Maakuntakierros 2011 Kymenlaakso 26.10.2011, 2011 Kotka Kari Nenonen Kari Nenonen varatoimitusjohtaja
Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus ja kulttuuri Kuntakehitys ja tutkimus Ruotsinkielinen sihteeristö Yhteispalvelut Sosiaali- ja Viestintä terveydenhuolto Kansainväliset suhteet Tietoyhteiskunta Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö KT Kuntatyönantajat 2
Valtion ja kunnan suhde
Peruspalveluohjelmamenettely Menettelyn kolme komponenttia» Osa valtion talousarvion valmistelua Käytännössä peruspalveluohjelma osa kehysmenettelyä ja peruspalvelubudjetti osa talousarvioesityksen yleisperusteluja» Poikkihallinnollisuus Johtaa peruspalveluohjelman ministeriryhmä, valmisteluelimenä sihteeristö» Osa valtion ja kuntien välistä neuvottelumenettelyä Suomen Kuntaliiton edustajien rooli pysyvinä asiantuntijoina ij i 4
Menettelyn kattavuus Kuntien järjestämis- tai rahoitusvastuulla olevat palvelut Pääpaino sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen palveluissa 5
Kuntalain säännökset Peruspalveluohjelmamenettely Pitää sisällään peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin Kohteena lainsäädäntö, periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset kunnallishallinnon ja -talouden asiat sekä valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittaminen Osa kehysmenettelyä valtion talousarvion valmistelua Osa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä 6
Valtio/kunta-neuvottelumenettelyn organisointi 1/2 Peruspalveluohjelman l l ministeriryhmä i i Peruspalveluohjelmamenettelyä johtaa Peruspalveluohjelman ministeriryhmä. Ministeriryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri. Kokouksiin osallistuvat muut keskeiset kuntaministerit ja heidän avustajat. Lisäksi ministeriryhmän kokouksiin osallistuu valtiovarainministeriön keskeisiä virkamiehiä. Peruspalveluohjelman ministeriryhmässä Kuntasektoria edustavat pysyvinä jäseninä Suomen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja ja liiton toimitusjohtaja sekä PPO-menettelyn sihteeristön Kuntaliiton edustaja. 7
Valtio/kunta-neuvottelumenettelyn organisointi i 2/2 KUTHANEK: Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Jäsenet: Kuntaministeri Kuntaliiton edustaja Kuntaministerin avustaja (VS) VM:n merkittävät virkamiehet kuten valtiosihteeri BO:n edustajat kuntaosaston edustajat Suomen Kuntaliiton edustajat 6 henkilöä + varahenkilöt Esittelystä vastaa kunkin hallinnonalan valtion virkamies Jaostot: Talousjaosto valtionosuusjaosto (ei nyt toiminnassa) arviointijaosto Talousjaoston alaisuudessa laskentaryhmä 8
Kuntatalous
Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2010 Kymenlaakso % 250 200 Kymenlaakso Koko maa 150 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Lähde: Tilastokeskus 10 26.10.2011 Kari Nenonen
Lappi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Karjala l Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kymenlaakso Kanta-Häme Kuntien vuosikate % poistoista 2009 2010 maakunnittain Koko maa: 2009 2010* 0* 2010* 2009 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Lähde: Tilastokeskus 11
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kymenlaakso yhteensä 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 12 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 26.10.2011 Kari Nenonen Lähde: Tilastokeskus 700 600 500 400 300 200 100 0
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kouvolan seutukunta 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 13 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 26.10.2011 Kari Nenonen Lähde: Tilastokeskus 0
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kotka-Haminan seutukunta 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 14 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 26.10.2011 Kari Nenonen Lähde: Tilastokeskus 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0
300 Kymenlaakson kuntien tilikauden tulos 1997 2010, /as. 200 100 0-100 -200-300 -400 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus 15 26.10.2011 Kari Nenonen
Kymenlaakson kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as. 2000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000-2500 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tulorahoitusjäämä 1), Kymenlaakso Lainakannan muutos, Kymenlaakso Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 16 26.10.2011 Kari Nenonen Lähde: Tilastokeskus
