Maakuntakierros 2011 Satakunta , Harjavalta
|
|
- Sinikka Virtanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maakuntakierros 2011 Satakunta , Harjavalta Kari Nenonen varatoimitusjohtaja
2 Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus ja kulttuuri Kuntakehitys ja tutkimus Ruotsinkielinen sihteeristö Yhteispalvelut Viestintä Kansainväliset suhteet Tietoyhteiskunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö KT Kuntatyönantajat 2
3 Valtion ja kunnan suhde
4 Peruspalveluohjelmamenettely Menettelyn kolme komponenttia» Osa valtion talousarvion valmistelua Käytännössä peruspalveluohjelma osa kehysmenettelyä ja peruspalvelubudjetti osa talousarvioesityksen yleisperusteluja» Poikkihallinnollisuus Johtaa peruspalveluohjelman ministeriryhmä, valmisteluelimenä sihteeristö» Osa valtion ja kuntien välistä neuvottelumenettelyä Suomen Kuntaliiton edustajien rooli pysyvinä asiantuntijoina 4
5 Menettelyn kattavuus Kuntien järjestämis- tai rahoitusvastuulla olevat palvelut Pääpaino sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen palveluissa 5
6 Kuntalain säännökset Peruspalveluohjelmamenettely Pitää sisällään peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin Kohteena lainsäädäntö, periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset kunnallishallinnon ja -talouden asiat sekä valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittaminen Osa kehysmenettelyä valtion talousarvion valmistelua Osa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä 6
7 Valtio/kunta-neuvottelumenettelyn organisointi 1/2 Peruspalveluohjelman ministeriryhmä Peruspalveluohjelmamenettelyä johtaa Peruspalveluohjelman ministeriryhmä. Ministeriryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri. Kokouksiin osallistuvat muut keskeiset kuntaministerit ja heidän avustajat. Lisäksi ministeriryhmän kokouksiin osallistuu valtiovarainministeriön keskeisiä virkamiehiä. Peruspalveluohjelman ministeriryhmässä Kuntasektoria edustavat pysyvinä jäseninä Suomen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja ja liiton toimitusjohtaja sekä PPO-menettelyn sihteeristön Kuntaliiton edustaja. 7
8 Valtio/kunta-neuvottelumenettelyn organisointi 2/2 KUTHANEK: Puheenjohtaja: Kuntaministeri Varapuheenjohtaja: Kuntaliiton edustaja Jäsenet: Kuntaministerin avustaja (VS) VM:n merkittävät virkamiehet kuten valtiosihteeri BO:n edustajat kuntaosaston edustajat Suomen Kuntaliiton edustajat 6 henkilöä + varahenkilöt Jaostot: Talousjaosto Esittelystä vastaa kunkin hallinnonalan valtion virkamies valtionosuusjaosto (ei nyt toiminnassa) arviointijaosto Talousjaoston alaisuudessa laskentaryhmä 8
9 Kuntatalous
10 % Kuntien vuosikate % poistoista Satakunta Satakunta Koko maa * Lähde: Tilastokeskus 10
11 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Satakunta yhteensä * 11 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 0
12 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Rauman seutukunta * 12 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus
13 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjois-Satakunnan seutukunta * 13 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus
14 400 Satakunnan kuntien tilikauden tulos , /as * Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus 14
15 1500 Satakunnan kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as * Tulorahoitusjäämä 1), Satakunta Lainakannan muutos, Satakunta Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 15 Lähde: Tilastokeskus
16 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Satakunta Rahavarat, Satakunta Rahavarat, koko maa Lainakanta, Satakunta Lainakanta, koko maa * Lähde: Tilastokeskus 16
17 Mrd. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta % Mrd. %:a BKT:sta Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalveluohjelma
18 Valtionvelka Mrd Mrd. %:a BKT:sta % Lähde: Valtiokonttori, vuosien ennusteet VM 18
