5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM vaalpvllm kaakusvaallmtakumalle o«ot«tulu hakeauka«lla. Hakemkaoen on ltettävä asakrja. Jolla valtsjayhdstys on t perustettu Ja hakeaukseen on ltyttmvä vakuutus sttf, että ne henklöt, Jodan naet ovat allekrjotuksna asakrjossa, ovat allekrjottaneet ne oaakätsest Ja ehdokkaks asetetut ovat antaneet suostumksensa ehdokkuuteen. 6 VaalUtot f 1 n: Valtajayhdstykset, Jotka haluavat «11a vaalssa yhtsstoannasaa keskenään, vovat Uttjä vaaultoks. Yhtyaasstä päättää kukn valtajayhdutya. Kutenkn vo valtsjayhdstys snä S asakrjassa. Jolla yhdatys on pemptattu, valtuuttaa valtajayhdatykaan aaaoahea yhdutykacn puolaata päättäräb aalaata. Vaalltto auodostetaan shen yhtyven valtsjayhdstysten krjallsella sopauksella, Jossa on aanttava ehdokaslstojen JärJestjrsnuaerot Ja Jonka allekrjottavat valtsjayhdstyksen puolesta ndan asaaehet. Sopauksessa on valtntattava yks allekrjottajsta oleaaan vaallton asaaehenä Ja tonen asaaehen varaaehenä. 1 Kunkn vaallton ehdokaaaäärä aaa olu enntään kaks kertaa suureap kun vaalprn saana edustajaaäärä. Ehdokaslstoja saa kussakn vaalltossa olla enlntättn sema sährm 1 VJ kun vaalltto saa asettaa ehdokkata.
Vaallton asanehen on tontettava vaallttoa koskeva sopmus keskusvaallautakunnalle saaanakasest kun shen lttyneden Taltsjayhdstysten hakeankset on JMtetty keskusvaallautakunnalle. Saaalla on keskusvaallautakunnalle tontettava valtsjayhdstysten pmmtos vaallttoon lttyasestm. P S a t O s slsatjry valtsjajrhdlstyksen panstaalsklrjaan. Hakemksen aslaolas tolslttaa kaskusvaalllautakunnalla Joko hanklokohtaseat ta sllhan klrjalllsastl valtuuttaaaansa aslaslaatä käyttäan. hl Valtsjayhdstys a saa lllttytf usaaapaan kun yhtaan vaallttoon. 7 f a l o l XMnlolkautattuJa ovat lton oaastojan Jäaanat» Jotka annan anslm- Mstä vaalpävbf ovat saksanaat JMsanMksunsa vfhlntämn 13 vkolta Ja Jolla muton JMswyys on kunnossa lton subtöjan 10 f:n 6. kohdan 2. «Mäntn adallyttlbbllb tavalla^ Jonka hn vaaltolblkunnalla kaskusvaallautakunnan pmattammllm tavalla osottaa. XMnolkeutattuJa ovat ^yos vapaajksanat Ja «aksuvapaaatut JMsanat. 8 Vaalkelponen edustajaks on Jokanen lton osaston JMsen, Joka annan ahdokasllstan ssämnjättöajan alkanlsta on ollut kuus (6) 'l ' kuukautta JMsananM Ja saksanut JMaanaaksunsa saaalta ajalta akm Ola lton palvaluksassa.
