1 SISÄLLYS. 1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 9 3. TOIMINTA-AJATUS 9 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 10 5. MUUTOSSIGNAALEISTA JOHDETUT TAVOITTEET PAINOPISTEALUEITTAIN 11 6. TULOSTAVOITTEET TUNNUSLUKUINA 18 7. LAITOKSEN VOIMAVARAT JA RAHOITUS 20
2 1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Yleistä Ilmatieteen laitos (IL) on lisännyt turvallisuustoimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta laajentamalla palvelujensa kirjoa, saatavuutta ja laatua. Näin on kyetty vastaamaan myös uusiin, äkillisiin haasteisiin. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi tulivuorituhkan leviämislaskelmat sekä luonnononnettomuuksiin, maanjäristyksiin, päästöjen leviämiseen, ankariin jäätalviin, helleaaltoihin ja myrskyihin liittyvät palvelut. Uusista palveluista hyötyvät niin kansalaiset, julkisen sektorin toimijat kuin elinkeinoelämäkin. Hallituksen päätös tukea IL:n data-aineistojen vapauttamista ilmaiseen käyttöön lisää toiminnan vaikuttavuutta entisestään. IL on jo lisännyt ilmaisten tuotteiden kirjoa www-sivuillaan sekä tuottanut ilmaiset mobiilisovellukset useille alustoille. Datan vapauttaminen tulee lisäämään IL:n tuottamaa hyötyä muun muassa liikenne- ja meriturvallisuudelle. Lisäksi on odotettavissa sää- ja merituotteisiin pohjautuvaa uutta liiketoimintaa sekä innovatiivisia uusia palveluja, osin yhteistyössä IL:n kanssa. Vapaa datapolitiikka selkeyttää myös IL:n suhteita asiakkaisiinsa. Datan vapauttaminen aloitetaan 2013 puolivälissä, ja siitä tehdään pysyvää toimintaa 2014 alkaen, mikäli toimintaan osoitetaan sovittu rahoitus. Ilmastonmuutoksen ja arktisen alueen asiantuntemukselle on voimakasta kysyntää. Kansainvälisten hiilidioksidipäästöjen rajoitustoimien epäonnistuttua painopiste on siirtynyt yhä enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä muun muassa arktisen alueen muutoksesta hyötymiseen. Kansainvälisissä päästöjen rajoitusneuvotteluissa (UNFCC) huomiota ollaan kiinnittämässä myös mustan hiilen (noki), metaanin ja otsonin ilmastovaikutuksiin ja näihin liittyviin päästörajoituksiin. Ilmatieteen laitos tuottaa yksityisen ja julkisen sektorin tiedon tarvitsijoille laadukasta tutkimustietoa Suomen, arktisen alueen ja koko maailman ilmastokehityksestä tähän mennessä ja tulevaisuudessa. Laitos on myös saanut yhdessä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa johtovastuun Euroopan hiilen kiertokulun pitkäaikaisseurannassa. Satelliiteista tapahtuva ilmakehän ja maan havainnointi on osoittautunut menestykselliseksi tutkimustiedon ja laadukkaiden palveluiden tuottamisessa. Sodankylän uusi satelliittikeskus palvelee suomalaisia ja kansainvälisiä toimijoita datan vastaanotossa, prosessoinnissa, arkistoinnissa ja tuotteiden kehittämisessä. Sodankylän toiminnot ovat laajenemassa kattamaan muun muassa tutkasatelliittien vastaanottoa ja näihin liittyvää palvelutuotantoa. Suomen energiahuolto ja mobiiliviestintä ovat herkkiä sääilmiöille. Lähes kaikki sähkön jakeluhäiriöt johtuvat säästä. IL on yhteistyössä energia-alan kanssa kehittämässä nykyistä tehokkaampia menetelmiä sähkökatkosten pituuden lyhentämiseksi. Lisäksi kehitetään uuden tyyppisiä palveluja Pohjois-Euroopan energiavarojen hallintaan ja ennakointiin. IL tukee energiasektoria eri energiamuotojen päästökysymyksissä sekä uusiutuvan energian hyödyntämisen suunnittelussa.
3 Tuottavuuden kasvattaminen ja resurssien entistä tehokkaampi käyttö on julkisen sektorin jatkuva haaste. Ilmatieteen laitos on viime vuosina yli kaksinkertaistanut tuottavuutensa automaation, keskittämisen ja työvoiman käytön optimoinnin avulla. Resurssien yhteiskäyttö ja osaamiskeskittymien synnyttäminen yhteistyössä yliopistojen, yritysten ja muiden palvelu- ja tutkimuslaitosten kanssa ovat lisänneet tuottavuutta ja toiminnan kansainvälistä menestystä. Laitos osallistuu aktiivisesti kustannustehokkaampien toimintamallien kehittämiseen ja toteuttamiseen LVM:n hallinnonalalla ja sen ulkopuolella. Tällaisia ovat muun muassa säähavainnointiin ja IT-toimintoihin liittyvät kustannustehokkuutta parantavat ratkaisut ja 24/7 tulvapalvelujen kehittämistyö. Ilmatieteen laitoksen menestyksen kulmakiviä ovat korkeatasoinen substanssiosaaminen ja teknologia, joiden pohjalta suomalainen yhteiskunta saa käyttöönsä taloudellisia ja inhimillisiä hyötyjä tuottavia palveluja. Laitoksen T & K toiminnan hyöty näkyy kansainvälisesti korkeatasoisten palvelujen kautta ja suomalaista yhteiskuntaa palvelevina tutkimustuloksina. Tuloskeskeinen, asiantuntemustaan uudistava ja työstään innostunut henkilöstö on toiminnan ydin. Seuraavassa esitetään, mikä on Ilmatieteen laitoksen panos hallitusohjelman toteuttamiseksi ja arvioidaan hallitusohjelmakauden muita haasteita. Älyliikenteen olosuhdepalvelut sekä liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Suomen kaikki liikennemuodot kärsivät sääilmiöiden ja Suomen ilmaston aiheuttamista haasteista. Ongelmia voidaan kuitenkin vähentää huomattavasti hyödyntämällä sää- ja olosuhdepalveluja nykyistä tehokkaammin. Lumi- ja jääpalvelut tie- ja raideliikenteelle sekä jääpalvelut haastavissa meriolosuhteissa ovat esimerkkejä tällaisista palveluista. Uuden sukupolven satelliitit ja tutkamenetelmien hyödyntäminen tarjoavat mahdollisuuksia jääpalvelujen parantamiseen. Jäätämistilanteissa, lumi-, jää-, myrsky- ja tulvatuhotilanteissa IL:n sää- ja olosuhdepalvelut vähentävät ongelmia tieliikenteessä. Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan edelleen edistää mobiiliviestinnällä, myrsky- ja tykkylumitilanteisiin liittyvillä ennakointipalveluilla sekä varoittamalla kansalaisia ennakkoon kännykkäviestipalvelulla. Datapolitiikan vapauttamisella voidaan liikenne- ja meriturvallisuudessa saavuttaa jopa monikymmenkertainen taloushyöty verrattuna IL:n tulojen menetykseen. Suomen arktisen strategian toteutus Ilmatieteen laitos kehittää sää-, meri- ja jääpalveluja arktisten toimijoiden käyttöön. Suomalaista elinkeinoelämää ja julkista sektoria tuetaan myös arktisen alueen tieteellisen osaamisen avulla. Arktisen alueen viestintä-, sää- ja ilmastosatelliittiohjelmien kehitystyötä tehdään yhdessä suomalaisten yritysten ja muiden viranomaisten kanssa. Arktisen alueen ilmasto-jäämeritutkimus edistää myös arktisen strategian toteuttamista. IL toimii myös Suomen ulkopolitiikan tukena muun muassa Kanadan, USA:n, Venäjän ja Pohjoismaiden kanssa toteutettavissa yhteisissä T & K hankkeissa. Yhteistyö kattaa muun muassa arktisen alueen satelliittiohjelmat, jää-sää-meripalvelujen kehitystyön sekä yhteiset mittausasemat.