19 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Verolaji * 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Kunnallisvero 15,44 15,77 16,33 16,63 17,25 17,87 18,51 Yhteisövero 1,20 1,41 1,62 1,45 1,46 1,30 1,35 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,31 19,96 20,45 21,18 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,6 1,8 3,7 3,6 3,6 Yhteisövero -21,9 17,5 15,1-10,5 0,7-11,0 3,8 Kiinteistövero 6,5 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 4,4 0,8 3,3 2,5 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 25,0 25,0 25,0 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 26,99 26,99 21,99 21,99 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti
20 Kuntien valtionosuusrahoituksen muutos vuodesta 2011 vuoteen
21 Muiden hallitusohjelman mukaisten leikkausten toteutus Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdennetut leikkaukset toteutetaan vasta v
22 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Uusimaa Lappi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Yhteisöveron 5 prosentti yksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 22
23 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Alle as as as as as as. Yli as. Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 23
24 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Kustavi Kolari Pelkosenniemi Puumala Kittilä Kaikki kunnat Vihanti Lumijoki Merijärvi Liminka Tyrnävä Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 24
25 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Satakunnan kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. 1 (2) Kunta Koko maa Satakunta Eurajoki Siikainen Merikarvia Harjavalta Säkylä Rauma Kokemäki Luvia Pori Honkajoki Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron Vaikutukset poisto tasauksesta yhteensä ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 25
26 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Satakunnan kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. 2 (2) Kunta Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron Vaikutukset poisto tasauksesta yhteensä Kankaanpää Lavia Pomarkku Huittinen Karvia Eura Jämijärvi Köyliö Nakkila Kiikoinen Ulvila ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 26
27 Toimintaympäristön muutos
28 Väestönmuutos kunnittain Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % Lähde: Tilastokeskus KL/JAH Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste 28
29 Asukasluvun muutosprosentti maakunnittain Etelä-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kymenlaakso Lappi Satakunta Etelä-Karjala Ahvenanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme KOKO MAA -1-0,5 0 0,5 1 1,5 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto
30 Asukasluvun muutosprosentti maakunnittain Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Lappi Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa KOKO MAA Ahvenanmaa -10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto 2011, väestöennuste
31 Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain (0 14 v v. täyttäneet) / vuotiaat Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos KL/JAH
32 Väestöllinen huoltosuhde kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste
33 75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 2030 % väestöstä 20 - (1) 17,5-19,99 (5) 15-17,49 (8) 12,5-14,99 (5) - 12,49 (1) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Kotka Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH
34 Mikä on kasvun logiikka kohti 2020-lukua? Osaamisen Suomi? (alla kartta 2007) Osaamisen Suomi on tasapainoisempi kuin aiemmin 90-luvun lamasta nosti 5 vahvaa osaamisen keskusta 00-luvulla jo toistakymmentä voittajaa luvuilla: mikä on kasvun logiikka? Miten korkeakoulujen mahdollinen alueellinen keskittäminen vaikuttaa aluekehitykseen? Lähde: SM/Janne Antikainen 34
35 Kuntien kehittämishaasteet vuosina Kuntien kehittämishaasteet vuosina Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja toimintakyvyn korostuminen Kuntatalouden korostuminen Alueellisen erilaistumisen korostuminen Demokratian ja johtamisen korostuminen Tuottavuuden korostuminen Hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden korostuminen 35