2 600 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2010, /as. Kymenlaakso 2 400 2 200 Rahavarat, Kymenlaakso Rahavarat, koko maa 2 000 Lainakanta, Kymenlaakso 1 800 Lainakanta, koko maa 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Lähde: Tilastokeskus 17 26.10.2011 Kari Nenonen
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2015, mrd. (käyvin hinnoin) Lähde: Vuodet 1991 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 27.9.2011. 18
Mrd. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985 2013 % 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. %:a BKT:sta 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lähde: Vuodet 1985 2010 0 Tilastokeskus. Vuosien 2011 13 ennusteet Peruspalveluohjelma e uo a 23.3.2011 3 19
Valtionvelka 1985 2013 Mrd. 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Mrd. %:a BKT:sta % 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 0 Lähde: Valtiokonttori, vuosien 2011 20132013 ennusteet VM 20 26.10.2011 Kari Nenonen
Kuntien verotulot vuosina 2009 2015, mrd. Verolaji 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Kunnallisvero 15,44 15,77 16,33 16,63 17,25 17,87 18,51 Yhteisövero 1,20 1,41 1,62 1,45 1,46 1,30 1,35 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,1616 19,31 19,9696 20,45 21,1818 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,6 1,8 3,7 3,6 3,6 Yhteisövero -21,9 17,5 15,1-10,5 0,7-11,0 3,8 Kiinteistövero 6,5 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yhteensä 05 0,5 42 4,2 44 4,4 08 0,8 33 3,3 25 2,5 36 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. Yhteisöveroprosentti 18,59 26,0 18,97 26,0 19,17 26,0 19,17 25,0 19,17 25,0 19,17 25,0 19,17 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 26,99 26,99 21,99 21,99 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 21
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. 2012 2013 2014 2015 Toimintamenojen nimellinen kasvu PPB:n arvion mukaan,%: 40 4,0 40 4,0 41 4,1 4,2 Arvioitu verotulojen kasvu PPB:n mukaan, %: 0,6 3,2 2,4 3,6 Arvioitu verotulojen kasvu uhkakuvan 1) mukaan, %: -1,9-2,1 2,0 3,9 1) Kokonaistuotanto ei kasva vuosina 2012 2013, minkä johdosta palkkasumma pysyy näinä vuosina vuoden 2011 tasolla ja yhteisövero alenee vuoden 2011 tasosta puoleen vuonna 2013. Valtionosuudet sisältävät kustannustenjaon tarkistukset sekä verokompensaatiot ja niihin on tehty indeksitarkistukset. Lähde: Vuodet 1997 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 27.9.2011 sekä Kuntaliiton laskelmat. 22
Kuntien valtionosuusrahoituksen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 23
Muiden hallitusohjelman mukaisten leikkausten toteutus Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdennetut leikkaukset toteutetaan vasta v. 2013 24
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Yhteisöveron Valtion- Kiinteistö- Vaikutukset 5 prosentti osuuksien veron poisto yhteensä yksikön nosto 1) leikkaus tasauksesta Uusimaa 70-118 35-13 Lappi 29-118 45-44 Varsinais-Suomi 57-118 -2-63 Pohjanmaa 64-118 -18-72 Etelä-Savo 40-118 3-75 Etelä-Karjala 36-118 -2-85 Pirkanmaa 39-118 -9-88 Päijät-Häme 34-118 -4-89 Kymenlaakso 35-118 -12-95 Satakunta 41-118 -18-95 Keski-Pohjanmaa 47-118 -25-95 Kanta-Häme 35-118 -13-96 Keski-Suomi 32-118 -16-102 Kainuu 37-118 -26-107 Pohjois-Pohjanmaa P 38-118 -28-108 Pohjois-Savo 34-118 -27-110 Pohjois-Karjala 38-118 -35-115 Etelä-Pohjanmaa 38-118 -38-118 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 25
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Yhteisöveron 5 prosentti- yksikön nosto 1) Valtion- osuuksien leikkaus Kiinteistö- veron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Alle 2 000 as. 2 000 6 000 as. 6 001 10 000 as. 10 001 20 000 as. 20 001 40 000 as. 47-118 17-54 37-118 -17-98 35-118 -13-96 33-118 -34-118 34-118 -11-95 40 001 100100 000 as. 47-118 -6-77 Yli 100 000 as. 71-118 32-16 Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj. 49-118 1-68 262-631 5-364 1) Nosto lainmukaisesta i tasosta t (21,99 %) 26
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Kustavi Kolari Pelkosenniemi Puumala Kittilä Kaikki kunnat Vihanti Lumijoki Merijärvi Liminka Tyrnävä Yhteisöveron Valtion- Kiinteistö- Vaikutukset 5 prosentti- osuuksien veron poisto yhteensä yksikön nosto 1) leikkaus tasauksesta 30-118 601 513 32-118 496 410 57-118 406 345 82-118 316 280 51-118 343 275 49-118 1-68 17-118 -105-205 9-118 -102-211 15-118 -109-212 10-118 -107-215 12-118 -113-219 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 27