4 Alueellinen tutkimus ja kehittämistoiminta Ilmatieteen laitoksessa alueellisen kehityksen painopisteet ovat pääkaupunkiseutu, Itä-Suomi ja Lappi, joissa tuetaan kansainvälisesti merkittävien osaamiskeskittymien syntyä yhdessä korkeatasoisten tutkimusalan, turvallisuusalan ja elinkeinoelämän kumppanien kanssa. Lapin ilmatieteellistä tutkimuskeskusta kehitetään edelleen kansainvälisenä ja kansallisena satelliittien vastaanotto-, prosessointi- ja arkistointikeskuksena. Ilmatieteen laitoksen Itä-Suomen tutkimusja palveluyksikköä kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja sääpalveluasiakkaiden kanssa. Pallaksen tutkimusasemaa kehitetään kansainvälisesti keskeisenä mittauspisteenä. Ilmatieteen laitos pyrkii synnyttämään korkean osaamistason työpaikkoja Itä- ja Pohjois- Suomeen. Ilmastokysymykset, vihreä talous ja ilmastopaneeli Ilmatieteen laitos on ilmakehän ja merien ilmastonmuutoskysymysten johtava asiantuntija Suomessa ja tuottaa tarvittavaa tietoa koko suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Suomi on saanut Euroopan johtavan roolin hiilen kiertokulun monitoroinnissa Integrated Carbon Observing System (ICOS) päämajan myötä. Tämä edellyttää hallituksen pitkäaikaista sitoumusta. Liikenneja viestintäministeriön hallinnonalan rahoitus tulisi nostaa 1,25 miljoonaan euroon vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittamassa ICOS toimintoja vastaavalla summalla kattaen Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen osuuden. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC tuottaa ilmastonmuutoksesta uuden raportin, joka julkaistaan 2013 2014. Ilmatieteen laitos jalostaa sen tietoja Suomen ilmastonmuutoksen sopeutumisen tarpeisiin mukaan lukien arktinen alue. IL:n asiantuntemusta hyödynnetään mm. tuuli-, aurinko-, vesi- ja bioenergian lisärakentamisessa sekä uusien ja olemassa olevien ydinvoimaloiden leviämis- ja olosuhdeturvallisuuden varmistamisessa. IL osallistuu myös Suomen kansallisen ilmastopaneelin työhön. Lennonvarmistuspalvelujen uudelleenjärjestely Euroopassa Euroopan komissio edistää Single European Sky -hankkeen kautta nykyistä suurempien ilmatilalohkojen luomista. Tämä vaikuttaa lentosää- ja lennonvarmistuspalvelujen järjestämiseen. Euroopan ilmatieteen laitokset ovat sopineet keskenään lentosääpalvelujen tuottamisesta maiden välisenä yhteistyönä nykyistä laajemmille alueille. Suomi, Norja, Viro ja Latvia ovat alustavasti sopineet ilmatieteen laitosten välisestä yhteistyöstä lentosääpalvelujen tuottamiseksi Pohjois-Euroopan ilmatilalohkolle allekirjoittamalla yhteisen deklaraation. Lennonvarmistuksen alalla on käynnissä kamppailu yhteistyön muodoista. On tärkeää, että LVM edustaa Suomea aktiivisesti SES-neuvotteluissa siten, että Suomen siviili- ja sotilasilmailun palvelut voidaan tuottaa jatkossakin laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kansallisten lennonvarmistus- ja sääpalvelujen säilyminen on Suomen edun mukaista.