36 Terveydenhuollon järjestämislakityöryhmän esitykset
37 Tulevaisuuden vaihtoehdot, joihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisratkaisussa tulisi varautua: Vaihtoehto A: kuntarakennetta uudistettaisiin mahdollisimman optimaaliseksi väestön tarvitseman sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisen kannalta tarkasteltuna; n. 20 kuntaa Vaihtoehto B: kuntarakennetta uudistettaisiin kokonaisuutena selkeästi nykyistä suurempiin kuntiin (n ) sekä Vaihtoehto C: kuntarakennetta ei juurikaan uudistettaisi tai sitä uudistettaisiin hyvin vähäisessä määrin 37
38 Vaihtoehto A: Yksitasoinen malli Yksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa koko sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisestä Perus- ja erityispalveluiden järjestämisestä vastaavia kuntia olisi alle 20 Kansallisesti säädettäisiin kuntien välisten valtakunnallisesti/alueellisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta 38
39 Vaihtoehto B: Kaksitasoinen malli Kaksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kunta olisi yksin järjestämis- ja rahoitusvastuussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueen kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Kuntia olisi noin ja yhteisistä erityistason palveluista vastaavia alueita 5 Kansallisesti säädettäisiin valtakunnallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta 39
40 Vaihtoehto C: Kaksitasoinen kunta- ja aluemalli Kaksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kuntien muodostama alue tai suuri kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa tai alueella on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueet ja suuret kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuisi alueratkaisuissa kuntien ja alueen yhteistyönä. Perustasosta vastaavia kuntien muodostamia alueita tai suuria kuntia olisi yhteensä vajaasta 20:stä noin 50:een ja erityistasosta vastaavia alueita 5. Kansallisesti säädettäisiin valtakunnallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta 40
41 Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus
42 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: 1. pääkaupunkiseutu/metropolialue, 2. kehittyvät kaupunkiseudut ja 3. muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat.» Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä.» Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin.» Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää.» Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli. 42
43 1. Vuosina tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli Paras-hanke on käynnistänyt muutoksen kuntakentässä. Kaupunkiseuduilla kuntarakenneuudistukset ovat kuitenkin jääneet puitelain tavoitteisiin nähden odotettua vähäisemmiksi. Myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet eivät aina ole tukeneet kaupunkiseutujen toiminnallista kokonaisuutta. Kun varustaudutaan tämän vuosikymmenen lopun ja ensi vuosikymmenen koviin toimintaympäristön muutoksiin, on tärkeää, että uudistusta jatketaan vuosina kokoavana rakenneuudistuksena. Tavoitteena on, että maassa on vuoden 2017 alussa vahvoihin peruskuntiin perustuvat rakenteet. Rakenneuudistusta ohjaava lainsäädäntö valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa, joka tulee asettaa mahdollisimman pian. 43
44 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli Alueellinen erilaisuus on tärkeää tunnistaa uudistuksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Vahvan peruskunnan malli tarvitsee omat sovellutuksensa ainakin kolmelle erityyppiselle alueelle: Helsingin ja sen ympäristökuntien osalta tarvitaan omat ratkaisut. Kehittyville kaupunkiseuduille muodostetaan työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuvia kuntia. Muille alueille muodostetaan maakuntiin tai muihin laajoihin alueisiin perustuvia vahvoja kuntia. Silloin kun ei ole edellytyksiä vahvan peruskunnan muodostamiselle, suuren väestöpohjan palvelut turvataan laajan alueen piirikuntaratkaisulla. Tavoitteena on, että maahan muodostuu mahdollisimman kattava vahvojen peruskuntien verkosto. Vahvoilla peruskunnilla on edellytykset pitää huolta hyvinvointipalveluista ja luoda edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle. Kuntien on oltava riittävän vahvoja kantamaan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä sekä toisen asteen koulutuksesta. Tämä johtaa siihen, että kuntien välisten yhteistoimintaelinten määrä vähenee olennaisesti. 44