9 f Keskusvaallautakunnan tul««tladottaa, kunka aonta «dustajaa mttokoksuksasn kustakn vaallpllrlstm J sanmttmrn parus taalla on valttava Ja ontako ehdokasta kukn vaalltto saa asettaa aakm kanalla, llon Ja alana vaaln kuuluvat asakrjat on tos te t- tava. Taf tedonanto on sastattava osaatojan Jtfsentan tletom vllmutln kolm (3) kuukautta ennen enalsnälatä vaallpälvttä lton lehdeaam Ja osastolle tolaltettavassa tledonantoklrjeessm. t l Keskusvaalllautakmaan on tarkastettava slle tolsltetut ehdokaslstat Ja vaallttoja koskevat soplnukset vlaelatään kolaen (3) pävän kuluessa alltm luken, kun ehdokaslstojen Ja vaallttoja koakevlen aoplausten antaalselle aaetettu aälräpävä päätty. Ehdokaslstat on aytfa varustettava Juokaevalla JärJestyanuserolla aen oukalseat kun ne on keakuavaallautakunnalle tolatettu. Jos havataan, ettm valltsljayhdlatyksen hakeaua el ole asanaukalsastl tehty ta ette valltaljayhdlatya ole lalllaeatl paruatettu takka valltaljayhdlstyksan ehdokaslstaan on otettu* hankllt). Joka el ole vaallkelpoaan tnl hakasuksassa Ja alhan ^ lllttrrss«aalaklrjassa on auu vlrhaalllst»t tol^tataan lähelle vlltttetetl teto Joko postn vältyksellä ta suulla todlatettavalla tavalla. TällOln llnoltetaan, ette hakeausta ole hyväksytty Ja perustallaan hylkääslaen ayy. Aslsalehellä on okeus vden (5) pävän kuluessa keskusvaallautakunnan päätöksestä tedon saatuaan okasta ne kohdat, Jotka aheuttvat hakeauksen hylkääslaen. Jolle hän atä tee, on hakeaua lopullseat hylättävä. Okasua el saa tehdä anä tapaukaeaaa, että osaaton Jäaenten peruatasan valltaljayhdlatyksan aalaklrjassa el ole allekrjottajna rttävä! säärää äänokeutettuja osaaton Jäsenä ekä hakeausta ole tolaltettu keskusvaallautakunnalla sääräalkana, aäädetyssä järjestyksessä Ja aalanmkalsaatl allekrjotettuna aekä aalaalea Ja täaän varaalas evät ole äänokeutettuja lton ossstoa Jässnlä ta ahdakkaaksl on otettu henk10, Joka el ole vaalkelponen.
10 VMlUlttoJ«adMrcJ«TrbMllUjytet NltK 9. $;8sM on «anottu vrhaelllayykslbt«ehdokaslstoja koskevna asakrjossa Ja nden okaseosesta, soveltuu ne nyös vaallttoja koskekn asakrjohn. Klle sellasa vrheellsyykstf korjata ta «He vaallton «uodostaasta koskevaa hakeausta ole toatattu k«akusvaaulautakunnall««mmrajassa takka sllldatyssä JHrJsatjrkseasf, on hakenus hylättävh. Mllon vaala 1. f:n 4. tssa Mantusta syystä «1 tarvtse suorttaa, sovellattakoon varaedustajan naefasen suhteen mtä edellm on scuottu. 11?aallUttQj( Valtsjayhdstysten kasksn tehtyjen vaallttojen keaknänen JMrJ«etys laadttavaa «hdokaslstojsn yhdstelal varten ratkastaan arvalla. Kun arpoanen oo suortettu, varustaa keskusvaallautakunta hyvmkaytyt ehdokaslstat uualla Juoksevlla nuaerolla sten, «ttll arpoa«en aukaan «nslaallaeka tull«««een vaallt«- to«o kuuluvat «MSokaalatat vamatataa«au««rojmrj««tytr««««lln ena tallm aunarolla allraaa ta 2. JMrJeatykaeaalMa x. tosen vaallton ehdokaslstat nuaerodaan sanalla tavalla seuraavlla JärJestysnuaerolla Ja nn edelleen sekä erllseks Jääneet ehdokaslstat vaesllä JärJestysnuaerolla. 12 Kyvlflcajrtyatä ehdokaalatoata keakuavaallautakuanan on laadttava ehdokaslstojen yhdatelol. Tähän otetaan ehdokaalatat nn JärJeatettynä, että sa nn vaallttoon kuuluvat ehdokaalatat nuaerojärjaatykaaaaä yhdst«tälfn yht«sen otskon alla Ja erotetaan austa vaaultoata atan, että selväst lmne«, atkä ehdokaalatat kuuluvat kulunkn vaallttoon. VaaUlttoJan ulkofnolelle JävMt ehdokaalatat otataan yhdatelaään vaeanä
