PRH Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2018

PRH Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2018 Patentti- ja rekisterihallitus

1 (16) SISÄLLYSLUETTELO Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2018... 2 1. Johdanto... 2 2. Toimintaympäristön muutokset... 3 3. Toimintalinjaukset... 8 3.1. Vaikuttavuus... 8 3.2. Toiminnallinen tuloksellisuus... 11 3.3. Riskienhallinta... 14 4. Määrärahat ja kehysehdotukset... 15

2 (16) Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2018 1. Johdanto Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tehtävänä on edistää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. Tämän mukaisesti PRH myöntää toiminimien, tavaramerkkien ja keksintöjen teollisoikeudellisen suojan sekä luo yritysten, yhdistysten ja säätiöiden oikeudellisen perustan. PRH ylläpitää ja julkistaa kattavat yritys- ja yhteisötiedot yhteiskunnan käyttöön sekä tarjoaa asiakaslähtöisesti asiointi-, tieto- ja asiantuntijapalveluja. PRH myös valvoo säätiöitä sekä yritysten ja yhteisöjen rekisteröintivelvoitteen noudattamista. PRH:n toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) vuosille 2015-2018 on laadittu ottaen huomioon talousarviolain määräykset sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohjeet. Suunnitelmassa esitetään näkemys viraston toimintaympäristön muutoksista, vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteista sekä tehdään esitykset määrärahoista. Suunnittelukaudella PRH:n tavoitteena on edistää uutta ja kasvavaa yritystoimintaa, toimia arvostettuna yksinoikeuksien myöntäjänä ja sähköisen asioinnin edelläkävijänä. PRH myös saattaa rekistereissään olevat tiedot koko yhteiskunnan tehokkaaseen käyttöön. PRH on nettobudjetoitu virasto ja sen toiminnan rahoitus perustuu asiakkailta perittäviin maksuihin. Yrityksiä ja yhteisöjä palvelevana virastona PRH:n rahoitus on riippuvainen talouden suhdanteista ja yritystoiminnan aktiivisuudesta. Normaalissa taloudellisessa tilanteessa PRH:n suoritteiden kysyntä on varsin vakaata. Talouskehityksen mahdollinen hidastuminen suunnittelukauden aikana vaikuttaisi muun muassa perustettavien yritysten määrään ja yritysten mahdollisuuksiin hakea ja pitää voimassa teollisoikeuksiaan. Ilmoitus- ja hakemusmäärien lasku sekä teollisoikeuksien ylläpidosta maksettavien maksujen väheneminen heikentäisivät viraston toiminnan rahoitusta. Talouden vaihteluista johtuvien epävarmuustekijöiden lisäksi PRH:n toimintaan ja rahoitukseen vaikuttavat suunnittelukaudella muutamat merkittävät rakenteelliset muutokset. Yhtenäispatentin voimaantulo pienentää toteutuessaan huomattavasti patenttien julkaisu- ja vuosimaksuista kertyviä tuloja. Samoin siirtyminen tietoluovutusten maksuttomuuteen vähentää PRH:n tietopalvelutuloja. Lisäksi säätiövalvontaa ei voida kokonaisuudessaan rahoittaa maksutuloilla. Muutoksista johtuva maksutulojen väheneminen tulee ottaa huomioon viraston määrärahoissa.

3 (16) 2. Toimintaympäristön muutokset 1. Yritys- ja yhteisölinjan toimintaan vaikuttaa suunnittelukaudella erityisesti asiointipalvelujen ja toimintaprosessien laaja sähköistäminen. Kaupparekisteriasioinnin sähköistämistä kehitetään ja toteutetaan yhteistyössä sekä Verohallinnon että TEM:n kanssa yrityksen perustajan palvelukokonaisuudessa, joka on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Yhteistyö käsittää muun muassa sähköisen ilmoittamisen, yritysten sähköisen tunnistamisen ja perustamisen sekä valvontatoimet. Lisäksi PRH on mukana kansainvälisen tilinpäätösten laadintaan ja raportointiin tarkoitetun XBRL-standardin (extensible Business Reporting Language) käyttöönotossa. XBRL:n käyttö tehostaa tilinpäätöstietojen julkaisemista ja niiden sisältämien tietojen jalostamista. Tavoitteena on, että vuonna 2016 päättyviltä tilikausilta yritykset voivat toimittaa tilinpäätöstietonsa XBRL:n mukaisina. Kaupparekisteri-ilmoitusten sähköinen käsittelyjärjestelmä sekä yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) sähköinen asiointi valmistuvat suunnittelukauden alkupuolella, mikä mahdollistaa hankkeisiin kytkeytyvien tuottavuustavoitteiden saavuttamisen sekä asiakkaiden palveluodotuksiin vastaamisen. Sähköinen asiointi ja sen tukena ajantasainen neuvonta PRH:n verkkosivustolla sekä muissa sähköisissä kanavissa johtavat siihen, ettei kaupparekisteri-ilmoitusten vastaanotossa, neuvonnassa ja tietopalveluissa ole enää nykyistä tarvetta paikallisviranomaistoiminnalle. Lisäksi sähköiset palvelut vähentävät huomattavasti manuaalisten ilmoitusten määrää jatkossa, eikä pieniä ilmoitusmääriä varten ole perusteltua ylläpitää laajaa paikallisviranomaisverkostoa. TEM on asettanut työryhmän valmistelemaan kauppa- ja yhdistysrekisterien paikallisviranomaisverkoston uudistamista siten, että maistraattien ja ELY-keskusten kauppa- ja yhdistysrekistereihin sekä asuntoosakeyhtiöihin liittyvät tehtävät keskitettäisiin PRH:lle. Ehdotus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2015, ja se merkitsisi PRH:lle 11 henkilötyövuoden resurssitarvetta. Toinen ehdotus, joka toteutuessaan vaikuttaisi PRH:n toimintaan, on vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman yhteydessä tehty ehdotus perusrekisterien hallinnon ja ohjauksen uudelleen järjestämisestä. Tämän ehdotuksen tarkempi sisältö ja aikataulu ovat kuitenkin vielä avoinna. Hallitusohjelmassa edellytetään julkisten tietoaineistojen maksuttomuutta, tiedonluovutuskäytäntöjen helpottamista ja rekisteritietojen entistä joustavampaa viranomaiskäyttöä muun muassa harmaan talouden torjumiseksi. Nykyisin PRH saa maksutuloja erityisesti kaupparekisterin tietopalveluista. Vuonna 2012 maksutulot olivat yli 3 miljoonaa euroa. Mikäli tietoluovutusten maksuttomuus toteutuu, tästä johtuva viraston toiminnan rahoitusvaje sekä maksutonta tietoluovutusta tukevien järjestelmärajapintojen rakentamiskulut tulee kattaa