45 3. Uudistuksen keskiössä tulee olla kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys Kaupunkiseutujen kuntarakenteen yhtenäisyyden vahvistaminen ja koko maan kuntarakenteen toimivuus ovat keskeisiä tavoitteita valtakunnan kehityksen ja asukkaiden arjen sujuvuuden näkökulmasta. Tavoitteena kaupunkiseuduilla on toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva vahva peruskunta nykyisen kuntajakolain tavoitteen mukaisesti: kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. 45
46 4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta Esimerkiksi laajalla maaseutuvaltaisella alueella on käytössään kaksi vaihtoehtoista mallia: Ensisijaisena vaihtoehtona on laajan alueen vahva peruskunta, jossa koko alue muodostaa yhden kunnan yhdessä alueen keskuskunnan kanssa. Alueilla, joilla kunnat eivät kykene muodostamaan vahvaa peruskuntaa, ne järjestävät ainakin suuren väestöpohjan palvelut (sosiaali- ja terveydenhuolto ja toisen asteen koulutus) yhdessä kuulumalla monialaiseen, laajan alueen piirikuntaan. Piirikunnan tulee täyttää vahvan peruskunnan väestöpohjan ym. vaatimukset eikä se ole alueellisesti sidottu maakuntajakoon. Piirikunnassa ovat nykyiset kunnat ja kuntarakennetta uudistetaan kuntien oman aktiivisuuden pohjalta. Piirikunnalla on kuntien valtuustojen valitsema valtuusto ja sille kuuluvien palvelujen järjestämisvastuu. Rahoitusvastuu on kunnilla. Piirikunta voi toimia palvelutuotannon järjestämisessä kiinteässä yhteistyössä vahvan peruskunnan kanssa. Piirikuntia voi olla kahdenlaisia: A. Piirikunta, johon keskuskaupunki kuuluu B. Piirikunta, johon keskuskaupunki ei kuulu 46
47 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä Kuntalakiin valmistellaan säännökset siitä, millä tavoin uusissa väestöltään tai pinta-alaltaan suurissa kunnissa turvataan kunnan eri osissa asuvien mahdollisuus lähidemokratiaan. Lähidemokratian mallit ja niiden käyttöönotto ovat kuntien päätösvallassa. Lähidemokratia tarkoittaa kunnanosan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamista omaa lähiympäristöään ja lähipalveluita koskevissa asioissa, esimerkiksi suorilla tai välillisillä vaaleilla valittua kunnanosahallintoa. Myös kunnanosien riittävä edustavuus kunnan päätöksenteossa on turvattava. On selvitettävä esimerkiksi Ruotsissa isoissa kunnissa käytössä olevan vaalipiiriratkaisun soveltuvuus Suomen olosuhteisiin. Eri puolilla maata on turvattava palvelujen saavutettavuus. Tämä edellyttää uusien toimintatapojen käyttöönottoa, mm. kuntien ja valtion yhteispalvelupisteitä, joissa kuntalaiset voivat saada palvelut joko paikan päällä, etäpalveluna videoneuvotteluyhteyden kautta tai sähköisenä asiakaspalveluna. 47
48 6. Kuntia tai piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet Kuntia tai piirikuntia muodostettaessa tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin ja uudenlaisten palvelujen tuotantotapojen käyttöön, joilla turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Toimiva kunta- ja piirikuntajako voidaan määritellä monella tapaa. Tärkeätä on valita vaihtoehto, jossa kielikysymykset yhtenä perusoikeuksista turvataan. Myös kielellisen vähemmistön vaikuttamisja osallistumismahdollisuuksia on kehitettävä sekä kaupunki- että muilla seuduilla. Rakenneuudistukseen tulee liittää suunnitelma siitä, miten kielelliset oikeudet turvataan. 48
49 7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä Prosessia ohjataan lailla, joka valmistellaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Laissa määritellään rakenteelliset vaihtoehdot ja kriteerit niiden soveltamiselle eri alueilla suunnitteluprosessi (kunnat, kaupunkiseudut, alueet, valtakunnan taso) valmistelun ja toteuttamisen aikataulu valtioneuvoston toimivalta tavoitteen toteuttamiseksi. Uudistuksen johtamista varten tarvitaan laaja-alainen, parlamentaarinen seurantaryhmä. 49