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Kymenlaakson kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Iitti Virolahti Kouvola Hamina Kotka Pyhtää Miehikkälä Kymenlaakso Koko maa Yhteisöveron 5 prosentti- Valtionosuuksien Kiinteistöveron Vaikutukset yksikön nosto 1) leikkaus poisto tasauksesta yhteensä 36-118 25-58 42-118 9-67 37-118 -13-94 34-118 -12-96 34-118 -16-100 17-118 -9-110 47-118 -64-134 35-118 -12-95 49-118 1-68 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 28 26.10.2011 Kari Nenonen
Toimintaympäristön muutos
Väestönmuutos kunnittain 2010 2030 2010 2015 2010 2020 2010 2025 2010 2030 Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 24.8.2011 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste 30
Asukasluvun muutosprosentti 2009 2010 maakunnittain Etelä-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kymenlaakso Lappi Satakunta t Etelä-Karjala Ahvenanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme KOKO MAA -1-0,5 0 0,5 1 1,5 Lähde: Tilastokeskus, k väestötilasto t 2011 31
Asukasluvun muutosprosentti 2010 2030 maakunnittain Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Lappi Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa KOKO MAA Ahvenanmaa -10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto 2011, väestöennuste 2009 32
Väestöllinen huoltosuhde 2010 2020 maakunnittain (0 14 v. + 65 v. täyttäneet) / 15 64-vuotiaat Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta t Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa P Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos 2010 2020 33 KL/JAH 25.1.2010
Väestöllinen huoltosuhde kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 34
75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 2030 % väestöstä 20 - (1) 17,5-19,9999 (5) 15-17,49 (8) 12,5-14,99 (5) - 12,49 (1) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Kotka Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 14.9.2010 35
Mikä on kasvun logiikka kohti 2020-lukua? Osaamisen Suomi? (alla kartta 2007) Osaamisen Suomi on tasapainoisempi kuin aiemmin 90-luvun lamasta nosti 5 vahvaa osaamisen keskusta 00-luvulla jo toistakymmentä voittajaa 10 20-luvuilla: mikä on kasvun logiikka? Miten korkeakoulujen mahdollinen alueellinen keskittäminen vaikuttaa aluekehitykseen? Lähde: SM/Janne Antikainen 36
Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010 2020 Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010 2020 Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja Kuntatalouden Alueellisen Demokratian ja Tuottavuuden Hyvien toimintakyvyn korostuminen erilaistumisen johtamisen korostuminen käytäntöjen ja korostuminen korostuminen korostuminen innovaatioiden korostuminen 37
Terveydenhuollon järjestämislakityöryhmän Terveydenhuollon järjestämislakityöryhmän esitykset
Tulevaisuuden vaihtoehdot, joihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisratkaisussa tulisi varautua: Vaihtoehto A: kuntarakennetta uudistettaisiin mahdollisimman optimaaliseksi väestön tarvitseman sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisen kannalta tarkasteltuna; n. 20 kuntaa Vaihtoehto B: kuntarakennetta uudistettaisiin kokonaisuutena selkeästi nykyistä suurempiin kuntiin (n. 30 50) sekä Vaihtoehto C: kuntarakennetta ei juurikaan uudistettaisi tai sitä uudistettaisiin hyvin vähäisessä määrin 39
Vaihtoehto A: Yksitasoinen malli Yksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa koko sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisestä Perus- ja erityispalveluiden järjestämisestä vastaavia kuntia olisi alle 20 Kansallisesti säädettäisiin kuntien välisten valtakunnallisesti/alueellisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta 40
Vaihtoehto B: Kaksitasoinen malli Kaksitasoinen i kuntapohjainen järjestelmä, j ä jossa kunta olisi yksin järjestämis- ja rahoitusvastuussa astuussa hyvinvoinnin ja terveyden eyde edistämisestä, perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueen kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Kuntia olisi noin 30 50 ja yhteisistä erityistason palveluista vastaavia alueita 5 Kansallisesti säädettäisiin valtakunnallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta 41
Vaihtoehto C: Kaksitasoinen kunta- ja aluemalli Kaksitasoinen i kuntapohjainen järjestelmä, j ä jossa kuntien muodostama alue tai suuri kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa tai alueella on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueet ja suuret kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuisi alueratkaisuissa kuntien ja alueen yhteistyönä. Perustasosta vastaavia kuntien muodostamia alueita tai suuria kuntia olisi yhteensä vajaasta 20:stä noin 50:een ja erityistasosta vastaavia alueita 5. Kansallisesti säädettäisiin valtakunnallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta 42
