Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla

Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Kehittämisohjelman arvioinnin väliportti 12.6.2013 Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi S11901 Kuntoutussäätiö arviointi- ja koulutusyksikkö

Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Raportin sisältö... 2 1.2 Kehittämisohjelman toimintaympäristön muutoksia... 3 2 Arviointitehtävä... 5 2.1 Arvioinnin kohdentuminen... 5 2.2 Hyödynnetyt aineistot ja menetelmät... 6 3 Projektitason havaintoja... 7 3.1 Yhteistyö maksaja- ja rahoittajaviranomaisten kanssa... 7 3.2 Taustaorganisaatioiden sitoutuminen... 7 3.3 Projektien tuottamat tulokset ja hyödyt... 9 3.4 Tulosten juurruttaminen ja vaikutusten pysyvyys... 10 4 Ohjelmatason havaintoja... 11 4.1 Kehittämisohjelman tuloksia... 11 4.2 Kehittämisohjelman tulosten juurtuminen... 14 4.3 Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri-projektit sekä niiden rooli kehittämisohjelmassa... 16 5 Kohti ohjelmakauden päätöstä ja seuraavaa rakennerahastokautta... 17 6 Yhteenvetoa ja ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi... 19 Lähteet... 22 Liite 1 Haastatellut henkilöt... 25 1

1 Johdanto 1.1 Raportin sisältö Tässä arviointiraportissa tarkastellaan Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallista kehittämisohjelmaa. Arvioinnin vastuullisena vetäjänä toimii arviointipäällikkö Henna Harju. Raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet Henna Harju, Sari Nyholm ja Kimmo Terävä. Erityisasiantuntijana toimeksiannossa toimii professori Juho Saari. Nyt käynnissä oleva arvioinnin II vaihe toteutetaan vuosina 2011 2013. Tämä raportti on arvioinnin II vaiheen viides väliraportti. Kehittämisohjelman viimeinen väliraportti valmistuu loppuvuodesta 2013. Arvioinnin on toteuttanut Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö. Kehittämisohjelman arvioinnin painopiste on siirtynyt suunnitelman mukaisesti asteittain kehittämisohjelmassa aikaansaatujen tuloksien, niiden vaikuttavuuden, hyödyn ja kestävyyden arviointiin. Lisäksi tässä raportissa tarkastellaan kehittämisohjelman toimintaympäristössä tapahtuneita keskeisimpiä muutoksia, ja niiden vaikutusta kehittämisohjelmassa toteutettavaan kehittämistyöhön. Arviointitoimeksiannon aikana tuotetut väliraportit muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden ja ovat luettavissa Opin Ovi -sivustolla 1. Arvioinnin kohteena oleva kehittämisohjelma kuuluu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimintalinjaan 3, jonka tavoitteena on mm. parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta, koulutuksesta työelämään siirtymistä, työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista sekä erityisesti aikuisväestön koulutukseen osallistumisedellytyksiä. 2 Kehittämisohjelman tavoitteena on koulutus- ja urasuunnittelua tukevien palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen. Kehittämisohjelmassa vahvistetaan opetus- ja ohjaushenkilöstön ohjauksellista osaamista, työ- ja elinkeinohallinnon neuvonta- ja ohjaustoimintaa sekä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä. 3 Kehittämisohjelman strategia-asiakirjassa esitetyn vision mukaan Suomessa on vuonna 2014 elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva sekä hallinnonrajat ylittävä moniammatillinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kokonaisuus, joka vastaa aikuisten ja työelämän tarpeisiin. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, monikanavaisia ja helposti saavutettavia. 4 Kehittämisohjelmaa toteutetaan vuosina 2007 2013 valtakunnallisten ja alueellisten projektien avulla. Ohjelman rahoitus tulee Manner-Suomen ESR-ohjelmasta. Vastuuviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Hallinnollisesti ohjelmasta vastaavat TEM sekä opetus-ja kulttuuriministeriö (OKM). Valtakunnallisten ja alueellisten projektien rahoitus kanavoituu TEMin ja ELY-keskusten kautta. ESR-rahoitus oli alun perin n. 26 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 päivitetty rahoituskehys oli n. 20 miljoonaa euroa 5. Tämän raportin luvussa kaksi on esitetty arviointitehtävä. Luvussa kolme on esitelty kehittämisohjelman tuloksia projektitasolla ja luvussa neljä tuloksia kehittämisohjelmatasolla. 1 Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi. 2 Opin Ovi -sivusto 3 Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007 2013. Valtakunnalliset kehittämisohjelmat. 4 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin -kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman strategia. 5 29.5.2013 mennessä 2013 vuoden päivitettyä tietoa rahoituskehyksestä ei ollut vielä saatavissa. 2

Projektitason tarkastelu keväällä 2013 keskittyy käynnissä oleviin projekteihin. Päättyneiden kehittämisohjelman projektien osalta ainoastaan määrälliset tulokset ovat olleet mukana tämän raportin tarkastelussa (alaluku 4.1.). Raporttia luettaessa on hyvä pitää mielessä, että ohjelmakausi on vielä kesken, joten kyse on kehittämisohjelman tähänastisista aikaansaannoksista (tästä poikkeuksena jo päättyneiden projektien tulosindikaattorit). Alaluvussa 4.3 on käsitelty tulosten lisäksi Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri-projektien rooleihin liittyviä havaintoja. Luku viisi käsittelee rakennerahastokauden päättymistä ja uuden ohjelmakauden alkamista koskevaa pohdintaa. Luku kuusi pitää sisällään yhteenvedon ja ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. 1.2 Kehittämisohjelman toimintaympäristön muutoksia Arvioinnin kohteena olevan kehittämisohjelman toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. TEM on määrittänyt tulosohjauksessa vuodesta 2012 alkaen elinikäisen ohjauksen alueellisen kehittämisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö (ELY) -keskusten tehtäväksi. Tämä pohjautuu valtakunnallisen elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmän (ELO-ryhmä) ehdotukseen elinikäisen ohjauksen strategisista painopisteistä. Tavoitteena on saada elinikäinen ohjaus toimimaan koordinoituna kokonaisuutena. Organisoinnin taustalla on Elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet: 1. Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita 2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat 3. Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen 4. Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään 5. Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena 6 Kuten kesällä 2013 ilmestyvässä Ohjauksen liike näkyviin Tutka ja TE-toimistojen ohjauspalvelut - raportissa todetaan, ELY-keskusten rooli on keskeinen elinikäisen ohjauksen yhteisen kehittämisen foorumeiksi perustetuissa alueellisissa ELO-ryhmissä. Alueellisten ELO-ryhmien tavoitteena on luoda tiivis ohjaustyötä tekevien toimijoiden yhteistyöverkosto, jonka avulla erilaisissa siirtymävaiheissa olevat yksilöt voisivat löytää tarvitsemansa tiedon, tuen ja ohjauksen. Toiminnan lähtökohtana painotetaan asiakkaan ohjaustarpeita. 8 Opin Ovi-projektien luomien TNO-verkostojen lähtökohdat ja tavoitteet ovat monella alueella olleet hyvin samansuuntaiset kuin nyt perustettujen alueellisten ELOryhmien. ELY-keskusten rooli alueellisena ohjaustyön koordinoijana hakee vielä muotoaan. Yhtenä haasteena nähdään riittävän kattavan ohjaustoimijoiden verkostokokonaisuuden kokoaminen. 9 Opin Ovi -projektien alueille luomat tieto-, neuvonta- ja ohjaus (TNO)-verkostot ovat tehneet alueilla tärkeää pohjatyötä, jota alueellisissa ELO-ryhmissä toivottavasti pystytään tässä murrosvaiheessa hyödyntämään. 6 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. OKMn työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15 8 Spangar, T, Arnkil, R., Keskinen, A., Vanhalakka-Ruoho, M., Heikkilä, H. Pitkänen, S. (2013) 9 Spangar, T, Arnkil, R., Keskinen, A., Vanhalakka-Ruoho, M., Heikkilä, H. Pitkänen, S. (2013) 3