4 (16) budjettirahoituksella. Tietoluovutuksia suunniteltaessa tulee myös varmistaa, ettei tietojen maksuton jakelu vaaranna PRH:n rekistereissä olevien henkilöiden tietosuojaa. EU:n yritys- ja yhtiöoikeudellisilla direktiiveillä pyritään harmonisoimaan yhtiöoikeuden säädöksiä unionin sisällä, edistämään ylikansallista yritystoimintaa ja helpottamaan mikroyritysten hallinnollista taakkaa. Komission keväällä 2011 julkistama direktiiviehdotus kaupparekisterien yhteen liittämiseksi sisältää useita eri toimenpiteitä rekisterien välisen tiedonvaihdon ja rekisteristä saatavan tietopalvelun parantamiseksi. Näiden toimenpiteiden toteuttamisessa tulisi PRH:n näkemyksen mukaan hyödyntää European Business Registerin (EBR) tietopalvelua, jossa jo valtaosa talousalueen jäsenvaltioista on mukana. PRH:lle suunnitellaan uutta tehtävää kansainvälisten yhteisötunnisteiden jakelijana Suomessa. Kansainvälisellä LEI-yhteisötunnisteella (Legal Entity Identifier) tarkoitetaan maailmanlaajuista, eri viranomaisten yhteishankkeena muodostettua yhteisötunnistejärjestelmää (Legal Entity Identifier System), jonka tarkoituksena on mahdollistaa finanssimarkkinoilla toimivien yritysten ja yhteisöjen tunnistaminen tunnisteen avulla. Eri maiden viranomaisista koostuva valvontakomitea (Legal Entity Identifier Regulatory Oversight Committee) koordinoi ja ohjaa LEI-tunnistejärjestelmää, jonka tavoitteena on luoda kansainvälinen verkosto kansallisista yhteisötunnisteita myöntävistä ylläpitoyksiköistä. Suomessa tällaisena paikallisena LEI-tunnuksia antavana toimintayksikkönä toimisi Patentti- ja rekisterihallitus. Tunniste myönnettäisiin hakemuksesta jokaiselle sitä hakevalle yritykselle ja yhteisölle. PRH voisi periä suoritteesta säädetyn kertaluonteisen maksun. 2. Olennaisin muutos patentti- ja innovaatiolinjan toiminnassa on yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulo suunnittelukaudella. EU:n huippukokous hyväksyi kesäkuussa 2012 yhtenäispatenttia koskevan asetuksen ja siihen liittyvän tuomioistuinjärjestelmän. EU-parlamentti hyväksyi asetuksen joulukuussa 2012. Tämän lisäksi yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulo vaatii vielä 13 jäsenvaltion ratifioinnin. Jäsenvaltioiden tulee tehdä päätökset myös muun muassa patenttien vuosimaksujen tasosta ja niiden jakoperusteista yhteistyössä mukana olevien valtioiden kesken. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, milloin yhtenäispatenttijärjestelmä alkaa täysimääräisesti vaikuttaa PRH:n toimintaan. Tämän hetkisen arvion mukaan järjestelmä tulisi voimaan aikaisintaan heinäkuussa 2015. PRH on suunnittelussaan ottanut huomioon vaihtoehdon, että yhtenäispatenttijärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 puolivälissä. Tällöin PRH:n saamat tulot vuosina 2015-2018 pienenisivät erityisesti patenttien julkaisumaksutulojen vähenemisen myötä. Myös eurooppapatenteista saatavat vuosimaksutulot alkaisivat tällöin laskea. Haasteena on, miten PRH:n asema ja resurssit tutkivana patenttiviranomaisena turvataan, kun nämä maksutulot olennaisesti vähenevät.