8 Vaalltolle erktmmn tunnuksks A, vaalltto B Jne. Keskusvaal Xautakua ta arpoo krjantunnuksat koko aaata kstttfväst atan, atu aallpdaryhau eduauvalla vaalltolle tulee M M taanua Jokalaaaaa vaalplraaä. Bhdokaalstojan yhdatalatt on vpyafltttt lähetettmv» kaklle valtajayhda^tan aaadahlla aakm tarpeellnen alurm kaklle aaaattoaaatolla. Kaakuavaallautakunnan tulee saaalla laottaa kaklla vaalxlttojaa aaaaahlle, allon Ja asatt ttäntanlaskanta auorltataan. f. ' l f! 13 t' r ehdokaalatale e ole antanut auostxnnstaan ehdokkuuteenaa Ja tmam selväf ennen abdokaalatojen panattaaata, on tällanen na henkln vaataukaaata poatattava ahdokaalatojaa jhdatalaäatä. ValtaJayhdatykaellM, Jonka lk>tuata vaallttoon yhtyaaaau a Ola unrltkaytty, oa okaua aaada ahakaalatanaa poatatuka m ahrtokaallatojan yhdatelamatä, Jaa aa vo tapahtua enom yhmtmk^ mén panatuata. 14 yaaklavaallautaknnan on toatattava Jokasella osaatolle tarpeallnaa amrm HMneatyslppuJa suljetuaaa pmällyksesstt, Johon on BerktttfvH laotus pämllykseasm oleventfmneatyslppujenluvusta. ÄXnaatyaUppuJa on oltava Jokaaaan aanattoaaatoon tarpeellnen BtfMrM. Valtakunnallatan vaalpren vaallppujen on erottava atan, ettm aekaantuaaen nahdollsuutta e ole. Xneatyalpun on oltava vakokokoa. Ja aen aampuolella on panattava otakko, Jossa aantaan, akm ttala Ja vaalpr on kyayaykaaaa sekm lamka halkaajaltaan vmhntämn 50 allaetrn auurunen yq>yra, Joka lppua kokoontaltattaessa JMM tattamttoaaks. TVaMn yapyrmn aampuolella on selvmst havattava aarkntä N:o, Johonka ämnestäjtt aerktsee valtseaanaa ehdokkaan nuneron. ÄMnestyslpussa e saa olla atmmn auuta kun edellm sämdetyt asat.
1 15 fmutomt» Vaalpakosta Ja vaaltoatuksan ajosta on ttosaston lmtattara vhatlun MtsMrfb (7) pärfsä ennen vaaleja > 1 ' M t jlesall ljmtdcsella, JtoenkrJeellM ta auulla vuoskokouksen UrHtaMllM tavalla. Kullakn pakkakunnalla järjestetään vaaltlasuuksa nn, että ahdollsnuu) aonella Jäsenellä on tlasuus käydä äänestäaässä. ) t TyöpakkaäMnestyksä on ttosastojen pyrttävä JärJestäaään erkttävmlle työpakolle. LsBks on vaalpakosta Ja vaaltoatuksen ajosta lmotettava t; keskusvaallautakunnalle vhntäln kuutta (6) pävää ennen vaalajan alkaasta. lmottcuutta Jättäanen e kutenkaan saa Johtaa vaaltuloksen hylkääaseen. Mantun ajan uapeenkuluttua on vaallttojen asaaehllä»ahdollsuus saada kaskusvaallautakunnalta teto kaksta vaalpakosta Ja vaaltoatusten ajankohdsta. Vaaltoatukaen akana on vaallautakunnan Jäsenstä oltava paflh» kalla vhntlun kaks» Josta toaen on oltava puheenjohtaja ta^ varapuheenjohtaja. Vaalpakalla on ehdokkaden aanostaanen kelletty. Reeku0Ymalllautakunta antaa cullekln Taalllltolle vaaltarkkaljan valtakrjat. Vaaltarkkmllljollla on okeus seurata vaaln tosttaasta. Jäsenellä on okeus äänestää nssä tahansa vaalprnsä vaaltlasuudessa. Äänokeuden käyttäasestä tehdään nerkntä jäsenkrjaan.