5 Julkisen tiedon maksuttomuus Ilmatieteen laitoksen tuottama hyöty suomalaiselle yhteiskunnalle kasvaa merkittävästi, kun sen tuottamia aineistoja voidaan jakaa kansalaisille maksutta. Hallitus on päättänyt vapauttaa IL:n säädataa julkiseen käyttöön alkaen vuodesta 2013. Vuonna 2013 voimaan tuleva EU:n Inspiredirektiivi edellyttää myös säädatan julkisen saatavuuden parantamista. Ilmatieteen laitos vapauttaa säädataa asteittain. Vapauttamista on välttämätöntä jatkaa, jotta 2013 aloitetut investoinnit saadaan hyötykäyttöön. Budjettivaroin saatu kompensaatio vaatii jatkoa ja täydennystä, jotta myös lentokenttähavainnot voidaan vapauttaa. Vapauttamisella saavutettava kustannushyöty on jopa monikymmenkertainen tulokompensaatioon verrattuna. Ilmatieteen laitos tuottaa maksuttomia turvallisuussääpalveluja, julkisoikeudellisia palveluja sekä kaupallisia palveluja. Suoritteiden maksullisuutta säätelevät valtion maksuperustelainsäädäntö ja liikenne- ja viestintäministeriön maksuasetus. Toistaiseksi osa asiakkaista maksaa datan tuottamisesta vielä omakustannusperusteista hintaa. Tuloilla katetaan tuotantojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviä kustannuksia. Vaarallisista sääilmiöistä tiedottavien alueellisten mobiiliviestien lähettäminen edistäisi yleistä turvallisuutta. Esimerkiksi Tanskassa, Sveitsissä ja Kiinassa järjestelmä on jo toiminnassa ja saadut kokemukset ovat hyviä. IL kehittää valmiuksia ottaa mobiili varoittaminen käyttöön. Mikäli asiassa ei edetä julkisen sektorin alalla, eräänä mahdollisuutena on toteuttaa pilottihankkeita esimerkiksi vakuutusyhtiöiden yhteistyönä. Tutkimuslaitosten kokoaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi Liikenne- ja viestintäministeriö on toiminut alan pioneerina tutkimuslaitostensa uudelleenjärjestelyissä vuonna 2009 toteutetun Merentutkimuslaitoksen (MTL) ja IL:n fuusion ja MTL-SYKE-päällekkäisyyksien poiston myötä. Ilmatieteen laitos on siirtänyt meriturvallisuusja jääpalvelut ympärivuorokautisesti toimivaan Sää- ja turvallisuuskeskukseensa, ja palvelujen tasoa on kohotettu. IL on myös valmis ottamaan lisävastuita esimerkiksi ympärivuorokautisista tulvapalveluista, mikäli MMM, LVM ja YM näin päättävät. IL on pyrkinyt muodostamaan kansainvälisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä yhdistämällä voimavaroja ja yhteisten infrastruktuurien avulla (pääkaupunkiseudulla Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Vaisala Oyj, Kuopiossa Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sodankylässä Oulun yliopisto ja Pallaksella Metsäntutkimuslaitos). IL ja SYKE toimivat hyvässä yhteistyössä erityisesti ulkopuolisesti rahoitettujen hankkeiden kautta, eikä toiminnoissa ole päällekkäisyyksiä. Ilmatieteen laitos on perusluonteeltaan turvallisuusviranomainen, joka yhdistää tutkimuksen ja palvelut. IL:n toiminnan taloushyöty kohdistuu valtaosaltaan LVM:n hallinnonalalle. Toiminnassaan IL on pyrkinyt palvelemaan osaamisellaan koko suomalaista yhteiskuntaa laajaalaisesti. Asiakastahoja ovat tärkeysjärjestyksessä LVM, PM, SM, TEM, UM, VNK, MMM, STM, YM ja OKM. Tutkimuslaitosten koordinoinnin odotetaan siirtyvän valtioneuvoston kanslian vastuulle yhteiskunnan hyötyjen kasvattamiseksi ja monipuolistamiseksi. Ilmatieteen
6 laitos osallistuu mielellään Tutkimus- ja innovaationeuvoston työhön edustamalla palvelu- ja tutkimuslaitoksia ja niiden yhteistyötä yliopistojen kanssa. Merentutkimuksen osaamiskeskittymä IL:n merentutkimus palvelee erityisesti Itämeren ja kasvavassa määrin myös Arktisen alueen meriliikenteen ja merellisten toimijoiden tarpeita. IL ja SYKE tekevät merentutkimuksen alalla saumatonta yhteistyötä SYKEn fokuksen ollessa ympäristökysymyksissä. Data-aineistot, alukset ja mallit ovat yhteiskäytössä. IL on luonut Kumpulan toimitaloonsa fysikaalisen meritieteen osaamiskeskittymän yhteistyössä Helsingin Yliopiston kanssa. Tavoitteena on lisätä edelleen kansallista yhteistyötä ja pyrkiä saavuttamaan Suomen Akatemian huippuyksikön status suomalaiselle merentutkimukselle. Tutkimusinfrastruktuurit Ilmatieteen laitos ylläpitää kansallisesti merkittäviä tutkimusinfrastruktuureja alallaan. Erityisen suuri arvo on infrastruktuurilla, jonka tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös välittömissä turvallisuuspalveluissa kansalaisille. Näitä ovat Ilmatieteen laitoksella sääpalvelun tarvitsema havaintotoiminta, ilmanlaadun mittaustoiminta ja satelliittidatan vastaanotto- ja prosessointitoiminnot. Ne siis palvelevat myös laitoksen operatiivista toimintaa. Ilmatieteen laitos on myös saamassa johtovastuun koko Euroopan kattavasta hiilen kiertokulun mittausinfrastruktuurisista, jolla on maailmanlaajuista merkitystä (ICOS). Toiminta edellyttää kansallista pitkäaikaista panostusta jäsenmaista, myös Suomesta. Tutkimusinfrastruktuurien suhteen on pyritty mahdollisimman suureen yhteiskäyttöön muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa kustannustehokkuuden takaamiseksi. Laitoksen supertietokone on myös osa koko valtionhallinnon suurteholaskentajärjestelmää. IL osallistuu mielellään uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnitteluun ja hankintaan yhteistyökumppaniensa kanssa. Tutkimuslaitoksen rahoituksen muutos Tällä hetkellä ilmakehätieteissä ja fysikaalisessa merentutkimuksessa vallitsee kansallisesti ja kansainvälisesti erinomainen yhteistyön tila Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston, Itä- Suomen yliopiston, Oulun yliopiston, Aalto-yliopiston ja alan yritysten kesken. Näin on saavutettu kansainvälisesti erittäin menestyksekäs tutkimuskokonaisuus, joka tuottaa erinomaisia turvallisuuspalveluja, tutkimusosaamista julkisen sektorin ja yritysten käyttöön sekä kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja opetusta. Sektoritutkimuksen uudistamista pohtinut työryhmä esittää, että 50 % tutkimuslaitosten T & K rahoista alistettaisiin vapaalle kilpailulle laitosten, yliopistojen ja yksityissektorin toimijoiden kesken. Samoin Suomen Akatemian ja TEKESin rahoitus tutkimuslaitoksille erotettaisiin omaksi kokonaisuudekseen. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuu, kuka päättää rahojen allokoinnista nykyisten ministeriöiden ja laitosten sijaan. Varojen hallinnointiin ja kilpailuttamiseen tarvitaan