5 (16) PRH varautuu yhtenäispatentin voimaantuloon muun muassa vahvistamalla asemaansa kansainvälisenä tutkivana patenttiviranomaisena sekä luomalla yhteistyöjärjestelyjä muiden kansainvälisten tutkivien viranomaisten kanssa. PRH on kansallisessa hakemusprosessissa ottanut englannin käyttöön virallisena prosessikielenä, mikä tukee kansainvälistä yhteistyötä patenttiasioissa. Kilpailuasemaa pyritään vahvistamaan kehittämällä sähköisiä palveluja ja tekemällä jatkossakin laadukasta tutkimustyötä. Huomiota kiinnitetään myös toiminnan kustannusten hallintaan. Osana vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa PRH on ehdottanut lainsäädäntömuutosta, jolla luovuttaisiin integroitujen piirien piirimallirekisterin pitämisestä. Tehtävästä luopumisella ei käytännössä olisi vaikutusta PRH:n toimintaan, koska hakemuksia ei nykyisinkään tehdä. 3. Tavaramerkki- ja mallilinjan toimintaan vaikuttavat suunnittelukaudella tavaramerkkilainsäädännön muutokset. EU:ssa on alkanut komission vuonna 2013 antamien EU:n tavaramerkkidirektiivin ja yhteisötavaramerkkiasetuksen uudistusesitysten käsittely. TEM:ssä on valmisteilla Suomen tavaramerkkilain osittaisuudistus, jolla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta PRH:n toimintaan. TEM on myös käynnistämässä tavaramerkkilain kokonaisuudistuksen, jonka vaikutukset viraston toimintaan ovat merkittäviä. EU:n tavaramerkkidirektiivin ja yhteisötavaramerkkiasetuksen muutoksia koskevat neuvottelutulokset ja voimaantulon aikataulu määrittelevät tavaramerkkilainsäädännön muutosten lopullisen laajuuden. Tavaramerkki- ja mallirekisteröintien painopiste on globaalisti edelleen siirtymässä ylikansallisten suojauskeinojen suuntaan, jolloin kansalliset rekisteröinnit ovat jäämässä entistä selvemmin muiden kuin kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten, kuten pk-yritysten, käyttöön. Kansallisten hakemusten kysynnän säilyttäminen lähivuosina nykyisellä tasolla edellyttää jatkuvaa työtä asiakaskunnan tavaramerkki- ja mallioikeustietoisuuden kohentamiseksi sekä viraston palvelujen aktiivista markkinointia yhteistyössä elinkeinoelämän ja muun muassa Viestintäviraston kanssa. Asiakkaiden palvelutarpeita selvitetään ja asiakaspalvelua sekä palveluvalikoimaa kehitetään aktiivisesti asiakkailta saadun palautteen perusteella. PRH kehittää yhteistyössä Euroopan yhteisön sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (OHIM) kanssa sähköisiä tietojärjestelmiä. Kesäkuussa 2013 PRH:ssa otettiin käyttöön tavaramerkkien sähköinen hakemusmenettely. Vuoden 2014 aikana on tarkoitus ottaa käyttöön tavaramerkkien sähköinen käsittelyjärjestelmä siihen liittyvine palveluineen. Tämä mahdollistaa asiakkaille joustavan sähköisen asioinnin sekä asioiden tehokkaan käsittelyn virastossa. PRH toimii hankkeessa pilottivirastona. Mallioikeuksien vastaavia sähköisiä järjestelmiä kehitetään, ja ne on tarkoitus saada käyttöön suunnittelujakson alkupuolella.

6 (16) 4. Yhdistys- ja säätiöasiat -tulosalueen toimintaan vaikuttavat sekä lainsäädännön muutokset että yhdistysten ja säätiöiden toimintatapojen muutokset. Esimerkiksi etäosallistumisen ja teknisten apuvälineiden käytön mahdollistaminen päätöksenteossa on aktivoinut yhdistyksiä uudistamaan jäsentensä ja hallintonsa osallistumistapoja. Myös yleishyödyllisten yhteisöjen verotuskäytäntö sekä valtion ja kuntien avustuspolitiikka heijastuvat yhdistysten ja säätiöiden rekisteri-ilmoitusten määrään ja sisältöön. Sähköisen asioinnin lisääntyminen lyhentää yhdistys- ja säätiöasioiden käsittelyaikoja. Rekisteritietojen vapaan ja julkisen saatavuuden laajentaminen luo tarpeita yksityisyyden suojan riittävälle turvaamiselle ja siten rekisterikäytännön tarkentamiselle. Paikallisviranomaisten merkitys yhdistysten rekisteri-ilmoitusten välittäjänä on merkittävästi vähentynyt sähköisen asioinnin seurauksena. Neuvonta- ja tietopalvelujen sekä asioiden käsittelyn keskittäminen PRH:lle mahdollistaisi välittömän ja nopean asiakaspalvelun toteuttamisen. PRH on ehdottanut oikeusministeriölle, että toimimattomien yhdistysten poistamisesta yhdistysrekisteristä säädettäisiin erityislaki. Toteutuessaan laki merkitsisi PRH:ssa määräaikaisen henkilöstön tilapäistä lisätarvetta. Oikeusministeriö valmistelee hallitusohjelmaan sisältyvää säätiölain kokonaisuudistusta. Säätiölakityöryhmä julkaisi lakiehdotuksensa keväällä 2013. On arvioitu, että uusi säätiölaki tulisi voimaan vuonna 2015. PRH:n arvion mukaan ehdotus lisäisi toteutuessaan henkilöresurssien tarvetta säätiöiden rekisteröintitoiminnoissa. Lisääntyneiden kustannusten vuoksi rekisteröintimaksuja tulisi tarkistaa. Säätiövalvontaa toteutetaan järjestelmällisesti vuosisuunnitelman pohjalta. Säätiövalvonnan viranomaisyhteistyötä on lisätty muun muassa Verohallinnon ja syyttäjäviranomaisten kanssa. Säätiölain kokonaisuudistus vaikuttaa myös säätiövalvonnan toimintaan. Säätiörekisterin ja säätiövalvonnan kustannuksia ei tällä hetkellä ole mahdollista kattaa täysimääräisesti säätiöiltä kerättävillä maksutuloilla. TEM on valmistellut säätiövalvontamaksua, jonka käyttöönottoa on suunniteltu vuodeksi 2014. 5. Valitusasioiden käsittely siirrettiin 1.9.2013 markkinaoikeuteen sekä hallinto-oikeuksiin hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti. Koska vireillä olevien valitusten käsittely on ehdotuksen mukaan jäämässä osittain PRH:n tehtäväksi, ei kehyspäätöksen mukaista kuuden henkilötyövuoden vähennystä voida täysimääräisesti toteuttaa ennen suunnittelukauden alkua. Valituslautakunnassa tapahtuneiden henkilöstömuutosten (toisiin tehtäviin ja eläkkeelle siirtyminen) takia käytettävissä ei

