itutettavat alueet on ooitettu uojametiki, joia voidaan tehdä harkittuja metänhoidolliia toimenpiteitä, mutta joia on tavoitteena kerrokelliuu ja mahdolliuu käyttää uojametiä myö liito-oravien kulkuyhteykinä. Pelto- ja niittyalueita pienentävät varikon ja varikkoon liittyvän luikan liäki iirrettävä oja, mahdollinen huleveien viivytyalla, liito-oravien uudet metäiet yhteydet ekä uui etelä-pohjoiuuntainen ulkoilureitti/latuyhtey. Pienialaiet avotilat uoitellaan hoidettaviki niittyinä. oinen vaihtoehto on ooittaa alueet eim. paltaviljelyyn tai maiemapelloiki (eim. keräilykavit). Kytömaanpuiton veijohdon päälle voii rakentaa kivituhkapintaien vaihtoehtoien kevyenliikenteenreitin/latuyhteyden tai perutaa niityki.. iito-oraviin liittyviä reunaehtoja ja metänhoidolliia keinovalikoimia Yleitä iito-oravan äilymien kannalta on välttämätöntä, että opivia elinympäritöjä on lähialueilla riittäväti ja että liito-orava voi liikkua niiden välillä metäyhteykiä pitkin. iito-oravakanta muodotuu pienitä, opivilla alueilla elävitä paikallikannoita, populaatioita. avallieti vain oa tällaien alueen metitä on auttua ja oa on tyhjänä. umattomatkin alueet ovat lajille tärkeitä, koka etenkin nuoret liito-oravat auttavat tyhjiä tai aiemmin tyhjentyneitä alueita. ilanne on jatkuvaa muutokea ja äilyvyy mahdollinen, jo metäalue on riittävän laaja tai eri alueet liittyvät toiiina metäyhteykillä. Eniijaien tärkeää on varmitaa, että liito-oravien liääntymi- ja uojapaikat äätetään metänhoitotoimenpiteiltä ja ravintopuuton määrä turvataan. On myö huolehdittava, että liito-oravan elinympäritön varttuneiden metien välinen kytkeytyneiyy äilyy. Metää harventaea tulee muitaa, että hakkuut ovat liito-oravan äilymielle uuri uhka. Maa- ja metätalouminiteriö ekä ympäritöminiteriö ovat antaneet liitooravametiä kokevat metänkäittelyohjeet. Ohjeiden mukaan alueellien Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. ympäritökekuken pitää ilmoittaa metäkekukelle liito-oravan liääntymi- ja levähdypaikat. Jo metäkeku aa tällaita aluetta kokevan metänkäyttöilmoituken, metäkeku ilmoittaa iitä ympäritökekukelle. Ympäritökeku tulee tällöin tekemään liito-oravan liääntymi- ja levähdypaikan äilyttävän rajaupäätöken. aarakenteieen, latvutoltaan ulkeutuneeeen kuuikkoon yntyy helpoti yhden puulajin metä, koka kuui tukahduttaa aikaa myöten ekapuuton kavun. Puuton eri-ikäiyyttä tavoitellaan kaikia metänkäittelyä. Eri-ikäirakenteien metän hoidoa on tärkeää, että metän kookkaampaa ja vanhempaa puutoa pidetään riittävän väljänä, jolloin uuien taimien yntyminen ja kavu onnituvat metän iimekeä. Eri-ikäirakenteita metää uuditettaea metään jätetään puutoa kaikita läpimittaluokita. uontaielle taimettumielle tehdään tilaa. Jatkuvan kavatuken periaate Jatkuvan kavatuken, eri-ikäien metän hoito ja kavattaminen on metänhoitomenetelmitä pienipiirteiin. Sille ominaita on puukohtainen ajattelu ja toimintatapa. Eri-ikäimetiköiä puiden kavattaminen ja poitaminen harkitaan puuykilöinä ja niiden lähiympäritönä. Metiköä kavaa jatkuvati monia puiden ikäluokkia ja kokoluokkia. Poitettujen puiden jättämiä aukoia kavavien alikavoten ja pienten puiden kavu nopeutuu. Eri-ikäimetän kavattaminen oveltuu kuuivaltaiiin metiin. Erirakenteien metän hakkuua poitetaan enimmäkeen uurimpia puita, mutta tiheämpiä pienten puiden ryhmiä harvennetaan myö. Olemaa olevalle taimiryhmälle ja nuorille puille tehdään kavutilaa. Metikköön pyritään aamaan puulajivaihtelua, erityieti lehtipuita uoien. Säätöpuuryhmät jätetään hakkaamatta. ehtipuiden määrää ja erityieti haavan määrää liätään eimerkiki äätämällä taimikonhoidoa haapavaltaiia puuryhmiä. Haapajatkumo turvataan. Reunaehtoja ja uoitukia - maakunnallinen ekologinen yhtey; minimilevey taajamia m (uoitu; m) - kulkuyhteyden puutoinen levey minimi m (- m) + - vaihtoehtoita reittiä (eim. eoma) - uuden metän reunan reunavaikutu jopa m, vähintään x puun pituu eli n. - m, näin ollen tulii äilytettävä viheryhtey varikon eteläpuolella olla vähintään m leveä, jo -yhteyden eteläpuolelle toteutuu teolliuutontti, tulii leveyden olla vähintään -8 m leveä - liito-oravien vuoki ei tulii tehdä yli m leveitä katkoja; uoitu - m leveä katko makimiaan - liito-oravan mieluiinta elinympäritöä ovat järeähköä kuuta kavavat lehtiekametät, joia kuuen ouu on -% tai kuuivaltaiet metät. Uein e valitee elinympäritökeen ja kulkuväyläkeen myö lehtipuutoien puronotkelman, koteikon tai veitöjen rantaman. - iito-orava uoii vanhahkoja kuuivaltaiia ekametiä, joia e peii eimerkiki järeiä kolohaavoia tai vanhoia oravan riupeiä. Se viihtyy myö lehtipuuvaltaiia ekametiä, joia on valmiina vanhoja tikankoloja. Ravintokaveita haapa on tärkeä. iito-oravat yövät lehtipuiden lehtiä ja keräävät lepän ja koivun norkkoja talvivaratoon. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. - iääntyvä naara tarvitee pärjätäkeen vähintään noin, hehtaarin alueen, ja radioeurantojen peruteella e käyttää kekimäärin 8 hehtaarin aluetta. - kehittäeä elinmahdolliuukia on otettava huomioon biotoopiltaan liito-oravalle oveliaat alueet kulkuväylineen eli peäkolot, kulkureitit, ravintometät, ravintopuuto ja levähdypaikat, jotta populaation eri ykilöt eivät joutuii liian eritykiin muita ja poikailla olii mahdolliuu lähteä etimään omia auinijojaan. Metien kehittämien tavoitteena on muodotaa populaation äilymien mahdollitava verkoto. Metänhoitoon liittyviä keinovalikoimia - tavoitteet: kytkeytyneiyyden parantaminen, erirakenteinen ja eri-ikäitä puutoa iältävä, erilajinen kerrokellinen metä - lahopuut eli kelot ja maapuut ovat tärkeitä luonnon monimuotoiuudelle - luontainen uuditaminen - taarakenteieen, latvutoltaan ulkeutuneeeen kuuikkoon yntyy helpoti yhden puulajin metä, koka kuui tukahduttaa aikaa myöten ekapuuton kavun, tällöin uoiteltavia metänhoidolliia toimenpiteitä ovat poimintahakkuut, jolloin luontainen uudituminen on helpompaa - uudet itutettavat kulkuyhteydet (levey vähintään m); kerrokelliia monilajiia vyöhykkeitä tai pelloille uuia itutettavia metäaarekkeita. iheralueiden hoitoluokat Suunnittelualueen metäalueita uoitellaan hoidettaviki uojametinä C ja arvometinä C. Suojametiki on ooitettu varikon maiemointiin ja liito-oravien kulkuyhteykille oveltuvia ja kehitettäviä metäalueita ja uuia itutettavia yhteykiä. rvometiki on ehdotettu liito-oravien peintäalueita ja biotoopiltaan liito-oraville oveltuvia metäalueita elvityken Hervannan raitiotievarikon alueen liito-orava-alueen uhde ympäröivän alueen liito-oravaverkotoon ja vuoden havainnot pohjalta. C SUOJMESÄ Suojavyöhykemetät ijaitevat pääväylien, teolliuualueiden orakuoppien, moottoriratojen tm. reuna-alueilla. Suojametät toimivat uojavyöhykkeenä lieventäen melu-, pöly-, näkö-, tai tuulihaittoja. Suojametien virkitykäyttö on vähäitä, jokaan ei poiuljettua. Hoidon tavoitteena on yleenä kavilliuuden monikerrokiuuden, peittävyyden ja muiden uojaa antavien vaikututen ylläpitäminen. Suojametien hoidon tavoitteena on äilyttää kerrokellinen ja elinvoimainen puuto. ähän päätään normaalia harvennuta lievemmällä, mutta ueammin toituvalla harvennukella. Suojametien uuditaminen tehdään pääaiallieti luontaieti. Puutoa uuditetaan vaiheittain. Suunnittelualueella käytettyjä uojametien alaluokkia: C. MEUSUOJMESÄ Melun lähteen ja uojattavan alueen välinen leveähkö viheralue C. ÄKÖSUOJMESÄ Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu 8 (8) 9.. äköuoja -kapeahkot luonnonmukaiet viheralueet, joiden kavilliuuden hoidon tavoitteena on katkaita näköyhtey kahden kohteen väliltä. C ROMESÄ rvometä on luonnonuojelulliilta, maiemalliilta tai kulttuurihitorialliilta arvoiltaan erityien arvoka metikkö tai metäalue. uonnonuojelualueet ovat omaa hoitoluokaaan S. rvometiä hoidetaan alue- ja luonnonhoitouunnitelmaa kuvattujen erityiohjeiden mukaieti. uonnonuojelullieti arvokkaat alueet, joiden luontoarvot äilyvät tai paranevat illä, että niille ei tehdä mitään, jätetään hoidon ulkopuolelle. Hoidon ulkopuolelle jättämietä on aina erillinen maininta uunnitelmaa.. Oa-alueittaiet hoito- ja kehittämiperiaatteet Erityyppiet alueet on numeroitu yleiuunnitelmaa (liitteeä.) ja niille on ooitettu hoitoluokka. Oa-alueet ovat euraavat:. Kytömaanpuiton pohjoioa,. Kytömaanpuiton eteläoa (Kauhakorvenkadun reuna),. Etuhaanpuiton länioa,. Etuhaanpuiton itäoa,. arikon eteläpuoliet metäalueet ja. ja. Katualueet ja varikon pohjoi- ja länireunat. luepoikkileikkaukilla (liitteeä.) on havainnollitettu varikon liittymitä ympäritöön. ykytilanne ulevan varikon alueella ja en lähiympäritöä on nyt vaihtelevaa maatoa. Oa alueeta on viljeltynä peltona ja metän laidaa, pellon reunaa kulkee oja. lueella on luonnontilainen lähde. iäki alueella on vanhaa metän reunavyöhykettä, varttunutta kuuivaltaita metää ekä monin paikoin kallioita ja mäntyvaltaita metää. Paikoin on haapaiia notkelmia ja vanhaa lehtomaita metää, joa on vanhaa kuuivaltaita puutoa ekä tuulenkaatopuita. ehtomaiella alueella kukkivat maatokäyntimme aikana näiät ja inivuokot. lueen maatonkorkeudet vaihtelevat uureti. Metänpohja on paikoin kulunutta ja alueella on polkuja, joten illä on jonkin verran virkitykäyttöä. lueen metän ylipuuto on koteimmilla kohdilla valtaoin kuuia, kallioiemmilla kohdilla mäntyjä, paikoin haapaa, alikavo paikoitellen kuuentaimia ja lehtipuita. Kauhakorvenkatua vaten olevaa reunavyöhykkeeä kavaa mm. haapoja ja nuoria koivuja ekä kuuentaimia. Kauhakorvenkadun katupuina kavaa melko kookkaita tervaleppiä, jotka toiminnevat liito-oravien akelpuina. Raitiovaunuvarikon tuomat muutoket metään arikon alta louhitaan ja taataan kalliota länioaa ja itäoaa tulee nykyieen ympäritöön nähden täyttöä ja luikauta. arikon eteläpuolelle jää laajempi alue metää. Metän ja varikkoalueen rajalle ekä Kauhakorventien ja varikkoalueen väille tulee kallio-/maaleikkauta tai täyttöä, jolloin reunoille tarvitaan uoja-aidat. Koko varikkoalue aidataan. Metä on kuuivaltaita ja uui hakkuuaukko/avoin raitiovaunuvarikko luo laajan avonaien alueen. arttuneet kuuet ja muu puuto joutuvat alttiiki tuulelle ja Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu 9 (8) 9.. auringon paahteelle