TE-toimistot toimivat alueellisesti keskeisinä aikuisille suunnattujen TNO-palvelujen tuottajina. Vuodesta 2013 lähtien on toteutettu TE-toimistojen palvelu-uudistusta, jonka myötä TE-palvelut jakaantuvat kolmeen toimintalinjaan 10. TNO-palvelut ovat keskeisessä asemassa TE-palvelujen valikoimassa. Ne ovat osa osaamisen kehittämisen palveluja, johon kuuluvat mm. ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut. Työvoimapalvelujen uudistuksessa on vahvistettu asteittain työvoimapalvelujen asiakaslähtöisyyttä. Tämä suuntaus näkyy myös käynnissä olevassa työvoimapalveluiden uudistuksessa, jossa on pyritty vapauttamaan monikanavaisten palveluiden käytön avulla resursseja yksilölliseen asiakaspalveluun niille, joille itse- tai sähköiset palvelut eivät riitä. Samanaikaisesti ohjauksellista työotetta käyttävät TE-toimistojen työntekijät ovat havainneet, ettei ohjausprosessin aikana tapahtuvaa asiakkaan kehitystä kohti ulkoisesti havaittavia ja mitattavia ratkaisuja saada riittävästi näkymään. Tämän vuoksi on ryhdytty kehittämään välineitä ohjausprosessien näkyväksi tekemiseen. Opetus- sekä työ- ja elinkeinohallintoon pyrittiin kehittämään ohjaus- ja neuvontapalvelujen arviointia ja arviointityökaluja jo vuonna 2011 päättyneessä NUOVE neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisprojektissa. 11 Nuovessa tehtyä työtä on jatkettu vuosina 2012 2013 TEMin toimeksiannosta toteutetussa tutkimuksessa, jossa on kehitetty TE-toimistojen ohjauspalvelujen seurannan ja arvioinnin prototyyppiä. Tutkimuksen tavoitteena on ollut kehittää uudenlainen yhteinen perusta TEtoimistojen ohjauspalvelujen ammatinvalinnanohjauksen, maahanmuuttaja-, osatyökyisten-, ja nuorten palvelujen sekä prosessimaisen työvoimaneuvonnan seuranta- ja arviointijärjestelmäksi. Myös tätä raporttia varten kerätystä arviointiaineistosta nousee esiin ohjauksen laadun seurantaan ja arviointiin tarvittavien työkalujen tarve. Ohjauksen liike näkyviin Tutka ja TE-toimistojen ohjauspalvelut -raportissa on ehdotettu, että seurannan ja arvioinnin prototyyppi otettaisiin käyttöön vuonna 2014. Prototyyppi muodostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen on arvioinnin ja seurannan väline Työelämätutka. Se on visuaalinen tutka, johon on identifioitu asiakkaan työelämäsuhteen onnistuneen etenemisen näkökulmasta kahdeksan ulottuvuutta, joita on testattu käytännön pilottitoimistojen asiakastyössä. Asiakaspalveluprosessin alussa ja myöhemmin tehtävä Työelämätutka yksilötason seurantavälineenä muodostaa perustan ryhmätasoisille yhteenvedoille. Tällöin Työelämätutkan avulla yksilötason kvalitatiivinen tieto muuntuu määrälliseksi tiedoksi ja yksilötason ohjauksellisessa asiakasprosessissa tapahtuva liike tulee näkyviin johtamisen tasolle. Seurannan ja arvioinnin mallissa on huomioitu asiakkaan urahallintataitojen ja toimintakyvyn kehittyminen, virkailijoiden ohjausosaaminen sekä ohjauksen kokonaisvoimavarojen kehittäminen. Kokonaisvoimavarojen kehittämisellä tarkoitetaan TE-toimistojen sisäisten ja ulkoisten verkostojen voimavarojen parempaa yhteen kytkemistä. 12 Prototyypin toinen osio sisältää Työelämätutkan tuottaman tiedon analysointi- ja tulkintamekanismit, joiden käyttöönottoa uusi arviointimenetelmä samalla edellyttää. Tutkimuksessa hahmotellaan monitasoinen ja vuorovaikutteinen seurannan hyödyntämisen malli, jota voidaan käyttää asiakastyön ohjaus- ja johtamisjärjestelmässä. Työelämätutkaa voidaan hyödyntää muiden aineistojen ohella asiakastasolta kansalliselle tasolle saakka. Tutkimus sisältää ehdotuksen siitä, millä tavoin Työelämätutka ja siitä tehtävät erisuuntaiset yhteenvedot voidaan sisällyttää TE-hallinnon vuosirytmiin. Prototyyppiä on tarkasteltu myös laajemmin ajankohtaisen ohjauksen ja ohjauksellisen 10 TE-palveluissa keskitytään tukemaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä. 11 Spangar, T, Arnkil, R., Keskinen, A., Vanhalakka-Ruoho, M., Heikkilä, H. Pitkänen, S. (2013) 12 Spangar, T, Arnkil, R., Keskinen, A., Vanhalakka-Ruoho, M., Heikkilä, H. Pitkänen, S. (2013) 4

työn kehittämisen näkökulmasta. Työelämätutkapilotoinnista saadut kokemukset ovat rohkaisevia, ja ohjauskentällä työkalulle on varmasti kysyntää. 2 Arviointitehtävä 2.1 Arvioinnin kohdentuminen Arvioinnin toteuttaminen perustuu TEMin arviointia koskevaan tarjouspyyntöön sekä Kuntoutussäätiön tekemään arvioinnin työsuunnitelmaan. Kyseessä on kehittävä arviointi. Kerättävän tiedon pohjalta arvioinnissa pyritään tuottamaan konkreettisia ehdotuksia kehittämisohjelman sekä siihen kuuluvien projektien toiminnan tueksi. Kehittävän arvioinnin periaate pohjautuu pitkälti Michael Quinn Pattonin näkemyksiin hyödynnettävyyskeskeisestä arviointimallista ja arvioinnista yleisesti. Patton 14 määrittelee arvioinnin systemaattiseksi tiedonkeruuksi toimenpideohjelman piirteistä, toiminnoista ja tuloksista, tavoitteena tehdä arvioita ohjelmiksi, parantaa niiden vaikuttavuutta ja/tai vaikuttaa tulevaisuudessa toteutettavien toimenpideohjelmien suunnittelua koskeviin päätöksiin. Toimeksiannon mukaisesti osana arviointia on luotu viitekehys koko kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien yksittäisten projektien itsearvioinnin toteuttamiseksi. Kevätkaudella 2013 arviointiimi on ollut tukemassa itsearvioinnin toteuttamista kuudessa kehittämisohjelmaan kuuluvassa projektissa. Lisäksi arvioinnin kehittävää roolia on toteutettu esittelemällä arvioinnin tuloksia ja kehittämisehdotuksia tilaajan edustajille 17.12.2012, ELO-ryhmälle 30.1.2013 sekä KOLA-ryhmälle 17.4.2013. Osallistujilla oli kaikissa tilaisuuksissa mahdollisuus kysyä, kommentoida ja antaa palautetta arviointitiimille. Lisäksi edellisen väliraportin tuloksista kirjoitettiin artikkeli Opin Oviuutiskirjeeseen tammikuussa 2013. Arviointitoimeksiannon tilaajana TEM vastaa arviointihavaintojen hyödyntämisestä ja käytäntöön viemisestä. Arvioinnin kohteena on koko Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallinen kehittämisohjelma, joka sisältää: Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri -projektien toiminnan Aikuisohjaus työelämän voimavarana osa-ohjelman toiminnan Opin Ovi -projektit STUDIO-projekti ERKKERI ja TE-ERKKERI -projektit Lisäksi arvioinnissa tarkastellaan Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän toimintaa ja roolia kehittämisohjelman ohjausryhmänä Kehittämisohjelmassa on ollut mukana kaiken kaikkiaan 48 alueellista tai valtakunnallista projektia, joista 30 on päättynyt tätä arviointiraporttia kirjoitettaessa 15. 14 Patton 1997, 23 24 15 Päättyneiden projektien joukossa on kolme, joita on haastateltu tätä väliraporttia varten juuri ennen projektin päättymistä. 5

Arvioinnin kohdentumista suunniteltaessa on hyödynnetty elementtejä Euroopan komission yleisestä ohjelma-arvioinnin viitekehyksestä, Euroopan laatupalkintomallista (EFQM), Evert Vedungin vaikutustenarviointimallista sekä otettu huomioon Manner-Suomen ESR-ohjelman arviointisuunnitelma. 16 Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa valtakunnallisen kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien projektien: Koherenssista Relevanssista Toimenpiteistä ja prosesseista Tuotoksista ja tuloksista Vaikuttavuudesta Hyödystä ja kestävyydestä Vuosina 2009 2010 arvioinnin painopiste oli koherenssin, relevanssin sekä toimenpiteiden ja prosessien tarkastelussa. Vuosina 2011 2013 arvioinnin painopistettä on siirretty tuotoksiin ja tuloksiin, vaikuttavuuteen sekä hyötyyn ja kestävyyteen. 2.2 Hyödynnetyt aineistot ja menetelmät Arviointitoimeksiannossa on hyödynnetty rinnakkain useita erilaisia määrällisiä ja laadullisia aineistoja ja menetelmiä. Menettelyn avulla on pyritty lisäämään arvioinnin tulosten luotettavuutta. Keskeisimpänä aineistona on hyödynnetty haastatteluaineistoa. Haastatteluja tehtiin 24 kappaletta ja ne toteutettiin helmi-huhtikuussa 2013. Haastateltavat olivat vielä käynnissä olevien Opin Ovi - projektien projektipäälliköitä (21 kpl) sekä keskeisiä ohjelmatason informantteja (3 kpl). Projektipäälliköt vastasivat sekä projekti- että ohjelmatason kysymyksiin ja ohjelmatason haastateltavat vastasivat ainoastaan ohjelmatason kysymyksiin. Haastatteluaineiston pohjalta esitetyt havainnot ja johtopäätökset heijastelevat tilannetta kehittämisohjelmassa keväällä 2013. Lista haastatelluista henkilöistä on tämän raportin liitteenä (Liite 1). Haastatteluaineiston lisäksi on hyödynnetty EURA2007-järjestelmästä saatuja indikaattoritietoja. Indikaattorien avulla on tarkasteltu kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien määrällisiä tavoitteita ja niiden toteumaa. Indikaattoritiedot edustavat toteutunutta tilannetta 31.12.2012, vaikkakin tiedot on otettu järjestelmästä 16.5.2013 17. 16 Soveltaen: European Commission (1999); EFQM-malli (The EFQM Excellence Model 2003); Vedung (1997); Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007 2013: arviointisuunnitelma. 17 EURA2007-tietojärjestelmän seurantatiedot kuvaavat lopullisina tietoina kunkin vuoden 30.6. ja 31.12. tilannetta. 6