7 (16) enää ole riittäviä asiantuntijaresursseja. Tästä syystä jäljelle jäävien valitusten käsittely ei toteudu alkuperäisen aikataulun mukaan alkuvuodesta 2014, vaan siirtyy myöhemmäksi. 6. Tietohallinto Valtiotason yleiset linjaukset vaikuttavat olennaisesti tietohallinnon toimintaympäristöön suunnittelukaudella. Strategiansa mukaisesti PRH edistää ja osallistuu aktiivisesti yhteisten palvelujen kehittämiseen kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Perustietotekniikkaa ja -palveluja koskevat TORI-muutokset ajoittuvat vuosille 2014 2015. PRH käyttää sähköisten palveluiden kehittämisessä yhteisinä kansallisina ratkaisuina AHTi-palvelualustaa sekä Verohallinnon ja PRH:n yhteistä YTJ-alustaa. PRH:n sähköisissä palveluissa hyödynnetään julkishallinnon yhteisiä palveluja, kuten kansalaisen ja yrityksen asiointitilejä, verkkotunnistamisen ja maksamisen (Vetuma) palvelua sekä tietoturvapalveluja. PRH on mukana kansainvälisessä järjestelmäkehitysyhteistyössä tavaramerkki- ja malliasioissa OHIMin kanssa sekä patenttiasioissa Euroopan patenttiviraston EPOn kanssa. PRH osallistuu suunnitteilla olevan valtion yhteisen palveluväylän kehittämiseen. 7. Uutena valvontatehtävänä PRH:lle on suunnittelukauden alussa esitetty tilintarkastajien valvontaa, joka olisi tarkoitus rahoittaa perittävillä maksuilla. Jos tilintarkastajavalvonta annetaan PRH:n tehtäväksi, edellyttää se riittäviä henkilöresursseja. Asiaa valmistellut työryhmä arvioi tilintarkastajien valvontatehtävän resurssitarpeeksi 17 henkilötyövuotta. 8. Vuoden 2014 aikana voimaantuleva teollisoikeusasiamiesrekisteri ja siihen liittyvä tutkinnon järjestäminen lisäisivät jonkin verran PRH:n tehtäviä, vaikka pääosa työstä tulisikin viraston yhteyteen perustettavan riippumattoman lautakunnan tehtäväksi. Lautakunnan sihteerin tehtävien hoitaminen PRH:ssa edellyttäisi kuitenkin siirtymävaiheen aikana, vuonna 2015, yhden henkilötyövuoden henkilöresurssia. 9. Suunnittelukauden alkuun mennessä PRH:ssa on asiakaspalvelun uuden toimintamallin mukainen yhteinen ja yhtenäinen asiakas- ja tietopalveluyksikkö, joka antaa perustason neuvontaa kaikissa PRH:n substanssiasioissa. Yhden luukun -palvelu on asiakkaille selkeämpi ja viraston kannalta myös tehokkaampi, kun lakimiesten ja tutkijainsinöörien aikaa voidaan vapauttaa varsinaisiin asiantuntijatehtäviin. Tavoitteena on myös ohjata asiakkaat käyttämään entistä laajemmin PRH:n sähköisiä asiointi- ja tietopalveluja. Organisaatiomuutos ei suoraan vaikuta viraston henkilöstötarpeisiin.