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011
Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus 20.4.2011 Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: 1. pääkaupunkiseutu/metropolialue, 2. kehittyvät kaupunkiseudut ja 3. muut alueet aina jopa koko k maakunnan kattavat t peruskunnat.» Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä.» Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin.» Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan t piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää.» Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä ä on linjata tavoiteltava a kuntarakennemalli. 44
8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013 2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli. 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli 7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 3. Uudistuksen keskiössä on kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys 6. Kuntia ja piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä 4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta 45
1. Vuosina 2013 2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli Paras-hanke on käynnistänyt muutoksen kuntakentässä. Kaupunkiseuduilla kuntarakenneuudistukset ovat kuitenkin jääneet puitelain tavoitteisiin nähden odotettua vähäisemmiksi. Myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet eivät aina ole tukeneet kaupunkiseutujen toiminnallista kokonaisuutta. Kun varustaudutaan tämän vuosikymmenen lopun ja ensi vuosi- kymmenen koviin toimintaympäristön muutoksiin, on tärkeää, että uudistusta jatketaan vuosina 2013 20162016 kokoavana rakenne- uudistuksena. Tavoitteena on, että maassa on vuoden 2017 alussa vahvoihin peruskuntiin perustuvat rakenteet. Rakenneuudistusta ohjaava lainsäädäntö valmistellaan parlamen-taarisessa komiteassa, joka tulee asettaa mahdollisimman pian. 46
2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli Alueellinen erilaisuus on tärkeää tunnistaa uudistuksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Vahvan peruskunnan malli tarvitsee omat sovellutuksensa ainakin kolmelle erityyppiselle alueelle: Helsingin ja sen ympäristökuntien osalta tarvitaan omat ratkaisut. Kehittyville kaupunkiseuduille muodostetaan työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuvia kuntia. Muille alueille muodostetaan maakuntiin tai muihin laajoihin alueisiin perustuvia vahvoja kuntia. Silloin kun ei ole edellytyksiä vahvan peruskunnan muodostamiselle, suuren väestöpohjan palvelut turvataan laajan alueen piirikuntaratkaisulla. Tavoitteena on, että maahan muodostuu mahdollisimman kattava vahvojen peruskuntien verkosto. Vahvoilla peruskunnilla on edellytykset pitää huolta hyvinvointipalveluista ja luoda edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle. Kuntien on oltava riittävän vahvoja kantamaan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä sekä toisen asteen koulutuksesta. Tämä johtaa siihen, että kuntien välisten yhteistoimintaelinten määrä vähenee olennaisesti. 47
3. Uudistuksen keskiössä tulee olla kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys Kaupunkiseutujen kuntarakenteen yhtenäisyyden vahvistaminen ja koko maan kuntarakenteen toimivuus ovat keskeisiä tavoitteita valtakunnan kehityksen ja asukkaiden arjen sujuvuuden näkökulmasta. Tavoitteena kaupunkiseuduilla on toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva vahva peruskunta nykyisen kuntajakolain tavoitteen mukaisesti: kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. 48
4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta Esimerkiksi laajalla maaseutuvaltaisella alueella on käytössään kaksi vaihtoehtoista mallia: Ensisijaisena vaihtoehtona on laajan alueen vahva peruskunta, jossa koko alue muodostaa yhden kunnan yhdessä alueen keskuskunnan kanssa. Alueilla, joilla kunnat eivät kykene k muodostamaan vahvaa peruskuntaa, ne järjestävät j ä ä ainakin suuren väestöpohjan palvelut (sosiaali- ja terveydenhuolto ja toisen asteen koulutus) yhdessä kuulumalla monialaiseen, laajan alueen piirikuntaan. Piirikunnan ik tulee täyttää ttää vahvan peruskunnan väestöpohjan ym. vaatimukset t eikä se ole alueellisesti sidottu maakuntajakoon. Piirikunnassa ovat nykyiset kunnat ja kuntarakennetta uudistetaan kuntien oman aktiivisuuden pohjalta. Piirikunnalla ik on kuntien valtuustojen t valitsema valtuusto t ja sille kuuluvien palvelujen l järjestämisvastuu. Rahoitusvastuu on kunnilla. Piirikunta voi toimia palvelutuotannon järjestämisessä kiinteässä yhteistyössä vahvan peruskunnan kanssa. Piirikuntia ik voi olla kahdenlaisia: i A. Piirikunta, johon keskuskaupunki kuuluu B. Piirikunta, johon keskuskaupunki ei kuulu 49 26.10.2011Kari Nenonen