aivan erilailla kun ennen metää muiden puiden eaa kavaeaan. uulenkaadot liääntyvät. Muutokeen pitää varautua reunavyöhykkeellä, jotta kuuet eivät kaatuii kikojen tai vaunujen päälle. arikkoalue tulee Hervannantien ja Kauhakorvenkadun liittymään, Kauhakorvenkadun uuntaiena. uleva varikkoalue katkaiee liito-oravien kulkureittiä. Siki on tarpeellita ituttaa puita uudeki kulkureitiki pohjoi-eteläuuntaan. iito-oravan äilymien kannalta on välttämätöntä, että opivia elinympäritöjä on lähialueilla riittäväti ja että liito-orava voi liikkua niiden välillä metäyhteykiä pitkin. Kytkökiä tulee olla ueita. Oa-alue. Kytömaanpuiton pohjoioa Hoitoluokka C rvometä ykytilanne arttuneita kuuia ja pienlehtipuutoa kavavalla alueella on myö runaati maapuita. Oa-alueeta uuri oa on liito-oravan elinympäritöki hyvin oveltuvaa ja alueelta onkin löydetty vuonna jätökiä ja iellä kavaa kolopuita (uoden havainnot, liite.). Pohjoipuolella on vanhaa peltoa/nurminiittyä. Pelto katkaiee oittain liito-oravien yhteyden etenkin tulevaiuudea, jo aemakaavat toteutuvat. Kytömaanpuiton pohjoioan arvometää kavaa kuuia ja joitakin haapoja. avoitteet iito-oravien liääntymi- ja uojapaikat äätetään ja ravintopuuton määrä turvataan. On myö huolehdittava, että liito-oravan elinympäritön varttuneiden metien välinen kytkeytyneiyy äilyy. Metätä kehitetään eri-ikäitä kuui- ja lehtipuuta kavava erirakenteinen metä, joa äilytetään myö maapuita luonnon monimuotoiuuden liäämieki. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. Hoito- ja kehittämitoimenpiteet iito-oravien tunnetut elinpaikat ja kolopuut merkitään pitetiedoin metätietojärjetelmään ja ne huomioidaan metänhoitotöiden yhteydeä. iitooravien peäkolopuut ja tunnetut ruokailupaikat äilytetään. C metän puuton annetaan uuditua luontaieti ja paikoin harvennetaan kuuia ykittäin poimimalla (ei kolopuita), jotta aadaan varttunut ja melko amanikäinen kuuimetä paremmin uuditumaan. Puuton harventaminen muuttaa metän mikroilmatoa: lämpö ja valo liääntyvät maan pinnalla. Metää pyritään ohjaamaan kuui- ja lehtipuuvaltaieki ekametäki. Erityieti haapoja uoitaan. Pienimuotoien harvennuken, poimintahakkuiden, tavoitteena on aada aikaan uutta puuukupolvea, jotta metien jatkuvuu turvataan myö tulevaiuudea. Metän kehittämieä käytetään hyväki olemaa olevan puuton iemennykykyä ja luontaita uuditumita. avoitteena on, että metää on jatkuvati eri-ikäiiä puita. oiaalta varttuneet kuuet ovat tärkeitä liito-oraville, joten ioja kuuia äilytetään metää kauttaaltaan ja näin äilytetään liito-oravien kulkupuita ja peäpuita. Haavat ovat tärkeitä äilyttää, koka ne ovat liito-oraville tärkeitä ravintopuita, mahdolliia kolopuita ekä hyviä peäpuita linnuille. Harventaea jätetään puiden runkoja maapuiki rikatuttamaan metäluonnon monimuotoiuutta. ahopuuta voidaan tuottaa myö jättämällä tuulen kaadot korjaamatta hyönteituholain allimia rajoia. Kuuikoiden myrkytuhokohteia huomioidaan mahdollinen hyönteituhon (kirjanpainaja) vaara. Haapojen jättäminen lahopuuki on erityien uoiteltavaa kun tavoitellaan luonnon monimuotoiuuden parantamita. Oa-aluetta hoidetaan jatkuvan kavatuken periaatteella. rvometän pohjoipuolella on oleva pelto/nurminiitty. iito-oravan kulkuyhteykien parantamieki pellolle itutetaan metäaarekkeita ekapuuitutukina (koivu, haapa, kuui). Peltoa voidaan hoitaa niittynä tai maiemapeltona (Maiemaniitty B ja Maiemapelto B). Kytömaanpuiton pohjoioan poikki on ooitettu mahdollinen koko Hervantaa kiertävän reitin oa, pohjoi-eteläuuntainen ulkoilureitti- ja latuyhtey. Erityien tärkeää on merkitä kolopuut kartalle ja metätietojärjetelmään ja ohjata reitti mahdolliimman kaukaa kolopuita. Reitin reunoilta tarkitetaan rikialttiit (kaatumivaara) kuuet. atuaukon levey on, metriä ja ulkoilureitin, metriä. Oa-alue. Kytömaanpuiton eteläoa (Kauhakorvenkadun reuna) HOOUOKK C. äköuojametä ykytilanne Kytömaanpuiton eteläoa ijoittuu Kauhakorvenkadun kadun pohjoipuolelle nauhamaieti. Sen lounaioia kulkee melko yvällä kadun pinnata katottuna aukonoja. Kiitolinjan kiinteitö rajaa viheraluetta pohjoieta ja viheralueen poikki kulkee ajoyhtey Kiitolinjan tontille. uonnontilaita puutoa kavaa aukonojan painanteea, pääoin lehtipuutoa. Joitakin kuuia kavaa myö ojan ja kadun väliellä kavilliuuvyöhykkeellä. iheralueen poikki läni-itäuunnaa on rakennettu v. uui veijohto, joka erottuu avoimena niittymäienä alueena. iäki alueen poikki kulkee v. rakennettu johto. iheralueella on epämääräiiä kaoja ja maankaatoalue. iheralueen pohjoireunaa kavaa kapea nauha lehti- ja havupuita, toin Kiitolinjan täytöt ja maakaat haittaavat niiden kavua. Koillioaa Kytömaanpuiton eteläoa liittyy pohjoioan arvometään. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. Kiitolinjan iäänajon molemmin puolin voii ituttaa uutta puutoa. Erilaiet maakaat tulii poitaa. Johtoaukealle voii rakentaa kevyenliikenteenreitin ja ituttaa en reunoille niittyä ekä uutta lehti- ja havupuutoa. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. Johtoaukkoon opii hyvin kevyenliikenteenreitti. Olevaa puutoa äilytetään ja täydennetään uuin itutukin. Kytömaanpuiton eteläoaa harvennetaan paikoin lehtipuutoa, jotta kuuet pääevät paremmin kavuun. avoite Hoidon tavoitteena on yleenä kavilliuuden monikerrokiuuden, peittävyyden ja muiden uojaa antavien vaikututen ylläpitäminen. ää tapaukea tavoitteena on myö kehittää mahdollinen kulkuyhtey liito-oravalle itä-läniuunnaa. Suojametien hoidon tavoitteena on äilyttää kerrokellinen ja elinvoimainen puuto. ähän päätään normaalia harvennuta lievemmällä, mutta ueammin toituvalla harvennukella. Suojametien uuditaminen tehdään pääaiallieti luontaieti. Puutoa uuditetaan vaiheittain. avoitteena on myö kehittää aluetta viihtyiämmäki ja ooittaa mahdollinen uui ulkoilureittiyhtey. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. Hoito- ja kehittämitoimenpiteet Kytömaanpuiton lounaioan aukonojaan liittyvät puutoiet alueet äilytetään. Kytömaapuiton pohjoireunaan itutetaan uutta havu- ja lehtipuuitututa. aukonojan ja Kauhakorventien välieltä puutoielta alueelta harvennetaan hieman lehtipuuta, jotta aadaan kuuet eiin. Kytömaapuiton koillioan kuuivaltaita metikköä äilytetään molemmin puolin johtoaukkoa ja täydennetään uuin havu- ja lehtipuuitutukin. Kytömaanpuiton eteläoan avoimiin oiin tulee ituttaa liää puutoa, jotta e toimii paremmin liito-oravan kulkuyhteytenä ja olii viihtyiämpi ekä eteettiempi. eijohdon kaivuutöiden jäljiltä alue kaipaa maiemointia, mm. itutukia. Johdon päälle ei voi ituttaa, eikä metriä molemmin puolin. Yhtenä vaihtoehtona on kiviuhkapintaien ulkoilureitin/ladun perutaminen johtoaukkoon. Reitin reunoja hoidetaan niittyinä. Kiitolinjan liittymäouuden molemmin puolin itutetaan uutta lehti- ja havupuuta liitooravien kulkuyhteykien parantamieki näkemät huomioon ottaen. iheralueelta tulee poitaa ylimääräiet kaat ja maa-aineket. Oa-alue. Etuhaanpuiton länioa HOOUOKK C rvometä, niittyalueet B Maiemaniitty, (mahdollinen huleveipainanne/tulvaniitty E Erityialue) ykytilanne ällä alueella on ekä metä- että peltoalueita. Metäalueet oveltuvat hyvin biotoopiltaan liito-oravan elinympäritöki, mutta vuodelta ei ole jätöhavaintoja, eikä kolopuita ole löydetty. Kuuia ja haapaa kavavan metäalueen eteläieä kulmaukea on luonnontilainen lähde. Etuhaanpuiton itäoa on biotoopiltaan hyvin liito-oravan elinympäritöki oveltuvaa ja tällä hetkellä tämän oa-alueen metikön ja Etuhaanpuiton itäoan välillä on pelto, joka heikentää liito-oravan kulkuyhteyttä. Etuhaanpuiton länioan metää kavaa ekä kuuta että haapaa. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. Oikealla Etuhaanpuiton länioan arvometäki kehitettävää metää. aemmalla Etuhaanpuiton itäoan arvometää. avoitteena on ituttaa uuia metäaarekkeita liito-oravien kulkuyhteykien parantamieki. avoitteet Metänhoidon tavoitteena on yleenä kavilliuuden monikerrokiuuden, peittävyyden ja muiden uojaa antavien vaikututen ylläpitäminen. ää tapaukea tavoitteena on myö kehittää mahdollinen uui kulkuyhtey/kulkuyhteykiä liito-oravalle pohjoieteläuunnaa peltoalueen yli. oiaalta maieman monimuotoiuuden kannalta pyritään äilyttämään myö avoimuutta ekä metänreunavyöhykkeitä. avoitteena on ooittaa mahdollinen uui pohjoi-eteläuuntainen ulkoilureittiyhtey. Hoito- ja kehittämitoimenpiteet Metäaluetta kehitetään arvometänä, jotta e toimii jatkoakin liiito-oravalle hyvin oveltuvana biotooppina. Metäalueelle voidaan riputaa liito-oraville oveltuvia peräpönttöjä. C metän puuton annetaan uuditua luontaieti ja paikoin harvennetaan kuuia ykittäin poimimalla, jotta aadaan melko amanikäinen kuuimetä paremmin uuditumaan. Puuton harventaminen muuttaa metän mikroilmatoa: lämpö ja valo liääntyvät maan pinnalla. Metää pyritään ohjaamaan kuui- ja lehtipuuvaltaieki ekametäki. Erityieti haapoja uoitaan. Pienimuotoien harvennuken, poimintahakkuiden, tavoitteena on aada aikaan uutta puuukupolvea, jotta metien jatkuvuu turvataan myö tulevaiuudea. Metän kehittämieä käytetään hyväki olemaa olevan puuton iemennykykyä ja luontaita uuditumita. avoitteena on, että metää on jatkuvati eri-ikäiiä puita. oiaalta varttuneet kuuet ovat tärkeitä liito-oraville, joten ioja kuuia äilytetään metää kauttaaltaan ja näin äilytetään liito-oravien kulkupuita ja peäpuita. Haavat ovat tärkeitä äilyttää, koka ne ovat liito-oraville tärkeitä ravintopuita, mahdolliia kolopuita ekä hyviä peäpuita linnuille. Harventaea jätetään puiden runkoja maapuiki rikatuttamaan metäluonnon monimuotoiuutta. ahopuuta voidaan tuottaa myö jättämällä tuulen kaadot korjaamatta hyönteituholain allimia rajoia. Kuuikoiden myrkytuhokohteia huomioidaan mahdollinen hyönteituhon (kirjanpainaja) vaara. Haapojen jättäminen lahopuuki on erityien uoiteltavaa kun tavoitellaan luonnon monimuotoiuuden parantamita. Oa-aluetta hoidetaan jatkuvan kavatuken periaatteella. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. ykyiet pelloilla kavavat metäaarekkeet ovat tärkeitä ekä maiemallieti että liito-oravien mahdolliina akelpuina. iihin liittyen itutetaan uuia metäaarekkeita (kuuia, leppiä, koivuja, haapoja) liito-oravalle oveltuvaki kulkuyhteydeki. Myö ykittäipuut ovat liito-oraville hyödylliiä kulkupuina. tutukia käytetään kuuia metätaimina, koivuja iompina puina ja ylipuiki, myö nopeakavuiia haapoja ekä leppiä. Metäiten alueiden maiemanhoidoa korotuu virkitykäytön kannalta lähimaieman hoito. Suurin oa ulkoilijoiden kokemata metämaiemata on ulkoilureiteiltä, polulta tai metän iältä nähtävää lähimaiemaa. Pohjoi-eteläinen ulkoilureittiyhtey/latu on ehdotettu kulkemaan puoliavoimena kehitettävällä niityllä, niin että metänreunat äilyvät. ykyinen aukonoja joudutaan joko putkittamaan tai iirtämään avo-ojana idemmä pellolle. arikko tulee pellon kohdalla n. -9 m täytölle ja luika tarvitee n. -8 metriä tilaa, jo kaltevuu on :). uikaan itutetaan puita, kuten kuuia, leppiä ekä koivuja. tutettua luikaa voivat liito-oravat mahdollieti tulevaiuudea hyödyntää uutena kulkuyhteytenä. Jo avo-oja on teknieti mahdollita iirtää peltoalueelle, voii en yhteyteen tutkia huleveipainannetta/tulvaniittyä. Se monipuolitaii maiemaa ja loii erilaiia kavilliuuvyöhykkeitä ja biotooppeja. ulevaiuudea e voii toimia myö ekologiena käytävänä, kun kavilliuu ja puuto on kehittynyt ojan reunoille. voojaa voii mahdollieti myö mutkitella, tällöin tarvitaan erooiouojauta. Huolto- ja ulkoilureittiyhteykiä pitkin voidaan käydä huoltamaa iirrettävää avo-ojaa ja iihen mahdollieti liittyvää huleveipainannetta/tulvaniittyä. Oa-alue. Etuhaanpuiton itäoa rvometä HOOUOKK C ykytilanne Etuhaanpuiton itäoa on metäinen ja biotoopiltaan hyvin liito-oravan elinympäritöki oveltuvaa. Metä on kuuivaltaita, joukoa kavaa myö lehtipuutoa, kuten haapaa ja koivua. Metäalueelta on löytynyt vuonna luonnonkolopuita. Etuhaanpuiton lounaioa kapenee muutaman puun nauhaki ja puutoinen yhtey etelään on myö kovin kapea. Oa tätä puutoieta yhteydetä on Santenin tehdaalueen tontilla. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. Oikealla Etuhaanpuiton biotoopiltaan hyvin liito-oravan elinympäritöki oveltuvaa arvometää. auhamaita puutoa täydennetään metäitutukin. avoitteet iito-oravien kolopuut äätetään ja ravintopuuton määrä turvataan. On myö huolehdittava, että liito-oravan elinympäritön varttuneiden metien välinen kytkeytyneiyy äilyy. Kapeita yhteykiä täydennetään uuin metäitutukin. Metätä kehitetään eri-ikäitä kuui- ja lehtipuuta kavava erirakenteinen metä, joa äilytetään myö maapuita luonnon monimuotoiuuden liäämieki. Hoito- ja kehittämitoimenpiteet iito-oravien kolopuut merkitään pitetiedoin metätietojärjetelmään ja ne huomioidaan metänhoitotöiden yhteydeä. iito-oravien kolopuille ei tehdä mitään ja ne jätetään metänhoidon ulkopuolelle. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. C metän puuton annetaan uuditua luontaieti. Puuton harventaminen tehdään ykittäin poimimalla. Puuton harventaminen muuttaa metän mikroilmatoa: lämpö ja valo liääntyvät maan pinnalla. Metää pyritään ohjaamaan kuui- ja lehtipuuvaltaieki ekametäki. Erityieti haapoja uoitaan. Pienimuotoien harvennuken, poimintahakkuiden, tavoitteena on aada aikaan uutta puuukupolvea, jotta metien jatkuvuu turvataan myö tulevaiuudea. Metän kehittämieä käytetään hyväki olemaa olevan puuton iemennykykyä ja luontaita uuditumita. avoitteena on, että metää on jatkuvati eri-ikäiiä puita. arttuneet kuuet ovat tärkeitä liitooraville, joten ioja kuuia äilytetään metää kauttaaltaan. Haavat ovat tärkeitä äilyttää, koka ne ovat liito-oraville tärkeitä ekä hyviä peäpuita linnuille. Harventaea jätetään puiden runkoja maapuiki rikatuttamaan metäluonnon monimuotoiuutta. ahopuuta voidaan tuottaa myö jättämällä tuulen kaadot korjaamatta hyönteituholain allimia rajoia. Kuuikoiden myrkytuhokohteia huomioidaan mahdollinen hyönteituhon (kirjanpainaja) vaara. Haapojen jättäminen lahopuuki on erityien uoiteltavaa kun tavoitellaan luonnon monimuotoiuuden parantamita. Metää hoidetaan jatkuvan kavatuken periaatteella. Etuhaanpuiton lounaioan viereielle peltoalueelle itutetaan täydennyitutukena metää (lehtipuuvaltaita). äin aadaan levennettyä kapeaa metäkaitaletta etelän uuntaan ja kehitettyä liito-oravien kulkuyhteyttä. Oa-alue. arikon eteläpuolinen metäalue () arikkoalueen etelän puoleinen metä, reunavyöhyke väh. - m (uoitu 8 m), HOOUOKK C. äköuojametä ykytilanne ykyiellään metäinen rinne kavaa nuorehkoa lehti- ja havupuumetää (koivua, kuuta). Paikoin kavaa hieman varttuneempaa kuuta ja ykittäiiä haapoja. Hervannantien ja metäien rinteen väliä, melko yvällä uomaa kulkee avo-oja. lueelta ei ole havaittu liito-oraville oveltuvia kolopuita, eikä jätökiä. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu 8 (8) 9.. vo-ojan luikiin ekä Hervannantien varteen tulii ituttaa uutta puutoa. avoitteet Metänhoidon tavoitteena on yleenä kavilliuuden monikerrokiuuden, peittävyyden ja muiden uojaa antavien vaikututen ylläpitäminen. ää tapaukea tavoitteena on myö kehittää mahdollinen uui kulkuyhtey liito-oravalle itä-läniuunnaa Hervannantien yli. Suojametien hoidon tavoitteena on äilyttää kerrokellinen ja elinvoimainen puuto. ähän päätään normaalia harvennuta lievemmällä, mutta ueammin toituvalla harvennukella (poimintahakkuilla). Suojametien uuditaminen tehdään pääaiallieti luontaieti. Puutoa uuditetaan vaiheittain. arttuneita kuuia ja haapoja äilytetään. Hoito- ja kehittämitoimenpiteet Metän ijainti avaran varikkoalueen reunalla liää tuntuvati myrkytuhorikiä. uulet kaatavat yleenä heikentyneet tai pytyyn kuolleet, lahoavat kuuet ja lehtipuut. Myrkyt kaatavat ja katkovat herkimmin puita, joilla on laaja tuulipinta-ala, voimaka rungon yläoaan kehittynyt latvuto, vaurioitunut, lahovikainen tai muuten heikko juurito tai lahovikaa kekellä runkoa. Myrkytuulille alttiita ovat liäki puut, jotka kavavat maaperällä, joa juuriton pito on heikko (kallioiet maat, jäätymättömät turvemaat). Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu 9 (8) 9.. iito-oravien tunnetut elinpaikat ja kolopuut merkitään pitetiedoin metätietojärjetelmään ja ne huomioidaan metänhoitotöiden yhteydeä. Metää harvennetaan poitamalla iitä heikentyneitä kuuia, koivuja ja muita lehtipuita, paiti haapoja. Poimintaharvennuken tavoitteena on aada aikaan uutta puuukupolvea, jotta metien jatkuvuu turvataan myö tulevaiuudea. Metän kehittämieä käytetään hyväki olemaa olevan puuton iemennykykyä ja luontaita uuditumita. Kaikita kookkaimmat ja hyväkuntoiet ylipuut jätetään maiemapuiki metään. Huonokuntoiia puita poitetaan ykitellen ja metään jätetään eri-ikäitä, myö järeää puutoa. Jätetään myö harventamattomia tiheikköjä eläimille uoja-alueiki. Poitamalla paikoin iompia puita annetaan kavutilaa alukavilliuudelle ja pienille taimille, luodaan kerrokelliuutta ja vaikutetaan metän eri-ikäirakenteeeen. Myö luontaien uuditumien edellytyket paranevat eteenkin karuhkolla ja tuoreilla kavupaikoilla. lueelle jätetään hoitamattomia puutoryhmiä ja elinvoimaiia kookkaita haapoja, raitoja, koivuja ja varttuneita kuuia, koka ne ovat tärkeitä liito-oravan menetymielle. Pitkäikäiimmät kuui- ja haapaykilöt jätetään äätöpuiki. Suojametän reunaa uoitaan lehtipuita ja penaita. Reunapuutot jätetään tiheämmiki avoimien alueiden laidalla tuulituhojen välttämieki. Reunavaikutu ulottuu - kertaa puun pituuden päähän ulkeutuneeeen metään. ehtipuiden määrää ja erityieti haavan määrää liätään eimerkiki äätämällä taimikonhoidoa haapavaltaiia puuryhmiä. iito-oraville tärkeiden haapojen jatkumo turvataan. Hakkuutyöt tulee tehdä heikoti kantavilla mailla maan ollea roudaa ja mieluiten lumiena aikana luontaieti yntyneiden taimien uojaamieki ja jäävän puuton juuritovaurioiden välttämieki. uonnon monimuotoiuutta turvaa myö, että metien harvennuhakkuita ei tehdä lintujen peimäaikaan..-.. aaralliiki luokitellaan ellaiet kuolleet, heikentyneet ja vaurioituneet puut, jotka aattavat kaatueaan tai katketeaan aiheuttaa henkilövahinkoa ihmielle tai taloudelliia vahinkoja rakenteille ja muulle infratruuurille. aaralliia puita poitetaan tarpeen mukaan. Oa-alue. Katualueet ja oa-alue. varikon pohjoi- ja länipuoli Kauhakorvenkadun vari ja varikon ekä kadun välinen uojavyöhyke, HOOUOKK C. näköuojametä + katupuut ykytilanne Kauhakorvenkadun varrella kavaa nykyiin tervaleppiä, joita liito-oravat voivat hyödyntää katua ylittäeään. Kauhakorvenkadun eteläpuolella kavaa tällä hetkellä kerrokellita ekametää, metänreunaa lehtipuutoa, kuten koivua ja haapaa. Kallio on paikoin pinnaa. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. Kauhakorvenkadun varren katupuut (tervalepät) muodotavat komean rivitön ja edeauttavat liito-oravien katualueen ylitytä. Kauhakorvenkadun eteläreunaa kavaa ekä kuuia että lehtipuutoa. ouhinnan vuoki niiden äilyminen on kyeenalaita. ilalle tulee ituttaa uutta puutoa. avoitteet Katupuut äilytetään. Kauhakorvenkadun pyörätien ja varikkoalueen välielle alueelle kehitetään kerrokellinen uojapuuto, joka voii toimia mahdolliena liito-oravien kulkuyhteytenä itä-läniuunnaa. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. Hoito- ja kehittämitoimenpiteet Katupuut äilytetään ja tarvittaea täydennyitutetaan uuia tervaleppiä. Kauhakorvenkadun pohjoipuolelle, kadun alkupäähän on itutettu koivuja. e voii korvata tervalepällä, illä tervalepän rooinen kaarna antaa paremman tarttumapinnan liito-oravalle kuin ileä koivu. Kauhakorvenkadun pyörätien ja varikkoalueen välielle alueelle kehitetään uui kerrokellinen uojapuuto, joka voii toimia mahdolliena liitooravien kulkuyhteytenä itä-läniuunnaa. yöhykkeelle itutetaan kuuia, koivuja ja haapoja. Puut itutetaan katupuukooa. iemärin iirto tulee uunnitella niin, että e ei merkittäväti huononna nykyiiä liitooravien kulkuyhteykiä Kauhakorventien ylite. Makimi aukkolevey on - m. Hervannantie ja varikkoalueen länireuna ykytilanne Hervannantien katupuiki on itutettu koivua. ulevan varikkoalueen länireunaa on kallioita rinnettä ekä havu- ja lehtipuita. arikkoalueen kohdalta on ollut mahdolliia liito-oravan kulkuyhteykiä Hervannantien yli länteen (liite.). Hervannantien länireunaan on itutettu koivuja ja itäreunaan on luontaieti kavanut koivua. lmajohto tien itäpuolella tullaan kaivamaan maahan. avoitteet avoitteena on kehittää länireunaa kerrokellieki