7 kymmeniä uusia henkilöitä. Lisäksi ehdotetaan, että 30 M tutkimuslaitosten varoja siirrettäisiin valtioneuvoston käyttöön. Kaiken kaikkiaan rahoitusmalli johtaa periaatteessa tutkimuslaitosten rahoituksen pienenemiseen ja henkilöstön vähennyksiin. Lisäksi vaarana on tällä hetkellä erinomaisten yliopistosuhteiden heikentyminen keskinäisen kilpailun vuoksi. Toisaalta IL on toistaiseksi ollut dynaaminen ja kilpailukykyinen ulkopuolisesta rahoituksesta kilpailtaessa. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteenliittymät muodostavat ketjun yhteiskunnan palvelemisesta soveltavaan tutkimukseen ja lopulta perustutkimukseen ja koulutukseen. Yliopistot edustavat jälkimmäisiä ja tutkimuslaitokset edellisiä. Voimavarat yhdistämällä saavutetaan paras yhteiskunnallinen hyöty sekä yliopistoissa että yhteiskuntaa palvelevissa tutkimuslaitoksissa. Tutkimuslaitokset palvelevat yhteiskunnan tiedontarpeita pitkäjänteisesti ja ylläpitävät kansallisesti tärkeitä tietoaineistoja ja infrastruktuureja. Yliopistoilla puolestaan vallitsee ns. tieteen vapaus. Tieteellinen suunta valitaan professorien omien mieltymysten mukaisesti, ja ne vaihtuvat usein professorien vaihtumisen myötä. Ilmatieteen laitos on edistänyt kansainvälisesti merkittävien osaamiskeskittymien syntyä. Näin on houkuteltu alalle kansainvälisesti korkeatasoisia osaajia sekä lahjakkaita suomalaisia asiantuntijoita. Lisäksi osaamiskeskittymät ovat tuottaneet hyötyä yrityksille. Esimerkiksi Kumpulan kampuksella IL:n, HY:n ja Vaisalan yhdessä kehittämästä säätutkasta on tullut menestystuote maailmanmarkkinoilla. Kehitysyhteistyö ja kansainvälinen konsultointi Ilmatieteen laitos on yhdessä suomalaisten yritysten kanssa toteuttanut kehitys- ja konsultointiprojekteja noin sadassa maassa viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä IL toimii noin 50 maassa. Hankkeissa kehitetään maiden kykyä tuottaa ennakkovaroituksia tuhoa aiheuttavista sääilmiöistä sekä liikenteen ja maatalouden sääpalveluja ja edistetään maiden varautumista ilmastonmuutokseen. Hankkeet edistävät Suomen kehitysyhteistyön, ilmastopolitiikan ja kauppapolitiikan tavoitteita. Niitä rahoittavat ulkoasianministeriö, Euroopan unioni, Maailmanpankki ja itse maat. IL on valmis jatkamaan edellisen hallituskauden kaltaista yhteistyötä UM:n kanssa ja edistämään edelleen Suomen tavoitteiden toteutumista. IT- toimintojen keskittäminen Ilmatieteen laitoksen ympärivuorokautinen tuotantojärjestelmä edellyttää erityisesti suurteholaskentaa, massiivista tallennuskapasiteettia sekä nopeita kansainvälisiä verkkoyhteyksiä. 24/7-toiminta vaatii järjestelmiltä korkeaa käytettävyysastetta ja poikkeusoloihin soveltuvaa häiriönsietokykyä. Valtion IT-toimintojen rationalisointi on hyvä tavoite, ja mahdollista toteuttaa esimerkiksi sähköpostien, PC-laitteiden hankinnan ja ylläpidon aloilla. Sen sijaan toimialaspesifisten ITinfrastruktuurien siirto keskitettyyn organisaatioon ei ole mielekästä. IL:n sää- ja meripalvelujen tuotantojärjestelmä on kokonaisuus, missä tietoteknisiä ratkaisuja ja toimintoja ei voida erottaa muusta operatiivisesta ja T & K toiminnasta ilman että laitoksen 24/7 operatiivinen kyky kärsii.
8 Samoin IL:n poikkeusolojen toimintakyky mm. säteilyonnettomuustilanteessa tai muussa kriisissä edellyttää omaa IT-infraa tiloineen. Tällaisten toimintojen kustannustehokkuutta on lisätty useiden valtion organisaatioiden yhteisellä infrastruktuurilla. Laitoksen supertietokonejärjestely on toteutettu tiiviissä yhteistyössä CSC:n kanssa kustannusten säästämiseksi ja toiminnallisuuden optimoimiseksi. IL:n koneratkaisu tukee myös valmiutta ja varautumista ja on optimoitu LVM:n hallinnonalan sisällä. IL edustaa IT-toimintojen raskasta sarjaa, ja esimerkiksi laitoksen www-sivuilla on enemmän kävijöitä kuin koko muussa valtionhallinnossa yhteensä (yli 2 miljoonaa kävijää/viikko, jopa 50 miljoonaa latausta/kk). Kone- ja tietojärjestelmiä valvotaan ja ylläpidetään 24/7-periaatteella. Laitos on valmis tarjoamaan IT-palvelujaan laajemmin LVM:n ja valtionhallinnon toimijoille kustannusten säästämiseksi. IL on harmonisoinut laitekantansa kustannusten säästämiseksi ja ylläpidon rationalisoimiseksi. Tuottavuus IL:n tuottavuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Julkaisujen määrä kansainvälisissä sarjoissa on yli kaksinkertaistunut. Palvelutuotteiden määrää ja valikoimaa on voitu lisätä automaatiolla ja menetelmiä kehittämällä. Kustannussäästöjä on etsitty kaikista toiminnoista. Myös hallintoa on tehostettu koko ajan, ja prosessihyödyt on saavutettu. Oman hallintohenkilöstön vähentämisestä syntyvät säästöt eivät kuitenkaan kata palvelukeskuksen (Palkeet) kasvavia maksuja. Myös Kieku-järjestelmän käyttöönotto lisää hallinnollisia kustannuksia, koska järjestelmässä joudutaan ylläpitämään huomattava määrä konsernitason tietoa, joka ei hyödytä Ilmatieteen laitosta eikä sen asiakkaita. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut kokonaistuottavuuden kasvutavoitteeksi keskimäärin 2 % vuodessa. Ilmatieteen laitos on kyennyt nostamaan ulkopuolista rahoitustasoaan huomattavasti viimeisten viiden vuoden aikana. Tällä rahoituksella ei kuitenkaan voida kattaa laitoksen yleiseen turvallisuuteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen liittyviä ydintoimintoja. VTT:n vuonna 2007 tekemän arvion mukaan sääpalveluihin sijoitetut varat saadaan takaisin yhteiskunnallisina hyötyinä vähintään 5 6-kertaisesti. Toimintoja leikkaamalla tämä hyöty vastaavasti pienenee. Uusien ympärivuorokautisten palvelujen, kuten tulvapalvelujen liittämisellä tähän kokonaisuuteen voitaisiin saavuttaa lisää taloushyötyjä. LVM on päättänyt säähavaintotoimintansa keskittämisestä Ilmatieteen laitoksen yhteyteen. Näin odotetaan syntyvän kustannussäästöjä ja toiminnan rationalisointia. Lentosäähavaintojen osalta siirto onkin jo toteutettu. IL on valmis tarjoamaan myös satelliittipalveluja Sodankylässä koko valtionhallinnon tarpeisiin, mikä säästää kustannuksia valtiokonsernin tasolla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan älystrategia Ilmatieteen laitos on panostanut erityisesti avoimen datan toteuttamiseen, johon investoiminen on jo alkanut. Muita teemoja toteutetaan kaikessa toiminnassa. Vihreä ICT on ollut vahvasti mukana mm. siten, että supertietokoneen tuottamaa hukkalämpöä on hyödynnetty laitoksen toimitilan energiankäytössä.