3 Projektitason havaintoja 3.1 Yhteistyö maksaja- ja rahoittajaviranomaisten kanssa Noin kaksi kolmasosaa (13/21) haastatelluista projektipäälliköistä piti rahoittajalta saamaansa tukea hyvänä tai erinomaisena. Erityiskiitosta annettiin rahoittajan edustajan avuliaisuudesta, nopeista vastauksista, yhteistyötaidoista, aktiivisuudesta ja asiantuntevuudesta. Nimeltä rahoittajan edustajista kiitettiin kahta: Ville Mehtälä ja Merja Rossi. Tosi hyvä yhteistyö rahoittajan kanssa. Yhteistyö on ollut helppoa, nopeasti vastaukset kysymyksiin, selkeät ohjeet ja vastaukset ja tosiaan nopeasti. Ei oikeastaan mitään huonoa sanottavaa. On ollut helppoa toimia, siitä Rossin Merjalle iso kiitos. Muutamalla projektipäälliköllä oli vastakkaisia kokemuksia. Rahoittajan edustajan tavoittaminen ja vastausten saaminen on koettu vaikeaksi, ja tukea olisi erityisesti alkuvaiheessa kaivattu enemmän. Rahoittajan edustajan kiinnostuksen koetaan kohdentuneen enemmän budjettiseurantaan kuin projektin tuloksiin. Kritiikkiä rahoittajalle annetaan myös vähäisestä osallistumisesta ohjausryhmän kokouksiin, henkilöstön vaihtuvuudesta, ylimääräisten selvitysten teettämisestä ja maksatuspäätösten viivästymisestä. Maksatuspäätökset ovat tulleet (myöhässä) huolimatta siitä, että vaativat hakemukset pilkulleen ajoissa. Johtanut budjettiasioiden ylimääräiseen pohtimiseen ei tiedetä, tuleeko ylläreitä maksatuspäätösten mukana, hyväksytäänkö kaikki kustannukset. ( ) Jos henkilöstö vielä ehtii lähteä uusiin tehtäviin, on tilanne tosi hankala. 3.2 Taustaorganisaatioiden sitoutuminen Viime arviointiraportissa projekteja kehotettiin kiinnittämään erityistä huomiota tekijöihin, jotka tukevat tai estävät tulosten juurtumista ja luovat edellytyksiä toiminnan jatkumiselle projektien päätyttyä. Yksi keskeisimpiä tulosten juurtumisen edellytyksiä on taustaorganisaatioiden sitoutuminen projektiin, mistä johtuen projektitoiminnassa mukana olevilta projektipäälliköiltä kysyttiin heidän näkemystään oman taustaorganisaationsa sitoutumisesta, siinä mahdollisesti tapahtuneista muutoksista sekä keinoista tilanteen parantamiseksi. Joulukuun 2012 väliarviointi osoitti taustaorganisaatioiden sitoutumisen olevan melko alhaisella tasolla. Haastatteluissa keväällä 2013 valtaosa 21 projektipäälliköistä kuitenkin kertoi saaneensa taustaorganisaatioltaan riittävästi tukea joko alusta asti tai siten, että johdon sitoutuminen on kasvanut projektin etenemisen ja tulosten syntymisen myötä. Ollut koko kauden yhtä laadukasta. Rehtori oli suunnitelman kätilö, oli henkilökohtaisesti sitoutunut siihen. ; Projektin alussa tuntui, että toiminta jää irralliseksi normaalista arkitoiminnasta. Tuki on kasvanut ja projektin ja normaalin toiminnan yhteys on kasvanut. Moni projektipäälliköistä on kokenut saaneensa sekä varsin vapaat kädet toteuttaa projektia että kaiken tarvitsemansa tuen pyydettäessä. Kolmen vuoden tahkoamisen jälkeen huomaa, että oman organisaation tapa toimia on sellainen, että niin kauan kuin homma toimii, ei ikään kuin puututa. Vapaaehtoinen osallistuminen on ollut hyvin vähäistä. Mahdollistettu on kaikki, ja kaikki on saatu, mitä on pyydetty. Joidenkin kokemuksen mukaan organisaation sitoutuminen ei kuitenkaan ulotu lähiesimiestä ja omaa yksikköä laajemmalle. Oma yksikkö on ollut satasella mukana, mutta muuten ylemmällä tasolla on ollut väljää tämä sitoutuminen ja tuki. 7

Projektipäälliköiltä kysyttiin haastatteluissa myös kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten taustaorganisaatioiden sitoutumista voitaisiin parantaa. Osa taustaorganisaatioiden sitoutumiseen liittyvistä kehittämisideoista liittyi organisaatioiden hankehallintoon. Nykyisellään määräaikaisen projektihenkilöstön mukana lähtee organisaatioista paljon projektitoimintaan liittyvää osaamista. Uusiin projekteihin palkattava henkilöstö joutuu aina aloittamaan kaiken alusta. Ratkaisuna osaamisen säilyttämisen haasteeseen nähdään organisaation vakituisen henkilöstön rekrytoiminen projekteihin, projektitietopankki sekä projektitoiminnan käyttöön osoitettu assistentti. Organisaatiot hyötyisivät myös projektien yhteisistä palavereista, jotka mahdollistaisivat projektien välisen tiedonvaihdon ja synergiaedut. Organisaation yhteisen näkemyksen rakentamiseen tarvitaan aikaa, mikä korostaa kehittämistyön resursoinnin merkitystä. Työtä on jo siinä, että saadaan organisaatio pysymään hengissä, ei ehditä panostamaan hankkeisiin. Riippuu johdosta, kuinka kiinnostuneita ovat kehittämisestä vai elävätkö vain hetkestä. Eroja on myös siinä, miten kehittämistyö resursoidaan suhteessa organisaation muuhun työhön. Resurssit. Nimenomaan se, miten taustaorganisaatio mahdollistaa olemassa olevan rahoituksen käyttämisen, henkilötyöpanoksen arvon tunnustaminen, että on tärkeää ja resursoitava tarpeeksi. Projektin suunnitteluvaiheen merkitystä organisaation sitoutumiselle korostettiin haastatteluissa. Jos johdon edustajat ovat mukana projektissa sen valmisteluvaiheesta alkaen, tuloksia ei tarvitse yrittää myydä heille projektin päättyessä, jolloin se on käytännössä jo myöhäistä. Tyypillinen tilanne on, että taustaorganisaatio ei sitoudu jatkamaan rahoituksen jälkeen. Laitetaan jo hankehakemuksissa taustaorganisaatiot sitoutumaan siihen, että varmistavat hankkeessa syntyneiden hyvien tuotteiden jatkuvuuden. Johdon projektisuunnitteluun osallistumiselle on myös toinen, projektin tulosten juurtumisen kannalta vieläkin tärkeämpi syy. Sillä varmistetaan, että projekti palvelee myös taustaorganisaation tavoitteita ja projektin tulokset ovat juurrutettavissa osaksi organisaation perustehtävää. Projektien tulokset ja hyödyt eivät yleensä ole selkeästi nähtävissä projektin alkupuolella. Tämä heikentää taustaorganisaation ja johdon sitoutumista. Johdon informoiminen ja ajan tasalla pitäminen projektin konkreettisista saavutuksista vaatii projektipäälliköiltä paljon työtä ja usein myös hyvää pelisilmää. No kyllä ne sitoutuu, ei siinä mitään, mutta projektipäälliköllä täytyy olla epävirallista vaikutusvaltaa ja keinoja tehdä tuloksia näkyväksi johtoon päin. ( )Vaatii jaksamista ja diplomaattisia taitoja projektipäälliköltä, monelle varmaan tullut yllätyksenä, miten vähän saa tukea omilta johtajiltaan. Monesti kehittämistyön hyödyt ja vaikutukset tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä, joten johdon uskon ylläpitäminen ja tuen saanti voi olla työlästä. Nyt ei ole näyttäytynyt tuloksellisena työnä, koska tuloksia on vaikea mitata. Vähän sama kuin terveyden edistämisessä, ennakoivaa työtä ei arvosteta eikä ymmärretä sen merkitystä. Joidenkin projektipäälliköiden mielestä myös ministeriöt ja ohjelmatason toimijat olisivat voineet osallistua organisaatioiden johdon sitouttamiseen enemmän kuin mitä nyt on tapahtunut. Kuten edellisissä arvioinnin väliraporteissa olemme tuoneet ilmi, kehittämisohjelman kansallinen näkyvyys olisi yksi keino helpottaa projektien sitouttamis- ja juurruttamistyötä alueilla. Käytännössä sitouttaminen olisi voinut toteutua esimerkiksi kokoamalla ajantasaista tutkimustietoa projektipäälliköiden käyttöön tai laajemman medianäkyvyyden kautta. Miten lobata johtoa, tarvitaan paljon lobbausta olisiko koordinaatioprojekti voinut tulla siihen jollain tapaa? Esimerkiksi tukipaketin kokoaminen. Tutkimustieto on olennaista, kun lähdetään lobbaamaan jotain. 8