uojavyöhykkeeki, joka voii toimia myö mahdolliena liito-oravan kulkuyhteytenä Hervannantien uuntaieti ja länteen Hervannantien yli. Hoito- ja kehittämitoimenpiteet Hervannantien itäreunaa joudutaan leventämään varikon liittymien vuoki, jolloin nykyiet koivut joudutaan kaatamaan. ouhinnat aiheuttavat en että rinteeä kavava reunapuutokaan ei äily. Hervannantien itäreunaan itutetaan uui Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. katupuurivi (uoitu: tervaleppää) ja varikkoa maiemoidaan itutettavan kerrokellien uojapuuton avulla. Suojapuutoki uoitellaan itutettavaki varikon puolelle katupuukokoiia havu- ja lehtipuita; kuuta, mäntyä, koivua ja haapaa. arikon eteläpuolella olevan viheryhteyden () päätteeki tulee ituttaa uuia katupuita ja uojapuutoa (kuuta, koivua ja haapaa), jotta liito-oravan kulkuyhtey länteen olii mahdollinen. Jatkotoimenpiteet aukonojan iirtäminen avo-ojana ja tulvaniityn/painanteen mahdollinen toteuttaminen tulee tutkia jatkouunnittelua tarkemmin. arkennettuja lähtötietoja kaivataan rakennettavuudeta, mm. tabiliteettitarkatelut varikon itäietä luikata ekä ojan ja painanteen kohdalta. Samoin uoitellaan pohjaveiputkien aentamita alueelle lähteiyyden vuoki. Erillieä huleveielvitykeä laadittiin vain karkea huleveimalli aukonojan valuma-alueeta, illä Hervannan alueelta on tekeillä kattavampi huleveimalli. aukonojan mitoituvirtaamia ja iten myö tai aukonojan iirtämien tai putkittamien mitoituta tulee tarkentaa Hervannan huleveimallinnuken valmituttua. Mahdollien varikkoalueen itäpuolelle ijoittuvan viivytyrakenteen mitoituta tulee vataavati tarkentaa. Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu (8) 9.. ähdeluettelo Ekologiten yhteykien ja virkitykäytön elvity Blominmäen oayleikaavaa varten. Epoon kaupunki, -ninöörit ja Enviro Oy.. Hervannan arvokkaat lintu-, hyöntei- ja kavilajit. ampereen kaupunki. Suunnittelupalvelut, iheruunnittelu/kk, 8..8. Hervannan aemakaavoitetut viheralueet ja liikenneviheralueet. Hoitoluokat. ampereen kaupunki.8. Hervannan raitiotievarikon alueen liito-oravatilanne keväällä. Kari Korte. ampereen kaupunki.... Hervannan raitiotievarikon alueen liito-orava-alueen uhde ympäröivän alueen liitooravaverkotoon ja vuoden havainnot. iite. K. Korte. lutava. tä-ampereen liito-oravien peinnät, kulkuyhteydet ja ydinalueet. K.Korte... Kevyenliikenteen väylät_ote Hervanta. ampereen kaupunki. 8. Kantakaupungin yleikaava. ampereen kantakaupungin viher- ja virkityverkkoelvity. Kantakaupungin yleikaava..998. Kartta. iherverkko ja uojelu. ampere. Kantakaupungin ympäritö- ja maiemaelvity. ampereen kaupunki. 8. Metähallituken metätalouden ympäritöopa. Päivinen J, Björkqvit, Karvonen, Kaukonen M, Korhonen K-M, Kuokkanen P, ehtonen H ja olonen (toim.). Julkaiu /. Metänhoidon uoituket. Äijälä O, Koitinen, Sved J, anhatalo K, äiänen P (toim.). Metätalouden kehittämikeku apion julkaiuja.. Selvity liito-oravan kulkuyhteykitä ja tarpeita eoman uimahallin ympäritöä, liittyen eoman yleiuunnitelmaan. ampereen kaupunki. 8... ampereen raitiotien yleiuunnitelma. ampereen kaupunki, WSP ja Ramboll.. S Hervanta. Hervannan viheralueuunnitelma, Hervanta Ruko Hervantajärvi. emakaavoitetut ja yleikaavoitetut viheralueet. ampereen kaupunki. 8. iheraluetyypit. ampereen kaupunki. 8. irkitypalvelut. ampereen kaupunki. 8. irkitypalvelut_melu. ampereen kaupunki. 8. irkitypalvelut_talvi. ampereen kaupunki. 8. http://oppiminen.yle.fi/niakkaat/jyrijat/liito-orava-on-kolopeija http://www.ll.fi/mita-me-teemme/lajit/liito-orava aajamametien hoitoluokitu, aajamametätyöryhmä, ahti uonnonhoidon työohje Metät, Helingin kaupungin Rakennuviraton julkaiut -9, Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

FCG SUUEU J EKKK OY Selotu 9.. iite : Yleiuunnitelma ja hoitoluokat Kt. erillinen liite Hervannan varikon viheralueiden y_elotu_9.docx

MERKÖJE SEYKSE it t i p 8 vrp p, trp, p p, vrp, ark, p 9,,, 8,,, 8,9 p, 8, 8 8 MP-a.,, 8,9 8,8, 8, K p p 8 p 8 8 8 Raitoja 9 9 p p 8 8, 9 K 8 8 Metää. Puito hoitoluokka C ROMESÄ, Mahdollinen uui latu/reittiyhtey 8 8 9 9 vrp Hallilan kylä 8 8 iitylle itutetaan puuryhmiä eim. tammia, aarnia ja raitoja.,8,9,, vrp 88 88 8,9 em ap, K linjataan hiljattain rakennettujen veijohtojen päälle. 8 a rk, 9 9 8 8 a rk 89 89 8 ja tolin ijoh olinja e t ijoh e 8, 8 8 8 - ajo, 9 Kau 9,8 hak orv 8 9,, Ä O Metää R= R O-O ÄPUU S PE 9 C l- JD R (D K) 8 9 He,9 rm ian ka tu, Kau hak orv enk atu RUSKO ka SU, 9 R 8, O-O ÄPUU S PE 8 vrp 8,, 8, arp,8 8, vrp, 8 ark 8 8, 8, trk 9, u nva inio nka tu 9 8 8 8 9 99 8 8 8 8 8 8 8 9, p,, ykyinen ojalinja k, 8 88 9 vrp 9 8, 9,8 9, 9 9 9, 9 8,9 atp 9 8 ämpö k. k M Oleva niitty/pelto ykityiellä maalla uoitellaan metitettäväki - 9 8 9,, 8 8, Hallilan kylä,, p 8 88, p p p 9 9, rm ia k,, - 9 9 i,, iok atu 9 8 8 9 nn ia k 9,8,, t ak : M 9 8, 9 9 rp 9 9 9, HERUEDE YESSUUEM SUUEMPRUSUS :,9, P,,8 8 8 8 8 8 9,8 9, 8 9 rp rm He 9-9 98 99, tie an 8 9 va 8 9 9, a tp er 8 8 9 8 H 9 8 8 9, HER 8, 8 p 8 8 8,,8, päätö: HER RKKOUEE YMPÄRSÖ Suunnittelupäällikön / :, tr p,,, Ylan päätö: 8, 