8 (16) 3. Toimintalinjaukset TEM:n konsernistrategian periaatteiden mukaisesti PRH syventää vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa tavoitteiden ja toiminnan yhdensuuntaistamiseksi, uudistaa rakenteitaan ja toimintatapojaan sekä keskittyy kaikessa tekemisessä olennaiseen. PRH kohentaa suunnittelukaudella sidosryhmätyötään ja -viestintäänsä erityisen sidosryhmähankkeen tuloksena ja samalla osallistaa asiakkaita ja sidosryhmien edustajia palvelujen kehittämiseen. Tavoitteena on muun muassa parantaa PRH:n palvelujen tunnettuutta ja yhteistyötä tärkeimpien sidosryhmien kanssa sekä luoda uusia foorumeita ja keinoja entistä paremmalle vuorovaikutukselle. Suunnittelukaudella parannetaan niin ikään keskeisenä asiakaspalvelukanavana käytetyn prh.fisivuston palvelevuutta ja ajankohtaisuutta. Viraston organisaatio ja toimintamalli perustuvat asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen ja niiden oikea-aikaiseen täyttämiseen. Palveluprosessien lähtökohtana on asiakkaalle tuotettava lisäarvo. PRH parantaa toimintojensa tehokkuutta keskittymällä erityisesti toimintaprosessien sujuvoittamiseen ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Asiantuntijaviraston edellyttämä korkea osaamistaso varmistetaan määrätietoisella johtamisen ja henkilöstön taitojen kehittämisellä sekä ennakoivilla, muuttuvia tarpeita vastaavilla rekrytoinneilla. Suunnittelukaudella hallinnonalan virastojen palveluprosessit ja muun muassa tietopalvelujen tarjonta yhdentyvät TEM:n vuonna 2012 hyväksytyn tietohallintostrategian suuntaviivojen mukaisesti. Toimijoiden synergiaetuja hyödynnetään ja TEM-konsernin yhteiseen käyttöön tuleva asiakastieto pohjautuu olemassa olevan perustiedon - muun muassa PRH:n yritystietojen - hyödyntämiseen. Tavoitteena on tarjota asiakkaalle verkkopalveluna oman asiointinsa ajantasainen kokonaistieto helppokäyttöisen käyttöliittymän avulla siten, että eri viranomaisten palveluprosessit on sovitettu asiakkaan prosesseihin hallinnonalarajat ylittäen. 3.1. Vaikuttavuus TEM:n vuonna 2011 hyväksytyssä strategiassa painotetaan yritystoiminnan edistämistä ja innovaatioita. Erityisesti TEM:n strategian tavoitelinjaus Edistämme korkean arvonlisän uutta, kasvavaa ja vientiin suuntautuvaa yritystoimintaa on PRH:n toiminnan kannalta keskeinen. Tämän vaikuttavuustavoitteen edistämiseksi PRH on vuonna 2012 vahvistanut strategiset tavoitteensa seuraavasti:

9 (16) Edistämme uutta ja kasvavaa yritystoimintaa sekä tuemme yhdistysten ja säätiöiden toimintaedellytyksiä PRH tarjoaa helpon ja luotettavan tavan yritysten, yhdistysten ja säätiöiden rekisteröintiin sekä teollisoikeuksien suojaamiseen. Viraston sähköiset tietopalvelut tukevat monipuolisesti yritysten ja yhteisöjen toimintaa. PRH:n toimintaa kehitetään yhteistyössä kumppaniverkoston kanssa. Tavoitteena on tuottaa PRH:n palvelut asiakaslähtöisesti siten, että eri viranomaisten palveluprosessit sovitetaan asiakkaan prosesseihin ilman hallinnonalarajoitteita. Olemme arvostettu yksinoikeuksien myöntäjä Virasto selvittää keksintöjen uutuuden ja keksinnöllisyyden. PRH tutkii myös tavaramerkkien rekisteröintikelpoisuuden ja yritysten toiminimien soveltuvuuden. PRH varmistaa laatusertifikaattien mukaisella toiminnalla, sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla sekä aktiivisella kansallisella ja kansainvälisellä benchmarkingilla, että palvelujen laatu ja käsittelyn nopeus ansaitsevat asiakkaiden ja muiden sidosryhmien arvostuksen. Tavoitteena on, että asiakas valitsee mahdollisimman usein PRH:n yksinoikeuksien myöntäjäksi kansainvälisessä toimintakentässä. Toiminimen merkityksen korostaminen yhtenä IPR-oikeutena ja keskeisenä brändin peruselementtinä lisää toiminimitutkimuksen laatuvaatimuksia. Laadukas nimitutkimus varmistetaan kehittämällä toimintaprosesseja edelleen. Olemme sähköisen asioinnin edelläkävijä PRH:n sähköisen asioinnin toteutusmallina on olla yhteisten, avointen ratkaisujen varhainen hyödyntäjä ja ketterän kehittämisen osaaja. Sähköisten palvelujen kehittämisohjelma eprh koordinoi viraston sähköisten asiointi- ja tietopalvelujen suunnittelua ja toteutusta. eprh:n toteutumisen varmistamiseksi on luotu hallintamalli, jota viraston yhteinen hankesalkku ja projektimalli tukevat. eprh edistää myös etem-toimenpideohjelmaa, jolla hallinnonalalle luodaan asiakastarpeisiin pohjautuvat, kattavat ja virastorajat ylittävät yhden luukun verkkopalvelut. PRH on mukana myös hallinnonalan yhteisen sähköisen palvelualustan kehitystyössä ja käyttöönotossa. Virasto osallistuu aktiivisesti yhdessä eurooppalaisten IPR-virastojen kanssa verkkoasioinnin ja tietojärjestelmien kehitystyöhön, esimerkkeinä sähköisen patenttiasioinnin toteuttaminen sekä