3.3 Projektien tuottamat tulokset ja hyödyt Haastateltuja projektipäälliköitä pyydettiin haastatteluissa nimeämään projektinsa keskeisimmät tulokset suhteessa projektia edeltäneeseen aikaan ja projektin tavoitteisiin sekä mahdolliset muut projektin tuotokset ja aikaansaannokset. Lisäksi heitä pyydettiin nimeämään tulosten syntymistä edistäviä tekijöitä sekä arvioimaan mille kohderyhmälle ja alueelle projektin tuottamat hyödyt kohdentuvat. Vähän yli puolet projektipäälliköistä (11/21) nosti projektinsa keskeisimmäksi tulokseksi yhteistyöverkostot. Osa verkostoista on tavoitteiden mukaisesti rakentunut oppilaitosten väliselle yhteistyölle, kun osaan verkostoista ovat lähtökohtaisesti kuuluneet myös esimerkiksi TE-keskus tai alueella toimivat yritykset. Kuten viime syksyn arviointikyselyssä, projektipäälliköt arvioivat nytkin TNOtoimijoiden yhteistyön tiivistyneen ja vastuunjaon selkeytyneen projektien myötä. Tosin esille tuotiin myös, että TE-hallinnon uudistus on vaikeuttanut TE-toimistojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Keskeinen tavoite ja tulos on ollut, että meidän alueella on saatu syntymään ohjaajien verkosto. Oppilaitokset, jotka ovat verkostossa, eivät ole tunteneet toisiaan aiemmin näin laajasti. Tämä on se tärkein tulos, jota alueella myös eniten arvostetaan. Olemassa olevien verkostojen kanssa on sitten mahdollista lähteä kehittämään muita asioita, kun pohja yhteistyölle on olemassa. Muina tavoitteiden mukaisina tuloksina projektipäälliköt nostivat esille projektien kehittämät yksittäiset työvälineet ja koulutukset sekä TNO-palveluiden yleisen kehittämisen. Kaikki nämä saivat neljä mainintaa. On tuotu ohjauksen merkitys esiin yrityksissä. Saa enemmän painoarvoa, kun se on tapahtunut valtakunnallisen kehittämisohjelman puitteissa. Verkostoilla on ollut tärkeä rooli myös muiden tulosten saavuttamisen näkökulmasta. Tällaisina ei-tavoiteltuina aikaansaannoksina mainittiin yli odotusten toteutunut koulutusten ja osallistujien määrä, muutokset projektin kohderyhmäpainotuksissa ja tietotekniikassa sekä organisaatiouudistukset. Korostan, että yhteistyö on keskiössä. Sitä pitää mallintaa ja ylläpitää. Pitää löytyä resursseja jne. Se mitä on kehitetty, pitää jatkaa. Jos saadaan ei-toivottuja tuloksia, ne pitää kanssa huomioida. Verkosto voi myös tarjota kollegiaalista tukea omaan työhön esimerkiksi organisaation muutostilanteessa. Usein oman organisaation tuki muutostilanteessa vähenee, kun resurssit on valjastettu muutoksen läpivientiin. Yhteistyöverkostojen tulevaisuuden turvaaminen, sopimusten laatiminen ja kehitteillä olevien työvälineiden testaaminen ja viimeistely nousivat toistuvasti esille myös projektipäälliköiden listatessa asioita, joiden avulla tuotosten ja tulosten syntymistä voitaisiin edistää jäljellä olevana toimintakautena. Tärkeänä nähtiin myös oman organisaation johdon sitoutuminen sekä tulosten esillä pitäminen ja medianäkyvyys. Toimijoiden johto pitää sitouttaa. Yhteisessä toiminnassa pitää vastuuttaa toimijatahot. Ei riitä, että tekee kumppanuussopimukset, pitää muutenkin sitouttaa organisaatiot. Pitää viedä johtoon tieto ja näiden asioiden merkitys. Selkeä enemmistö haastatelluista projektipäälliköistä (15/21) katsoo, että projektien kohderyhmistä eniten hyötyvät TNO-palveluja tuottavat organisaatiot ja ammattilaiset. Lisäksi noin puolet heistä nimeää asiakkaat välillisinä hyödynsaajina (7/15). Vajaa kolmannes haastatelluista projektipäälliköistä (6/21) näkee, että kohderyhmistä suurin hyödynsaaja ovat ohjausasiakkaat. Myös hyödyt ovat kohdentuneet pitkälti projektisuunnitelmien mukaisille alueille. Valtaosa alueellisten projektien projektipäälliköistä kuitenkin katsoo, että tuloksia voidaan hyödyntää myös valtakunnallisesti. Projektipäälliköiden esiin nostamia keskeisiä hyötyjä ja tuloksia on tarkasteltu suhteessa kehittämisohjelman tavoitteisiin luvussa 4.1. 9

Käynnissä olevien projektien määrällisiä tavoitteita ja tuloksia on tarkasteltu projektien tulosindikaattorien avulla. Tavoitteet ja toteuma, jotka edustavat tilannetta 31.12.2012, näkyvät taulukossa 1. Keskeisin huomio käynnissä olevissa projekteissa on se, että projekteissa aloittaneiden henkilöiden määrä on ylittänyt selkeästi tavoitteet kaikkien projektien osalta. Tämä voi kertoa siitä, että projektien asettamat tavoitteet ovat olleet melko vaatimattomat tai kiinnostus projekteja kohtaan on ollut yllättävän suurta. Koulutus- ja henkilötyövuosissa ollaan jonkin verran tavoitteesta jäljessä. Projektien vielä jatkuessa voidaan kuitenkin olettaa, että tavoitteet saavutetaan varsin hyvin. Yritysten rekrytoinnissa on sen sijaan jääty osin paljonkin tavoitteesta eikä kehitystä 30.6.2012 kerättyihin indikaattoreihin ole enää juurikaan tullut. Taulukko 1. Määrällisten tavoitteiden saavuttaminen käynnissä olevien projektien osalta 3.4 Tulosten juurruttaminen ja vaikutusten pysyvyys Yksi keskeisimmistä tulosten juurtumisen edellytyksistä on taustaorganisaatioiden sitoutuminen projektiin, johon liittyviä näkemyksiä ja kehittämisideoita käsiteltiin edellä alaluvussa 3.2. Samassa yhteydessä todettiin projektin suunnitteluvaiheella olevan vaikutuksia siihen, millaiseksi tulosten juurruttamisvaihe muodostuu: tulosten juurtumista tukee se, että projekti suunnitellaan taustaorganisaation tarpeet, intressit ja perustehtävä huomioon ottaen. Suunnittelu heijastuu tulosten juurruttamiseen myös monin eri tavoin. Yksi haastateltavista kertoo esimerkin, jossa toimintamallia kehittämässä olleet organisaatiot olivat sopineet, että jokainen osoittaa toimintaan tietyn määrän työpanosta omalla kustannuksellaan. Kyseisen projektipäällikön arvio on, että ratkaisu madalsi kynnystä jatkaa toimintamallia ilman erillistä projektirahoitusta projektin päättyessä. Myös juurruttamistyöhön varattu aika ja muut suunnitelmaan kirjatut resurssit vaikuttavat tulosten juurruttamiseen. Osa projektipäälliköistä kokee, että esimerkiksi puoli vuotta pidempi toiminta-aika olisi ollut juurruttamisen näkökulmasta tarpeen. Ylipäätään projektin loppuunsaattamiseen on syytä panostaa riittävästi aikaa ja resurssia. Usko kehittämistyön tulosten juurtumiseen on useimmissa projektipäälliköiden puheenvuoroissa vahva. Yhteistyöverkoston toiminnan nähdään jatkuvan ja projektien myötä tapahtuneen tutustumisen ja osaamisen kasvun ajatellaan siirtyvän osaksi verkostotoimijoiden tulevaa toimintaa. Keskustelut verkoston jatkosta ovat monella alueella käynnistyneet, suunnitelmia toiminnan tulevasta toteuttamisesta on tehty, ja joissain projekteista on jo sovittu tulevasta yhteistyöstä kirjallisin kumppanuussopimuksin. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että konkreettiset suunnitelmat ja 10