9 2. ARVOT JA VISIO Arvot osaaminen rohkeus rehti meininki Visio Ilmatieteen laitos on ilmakehä- ja meriosaamisen kansainvälinen edelläkävijä, joka toimii suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden ja menestymisen takaamiseksi. Vision toteutuminen edellyttää panostusta asiakastarpeiden ymmärtämiseen, tuloksellisuuteen ja kilpailukykyyn voimavarojen tehokasta käyttöä ja oikeaa suuntaamista osaavan henkilöstön jatkuvaa kehittymistä, huippututkimusta sekä tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ja henkilöstövoimavarojen turvaamista. 3. TOIMINTA-AJATUS Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi ottaen huomioon varautumistarpeet. Ilmatieteen laitos havainnoi ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta ja sähkömagneettisia ilmiöitä havainnoi Itämeren ja arktisen merialueen fysikaalista tilaa tuottaa laadukasta tietoa ja palveluja ilmakehän ja merien menneestä, nykyisestä ja tulevasta tilasta tekee korkeatasoista tutkimusta ja kehitystyötä meteorologian, meritieteen, ilmanlaadun, avaruusfysiikan ja kaukokartoituksen alueilla harjoittaa asiantuntijapalveluihin erikoistunutta liiketoimintaa kilpailukykyisesti Suomessa ja ulkomailla osallistuu aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön tiedottaa aktiivisesti ilmakehään, meriin ja lähiavaruuteen liittyvistä asioista päätöksentekijöille, elinkeinoelämälle sekä suurelle yleisölle
10 ennakoi muutoksia ja reagoi nopeasti ympäristön muutoksiin ja muuttuviin odotuksiin. 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Ilmatieteen laitos on määritellyt toiminnan painopistealueet, joilla vastataan yhteiskunnan haasteisiin. Ne ovat: Sää ja turvallisuus o Tärkeä panos yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseen haastavissa sää- ja meriolosuhteissa o 24/7-perusteiset sää-, vesi-, ilmasto- ja meripalvelut o Turvallisuusviranomaistoiminta, varautuminen ja valmius o Tuhkan, savujen ja vaarallisten aineiden leviämisen valvonta Ilmastonmuutos ja yhteiskunta o Johtava ilmakehän ja merien fysiikan osaaja Suomessa, päätöksenteon tuki o Ilmastonmuutoksen uhkatekijät ja mahdollisuudet Suomelle o Sään ja ilmaston talousvaikutukset o Ilmastokeskus Itämeri ja arktiset alueet o Meriturvallisuus (sää, aallokko, jää ja pinnan korkeus) o Itämeren ja arktisen alueen muutokset ja turvallisuuspalvelut o Ilmaston ja merien vuorovaikutukset o Laivaliikenteen päästöt Liikenne ja energia o Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus osana älyliikennettä o Päästöjen ilmanlaatu- ja ilmastovaikutukset o Uusiutuva ja vähäpäästöinen energia o Energian toimitusvarmuus ja energiavarojen hallinta.