50 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille Vahva peruskunta antaa tukevan perustan kunnalliselle itsehallinnolle, jota säännellään uudella kuntalailla. Kuntalain tavoitteena on demokraattisesti toimiva kunta, jossa asukkaiden vaikuttaminen, valtuuston toimivalta sekä poliittisen ja ammatillisen johdon vastuu on selkeästi määritelty. Uuden kuntalain tulee jäsentää ja tehdä läpinäkyväksi kunnallinen demokratia, päätöksenteko, johtaminen ja hallinto sekä toiminta ja talous. 50
51 Hallitusohjelman kannanotot ja mahdolliset vaihtoehdot
52 Kuntapolitiikan ja hallinnon kehittämisen (luku 10) ja hyvinvointipolitiikan (luku 7) rajapinnan kirjauksia hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista Pystyy vastaamaan itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluita lukuun ottamatta Kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen Tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee Vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla alueilla palvelut kootaan riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvoihin peruskuntiin vastuukuntamallilla Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu säilytetään kunnilla Vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat voivat yhdessä muodostaa väestöpohjaltaan riittävän sote-alueen Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue) Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien palvelutuotantoa käytetään täydentämään kuntien ja sote-alueiden palveluja Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Tehtävänä mm. vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut 52
53 Hallitusohjelma ja kunnat Ei erillistä kuntapolitiikkaa Ei menokattoa kunnille osoitettavissa tehtävissä Kuntarakenneuudistus vahvan peruskuntamallin pohjalta» korvaa voimassa olevan PARAS-puitelain» pohjana työssäkäyntialueet» tarkemmat kriteerit ja etenemisen jo vuoden 2011 loppuun mennessä» perusta kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiselle sekä aluehallinnon uudistamiselle Uusien tehtävien lisäämistä kunnille luvataan rajoittaa Uudistusten aiheuttamista kustannuksista luvataan maksaa yli puolet Vanhuspalvelulaki 2013? Tilapäinen leikkaus valtionosuuksiin Kiinteistövero valtionosuuden tasauksen ulkopuolelle Kuntien osuuteen yhteisöveron tuotosta 5 % korotus 2012 ja 2013 Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset korvataan 53
54 Lisäinformaatiota
55 Kuntien hankinnoissa on mahdollista säästää merkittävästi! Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 2009 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. Kuntahankinnat on tehnyt tähän mennessä 34 puitesopimusta IT-, energia- ja muissa tavara- ja palvelukohteissa 450 kuntaasiakkaalle. Asiakastyytyväisyys on asteikolla 1 5 noin 4,4. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6 35 % vrt. kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt. 55
56 Heikko sopimusosaaminen kallis sopimus» Sopimusten sisältöön ei kiinnitetä riittävästi huomiota» Johtaa aukkoihin sopimuksissa, jolloin saatetaan joutua esim. tilaamaan kallista lisätyötä» Joistakin asioista ei huomata sopia lainkaan, jolloin sopimusriitojen riski kasvaa» Vastuukysymyksiä ei mietitä, jolloin sopimuskaudella voi seurata ikäviä yllätyksiä» Käytetään sopijakumppanin sopimuspohjaa, joka saattaa sisältää epäedullisia sopimusehtoja 56
57 Sopimuksia ei valvota maksetaan turhasta» Johtaa oikeudenmenetyksiin» Sopimuksiin neuvoteltuja oikeuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti» Ei reklamoida ajoissa» Kilpailutettujen sopimusten ohiostot» Johto ei saa olennaista ja oikeanlaista tietoa (taloudellisten) päätösten pohjaksi» Tehdyistä virheistä ei mahdollista ottaa opiksi» Lisätietoja: Lakimies Leena Hoppu-Mäenpää, Kuntaliiton lakiyksikkö, p
58 Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen uuden palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy.