sopimukset tulosten juurruttamisesta voisivat jäljellä olevaan toimintakauteen nähden olla pidemmälläkin. Aikaa suunnitelmien viimeistelyyn ja konkretisoimiseen on vielä toki jäljellä. Yhteisessä toiminnassa pitää vastuuttaa toimijatahot. Ei riitä, että tekee kumppanuussopimukset, pitää muutenkin sitouttaa organisaatiot. Pitää viedä johtoon tieto ja näiden asioiden merkitys. Pitää vain olla ensin konkreettista näyttöä. Projektitoiminta nähdään pääsääntöisesti myönteisenä mahdollisuutena tehdä sellaista kehittämistyötä, jonka tekeminen perustyön ohella ei muutoin välttämättä onnistuisi. Kehittämistyön organisoiminen muilla tavoin voisi kuitenkin erään näkemyksen mukaan vähentää turhaa byrokratiaa ja tukea tulosten siirtämistä käytäntöön: Jos tämä kehittämistyö voitaisiin organisoida muuten kuin projekteina, se voisi olla tuottavampaa. Projektien tulos ei aina siirry käytäntöön. Hallinnon määrä (arvioinnit jne.). Arviointi ei vie asioita eteenpäin, turhaa byrokratiaa. Kysyttäessä sitä, mitä pysyvää projekteissa on saatu aikaiseksi, projektipäälliköt pääsääntöisesti kertaavat projektien tuottamat tulokset ja hyödyt, jotka esiteltiin edellä alaluvussa 3.3. Samoin pitkän tähtäimen hyödynsaajaryhminä nähdään edelleen alaluvussa 3.3 mainitut tahot, jotka on alun alkaen määritelty projektien kohderyhmiksi. Haastatteluissa tuotiin myös pariin otteeseen esille näkemys, että kiinteät palvelupisteet tai vastaavat rakennelmat eivät voi koskaan jäädä pysyväksi toiminnaksi. Tämän näkemyksen mukaan pysyviä muutoksia voi tapahtua ainoastaan ihmisten ajattelussa ja toimintatavoissa tai toiminnan rakenteissa. On tärkeää jättää tuleville toteuttajille riittävästi vapauksia sen suhteen, millä tavalla ne palvelua jatkossa toteuttavat. Alussa ajateltiin, että rakennetaan tietty palvelumalli, kiinteä tai verkossa oleva. Hankkeen aikana on huomattu, että jos tavoittelee jäykkää tai valmista rakennetta, se todennäköisesti ei tule kestämään; kestävä voi olla se, että jätetään verkostolle vapaus muuttaa esim. vuosittain. Esille tuotiin myös toimintaympäristössä käynnissä olevat muutokset, joilla tulee olemaan vaikutusta projektien tulosten juurruttamiseen. Haasteena tulee olemaan kun ELYt lähtee koordinoimaan, että opinovet pitää puolensa ja on mukana ringeissä ja palvelut huomioidaan kun alueella kehitetään palveluita. Myös oppilaitospuolella tapahtuu paljon, rahoitusta leikataan ja tapahtuu fuusioita. Juurruttamista helpottaisi, jos tulevaisuuden näkymät olisivat selkeämmät. 4 Ohjelmatason havaintoja 4.1 Kehittämisohjelman tuloksia Haastatellut projektipäälliköt pystyivät hahmottamaan oman projektinsa saavutusten lisäksi hyvin myös kehittämisohjelmatason tuloksia. Arviot kehittämisohjelman saavutuksista olivatkin pitkälti yhteneviä riippumatta haastatellun asemasta ja roolista kehittämisohjelmassa. Haastateltavien mielestä kehittämisohjelmassa on lähtökohtaisesti ollut tärkeää jo pelkästään se, että aikuisohjaus on asiana noussut esiin. Vaikka Noste-ohjelmassa oltiin jo samojen teemojen parissa, vasta nyt keskustelu aikuisohjauksen sisällöstä ja vastuunjaosta on monipuolistunut. On ymmärretty, että ohjausta voivat tarvita kaikki aikuiset jossain elämäntilanteissa eivät pelkästään tietyt 11

erityisryhmät. Samalla myös aikuisohjauksen arvostus oppilaitosmaailmassa, TE-sektorilla sekä yleisellä tasolla on kasvanut, ja on löydetty entistä paremmin niitä asioita, joita jatkossa pitää kehittää TNO-kentällä. TNO-asioiden esiin nostamisella ei aina tarkoiteta pelkästään yleistä aikuisohjauksen tietoisuutta, vaan se koskee myös oppilaitoksia. Osa haasteltavista myönsi, ettei oppilaitoksissakaan ole tähän mennessä aina riittävästi perehdytty TNO-asioihin, eivätkä kaikki alan toimijat edes miellä olevansa TNO-tehtävissä. Näiden haastateltavien mielestä esim. opettajien ja kouluttajien panosta ei edelleenkään käytetä riittävästi ohjausresurssina. Eräs vastaajaa viittaakin omiin kokemuksiinsa edustamissaan koulutusorganisaatioissa seuraavasti: Aikuisohjauskysymys on noussut nyt ajankohtaiseksi, hämmästyttävää suorastaan, miten se ei ole ollut aiemmin mukana. Koko kehittämisohjelman, kuten yksittäisten projektienkin, keskeisimpänä tuloksena nähdään eri TNO-toimijoiden monipuolinen verkostoituminen. Verkostoajattelu on kehittynyt niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Tämä on vaatinut myös paljon työtä, kuten eräs haastateltavista asian kuvaa: Verkostoituminen, iso ruljanssi, tutustuminen toisiinsa, ällistyttävää ajatella, että se vaatii noin paljon rahaa, että toimijat tutustuvat toisiinsa, mutta kyllä se vaan vaatii sen. Yhteistyöllä ja verkostoitumisella ei tarkoiteta pelkästään yksittäisten toimijoiden ja organisaatioiden vuorovaikutuksen satunnaista lisääntymistä, vaan kokonaisvaltaista TNO-toimijoiden suunniteltua ja mallinnettua verkostoitumista. Tähän liittyvää eteenpäinmenoa ja haasteita kuvaa eräs haastateltava seuraavasti. Alueellisen verkostoitumisen erittäin suuret haasteet ovat tulleet näkyviksi. TE-hallinto, oppilaitokset, järjestöt ja muut eivät ole toimineet ideaalisti yhdessä. Nyt tähän on vähintään herätty ja yhteistyö onkin parantunut. Iso taloudellinen hyöty tulossa, kunhan yhteistyö saadaan pelaamaan. Vieläkin konkreettisemmin yhteistyön lisääntymisen merkitys näkyy siinä, että alueilla ei lähdetty rakentamaan oppilaitoksittain omia ohjauspalveluita, vaan niitä työstettiin yhdessä ja yhteisin tavoittein. Oppilaitosten verkostot tekevätkin nyt niitä asioita, joita ennen olisi tehty oppilaitosten sisällä. Ohjauksessa pystytään nyt huomioimaan paremmin koko alueen koulutustarjonta, ja tarjoamaan ohjausasiakkaalle entistä osuvampia koulutusvaihtoehtoja. Myös valtakunnantason benchmarking on ohjelman myötä tuonut lisää välineitä projektien ja organisaatioiden kehittämistoimintaan. Myös valtakunnallisuus koettiin ohjelman tärkeänä voimavarana, ja sen merkitystä korostivat erityisesti alueiden projektipäälliköt. Kun omalla projektilla on valtakunnallinen tuki, asiaa on helpompi viedä eteenpäin omalla alueella. Toisaalta kansallisella koordinaatiolla pystytään paremmin takaamaan se, että aikuisohjauksen kehittäminen on koko Suomessa samansuuntaista, eikä kehittämistyö pirstaloidu alueittain. Tosin osaltaan tätä tukea ja valtakunnallista näkyvyyttä kaivattiin edelleen lisää. Osa haastateltavista koki, että kehittämisohjelma kaipaisi ohjelmajohtajaa tai vastaavaa, joka olisi ollut voimakkaammin näkyvissä julkisuudessa ja sitä kautta saanut vietyä TNO-sanomaa eteenpäin. Kun haastatelluilta kysyttiin sitä, olisivatko ohjelmatason ja projektien tulokset saavutettu ilman kehittämisohjelmaa, lähes kaikki olivat sitä mieltä, ettei saavutuksia olisi syntynyt ilman ohjelmaa. Kehittämistyötä olisi toteutettu toki muutenkin, mutta sen suunta olisi ollut epämääräisempi ja tulosten saavuttaminen selkeästi hitaampaa. Kehittämisohjelmarakenne on tuonut kehittämiseen jäntevyyttä ja koheesiota. 12