11 5. MUUTOSSIGNAALEISTA JOHDETUT TAVOITTEET PAINOPISTEALUEITTAIN 5.1 Sää- ja turvallisuus Muutossignaali Yhteiskunnan sääherkkyys kasvaa infrastruktuurien kehittymisen myötä ja ilmastonmuutoksen kasvattaessa ääri-ilmiöiden esiintyvyyttä. Tavoitteet Riskit Yhteiskunnan toimivuutta tuetaan haastavissa sää- ja meriolosuhteissa Varoitusten kehittäminen ajallisesti, paikallisesti ja kohderyhmittäin Ääri-ilmiöiden parempi ymmärtäminen Hyvien mediasuhteiden ylläpito Kaupallisten mahdollisuuksien realisointi Varoitetaan liikaa tai liian vähän. Kommentoidaan äärisäiden ja ilmastonmuutoksen yhteyttä asiantuntemattomasti. Operatiivisen tuotantojärjestelmän häiriöt. Toimenpiteet Seurataan tiiviisti sää- ja ilmastoherkkyyden muutoksia eri sektoreilla ja sopeutetaan varoitusjärjestelmää vastaavasti. Hyödynnetään menetelmäosaamista paremmin yli ryhmä- ja yksikkörajojen. Mahdollisuudet Vahvistetaan laitoksen roolia turvallisuusviranomaisena. Muutossignaali Hallitus on päättänyt vapauttaa IL:n säädatat julkiseen käyttöön. IL lisää yleistä turvallisuutta ja kansalaisten palvelua korkealaatuisilla maksuttomilla tuotteilla. Tavoitteet Suomalaisessa yhteiskunnassa koetaan uusi palvelukonsepti laajasti onnistuneeksi. Uusi datapolitiikka tuottaa uusia Toimenpiteet Data ja sen jakelukanavat saadaan toimintaan määräajassa. Lisensointipolitiikan ja datan käyttäjäkonseptien luominen sekä datan
12 Riskit syvälliseen osaamiseen liittyviä asiakkuuksia ja kumppanuuksia. Uudet datan hyödyntäjät tuottavat innovaatioita, joiden kautta IL:n yhteiskunnallinen hyöty kasvaa entisestään. Myös kansainvälisten organisaatioiden tuottamia aineistoja vapautetaan harkitusti säädatan hyödyn lisäämiseksi. VM myöntää myös vuodelle 2014 sovitun lisärahoituksen. Nowcasting-tuotteiden edistäminen => loppupalvelu-tuotevalikoima ja tuotantotapa muuttuvat. IL menettää asemaansa turvallisuusviranomaisena ja sääosaamisen huippuosaajana. Menetetään maksavia asiakkaita. IL:n datan mahdolliset virheet tuottavat kielteistä julkisuutta. Dataa käytetään vihamielisiin tarkoituksiin (ilmastokieltäjät). Avattu data tuottaa pettymyksen ja/tai vapauttaminen viivästyy. VM ei osoita vuonna 2014 luvattua lisärahoitusta. käyttäjien konsultointi Varaudutaan kaupallisten tuotteiden mahdolliseen kysynnän vähenemiseen. VM:n jatkorahoituksesta huolehditaan. Dataan perustuvia tilastotieteellisesti päteviä julkaisuja (suomen lämpötilat, sateet, itämeren lämpötila) tehdään nopeasti. Mahdollisuudet IL:n toimintoihin sijoitetuista resursseista saavutetaan nykyistä suurempi yhteiskunnallinen hyöty. Uusi politiikka lisää turvallisuutta ja synnyttää uutta taloudellista toimintaa. IL:lle syntyy tilaisuus solmia uusia asiakkuus- ja kumppanuussuhteita, joiden kautta saavutetaan taloudellista hyötyä ja uusia innovatiivisia palvelukonsepteja. Uusia kansainvälisiä käyttäjätahoja (HIRLAM/Baltia, Venäjä). IL:n datan laatu kehittyy asiakastarpeiden ja lisääntyneen käytön myötä ja IL:n imago paranee. 5.2 Ilmastonmuutos Muutossignaali Arktinen ilmastonmuutos etenee nopeasti, merireitit avautuvat, luonnonvarojen hyödyntäminen käynnistyy. Arktiselle alueelle kohdistuu maailmanlaajuinen tieteellinen ja taloudellinen mielenkiinto.
13 Tavoitteet Riskit IL on Suomen johtava toimija arktisen ilmaston ja olosuhteiden alalla. IL:n osaaminen ja palvelut tuottavat merkittävää lisäarvoa yrityksille ja ulkopoliittiselle johdolle Suomen aseman parantamiseksi alueella. Sodankylän satelliittikeskukselle saadaan uusia kansainvälisiä ja kansallisia asiakkaita. IL hyötyy taloudellisesti alueelle tuotetuista palveluista. IL:lla on keskeinen rooli ulkopuolisesti rahoitetuissa Arktisen alueen T & K toiminnoissa. IL tekee aktiivista yhteistyötä mm. Venäjän, Kanadan, USA:n ja Pohjoismaiden T & K hankkeissa ja tukee osaltaan Suomen kauppa- ja ulkopolitiikkaa. Suomi/IL ei ole tarpeeksi aktiivinen mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Toimenpiteet Suunnataan T & K voimavaroja arktisten palvelujen kehittämiseen. Lisätään arktista ilmasto- ja meriolosuhdetutkimusta osin ulkopuolisella rahoituksella. Luodaan rohkeasti uusia asiakas- ja kumppanuussuhteita Suomessa ja kansainvälisesti. Lisätään vuorovaikutusta yritysten ja ulkopoliittisen johdon kanssa. Panostetaan IL:n ja Sodankylän osaamisen markkinointiin. Mahdollisuudet Muutos tarjoaa Suomelle taloudellisia ja tutkimuksellisia mahdollisuuksia. Sää- ja jääpalvelujen sekä satelliittipalvelujen tarve kasvaa (polaarisatelliitit ja niiden maasegmentit). Toimintojen ympäristöturvallisuus korostuu. Tutkimustiedon tarve kasvaa: jääolojen lyhyt- ja pitkäaikaismuutokset, ilmastoon vaikuttavat tekijät (metaani, musta hiili, albedo) sekä öljy- ja ilmapäästöjen leviäminen. 5.3 Itämeri ja arktiset alueet Muutossignaali Ympäristöriskit lisääntyvät Itämerellä
14 Tavoitteet Meriliikenteen kasvu Itämerellä ja Suomenlahdella lisää öljy- ja kemikaalihaverien ympäristöriskejä, minkä vuoksi meripalveluja kehitetään osana laitoksen tuotantojärjestelmää sekä luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmää. Riskit Riittävätkö taloudelliset ja henkilöresurssit. Mahdolliset häiriöt operatiivisessa tuotantojärjestelmässä. Toimenpiteet Kehitetään meriturvallisuuspalveluja (sää, aallokko, jää ja pinnan korkeus) Selvitetään Itämeren ja Arktisten alueiden muutoksia Tutkitaan merien ja ilmaston vuorovaikutusta. Tutkitaan laivaliikenteen päästöjä ja niiden leviämistä. Mahdollisuudet Meriturvallisuus paranee. Ympäristöriskit havaitaan ja niihin reagoidaan ajoissa. 5.4 Liikenne ja energia Muutossignaali Älykäs sää- ja kelitieto hyödyttää kaikkia liikennemuotoja ja tuottaa turvallisia liikenneratkaisuja, lisää kustannustehokkuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä parantaa liikenteen ympäristöturvallisuutta. Tavoitteet IL on Suomen johtava toimija älyliikenteen palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Reaaliaikaiset ja ennakoivat olosuhdetiedot ja palvelut ovat keskeinen osa liikennejärjestelmän tilannekuvaa ja tähän liittyvää toiminnan suunnittelua. Toimenpiteet Kehitetään yhdessä sidosryhmien kanssa uusia palveluja ja lisätään sää-, keli- ja liikennetietojen yhteiskäyttöisyyttä kaikkien liikennemuotojen alalla. Erityishuomiota kiinnitetään IL-LiVi- TraFi-yhteistyöhön ja viranomaisten yhteisten vaikuttavuustavoitteiden määrittämiseen. Tavoitteena on perustaa yhteistyölle oma projekti ja ohjausryhmä sekä suunnata yhteisiä T & K voimavaroja palvelujen kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään myös suomalaisten alan kaupallisten toimijoiden