5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä Kuntalakiin valmistellaan säännökset siitä, millä tavoin uusissa väestöltään tai pinta-alaltaan suurissa kunnissa turvataan kunnan eri osissa asuvien mahdollisuus lähidemokratiaan. Lähidemokratian mallit ja niiden käyttöönotto ovat kuntien päätösvallassa. Lähidemokratia tarkoittaa kunnanosan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamista omaa lähiympäristöään ja lähipalveluita koskevissa asioissa, esimerkiksi suorilla tai välillisillä vaaleilla valittua kunnanosahallintoa. Myös kunnanosien riittävä edustavuus kunnan päätöksenteossa on turvattava. On selvitettävä esimerkiksi Ruotsissa isoissa kunnissa käytössä olevan vaalipiiriratkaisun soveltuvuus Suomen olosuhteisiin. Eri puolilla maata on turvattava palvelujen saavutettavuus. Tämä edellyttää uusien toimintatapojen käyttöönottoa, mm. kuntien ja valtion yhteispalvelupisteitä, joissa kuntalaiset voivat saada palvelut joko paikan päällä, etäpalveluna videoneuvotteluyhteyden kautta tai sähköisenä asiakaspalveluna. 50
6. Kuntia tai piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet Kuntia tai piirikuntia muodostettaessa tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin ja uudenlaisten palvelujen tuotantotapojen käyttöön, joilla turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Toimiva kunta- ja piirikuntajako voidaan määritellä monella tapaa. Tärkeätä on valita vaihtoehto, jossa kielikysymykset yhtenä perusoikeuksista turvataan. Myös kielellisen vähemmistön vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia on kehitettävä sekä kaupunki- että muilla seuduilla. Rakenneuudistukseen tulee liittää suunnitelma siitä, miten kielelliset oikeudet turvataan. 51
7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä Prosessia ohjataan lailla, joka valmistellaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Laissa määritellään rakenteelliset vaihtoehdot ja kriteerit niiden soveltamiselle eri alueilla suunnitteluprosessi (kunnat, kaupunkiseudut, alueet, valtakunnan taso) valmistelun ja toteuttamisen aikataulu valtioneuvoston toimivalta tavoitteen toteuttamiseksi. Uudistuksen johtamista varten tarvitaan laaja-alainen, parlamentaarinen seurantaryhmä. 52
8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille Vahva peruskunta antaa tukevan perustan kunnalliselle itsehallinnolle, jota säännellään uudella kuntalailla. Kuntalain tavoitteena on demokraattisesti toimiva kunta, jossa asukkaiden vaikuttaminen, valtuuston toimivalta sekä poliittisen ja ammatillisen johdon vastuu on selkeästi määritelty. Uuden kuntalain tulee jäsentää ja tehdä läpinäkyväksi kunnallinen demokratia, päätöksenteko, k johtaminen ja hallinto sekä toiminta ja talous. 53
Hallitusohjelman kannanotot ja mahdolliset vaihtoehdot
Hallituksen painopistealueet (s. 7 8) 1 Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 1.1 Työmarkkinoita, verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitettävä osallisuuden ja työllisyyden näkökulmasta. 1.2 Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. 1.3 Hallitus kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja. Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveys- ja päihdepalveluihin l ihi sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden id eriytymistä. i Koulupudokkuuteen puututaan. Hallitus valmistelee vanhuspalvelulain sekä laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman. 2 Julkisen talouden vakauttaminen 2.1 Ratkaisevaa on se, että mahdollisimman moni työikäinen on työssä. Kestävyysvajetta vähennetään lisäämällä tuottavuutta yksityisessä ja julkisessa taloudessa sekä lisäämällä syntyvyyttä ja aitoon työvoimatarpeeseen perustuvaa työperäistä maahanmuuttoa. 2.2 Valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. 2.3 Hallitus toteuttaa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen koko maassa, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. 3 Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen 3.1 Hallitus edistää suomalaisen työn ja yrittämisen kilpailukykyä avoimilla maailmanmarkkinoilla. Talouskasvun täytyy olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. 3.2 Hallitus huolehtii koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta. 3.3 Vakaat ja toimivat työmarkkinat ovat kilpailukyvyn edellytys. 3.4 Korkean työllisyyden takaamiseksi hallitus tehostaa toimia työttömyyttä vastaan. 3.5 Työttömien työkyvyn ylläpitoon ja työmarkkinavalmiuksien parantamiseen panostetaan 55