Kun kehittämiseen on varattu erikseen rahaa, kehittäminen ei ole vain yksittäisten toimijoiden aktiivisuuden varassa, vaan se on suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa. Alan toimijoilla on TNOpalvelujen kehittämishalua, mutta aikaa ja muita resursseja ei niinkään. On myös tärkeää huomata, että projektirahoitus mahdollistaa paremmin uusien ideoiden testaamisen ja antaa virkatyötä paremmin luvan kokeilla ja myös epäonnistua. Kaikkien pilottien ja kehittämisajatusten ei tarvitse jäädä pysyväksi, jos todetaan, että ne eivät käytännössä toimi. Haastateltavien mukaan kehittämisohjelma on vastannut varsin hyvin aikuisohjauksen tämän hetken haasteisiin, kuten ohjaustoiminnan näkymättömyyteen ja riittämättömyyteen. Ohjelmassa tehty työ on kuitenkin vasta alkua ja haasteet ovatkin toiminnan vakiinnuttamisessa. Projektien päättyessä ja resurssien siltä osin loppuessa on osittain epäselvää, miten saavutetut tulokset saadaan elämään. Vaikka huoli tulosten juurtumisesta onkin relevantti, eräs haastateltavista kiteyttää näkemyksensä ja monen muunkin haastateltavan ajatukset tämän hetken tilanteesta seuraavasti: Paljon on saatu aikaan hankkeen aikana, ja vaikka pysyvyyttä ei kaikilta osin olisikaan, niin tämäkin on jo ollut ansiokasta. Kehittämisohjelmatason määrällisiä tuloksia on tarkasteltu kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien tulosindikaattorien avulla. Taulukossa 2 näkyvät kaikkien projektien osalta tavoitteet ja tilanteet, jotka edustavat tilannetta 31.12.2012. Kuten jo projektien tuloksia käsitelleissä luvuissa todettiin, projekteissa on aloittanut henkilöitä huomattavasti tavoitetta enemmän. Verratessa tuloksia 30.6.2012 kerättyihin indikaattoreihin huomataan, että nyt myös koulutus ja henkilötyövuosissa tavoitteet on saavutettu ja projektien vielä jatkuessa ne tullaan myös selkeästi ylittämään. Ongelma on sen sijaan ollut edelleen suurempien yritysten rekrytoinnissa. Pienten yritysten ja muiden organisaatioiden osalta tavoitteet toimintaan mukaan saannin osalta on ylitettykin, mutta yli yhdeksän työntekijän yrityksiä ei ole saatu mukaan suunnitellusti. Kehittämisohjelmaa onkin kritisoitu matkan varrella työelämäyhteistyön niukkuudesta. Kehittämisohjelman kehittämistyössä on painottunut enemmän oppilaitossektori ja niiden ryhmien ohjaaminen, jotka tiedostavat ohjaustarpeen. TNO-osaamisen vieminen työpaikoille ja yrityksiin on jäänyt kehittämisohjelmassa vähemmälle. Tämä on talouden taantuman näkökulmasta hieman yllättävää, sillä ohjauksen tarve työelämässä kasvaa erilaisissa saneeraus- ja muutostilanteissa. Taulukko 2. Määrällisten tavoitteiden saavuttaminen koko kehittämisohjelmassa 18 Tarkasteltaessa projektipäälliköiden esiin nostamia projektikohtaisia hyötyjä ja tuloksia suhteessa kehittämisohjelman tavoitteisiin voidaan todeta kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien edistäneen 18 Taulukon tiedot kattavat käynnissä olevat ja jo päättyneet projektit. 13

tavoitealueiden mukaista kehitystä jossain määrin. Kukin kehittämisohjelmaan kuuluva projekti tavoittelee omassa projektisuunnitelmassaan asetettuja tavoitteita, joiden toteutuessa myös kehittämisohjelman tulisi saavuttaa omat tavoitteensa. Myös kehittämisohjelman strategiassa todetaan seuraavasti. Tämä strategia ohjaa valtakunnallisten ja alueellisten projektien työtä. Koska kyseessä ovat kansalliset linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet on ilmaistu joiltakin osin melko yleisellä tasolla. Valtakunnallisten ja alueellisten projektien tehtävänä on laatia omat strategiansa, jotka pohjautuvat tässä dokumentissa esitettyyn viitekehykseen ja joissa kuvataan operationaalinen toiminta ja kehittämistyö. Seuraavassa on tarkasteltu projektitason tuloksia suhteessa kuhunkin kehittämisohjelmalle asetettuun tavoitteeseen. 1) Koulutus- ja urasuunnittelua tukevien palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen. TNO-palveluiden laadun kannalta TNOammattilaisten koulutus on keskeisessä roolissa, joten koulutuspalveluita tuottaneet kehittämisohjelman projektit ovat edistäneet tämän tavoitteen saavuttamista merkittävästi. Myös TNO-palveluiden saatavuus näyttää parantuneen ainakin perustettujen ohjauspisteiden toimintakauden aikana. TNO-palveluiden vaikuttavuutta voidaan arvioida luotettavasti vasta pidemmällä aikavälillä. 2) Opetus- ja ohjaushenkilöstön ohjauksellisen osaamisen vahvistaminen. Kuten tavoitteen yksi kohdalla todettiin, tähän mennessä kerätyn arviointiaineiston perusteella vaikuttaa siltä, että kehittämisohjelma on onnistunut vahvistamaan TNO-ammattilaisten osaamista. Kuten taulukosta 2 käy ilmi tavoitellut koulutuspäivät ovat toteutuneet kehittämisohjelmassa yli tavoitteiden. Tosin tämä indikaattori ei kerro koulutuksen laadusta. Osaamisen vahvistamisen tarkastelussa tulisi lisäksi tarkastella koulutukseen osallistuneiden kokemaa hyötyä. 3) Työ- ja elinkeinohallinnon neuvonta-ja ohjaustoiminnan vahvistaminen. Kuten tämän raportin aiemmissa luvuissa ja arvioinnin aiemmissa väliraporteissa on kuvattu, TEsektorilla on tapahtunut merkittäviä rakenteellisia muutoksia viime vuosina. Kehittämisohjelmassa tuotetut TNO-asiantuntijoille suunnatut koulutuspalvelut ovat olleet myös TE-sektorin käytettävissä. Alueellisten ELO-ryhmien koordinointivastuun kautta neuvonta- ja ohjaustoiminta profiloituu uudella tavalla TE-sektorilla, mutta tavoitteen saavuttamiseen on haasteellista ottaa kantaa muutoksen tässä vaiheessa. 4) Valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyön vahvistaminen. 19 Kehittämisohjelman rakenteet ovat luoneet hyvät puitteet valtakunnallisten ja alueellisten TNOtoimijoiden yhteistyön vahvistumiselle. Tähän mennessä kerätyn arviointiaineiston valossa yhteistyö olisi kuitenkin voinut olla toteutunutta huomattavasti tiiviimpääkin. Kehittämisohjelman tavoitteiden toteumaa suhteessa strategiassa asetettuihin tavoitteisiin tullaan analysoimaan tarkemmin vuoden 2013 lopussa valmistuvassa arvioinnin loppuraportissa. 4.2 Kehittämisohjelman tulosten juurtuminen Kysyimme kehittämisohjelmatoimijoiden näkemyksiä projektien tuotosten, tulosten ja vaikutusten kestävyydestä. Monet haastateltavat nostivat esiin elinikäisen ohjauksen aseman ELY-keskuksissa tärkeimpänä edellytyksenä kehittämisohjelman tuloksien kestävyydelle. ELY-keskusten Elinikäisen ohjauksen koordinointiroolin nähtiin olevan jossain määrin myös kehittämisohjelman ansiota. OKM ja TEM ovat tehneet yhteistyötä kehittämisohjelman jatkumona ELY-keskusten ohjauksen koordinoinnin ohjeistusten tiimoilta. Ohjeistuksessa on nähty tärkeänä pitää esillä yhteyttä elinikäisen ohjauksen 19 Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007 2013. Valtakunnalliset kehittämisohjelmat. 14