15 Riskit Kehittyykö uudenlaisten palvelujen synnyttämisen edellyttämää poikkihallinnollista ajattelua ja uudenlaisia yhteistyömuotoja eri viranomaisten ja palvelujen tarjoajien välille. Sää/keli on kaikkein yleisin häiriötä aiheuttava tekijä liikennemuodosta tai - järjestelmistä riippumatta. Liikenteen turvallisuudelle on riski, jos viranomaisten yhteistyö ei ole saumatonta häiriötilanteiden ennakoinnissa ja tilanteiden aikana. kanssa. Mahdollisuudet Uuden liikennepoliittisen selonteon ja hallinnonalalla valmisteilla olevien eri liikennemuotojen strategioiden jalkauttamiseen liittyy älykkäiden sää-, keli- ja olosuhdepalveluiden toteuttaminen. Sää- ja kelitiedon nykyistä paremmalla hyödyntämisellä, eri toimijoiden yhteistyön tehostamisella ja avautuvan datan luomien uusien mahdollisuuksien avulla voidaan luoda kokonaan uusia liikenteen ja logistiikan turvallisuutta, kustannustehokkuutta, sujuvuutta sekä ympäristöystävällisyyttä parantavia palveluita ja palvelumuotoja. Muutossignaali Suomen energiapolitiikka on muutosvaiheessa. Panostukset vähäpäästöiseen ja uusiutuvaan energiaan kasvavat. Turpeen ja hiilen käyttö on muutostilassa. IL:n osaamiselle tarjoutuu uusia mahdollisuuksia yritysten ja julkisen sektorin palvelujen ja osaamisen tuottajana. Tavoitteet Riskit IL saavuttaa nykyistä merkittävämmän aseman kaupallisten energiapalvelujen tuottajana ja alan T & K toiminnoissa. IL tukee suomalaisia yrityksiä ja eri julkisen sektorin toimijoita energiaratkaisujen tekemisessä ja energialähteiden hyötykäytössä. IL ei ole riittävän dynaaminen voittaakseen asiakkaita. Toimenpiteet Aktiivinen panostus alan yksityisen ja julkisen sektorin asiakkuuksiin Mahdollisuudet Energiakonsultoinnin ja - palvelujen tarve kasvaa. Tällaisia ovat mm. Kaakkois-Euroopan energiamarkkinoiden hallintaan liittyvät palvelut, aurinkoenergiaan liittyvät palvelut sekä
16 tuulienergian hallintaan ja mitoitukseen liittyvät toiminnot. Myös eri energiamuotojen (mm. turve, bioenergia ja jätteiden energiakäyttö) päästöihin liittyvä tutkimus ja konsultointi ovat IL:n mahdollisuuksia. Musta hiili, metaani ja otsoni ovat nousemassa päästökysymykseksi. Aihe on myös keskeinen kansainvälisessä konsultoinnissa ja kehitysyhteistyössä. 5.5 Lisäpanostus ilmasto-, meri ja säämallitukseen Muutossignaali Kyky kehittää ja hallita malleja on yhä tärkeämpää IL:n palvelukyvyn ja tieteellisen tason kannalta. Sää-, ilmasto- ja meritiedolle on entistä suurempaa kysyntää yhteiskunnan eri sektoreilla. Kansainvälisesti panostetaan merkittävästi ns. seamless-ennustamiseen, joka kattaa skaalan lyhyistä ennusteista vuodenaikoihin ja vuosikymmenten skaalaan. IL:n operatiivisen ja tieteellisen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää pysyä tällaisen kehityksen eturintamassa. Tavoitteet Toimenpiteet Nostetaan alan tasoa entisestään. Laaditaan IL:n mallistrategia, joka sisältää osaamisen tavoitetilan. Panostetaan lisäresursseja alalle strategian toteuttamiseksi. Valitaan strategiset kansainväliset kumppanit Riskit IL ei kykene tyydyttämään alan asiakastarpeita; palvelut hankitaan muista lähteistä. IL:n tieteellinen kilpailukyky heikkenee. Valitaan huonosti toimiva mallinnuskonsortio. Mahdollisuudet Lisäpanostus mahdollistaa alalla olevien asiakastarpeiden tyydyttämisen nykyistä paremmin. Eri toimijat tarvitsevat ratkaisujensa tueksi mm. pitkiä ennusteita, lähivuosikymmenten ilmastoskenaarioita ja todennäköisyysennusteita.
17 5.6 Henkisten voimavarojen hallinta Muutossignaali Laitoksen toiminnan ydin on tuloskeskeinen, asiantuntemustaan uudistava ja työstään innostunut henkilöstö. Ikääntyminen edellyttää toimenpiteitä henkilöstön pysymiseksi työkykyisenä. Toisaalta on huolehdittava eläköityvien henkilöiden osaamisen siirtymisestä muille organisaatiossa. Lisäksi kilpailu edellyttää osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstölle luodaan selkeitä urapolkuja, jotka kattavat erilaiset toimenkuvat. Tavoitteet Riskit Il on hyvin johdettu työyhteisö, jossa on hyvä työilmapiiri ja motivoitunut henkilöstö. Osaamista uudistetaan aktiivisesti ja sen taso kasvaa entisestään. Säilytetään hyvä työtyytyväisyyskehitys. Säilytetään IL:n hyvä työnantajakuva. IL ei kykene säilyttämään nykyistä korkeaa osaamistasoa. Henkilömäärän liiallinen supistaminen heikentää laitoksen toimintakykyä. Epäonnistutaan eri ikäisten henkilöiden osaamisalueiden hyödyntämisessä. Toimenpiteet Panostetaan uuden osaamisen kehittämiseen proaktiivisesti. Luodaan uusi urapolkujärjestelmä. Tuetaan henkilöstökiertoa ja - vaihtuvuutta. Panostetaan ikäjohtamiseen ja lopputyöuran yksilölliseen suunnitteluun. Edistetään huippuosaamista rekrytoimalla strategisille alueille ja tukemalla kansainvälistä vaihtoa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja työuran päättäminen tehdään hallitusti. Uusille esimiehille järjestetään valmennusta ja tuetaan keskinäisten verkostojen syntymistä. Mahdollisuudet IL on osaava ja innovatiivinen työyhteisö, joka pystyy vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin ja edustaa alansa kansainvälistä kärkitasoa. IL on hyvin johdettu työyhteisö, jossa toiminnan tehokkuus yhdistyy eri ikäisten henkilöiden yhteistyöhön, kehittymiseen, uusiutumiseen ja työtyytyväisyyteen.