Kuntapolitiikan ja hallinnon kehittämisen (luku 10) ja hyvinvointipolitiikan (luku 7) rajapinnan kirjauksia hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen i i kuntarakenne k Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista Pystyy vastaamaan itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluita lukuun ottamatta Kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen Tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee Vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla alueilla palvelut kootaan riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvoihin peruskuntiin vastuukuntamallilla Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu säilytetään kunnilla Vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat voivat yhdessä muodostaa väestöpohjaltaan riittävän sote-alueen Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue) Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien palvelutuotantoa käytetään täydentämään kuntien ja sote-alueiden palveluja Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Tehtävänä mm. vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut 56 26.10.2011Kari Nenonen
Hallitusohjelma ja kunnat Ei erillistä kuntapolitiikkaa Ei menokattoa kunnille osoitettavissa tehtävissä Kuntarakenneuudistus vahvan peruskuntamallin pohjalta» korvaa voimassa olevan PARAS-puitelain» pohjana työssäkäyntialueet» tarkemmat kriteerit ja etenemisen jo vuoden 2011 loppuun mennessä» perusta kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiselle sekä aluehallinnon uudistamiselle Uusien tehtävien lisäämistä kunnille luvataan rajoittaa Uudistusten aiheuttamista kustannuksista luvataan maksaa yli puolet Vanhuspalvelulaki 2013? Tilapäinen leikkaus valtionosuuksiin Kiinteistövero valtionosuuden tasauksen ulkopuolelle Kuntien osuuteen yhteisöveron tuotosta 5 % korotus 2012 ja 2013 Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset korvataan 57
Lisäinformaatiota
Kuntien hankinnoissa on mahdollista säästää merkittävästi! ä ti! Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 2009 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. Kuntahankinnat on tehnyt tähän mennessä 34 puitesopimusta IT-, energia- ja muissa tavara- ja palvelukohteissa 450 kuntaasiakkaalle. Asiakastyytyväisyys on asteikolla 1 5 noin 4,4. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6 35 % vrt. kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt. 59
Heikko sopimusosaaminen sosaaminen kallis sopimuss» Sopimusten sisältöön ei kiinnitetä riittävästi huomiota» Johtaa aukkoihin sopimuksissa, jolloin saatetaan joutua esim. tilaamaan kallista lisätyötä» Joistakin asioista ei huomata sopia lainkaan, jolloin sopimusriitojen riski kasvaa» Vastuukysymyksiä ei mietitä, jolloin sopimuskaudella voi seurata ikäviä yllätyksiä» Käytetään sopijakumppanin sopimuspohjaa, joka saattaa sisältää epäedullisia i sopimusehtoja 60
Sopimuksia ei valvota maksetaan turhasta» Johtaa oikeudenmenetyksiin» Sopimuksiin neuvoteltuja oikeuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti» Ei reklamoida ajoissa» Kilpailutettujen sopimusten ohiostot» Johto ei saa olennaista ja oikeanlaista tietoa (taloudellisten) päätösten pohjaksi» Tehdyistä virheistä i ei mahdollista ottaa opiksi i» Lisätietoja: Lakimies Leena Hoppu-Mäenpää, Kuntaliiton lakiyksikkö, p. 040 580 8777 leena.hoppu-maenpaa@kuntaliitto.fi 61
Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen uuden palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy.
Kuntarekrystä asiantuntijakumppani tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä työpaikkailmoitteluun. hinnaltaan kilpailukykyinen, selainpohjainen järjestelmä ja maksu vain käyttäjätunnuksista. äjä k Kuntaliiton palveluna riskitön hankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. Tilaa Kuntarekryn esittely organisaatioosi! Tuula Nurminen, toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy puh. 050 597 2791 tai tuula.nurminen@kuntarekry.fi Kuntarekry.fi
Kuntaliitto tukee kuntia ja kuntayhtymiä muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki t ki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet t/ k t til i t 64