10 (16) tavaramerkkien ja mallien sähköisten asiointi-, käsittely- ja tietopalvelujärjestelmien kehittäminen. Tietomme ovat tehokkaassa käytössä PRH huolehtii rekisteritietojensa kattavuudesta ja ajantasaisuudesta. Tavaramerkkien ja mallisuojien EU-yhteiskäyttöiset tietopalvelut lisäävät asiakkaiden tietoisuutta kansallisista teollisoikeuksistamme. PRH:n rekisteritiedot ovat prh.fi-sivuston kautta jo hyvin kattavasti tarjolla asiakkaille, ja viraston uudistettu markkinointikonsepti tukee niiden tunnettuutta ja löydettävyyttä. eprh-ohjelman osana viraston avoimen tiedon tarjontavalmiutta ja palvelumallia kehitetään. Kaikkien rekisteritietojen tarjoaminen maksutta yhteiskunnan käyttöön edellyttää kuitenkin korvaavan rahoituksen saamista PRH:lle sekä henkilötietojen suojan huomioon ottamista. PRH:n sisäiset strategiset tavoitteet toimivat edellä esitettyjen neljän ulkoisen strategisen tavoitteen mahdollistajina ja tukevat niissä onnistumista. Olemme yksi ja yhtenäinen PRH Viraston johtamis- ja toimintajärjestelmää parannetaan katselmoimalla viraston parhaat käytännöt ja yhtenäistämällä ne soveltuvin osin. PRH:n prosessikokonaisuutta kehitetään muun muassa luomalla toimintamalli viraston resurssien tarkoituksenmukaiselle ja joustavalle käytölle. Viraston kehittämiskokonaisuuden organisointi arvioidaan osana johtamisjärjestelmän kehittämistä. PRH ottaa käyttöön tiivistä sisäistä yhteistyötä ja yhtenäisempiä prosesseja edistäviä toimintatapoja, muun muassa luomalla yhden luukun toimintamallin asiakas- ja tietopalveluille ja kehittämällä viraston tietojärjestelmiä osana eprh-ohjelmaa sekä kokonaisarkkitehtuuria. Työyhteisöviestinnän kehittämishanke ja tyky-toiminta tukevat viraston yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Vuonna 2013 kokonaan uudistettua Intranettiä kehitetään edelleen, jotta se palvelee PRH-kokonaisuutta mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa. Toimimme kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti PRH keskittyy kaikessa toiminnassaan oleelliseen, karsii turhia työvaiheita sekä kehittää tehokkaampia työtapoja. PRH:n prosessikokonaisuutta sekä erillisiä prosesseja arvioidaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti, tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Keskeisenä tavoitteena on PRH:n kaikkien toimintaprosessien käsittelyaikojen lyhentäminen.

11 (16) Avointen tietojärjestelmäratkaisujen hyödyntämisellä nopeutetaan sovelluskehitystä, vähennetään toimittajariippuvuutta ja parannetaan kustannustehokkuutta. Toimimalla aktiivisesti eurooppalaisissa yhteistyöprojekteissa säästetään tietojärjestelmien investointikustannuksissa ja nopeutetaan palvelujen käyttöönottoa. Keskeistä on myös viraston oman tietojärjestelmäkehitysosaamisen laajempi hyödyntäminen yli yksikkörajojen. Kustannustehokkuutta parannetaan myös lisäämällä keskitettyjen perustietotekniikkapalvelujen hankintaa. Meillä on osaavin henkilöstö ja esimerkillinen esimiestoiminta Henkisten voimavarojen kehittäminen on suunnitelmallista ja sitä arvioidaan säännöllisesti PRH:n henkilöstöstrategian mukaisesti osana viraston strategista vuosikelloa. Johtaminen on tavoitteellista, arvostavaa ja oikeudenmukaista, millä varmistetaan työn mielekkyys myös muutostilanteissa. PRH hyödyntää työyhteisöviestintähankkeen tulokset, joilla parannetaan tiedonkulkua sekä henkilöstön keskinäistä vuoropuhelua ja -vaikutusta. Esimiesten säännölliset arvioinnit ovat osa esimiesten ja johtajien tavoitteellista koulutus- ja valmennusohjelmaa. PRH:n toiminnan päämääränä on tyytyväinen asiakas. Motivoitunut ja sitoutunut henkilökunta on avain tuloksekkaaseen toimintaan. Virasto ylläpitää, kehittää ja jakaa osaamistaan. Osaamiskartoituksen avulla tunnistetaan tulevaisuuden ydinosaamistarpeet ja niiden edellyttämät työntekijöiden kehitys- ja urapolut. Työntekijöitä kannustetaan tehtäväkiertoon, mikä on osa henkilökohtaista oppimista ja osaamisen jakamista organisaatiossa. Rekrytoinneissa kiinnitetään erityistä huomiota parhaiden osaajien löytämiseen, ja hyvällä henkilöstöpolitiikalla varmistetaan heidän pysymisensä viraston palveluksessa. Perehdyttäminen perustuu suunnitelmallisuuteen ja on pitkäjänteistä. 3.2. Toiminnallinen tuloksellisuus PRH ottaa toiminnassaan huomioon taloudellisen toimintaympäristön ja alan kansainvälisten toimintajärjestelmien muutosten vaikutukset asiakkaiden käyttäytymisessä ja palvelujen kysynnässä. Mahdollisimman tarkka kysynnän ennakointi on tärkeää viraston tulorahoituksen sekä tehokkaan resurssien käytön kannalta. Kustannustietoisuus on perusperiaate kaikessa PRH:n toiminnassa, erityisesti tietojärjestelmien kehityshankkeissa.