18 5. TULOSTAVOITTEET TUNNUSLUKUINA Seuraavassa taulukossa on esitetty alustavat tulostavoitteet, jotka tarkistetaan vuosittain Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Ennusteiden osuvuus Tavoite 2014 Tavoite 2015 Tavoite 2016 Tavoite 2017 Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk, % 83,5 84 84,5 84,5 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2-5 vrk, % 71 71,5 72 72 Sateen ennustettavuus etukäteen, tuntia 102 104 104 104 Tuulivaroitusten osuvuus 1-2 vrk, % 78,5 78,5 79 79,5 Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % 89 89 89 89 Palvelujen toimitusvarmuus Sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuus, % 98 98 98,5 98,5 Asiakastyytyväisyys Sidosryhmien tyytyväisyys (1-5) 3,5 3,5 3,6 3,6 Asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 3,9 3,9 3,9 Tutkimus Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, lkm 270 280 290 300 Ulkopuolinen tutkimusrahoitus, 1 000 euroa 11 000 12 000 12 000 12 000 Toiminnallinen tehokkuus Työn tuottavuuden vuosimuutos, % 1 1 1 1 Kokonaistuottavuuden vuosimuutos, % 2 2 2 2 Julkisoikeudellisten suoritteiden 100 100 100 100 kustannusvastaavuus, % Liiketaloudellisten suoritteiden 100 102 102 102 kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 50 50 50 50 Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstön työtyytyväisyys, indeksi (1-5) 3,6 3,6 3,6 3,6
19 Lisäksi laitos seuraa sisäisesti alla olevien mittareiden toteutumista. Ennuste 2014 Ennuste 2015 Ennuste 2016 Ennuste 2017 Budjettirahoitetun henkilöstön määrä, htv 405 403 403 403 Ulkopuolisella rahoituksella palkattujen määrä, 247 247 247 247 htv Laitoksen henkilöstön määrä, htv 652 650 650 650 Ennuste 2014 Ennuste 2015 Ennuste 2016 Ennuste 2017 Ennusteiden osuvuus Lämpötilaennusteiden osuvuus 1-5vrk, % 73 73 73,5 74 Vaara-tiedotteiden osuvuus, % 72,5 73 73,5 73,5 Vaara-tiedote ennustettavuus, tuntia 22 22 22 22 Palvelujen toimitusvarmuus Sääennusteiden toimitusvarmuus, % 99,5 99,5 99,5 99,5 Varoitusten toimitusvarmuus, % 99,5 99,5 99,5 99,5 Asiakastyytyväisyys Viranomaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 3,9 3,9 3,9 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 3,9 3,9 4,0 Kansalaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 3,9 3,9 4,0 Tutkimus Julkaisuaktiivisuusindeksipisteet 14 000 14 500 14 500 14 500
20 7. LAITOKSEN VOIMAVARAT JA RAHOITUS 2013 2014 2015 2016 2017 Menot (1000 euroa) Palkat 37 950 37 850 37 750 37 750 37 750 Kulutusmenot 26 630 26 930 27 630 28 630 28 630 Investoinnit 8 100 7 100 5 100 5 100 5 100 Menot yhteensä 72 680 71 880 70 480 71 480 71 480 Tulot (1000 euroa) Maksullinen palvelu 13 084 9 000 10 000 11 000 11 000 Ulkopuolinen tutkimusrahoitus 10 000 11 000 12 000 12 000 12 000 Tulot yhteensä 23 084 20 000 22 000 23 000 23 000 Rahoitus (1000 euroa) Tulorahoitus 23 084 20 000 22 000 23 000 23 000 Nettomääräraha 45 776 48 793 48 478 48 478 48 478 Rahoitus yhteensä 68 860 68 793 70 478 71 478 71 478 Henkilöstö (htv) Ulkopuoliseslla tutkimusrahoituksella ja tuloilla rahoitetut 247 247 247 247 247 Talousarviosta rahoitetut 407 405 403 403 403 Henkilöstö yhteensä 654 652 650 650 650 henkilömuutos/v -3-2 -2 Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus perustuvat nettobudjetointiin. Voimavarasuunnitelmassa peruskehykseen on lisätty tietoaineistojen avaamiseen tarvittava kompensaatio myös tuleville vuosille. Kompensaatiosuunnitelma sisältää myös lentokenttähavaintojen muuttamisen maksuttomaksi. Yhteensä kompensaation määrä on 5,8 milj. euroa. Lisäksi summiin on lisätty ICOS-rahoituksen nosto 0,25 milj. eurolla OKM:ää vastaavalle tasolle. Lähtötilanteena on esitetty TTS-kautta edeltävä vuosi 2013. TTS-kauden kulutusmenot on arvioitu yli vuosittaisen kehyksen olettaen, että käytettävissä on edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja. Suunnitelma sisältää tutkien uusimisinvestointeja vuonna 2014. Lukuihin ei sisälly suurteholaskentakapasiteetin uusiminen, josta on tehty investointiesitys vuodelle 2017. Samoin on tehty investointiesitys neljän uuden tutkan hankkimiseksi, joka ei myöskään sisälly yllä oleviin lukuihin. Henkilöstömenoja pyritään alentamaan luonnollista poistumaa ja tehtäväkiertoa hyväksikäyttäen samalla rakenteita kriittisesti tarkastellen. Henkilömäärä on suunniteltu olettaen, että ulkopuolinen tutkimusrahoitus pysyy nykytasolla. Suunnitelmassa on otettu huomioon organisaatiomuutos, jossa IL:n toimintoja kasvatettiin lentosäähavainnoilla.