8, Kaupunkiympäritön kehittäminen 9 8 He ampereen kaupunki 9 9 9 ää uunnitelmaa on käytetty ERS-GK/ tao- ja korkeukoordinaatitoa vrp E-, z vrp, 8,8, 9,,, p 9, vrp tor. p,, vrp 9 9 Kaava-alueen raja 8 8, k - 8 p,8 p M 9 p,9 8 : 9 : 9 Mittaviiva p, 9 9 9 9 K,, 8 8 Ke kuv aini onk atu 9 9, 9 9, utkimu keku 9, 8 9 8 8 9 K 9 9 9 arp 8,, p 9,9 8 9,, p, 8 8 8,8 9 vrp 9 9 M 9 8 8 8 9 8, p atp 8, 8 9 p,, vrp p 8,, kh,9 p,,, M uika ja peltoaukea itutetaan metätaimilla: - kuui % -haapa % - koivu % -tervaleppä % -ekaan kookkaampia kuuen ja haavan taimia 8,,, vrp Peltoaukea itutetaan metätaimilla: - paju ja leppä % - koivu % - haapa % ojan reunoille tervaleppää, 9, 8 P 8 8, k 8 9, 8 8 K 9 9 : trp 8 8 8 8 9 p ykyinen ojalinja R O-O ÄPUU S Uui metänreuna PE OS Etu haa nka tu 8 vrp 8,8, 99 R O-O ÄPUU S PE 9, k p 9 8 ark 8 8 vrp JE p 8 8 8 8 8, 9 8,,, 8 uika :, R 9 S U S U, 9 8 8 8 p,8 8 Y- p 88,8 tu 9 8 i- 8 9 PE 9 8 i- 8 8 SU, iitty Ä ähde 8 J OR,K S. O O, SO U O,H, S U S PE US, R O M MS O M :, S- PE E HD 9, 9 Maaton täyttöä. ÄKÖSUOJMESÄ, 8, ap/te,va8m ap/ltom hule-(.) y-8 K 9,8 vr,, K, - tie,,,, 8 8 H an 8, ian 8, 8, erm K -O O U Ä K e=. H Y EYS YHlto% hule-(.) y-8 nn 9, 8 rva atu 9, nk uika -OR S E O l- EY : i- Mahdollinen H R P KUY KU Mahdollinen uui ojalinja :8 EUHPUSO uui latu/reittiyhtey iitty OS SÖK Mahdollinen uui MPÄR U tutettava aareke/ OOOP EYSOl- E painanne/ tulvaniitty S B Ä liito-oravien kulkuyhtey. Puito hoitoluokka OR Ä Ä P C ROMESÄ Uui latureitti O - KS Ö S MPÄR m P Y OO E U uika BO E O OR S :, HY O M, ÖK S PÄR M OP Y O E U O E B O OR S HY e=.8 ap/tem ap/to9m He te 8,, 8 9 utu, 8, av 8 Sa 8 9, 9 - R U S MPÄR U P Y l- OO E OE BO S S Ä OR Ä Ä Säätettävää metää. OS iitty, US KKO, 8, 8, 8 8 8 9 8 8, ÖK ÄRS P P YM EU O O O E BO S S Ä OR Ä Ä M 9 8 9 k 9 9,9, 8, M 9 9 8, R= ) 8,, 9 8 8, 9 RJ KO B 8, 9 8 U JE US R äydennyitutukia liito-oravan kulkureitille 8 HER O B SKRE EK, Uui metänreuna.tutettava näköuojapuuto.joäyä. Puito hoitoluokka, BO E O OR S Y H R= Säätettävää metää. u 8 9 kat.o- Puito hoitoluokka S SÖK ÄR P M ROMESÄ O ÖKS OP Y C : U O E 9 : ven Uui metänreuna R= i- tolinja ER, E U,, E( 9 9 U 8 8 8, 9 SK YK ) P, PU R H YÖ OR,8 eijoh, uika :, E E ykyinen katupuurivi on tärkeää äilyttää. (DK OR U R E O-O S HDO HEY M KUY KU R= U MU 8, R= MO SR Kau or hak C,, 8, Meukylän kylä Ä ÄY DR EK +. y-8 R=, EJ JO E O - KS Ö RS Ä YMP P O O U E BO E O OR S HY 8,9 HERtie trp nan, van Her trp B SK E Maaton taauta Maaton leikkauta i- R O O-O ÖSH JÄ ODE U 9 8 H H M KUY KU 8, 8 e=. +-+. hule-(.) J, R PO 9,9 PYS ÄY 9 8 p ll i,, ha, u tk im u 8 lmajohto kaapeliin maanalle, illoin katupuut mahdolliia. R E tutettava katupuu, eim. tervaleppä. O-O S DO EY, 9 h a jo / PH US S R- ÄKÖ ÄKÖ PYS P R= R= e Ko 8 8 9 p i a ll R,. tutettava näköuojapuuto. KO 8, 9 9 9 R= 9 8 9 9,9. M SOS J O - S R O P R S. OMS K. RS.. K S U R S U S E U J RJ KO US R R KO US E S J U M R SO RÄ PYÖ O O HU O O HU Ä JO 8 KU ÄY R U O-O U K Ä K H Y EYS H Y 8, enk atu. Katupuurivit 9, S KE J tu O PU nka rve J o k ha Kau 8 KKO ER ) K K (9 P S U R S U S JE YY SÄ KK P M 89 R E O-O S HDO HEY M KUY 8 U K, K k ar ajo 9 Oleva puuto äilyy, ÄÄ harvennuta tarvittaea. E R R Oleva puuto äilyy. 8 P 8,8 inja htol ijo e 9 8,. Puito hoitoluokka C. ÄKÖSUOJMESÄ M 8, 8 8 8, 8,9 inja U 9 K ÄE R ÄR M Ä O E Ä K H RE 88 u- htol ijo e B 8 ukkoa metitetään. 9 9 9, a u im u tk ja tolin h eijo. Puito hoitoluokka C. ÄKÖSUOJMESÄ 8 Biotoopiltaan liito-oravan elinympäritöki välttäväti oveltuvaa 9,8 8 a rk v rk KYÖMPUSO l- Olevaa puutoa täydennetään havu- ja lehtipuuitutukilla.,,, Oleva puuto äilyy., R 9 R E O-O YS HDO HE M KUY KU, 8, pu o -, R U O-O U K Ä K H Y YS E YH, am mp pa PO 9 K 9 R= 9, iit tyh aan kat u p, C vr 8 8, 8 iit tyh aan kat u, Biotoopiltaan liito-oravan elinympäritöki hyvin oveltuvaa R=, 8 Metää ukkoon itutetaan metätaimia: - kuui % -haapa % -koivu % (Puita ei ituteta veijohtolinjojen päälle, uojaetäiyy m, O - KS : Ö S PÄR P YM OO E U BO E O OR S Y H 9 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 K 9, vei p, ekametity, 8,,, 9 8 lehtipuumetity 8 8 K 8 9, z 9 8,9 tulvaniitty p,9 ii tyn kul ma niittynurmi,9 9 9 9 9 8 Rumpu raiteille 8 8, 9 9 ora 8 Kivikkoa M 9 9,, 8 Kivikkoa Kyt öma ank atu, p,, 99 kivituhka iitty/maiemapelto Sp,, p u 8,, 8 8 8 kat p 9, aan 9,9 8 8, 8 8, 8 +.,8 8 9,, 9 9, 8 8, 8, 8, 9 : tyh Metää 8 tutettava aareke/ liito-oravien kulkuyhtey 8, 8. 8, vrp 8,8 9 :8 8 9,8 8 p, 9 8, 8 9, 8, 8,, :8 K n ti e,8 8, anna 8 8 8 8 8,8 ii t H e rv 8 8 Selk ämä enka tu 8 8, 8 8 :,,8 8 9 p 8,9,9 8 8, 9, 8 8, 8, 8 8 9 9 8 Sel käm äen 9, 8 pol ku 8 K Kaauk. 9,, 8 8, 8 Meukylän kylä,9, 8 9 olevaa puutoa, metää uui metänreuna itutettava lehtipuu itutettava havupuu oleva lehtipuu oleva havupuu uui käytävä kaava-alueen raja hoitoluokan raja liito-oravalle tärkeitä puita oleva korkopite uui korkopite uui uoja-aita vrp Suunnittelupalvelut iheruunnittelu Piirt. E.Kaloinen Suunn. Eeva Eiti ark. FCG SE FCG SE ark. Hyv. Pvm. Muuto Korvaa 9.. RE nro - rk.nro Piir.nro 8//() 8 x 9,,8 tor. p,9 nra a ja öp y