12 (16) Virasto varmistaa palvelujen ja päätösten laadun hyödyntämällä sertifioituja laatujärjestelmiä (ISO 9001) ja laatuarviointimallien (EFQM/CAF) kriteerejä. PRH edistää prosessiorganisaation mukaisia käytäntöjä yhtenäisillä toimintatavoilla, viestinnällä, koulutuksella sekä tulosaluerajat ylittävällä yhteistyöllä. PRH:n vaikuttavuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää toiminnallista tuloksellisuutta. Asiakkaiden tyytyväisyyttä viraston palveluihin mitataan vuosittaisen asiakaskyselyn avulla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään toiminnan ja palvelujen kehitystyössä. PRH on määritellyt prosessimittarit, joista keskeisimmät ovat työn tuottavuus, yksikkökustannusten muutos sekä käsittelyajat. 2012 toteuma 2013 tulossop 2014 TAE 2015 suunn 2018 suunn Asiakastyytyväisyys Asiakasarvio (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Työn tuottavuus Tuottavuuden muutos -1,5 % +2,0 % +2,0 % +2,0 % +2,0 % Taloudellisuus Yksikkökust. muutos -3,4 % +2,0 % +2,0 % + 1,0 % + 1,0 % Taulukko 1. PRH:n toiminnallisen tuloksellisuuden mittarit Käsittelyaika on käsittely- ja tutkimusprosessien palvelutasoa kuvaava mittari. Seuraavassa taulukossa on esitetty PRH:n vuoden 2013 tulossopimukseen sisältyvät käsittelyaikamittarit sekä tavoitteet. Näiden mittareiden lisäksi PRH asettaa sisäisesti käsittelyaikatavoitteet myös muille keskeisille palveluilleen. Patenttiasiat 2012 toteuma 2013 tulossop 2014 TAE 2015 suunn 2018 suunn - Kansalliset patenttihakemukset (v) 2,6 2,7 2,4 2,3 2,2-1. tekninen välipäätös alle 10 kk (%) 72,1 85-90 90 - PCT-tutkimukset määräajassa (%) 51,0 80 80 80 80 Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk) 2,6 5,0 4,0 4,0 3,0 Kaupparekisteri-ilmoitukset (pv) 7,8 8 8 7 5 Yrityskiinnityshakemukset (pv) 2,4 8 8 7 5 Yhdistysten perustamisilmoitukset (kk) 2,8 2,0 2,0 2,0 1,5 Taulukko 2. Keskimääräiset käsittelyajat Sähköisen asioinnin lisääntyminen lisää PRH:n vaikuttavuutta. Sähköisen asioinnin osuuden hakemusten ja ilmoitusten vastaanotosta arvioidaan kehittyvän seuraavasti:

13 (16) %-osuus 2012 toteuma 2013 tulossop 2014 TAE 2015 suunn 2018 suunn Patenttihakemukset 92,4 90 90 90 95 Hyödyllisyysmallihakemukset 54,0 - - 70 75 Tavaramerkkihakemukset 49,0 60 60 70 70 Mallioikeushakemukset - - - 40 50 Kaupparekisteri-ilmoitukset *) 55,2 60 65 70 80 Yhdistysilmoitukset 54,6 55 60 65 75 Säätiöasiat - - - 20 65 *) sisältää tilinpäätösilmoitukset Taulukko 3. Sähköisen asioinnin osuus kaikista vastaanotetuista hakemuksista / ilmoituksista (%) PRH arvioi resurssisuunnittelussaan työn tuottavuuden keskimääräiseksi vuosikasvuksi kaksi prosenttia. Työn tuottavuuden kasvulla sekä suunnitelman mukaisilla henkilöresursseilla viraston palvelutaso pystytään säilyttämään. Henkilöstötarve PRH:n asiantuntijatehtävissä pysynee lähivuosina ennallaan. Sen sijaan asiakaspalvelu- sekä toimistotehtävissä tarve supistunee sähköisten asiointipalvelujen lisääntyessä ja käsittelyprosessien automatisoituessa. Kansainväliset patenttialan sopimukset edellyttävät, että PCT-tutkimusten tekemiseen taataan riittävät tutkijaresurssit, jotta hakemukset voidaan käsitellä annetuissa määräajoissa. 2012 toteuma 2013 tulossop 2014 TAE 2015 suunn 2018 suunn Henkilötyövuodet 416,1 424 412 397 385 Taulukko 4. PRH:n henkilötyövuodet PRH:n henkilöresurssitarve kasvaa yllä esitetystä suunnitelmasta, mikäli ministeriötasolla valmisteilla olevat hankkeet ja ehdotukset uusista tai siirtyvistä tehtävistä toteutuvat. TEM:ssä on suunnitteilla hanke maistraattien ja ELY-keskusten kaupparekisteri-, asunto-osakeyhtiö- ja yhdistysasioihin liittyvien tehtävien siirtämisestä PRH:lle. Lisäresurssitarpeen arvioidaan olevan noin 11 henkilötyövuotta. Suunnitelmien mukaan tehtävien siirto tapahtuisi vuonna 2015. Myös uuden säätiölain on suunniteltu tulevan voimaan vuonna 2015. Lain valmistelu on oikeusministeriössä vielä kesken ja resurssitarpeet tarkentuvat valmistelun edetessä. Samoin vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman yhteydessä tehty ehdotus perusrekisterien toimintamallin uudistamisesta saattaa toteutuessaan vaikuttaa PRH:n henkilöresurssitarpeeseen. PRH:lle suunnitellun tilintarkastajavalvonnan vuosittaiseksi työmääräksi arvioidaan 17 henkilötyövuotta. Vuonna 2014 voimaantuleva teollisoikeusasiamiesrekisteri edellyttää vuodelle 2015 väliaikaista yhden henkilötyövuoden lisäresurssia.

14 (16) 3.3. Riskienhallinta PRH on riskianalyysissä tunnistanut suunnittelukauden strategisiin tavoitteisiin ja menestystekijöihin liittyvät riskit ja arvioinut sekä priorisoinut riskit avainriskeiksi kustannus-hyötynäkökulmasta. PRH on niin ikään määritellyt avainriskeille riskiluokat, vastuuhenkilöt ja hallintamenettelyt sekä vastaamistoimenpiteet aikatauluineen. PRH:n strategiset avainriskit ovat: toimintaympäristön muutosten vaikutus viraston tulorakenteeseen ja budjettiin eprh-ohjelman läpivienti PRH:n rooli yritys- ja yhteisötoiminnan edistäjänä ja yksinoikeuksien myöntäjänä sekä palvelujen tunnettuus, käyttöaste ja laatu henkilöstön osaaminen, motivoituminen, viihtyvyys sekä esimiestaidot valtion keskushallinnon ja virastorakenteen uudistaminen sekä toimintaympäristön muutosten ennakointi ja vaikutusten hallinta.