strategiaan. Kehittämisohjelman tulosten pysyvyyden nähtiin olevan pidemmällä tähtäimellä sidoksissa ELY-keskusten tulosohjauksen mahdollisiin muutoksiin elinikäisen ohjauksen osalta. Joulukuun 2012 väliraportissamme toimme esiin projektitoimijoiden näkemyksiä ELY-kentän uudistuksista ja niiden vaikutuksista kehittämisohjelman tuotosten ja tulosten pysyvyyteen. Projektitoimijoiden huolenaiheena oli silloin, että muutoksen alla oleva TE-sektori vaikeuttaa alueellisten verkostojen säilymistä, sillä niiden uusi rooli ohjauksen kentällä ei ehdi vakiintua ennen ohjelmakauden päättymistä. Kevään 2013 haastatteluissa tämä huoli ei enää noussut esiin yhtä voimakkaasti. ELY-keskusten rooliin liittyvät viittaukset liittyivät tässä aineistossa myös odotuksiin ja mahdollisuuksiin, joita uudistus tuo tullessaan Opin Ovi -projektien näkökulmasta. Joillakin alueilla nähtiin, että Opin Ovi -projektit ovat tehneet pohjatyön, josta elinikäisen ohjauksen koordinaatiovastuussa olevat ELY-keskukset voivat luontevasti jatkaa projektien päättyessä. Haastateltavat toivat myös voimakkaasti esiin, että ohjauksen merkitys pysyy korkealla, koska se nähdään yhtenä välineenä poliittisesti keskeisinä pidettyjen teemojen kuten nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja työurien pidentämisen kohdalla. Erityisesti kärkihankkeena pidetty nuorisotakuu ja sen tavoitteisiin pääseminen nähtiin yhtenä aikuisohjausta ja kehittämisohjelman tuloksia kantavana voimana. Vaikka alun perin ohjelma kohdistui aikuisohjaukseen koko ajan on ollut selvää, että on kyse elinikäisestä ohjauksesta ja tällä hetkellä nuoret vaan korostuu tästä kokonaisuudesta. Nuorisotakuun myötä myös kuntien rooli ohjausverkostojen ylläpitäjinä nähtiin haastateltavien keskuudessa nousevan esiin. Merkittävä panostus nuorisotakuuseen aiheuttaa myös paikoitellen kehittämisohjelmatoimijoiden keskuudessa huolta aikuisohjauksen taka-alalle jäämisestä. (..)pelottaa sekin, että aikuisten ohjaus jää nuorisotakuun jalkoihin, nuorisotakuu jyrää aikuiset, hallitustasolta asti. Aikuiskoulutuksen puolella lähdetään nuoriin aikuisiin, huolestuttaa vähän, että mites se muu sakki. Kehittämisohjelmatoimijoiden haastatteluiden perusteella kehittämisohjelman vaikuttavuutta voitaisiin edistää jäljellä olevana toimikautena lisäämällä tiedotusta. Valtakunnallisen tiedotuksen puute nähtiin myös joulukuun 2012 väliraportissamme yhtenä merkittävimmistä kehittämisohjelman haasteista. Laajempaa näkyvyyttä pitäisi saada ja se tulee ministeriötasolta. Eräs useissa vastauksissa toistunut seikka on mittareiden laatiminen ohjaustyön vaikutuksien ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Myöskin indikaattoreiden laadinta ohjauksen laadun seurantaan nostettiin esiin haastatteluaineistossa. Tämän raportin johdannossa on kerrottu TEMin toimeksiannosta pilotoidusta Työelämätutkasta, joka mahdollisesti vastaisi myös kehittämisohjelmatoimijoiden keskuudessa esiin nousseisiin tarpeeseen. Yksi keskeisimmistä vaikuttavuuden lisäämiseen liittyvistä toiveista oli, että OKM ja TEM ottaisivat huomioon ja hyödyntäisivät riittävästi projekteissa aikaan saatuja tuloksia omassa päätöksenteossaan ja kehittämistyössään kuten myös seuraavaa rakennerahastokautta suunniteltaessa. Vaikuttavuutta voitaisiin haastateltavien mukaan parantaa siten, että valtakunnallinen ELO-ryhmä ottaisi enemmän vastuuta kehittämisohjelman sisällöllisestä koostamisesta ja synteesin teosta. Projektitoimijoiden on hankala sitä yksin tehdä. ELOn tulisi olla johtaja tässä projektissa.( ) ELOon tarvitaan enemmän kehittämisen johtajuutta. Kehittämisohjelmatoimijoiden keskuudessa nähdään tärkeänä, että vastuu ohjelman tuloksiin liittyvästä sisältökehittämisestä ylipäänsä vastuutetaan jollekin taholle. Paikallisille ELOille pitäisi selkeämmin vastuuttaa, jos kehittämisvastuu halutaan heille osoittaa valtakunnallisen ELOn sijaan. Rahoittajien ja substanssiosaajien yhteistyön tiivistäminen olisi jatkossa välttämätöntä. Haastatteluaineistosta löytyi myös toiveita alueellisten ELO-ryhmien 15

kokoonpanoista. Ryhmiin tulisi saada mukaan lisää työelämäyhteyksiä, eli samantyyppisiä toimijoita kuin valtakunnallisessa ELO-ryhmässä on edustettuna. Tampereella 7. 8.10.2013 järjestettävä kehittämisohjelman loppuseminaari nähdään yhtenä keskeisenä toimenpiteenä ohjelman vaikuttavuuden lisäämisessä. Keskeistä on, että valtakunnallinen ELO-ryhmä ja ohjaavat ministeriöt saadaan sitoutumaan tapahtumaan. Kehittämisohjelmatason vaikuttavuuden lisäämisessä nähtiin tärkeänä yleiselläkin tasolla ohjaavien ministeriöiden sitoutuminen ja riittävä tiedonkulku. Eräs projektitoimija kuvasi tilannetta seuraavasti: Hiljaa ovat olleet kehittämisohjelman isommat viskaalit, TEMissä on etenkin ollut aivan hiljaista. OKM:stä tulee enemmän tietoa. Yhtenä syynä tähän nähtiin henkilövaihtuvuus kehittämisohjelmatoimijoiden keskuudessa. Kehittämisohjelman vaikuttavuuden ja tulosten todettiin haastatteluaineistossa olevan tällä hetkellä melko hyvällä tolalla, mutta näkyvän parhaiten alueellisilla tasoilla. Tästä syystä tiedonkulun varmistaminen alueiden ja valtakunnallisen tason välillä nousee kynnyskysymykseksi ohjelman vaikuttavuudessa. Tärkeä rooli tässä on myös Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri-projekteilla (ks. alaluku 4.3. ja luku 5). Ohjelmatoimijat ovat kuitenkin melko realistisia sen suhteen miten ohjelmakauden tuloksia pystytään käytännössä hyödyntämään. Kauheesti ei pystytä varmaan vaikuttamaan velvoitteisiin, lainsäädöntöihin tms. tässä ohjelmassa. Hallitusohjelmassa on tosin aikuisohjaus nostettu esiin, mutta se on väljä dokumentti. Vaikuttavuuden kannalta pidetään tärkeänä jatkotyön edellytysten turvaamista seuraavalla rakennerahastokaudella. Seuraavaan rakennerahastokauteen liittyviä ajatuksia ja toiveita on käsitelty tarkemmin tämän raportin luvussa viisi. 4.3 Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri-projektit sekä niiden rooli kehittämisohjelmassa Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri-projektien nähtiin tuoneen lisäarvoa projekteille. Haastatteluaineiston perusteella lähes kaikki projektit olivat saaneet tukea toimintaansa jommalta kummalta tai molemmilta tahoilta. Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toimintamuodot olivat haastatelluille huomattavasti Laituri-projektin toimintaa tutumpia. Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toiminnasta erityisesti kiitosta saivat projektipäälliköiden tapaamiset sekä onnistunut ja aktiivinen tiedotus. Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toiminnan koettiin tehostuneen viimeisen puolentoista vuoden aikana. Projekti on onnistunut tuomaan toimintaansa entistä lähemmäs alueellisia projekteja. Usea haastateltu oli myös perillä Laiturin ELYkeskuskierroksesta, vaikkei ollutkaan ollut varsinaisesti projektin kanssa tekemisissä tai pystynyt hyödyntämään projektin toimintaa omassa tekemisessään. Haastatelluista projektipäälliköstä vain alle kolmannes kertoi tutustuneensa Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin sivuilla sijaitseviin juurruttamisen tueksi tarkoitettuihin materiaaleihin. Useampi mainitsi tietävänsä mistä etsiä, jos materiaaleille on tarvetta jatkossa. Moni projektitoimija oli myös hyödyntänyt Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin tarjoamia verkostovalmennuksia ja muita tukipalveluita. 16

Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri-projektin toiminnan suhteen ei juuri esitetty toivomuksia. Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toivottiin jatkavan toimintaansa entisen tapaan. Lisäksi kaivattiin välineitä mitata ohjauksen vaikuttavuutta, lisää verkostovalmennusta sekä ennakointiteemaan liittyviä toimintoja. Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin roolia viestin viejänä alueilta kansalliselle tasolle pidettiin merkittävänä. Toiveena olikin, että Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin jäsenyys valtakunnallisessa ELO-ryhmässä tulisi turvata loppuohjelmakaudeksi. Laituri-projektilta toivottiin lisää alueellista näkyvyyttä sekä sitä, että se keskittyisi perustehtäväänsä eli kansallisen toiminnan tukemiseen. Haastatteluaineistossa toivottiin myös Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri-projekteilta entistä tiiviimpää yhteistyötä ohjelmakauden lopussa. Osa haastatelluista oli jo hyötynyt näiden projektien toiminnasta, ja koki, että loppukautena projekti keskittyy omaan tekemiseensä, juurruttamiseen ja toiminnan hallittuun alasajoon. Osa haastatelluista taas koki, että juurruttamisen alkaessa tukea tullaan tarvitsemaan, mutta tuen laatua ei osattu vielä tarkemmin tässä vaiheessa määritellä. Projektien keskuudessa näyttäisi olevan myös hajontaa juurruttamisen aloittamisen ajankohdan suhteen. Osa projekteista koki, että juurruttamisen eteen on tehtävä töitä koko projektikauden ajan, kun taas toiset kokevat, että juurruttaminen tapahtuu vasta projektin loppumetreillä. Pääosa haastatteluista tehtiin kevättalvella ennen kuin Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti päätti hakea jatkorahoitusta vuoden 2014 loppuun. Haastatteluaineiston perusteella projektin jatkaminen olisi perusteltua, sillä myös osa kehittämisohjelmaan kuuluvista projekteista jatkaa toimintaa 2014 vuoden puolella. Näin Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin on mahdollista tukea projekteja loppuun saakka mm. suositun verkostovalmennuksen keinoin, sekä myötävaikuttaa kehittämisohjelman tulosten siirtämiseen seuraavalla ohjelmakaudella tapahtuvaan kehittämiseen. 5 Kohti ohjelmakauden päätöstä ja seuraavaa rakennerahastokautta Kehittämisohjelmatoimijat näkevät hyvin keskeisenä tämän ohjelmakauden tulosten siirtämisen uudelle ohjelmakaudelle. Haastatteluissa nostettiin esiin myös kokemuksia edellisestä ohjelmakauden taitteesta, jolloin tavoitteena oli tuoda Noste-ohjelman tulokset tähän kehittämisohjelmaan. Tämän ei kuitenkaan koeta onnistuneen riittävällä tasolla. Jatkumon varmistamiseksi ohjelmatoimijat ehdottivat nyt haastatteluissa mm. jaostojen tai muiden toimielinten perustamista valtakunnallisen ELO-ryhmän yhteyteen. Näiden jaostojen päätehtävänä olisi varmistaa se, että tärkeimmät opit ja annit tältä ohjelmakaudelta siirtyvät uudelle ohjelmakaudelle. Ohjelmatoimijoiden esitystä tukee se, että valtakunnallisessa ELO-ryhmässä on riittävän monipuolinen osaaminen sekä puitteet tiedon eteenpäin viemiseen, sillä heidän toimikautensa jatkuu vielä seuraavalle ohjelmakaudelle (31.1.2015 saakka). Kehittämisohjelman organisaatiorakenteessa 1.9.2011 tapahtuneet muutokset näyttäytyvät tästä näkökulmasta onnistuneina tässä vaiheessa ohjelmakautta. Vaikka muutosta on kritisoitu projektitoimijoiden keskuudessa ohjausryhmän siirtymisestä liian kauaksi kehittämisohjelman käytännön työstä, selvää kuitenkin on, että muutos mahdollisti kehittämisohjelman kytkemisen kansalliseen kehittämiseen. 17

Eräs haastateltu projektitoimija korosti sitä, että seuraavaa ohjelmakautta koskevia suunnitelmia olisi hyvä tuoda esiin mahdollisimman pian, sillä se lisäisi aluetoimijoiden motivaatiota jäljellä olevan toimintakauden aikana. Tulevien suunnitelmien mukaisesti voitaisiin käynnissä olevissa projekteissa vielä tehdä jotakin hienosäätöä painotusten ja priorisointien suhteen. Kehittämisohjelman ja poliittisesti keskeisten teemojen; nuorten syrjäytymisen ja työurien pidentämisen kautta ohjausosaaminen on noussut voimakkaasti esiin. Ohjausosaamista ja verkostoja tulee siis entisestään kehittää. Juuri ohjausosaamisen sekä ohjauksen verkkopalveluiden kehittämisen nähtiin haastateltujen henkilöiden keskuudessa keskeisinä asioina tulevalla rakennerahastokaudella. Haastatteluaineiston perusteella kehittämisohjelman eurooppalainen yhteys on jäänyt tällä ohjelmakaudella liian kapeaksi. Suomi toimii European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN) verkoston koordinaattorina 2007 2014 20, joten olisi ollut luontevaa tehdä enemmän yhteistyötä verkoston kanssa. Kehittämisohjelman alussa verkostosta otettiin lähtökohtia kehittämiseen, mutta kehittämisohjelman edetessä yhteys on jäänyt hyvin vaatimattomaksi, arvioi eräs haastateltu. Verkostolla on ollut merkitystä Euroopassa, sillä verkostossa tehtyjä linjauksia huomioidaan kansallisen tason linjauksissa. Tästä syystä kehittämisohjelmassa ja pysyvissä rakenteissa tehtävien linjauksien ja kehittämistyön olisi järkevää edetä samansuuntaisesti. Seuraavalla ohjelmakaudella eurooppalaiset linjaukset ja kehityssuunnat olisi hyvä huomioida nykyistä ohjelmakautta paremmin. Kuten joulukuun 2012 väliraportissamme toimme esiin, kehittämisohjelmarakenne on ollut merkittävä uudistus kuluvalla ESR-ohjelmakaudella. Kehittämisohjelmarakenne on tuonut ESRtoimintaan aivan uudenlaisen ulottuvuuden ja mahdollistanut hyvien käytäntöjen jakamisen tehokkaasti ohjelman sisällä. Uudelle ohjelmakaudelle siirryttäessä keskeiseksi seikaksi nousee alueellisten rahoittajaviranomaisten kouluttaminen ja ohjeistus kehittämisohjelmaan liittyvissä asioissa heti tulevan ohjelmakauden alussa. Alueellisten rahoittajaviranomaisten kautta tieto leviää myös projektirahoitusta hakeville tahoille, mikä sujuvoittaa projektien suunnittelua ja toteuttamista jatkossa, kun kehittämisohjelma rakenteena ja toimintaympäristönä hahmotetaan paremmin. Kehittämisohjelmien sisäistä organisoitumista mietittäessä on tulevalla ohjelmakaudella myös tärkeää varmistaa ohjelmien yhteys kansalliseen kehittämiseen ja pysyviin rakenteisiin. Tehokas tiedonkulku alueilta valtakunnalliselle tasolle ja toisin päin on konkreettinen keino varmistaa ohjelmamuotoisen kehittämisen yhteys pysyviin rakenteisiin myös uudella ohjelmakaudella. 20 The European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN). 18

6 Yhteenvetoa ja ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi Tausta: Tämä raportti on Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisen kehittämisohjelman arvioinnin II vaiheen neljäs väliraportti. Arviointiaineistoina on hyödynnetty projektipäälliköiden ja kehittämisohjelmatoimijoiden haastatteluja, joiden lisäksi määrällisten tavoitteiden toteumaa on tarkasteltu EURA2007- tietojärjestelmän indikaattoreiden pohjalta. Arviointihavainnot ja niiden pohjalta esitetyt johtopäätökset perustuvat kehittämisohjelman tilanteeseen kevätkaudella 2013. Tulosindikaattorit kuvaavat tilannetta 31.12.2012. Arviointitoimeksiannon aikana tuotetut väliraportit muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden ja ovat luettavissa Opin Ovi -sivustolla 21. Keskeisimpiä havaintoja ja ehdotuksia toimintojen kehittämiseksi: Valtaosa projektipäälliköistä oli tyytyväisiä rahoittajaviranomaisilta saamaansa tukeen ja yhteistyöhön. Enemmistö projektipäälliköistä arvioi saaneensa taustaorganisaatioltaan riittävästi tukea projektin toteuttamiseen. Tilanne on parantunut puolen vuoden takaiseen verrattuna, mikä selittyy osin sillä, että sitoutuminen on kasvanut projektin etenemisen ja tulosten syntymisen myötä. o Ylemmän johdon sitoutuminen koetaan usein väljemmäksi ja vaatii projektipäälliköiltä paljon työtä. o Tulevaisuudessa ministeriöt ja ohjelmatason toimijat voisivat osallistua johdon sitouttamiseen esimerkiksi medianäkyvyyttä ylläpitämällä ja kokoamalla tutkimustietoa sitouttamisen tueksi. Projekteja toteuttavat organisaatiot hyötyvät toimenpiteistä, joilla turvataan projektihallintoon liittyvän osaamisen säilyminen organisaatiossa projektien päätyttyä. Esimerkkejä menettelyistä ovat organisaation projektien yhteiset palaverit sekä projektitietopankki, josta uusi projektihenkilöstö löytäisi kaiken olennaisen tiedon projektia käynnistäessään. 21 Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi. 19