59 Kuntarekrystä asiantuntijakumppani tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä työpaikkailmoitteluun. hinnaltaan kilpailukykyinen, selainpohjainen järjestelmä ja maksu vain käyttäjätunnuksista. Kuntaliiton palveluna riskitön hankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. Tilaa Kuntarekryn esittely organisaatioosi! Tuula Nurminen, toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy puh tai Kuntarekry.fi
60 Kuntaliitto tukee kuntia ja kuntayhtymiä muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: 60
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotMaakuntakierros Kari Nenonen varatoimitusjohtaja
Maakuntakierros 2011 Satakunta 2.11.2011, Harjavalta Kari Nenonen varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus
LisätiedotMaakuntakierros 2011 Kanta-Häme , Hattula
Maakuntakierros 2011 Kanta-Häme 13.10.2011, Hattula Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimitusjohtaja Valtion ja kunnan suhde Peruspalveluohjelmamenettely Menettelyn kolme komponenttia» Osa valtion talousarvion
LisätiedotMaakuntakierros 2011. varatoimitusjohtaja
Maakuntakierros 2011 Kymenlaakso 26.10.2011, 2011 Kotka Kari Nenonen Kari Nenonen varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat
LisätiedotMaakuntakierros 2011 Päijät-Häme , Lahti
Maakuntakierros 2011 Päijät-Häme 4.10.2011, Lahti Kari Nenonen varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus
LisätiedotMaakuntakierros 2011 Kainuu 27.9.2011, Kajaani
Maakuntakierros 2011 Kainuu, Kajaani Kari Nenonen varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus ja kulttuuri
LisätiedotUudenmaan maakuntatilaisuus , Lohja Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta
Uudenmaan maakuntatilaisuus 24.11.2011, Lohja Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimitusjohtaja Valtion ja kunnan suhde Peruspalveluohjelmamenettely Menettelyn
LisätiedotAjankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta
Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta Lapin kunta- ja aluekehityspäivät 20.9.2011, Tornio Kristina Wikberg johtaja Suomen Kuntaliitto - Kaikki maan kunnat jäseninä. Toiminnassa mukana myös
LisätiedotUudenmaan maakuntatilaisuus , Helsinki Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta
Uudenmaan maakuntatilaisuus 9.12.2011, Helsinki Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimitusjohtaja Valtion ja kunnan suhde Peruspalveluohjelmamenettely Menettelyn
Lisätiedotseminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto
Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako
LisätiedotKuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula
Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen
LisätiedotAjankohtaiset kunta-asiat
Ajankohtaiset kunta-asiat Kuntaliiton maakuntakierros 2011 Keski-Suomi 12.10.2011, Peurunka Kristina Wikberg johtaja Suomen Kuntaliitto - Kaikki maan kunnat jäseninä. Toiminnassa mukana myös muut kuntataustaiset
LisätiedotAjankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta
Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta Lapin kunta- ja aluekehityspäivät 20.9.2011, Tornio Kristina Wikberg johtaja Suomen Kuntaliitto - Kaikki maan kunnat jäseninä. Toiminnassa mukana myös
LisätiedotKuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva
LisätiedotKuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö
Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti
LisätiedotSatakunnan maakuntatilaisuus
Satakunnan maakuntatilaisuus 14.4.2016 Satakunnan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotAjankohtaista kuntarakenteesta ja - taloudesta
Kuntauudistusseminaari Sievi 28.10.2011 Ajankohtaista kuntarakenteesta ja - taloudesta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat onko taantuma tulossa?»
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan kuntapäivä Oulu Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta
Pohjois-Pohjanmaan kuntapäivä Oulu 20.9.2011 Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit
LisätiedotKuntamarkkinat talousseminaari Hallitusohjelman ja budjettiesityksen vaikutukset kuntiin
Kuntamarkkinat talousseminaari Hallitusohjelman ja budjettiesityksen vaikutukset kuntiin Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos
LisätiedotEtelä-Savon kuntapäivä Mikkeli Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta
Etelä-Savon kuntapäivä Mikkeli 12.9.2011 Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit
LisätiedotTietoja kuntien taloudesta vuosilta 2003 2009 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 1,10 211 79-0,16
Maakuntakierros 21 Lappi, Rovaniemi 22.9. Varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 23 29 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 23 Vuosikate:
LisätiedotValtion ja kunnan suhde
Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien
LisätiedotUudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta
Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat onko taantuma
LisätiedotSote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti
Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen
LisätiedotKuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton kuntapäivä, Turku 17.3.2011 Ajankohtaiskatsaus. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Kuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton kuntapäivä, Turku 17.3.2011 Ajankohtaiskatsaus Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 1 17.3.2011 Timo Kietäväinen 2 Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot
LisätiedotKuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat
Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan
LisätiedotKUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA
KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta
LisätiedotKuntien tilinpäätökset 2017
Kuntien tilinpäätökset 217 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi 8.2.218 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Yhteenveto vuoden 217 tilinpäätösarvioista Kuntasektorin talous vahvistui
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotSote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus
Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-
LisätiedotViekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011
Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70
LisätiedotKuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?
Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotSelvityshenkilötyöryhmän ehdotukset
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta
LisätiedotMaakuntakierros. Pohjois-Savo, Kuopio Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Maakuntakierros Pohjois-Savo, Kuopio 27.5.2011 Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja VM:n arvio 2 Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin
LisätiedotMaakuntakierros 2010. Etelä-Savo, Mikkeli 14.4.2010. Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto
Maakuntakierros 2010 Etelä-Savo, Mikkeli 14.4.2010 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto 700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /as. 700 600 600 500 500 400 400
LisätiedotKuntien taloustietoja kuntakoon mukaan
Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan Vuoden 2018 tilinpäätösarviotietojen mukaan Mikko Mehtonen 15.5.2019 Manner-Suomen kuntien talous kuntakoon mukaan 2017-2018 Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos
LisätiedotKuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta
LisätiedotKuntien tilinpäätöstiedot 2018
Kuntien tilinpäätöstiedot 2018 7.3.2019 Minna Punakallio @MinnaPunakallio 1 Mitä syksyn kuntatalousohjelma odotti? 2017 2018 Muutos-% Tuloksen muodostuminen 1. Toimintakate -27,5-28,1 2,1 % 2. Verotulot
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely
Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 24.3.2017 Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio
LisätiedotSatakunnan kuntapäivä Ajankohtaiset kunta-asiat
Satakunnan kuntapäivä 22.3.2012 Ajankohtaiset kunta-asiat Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö,
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotUusi kunta ja kuntauudistus
Uusi kunta ja kuntauudistus Aija Tuimala projektipäällikkö Uusi Kunta 2017 Suomen kuntaliitto www.kunnat.net Väestöntiheys Suomessa Koko EU alueen asukastiheys on n. 114 as/km2. Suomen asukastiheys on
LisätiedotAluejärjestöraportti Satakunnan Yrittäjät. Suomen Yrittäjät
raportti Satakunnan Yrittäjät Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotUudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen
LisätiedotMiten saada eri alueiden ja kuntalaisryhmien ääni tasapuolisesti kuulumaan? Imatra/Voimistuvat Kylät 14.10.2011 Päivi Kurikka, erityisasiantuntija
Miten saada eri alueiden ja kuntalaisryhmien ääni tasapuolisesti kuulumaan? Imatra/Voimistuvat Kylät 14.10.2011 Päivi Kurikka, erityisasiantuntija 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle,
LisätiedotKuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen
Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?
LisätiedotKuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013
Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Uusi sairaala -hanke 1.4.2011; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteet ja keskeiset lähivuosien
LisätiedotUuden hallitusohjelman vaikutukset kunnan talouteen ja toimintaan, kuntatalouden tasapainotus ja säästövaatimukset
Uuden hallitusohjelman vaikutukset kunnan talouteen ja toimintaan, kuntatalouden tasapainotus ja säästövaatimukset Maisema-seminaari 13.10.2011 Tampere Ylijohtaja Päivi Laajala Hallituksen kuntapolitiikan
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Honkajoen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mauno Mäkiranta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotSote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia
Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3
LisätiedotLisätietoa kuntien taloudesta
Lisätietoa kuntien taloudesta 1 Tilikauden tulos 2018, euroa/asukas Suurimmat arvot (Manner-Suomi): 1. Viitasaari (1 783 / as.) 2. Taivassalo (827 / as.) 3. Luhanka (676 / as.) 4. Pyhäranta (664 / as.)