15 (16) 4. Määrärahat ja kehysehdotukset Yhtenäispatentin arvioitu voimaantulo vuonna 2015 pienentää suunnittelukaudella patenteista saatavia tuloja merkittävästi. Voimaantulon aikatauluun liittyy vielä epävarmuustekijöitä. Erityisesti tuomioistuinjärjestelmä ja vuosimaksutulojen lopulliset jakoperusteet jäsenmaiden kesken ovat toistaiseksi sopimatta. Yhtenäispatentin tuleva vuosimaksutaso, Suomen osuus vuosimaksutuloista sekä kysyntätekijät vaikuttavat lopulliseen määrärahatarpeeseen. Mikäli yhtenäispatenttijärjestelmä tulee voimaan vuonna 2015, se vähentää arvion mukaan viraston maksutulokertymää kyseisenä vuotena 1,3 miljoonaa euroa julkaisumaksujen alenemisen vuoksi. Myöhemmin suunnittelukaudella myös vuosimaksujen määrä vähenee siten, että suunnittelukauden lopussa yhtenäispatenttijärjestelmän aiheuttama maksujen alenema olisi yhteensä jo noin 4,1 miljoonaa euroa. Tämä edellyttää budjettitukea kansallisen tutkivan patenttiviranomaistehtävän ylläpitämiseksi. Valtioneuvoston 3.3.2011 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti viranomaisten tietoluovutukset olisivat jatkossa pääsääntöisesti maksuttomia käyttäjille. Maksujen perimisestä valtionhallinnon sisällä sekä kuntien ja valtionhallinnon välillä myös luovuttaisiin. PRH:n kannalta on ratkaisevaa, missä laajuudessa ja aikataulussa periaatetta aletaan noudattaa. PRH:n suunnitelmat perustuvat oletukselle, että tietoluovutusten maksutulot menetetään portaittain vuoden 2014 alusta ja tulonmenetykset korvataan vastaavan suuruisella määrärahalla valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. TEM:n vuonna 2009 antaman asetuksen mukaan PRH perii omakustannusarvoa alhaisemman maksun säätiöasioiden suoritteista. Tällä hetkellä PRH:n säätiötulot eivät kata toimintaa koskevia rekisteröinti- ja valvontakustannuksia täysimääräisesti. Erityisesti säätiövalvonnan oikeudenkäyntikustannukset ovat laskeneet toiminnan omakustannustason niin alhaiseksi, että nettobudjetoituna virastona PRH ei pysty kattamaan säätiövalvonnan kustannuksia maksuperustelain vaatimalla tavalla. Tämän vuoksi kehysehdotukseen on esitetty hallituksen esityksen (laki säätiöiden valvontamaksusta) mukaisesti 500 000 euroa säätiörekisterin alijäämän kattamiseksi. PRH:n suoritteiden maksullisuutta koskevan maksuasetuksen mukaan PRH:n yhdistysasioista perittävien maksujen ei tarvitse olla kustannusvastaavia. Vuoden 2014 määrärahataso 1 389 000 euroa riittänee kattamaan yhdistysasioiden alijäämän suunnittelukaudella.

16 (16) euroa 2014 TAE Yhtenäispatentin vaikutukset 0 1 300 000 2 700 000 3 500 000 4 100 000 Tietopalvelutulojen menetykset 75 000 420 000 3 350 000 3 350 000 3 350 000 Avoimen datan investointi 400 000 0 0 0 0 Säätiövalvontamaksu (veroluonteinen) 500 000 500 000 500 000 500 000 500 000 Yhdistysasioiden alijäämän kattaminen 1 389 000 1 389 000 1 389 000 1 389 000 1 389 000 Ehdotus kehykseksi 2 364 000 3 609 000 7 939 000 8 739 000 9 339 000 Taulukko 5. PRH:n kehysehdotus 2015 2018: Momentti 32.40.03 Patentti- ja rekisterihallitus 2015 TTS 2016 TTS 2017 TTS 2018 TTS Tavaramerkki- ja mallioikeuksien sähköisen asioinnin ja käsittelyjärjestelmän uusiminen osana OHIM SP -hanketta alkoi vuonna 2010. Ensimmäisenä tuotantoon valmistui sähköinen tavaramerkkihakemus. PRH on osallistunut aktiivisena pilottivirastona sekä sähköisen asioinnin että käsittelyjärjestelmän projekteihin. PRH näkee osallistumisen OHIM-yhteistyöhön erittäin hyödylliseksi, sillä kansainvälisen hankkeen tuotokset ovat viraston käytettävissä ilman merkittäviä investointikustannuksia. Hanke tuottaa asiakkaille yhtenäisen sähköisen tavan tavaramerkki- ja malliasiointiin eurooppalaisella ja kansallisella tasolla. OHIM SP -hankkeeseen osallistuminen edellyttää kuitenkin myös PRH:n omaa rahoitusta, jonka vuoksi virasto hakee vuosille 2014 2015 TEM:n tuottavuusmäärärahaa 100 000 euroa / vuosi kahden vuoden siirtomäärärahana. OHIM 100 000 100 000 Ehdotus tuottavuusrahan käytölle 100000 100000 Taulukko 6. Momentti 32.01.21 2014 2015 2016 2017 2018