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Soinin kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Stefan Sundberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotMaakuntakierros 2011. Valtakunnallinen aineisto
Maakuntakierros 2011 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2003 2009 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset Lähde: Tilastokeskus 2003 Vuosikate: Mrd. euroa 1,24 Asukasta kohti, 240 Vuosikate %
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp
LisätiedotValtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous
Liite 1. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Valtiovarainvaliokunta 5.6.2018 Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous Suomen Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 5,0 4,5
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat
Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKuntien veroprosentit 2019
Kuntien veroprosentit 2019 22.11.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö % 20,5 20,0 19,5 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 38 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia
LisätiedotLahti 26.5.2010 Kari Nenonen
Lahti 26.5.2010 Kari Nenonen Bill Clintonin (Tampere, 9.5.2006) keskeisimmät viestit: Merkittävimmät maailmantalouteen ja hyvinvointiin vaikuttavat muutostrendit ovat: 1. teknologian kehittyminen 2. internet
LisätiedotKunta joka naisen paras ystävä. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Naisjärjestöjen Keskusliiton seminaari,
Kunta joka naisen paras ystävä Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Naisjärjestöjen Keskusliiton seminaari, 21.4.212 indeksi 8 Muutosten aikailematon toteuttaminen indeksi 8 7 7 lasta ja vanhusta
LisätiedotKuntarakenne ja sivistystoimi. Kirsi Kangaspunta johtaja
Kuntarakenne ja sivistystoimi Kirsi Kangaspunta johtaja Kestävyysvaje kuntien taloudessa Ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotKunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Kunnat ja alueet Konsultit 2HPO 1 Väkiluvun muutos kunnittain 1980-2010 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne 2 Väestön muutos kunnittain Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 3 Väkiluvun muutos kunnittain
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain
LisätiedotKaupunginjohtaja Jaana Karrimaa
Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013
LisätiedotEtelä-Karjalan maakuntatilaisuus Ajankohtaiset kunta-asiat
Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus 16.5.2012 Ajankohtaiset kunta-asiat Kristina Wikberg, johtaja Suomen Kuntaliitto Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö,
LisätiedotSOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät
SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi
LisätiedotLapin sote-mallin maakuntaseminaari
Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotMiltä kuntatalousvuosi 2019 näyttää?
Miltä kuntatalousvuosi 2019 näyttää? 10.1.2019 Henrik Rainio, kuntatalouspäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 1997-2022, mrd. 5,0 4,5 4,0 3,5
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila
LisätiedotKuntien vuoden 2018 veroprosentit
Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0
LisätiedotKuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä. Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani 25.11.
Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani 25.11.2009 Väestöllinen huoltosuhde 1865-2026 Lähde: tilastokeskus 30.11.2009
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maskun kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuula Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotPorin selvitysalueen vertailutilastoja
Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten
LisätiedotKuntien tilinpäätöstiedot 2018
Kuntien tilinpäätöstiedot 2018 Talous- ja rahoitusfoorumi Minna Punakallio @MinnaPunakallio 13.2.2019 1 Mitä syksyn kuntatalousohjelma odotti? 2017 2018 Muutos-% Tuloksen muodostuminen 1. Toimintakate
LisätiedotKuntatalouden näkymät. Kokkola / Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 25.4.2012 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö
Kuntatalouden näkymät Kokkola / Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 25.4.212 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 25 211 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde:
LisätiedotPohjois-Suomi- päivät Kuntakentässä kuhisee Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen Suomen Kuntaliitto
Pohjois-Suomi- päivät 18. 19.10.2010 Kuntakentässä kuhisee Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen Suomen Kuntaliitto Kunnat osana julkista taloutta Kuntien menot 40 % julkisen talouden kokonaismenoista Kuntasektorin
LisätiedotKeski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus
Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 7.4.2016 Keski-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Keski-Pohjanmaan maakuntatalous
LisätiedotJyväskylän kaupungin tervehdys
Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotKainuun maakuntatilaisuus
Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Kainuun maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Laura Leppänen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotSote-uudistus - järjestämislain valmistelu
Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotKUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut
Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 3.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
Lisätiedot.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV
16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle
LisätiedotMistä löytyy Suomen kuntien tie?
Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,
LisätiedotSOTE rakenneuudistus
SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA
LisätiedotSosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)
Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) Kunnanvaltuustojen seminaari Lahdessa 3.11.2009 Valtiosihteeri Ilkka Oksala Sosiaali ja terveyspalveluiden haasteet 1. Kustannukset kasvaneet
LisätiedotPetteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään
Lisätiedot