16 YMUtoladkMMD teltvttt 10 Vaalpakan vaaltonkunnan asana on ryhtyä kalkkn vaalen tonttabsta varten tarpeellsn tosn sekä valvoa, että vmlpakusa oo nmhtvlln rttävä aällrä ehdokaslstojen yhdstenä. Sen on huolehdttava ayöe stä, että valtsja vo täysn sälyttää vaalsalasuuden. 17 5 Ennen vaaltostuksen alkua on todettava käytettävänä oleven äänestyslppujen aäärä Ja ensmäsen äänestäjän läsnäollessa, että vaaluurna on tyhjä Ja sen Jälkeen vaaluurna suljetaan. 18 5 Vaaltomkunnan on tarkstettava Jokasen äänestäjän äänokeus. 19 ÄlnestllBlnan tapahtuu sltat etttf Mttnastäjä krjottaa ttänestyslpussa olevaan ynpyrään sen ehdokkaan numeron ehdokaslstojen jhdlstelsmstä, Jota hmn Känestätt. ÄMnestKJH saa äänestää van yhtä ehdokasta* Äänestäjä el saa tehdä äänestyslppuunsa suuta kun ea. Merknnän. 20 Äänestyslppu on kokoontatettuna annettava vaallautakunnalle, Joka leaaa sen osaston leaalla Ja serkltsee Jäsenen äänestäneen Tään Jälkeen äänestäjä pudottaa äänestyslpun vaaluurnaan.
11 l 21 5 KuBsmkln vaalpakassa on vaaltolntuksesta laadttava vaalpoytskrja ltoo laatsaa lomkatta käyttmen. VaalpOytMkrJan allekrjottavat puhaanjohtaja Ja shteer POytMkrJaan otetaan ltteeks luettelo kakken vaaln osaaottaneden henklttden nsst Ja henklotnmusnuaerosta. -!. 1 M 1 H l 22 Kun vaaltomtus keskeytetmttn, vaaluurna on suljettava snetllä Ja pantava varmaan talteen. Tontusta Jatkettaessa vaaltomkunnan on ennen snetn postamsta tarkstettava, ette uumaa ole avattu. POytfkrJa Ja muu vaalanesto on tallennettava samalla tavalla. 23 5 J* Kun vaaltomtus on lopetettu vmestfln vmesenf keskusvaallautakunnan mbbrkhmlnä vaalpvknl sekm akana Ja Sänestfjen sekm käytettyjen Ja kaytttemttomen ta plalle menneden KMnestyslppujen msmrä on todettu, XhetetMBn käytetyt Ja kttyttämttttömät MSnestyslput suljetussa kmäreessm yhdessm vaalpoytfkrjan Ja e m sen ltteden kanssa keskusvaallautakunnalle. Posttse tfhetetttfessm on Mhetykset krjattava. Ennen Mhettfmstä kääreet on snetötävä Ja varustettava kakken pakalla oleven vaaltomkunnan Jäsenten nmkrjotukslla. Lähettämnen tapahtuu vaaltomkunnan puheenjohtajan tomesta, mutta Jokasella vaaltomkunnan Jäsenellä on okeus olla lähetettemsä läsnä. 24 Äänestyslppu on hylättävä ammattosaston ta keskusvaallautakunnan ääntenlaskennassa: 1. Jos äänestyslpussa on merktsemällä osotettu useamp kun yks ehdokas
2. Jo8 ahdolckaan numero on nerkltty sten, että el täysn selväst llnene, mtä ehdokasta se tarkottaa 3«Joa lyneatarblppuun on krjotettuttmnaatäjänna» ertynen tuntomtkk ta a han on tahty Munlanan aaaton nerkntä 12 h 4. Jos Ulnestyslppuna on khytetty nuuta kun vaallautakunnalta saatua MMnestyslppua t 1 m <1' - 5. Jos KHneatyslppu on lemaaaton. \ 25 h ÄXneatyslpptJen saavuttua keakusvaallautakunnalle on edettävä Mäntanlaakealnen TMssf tlasuudessa vaallton asamehllä on läsnmolo-olkeus. Kun ääntenlaskealseen ryhdytään» kustakn vaalpakasta keakusvaallautakunnalle lähetetyt äänestysllppukääreet avataan. Kääreaa olevat lput lasketaan Ja saatuja lukuja verrataan vaalpakan vaaltomkunnan pt^txkrjaaaa manttuun luknm. Sen JMlkaan MMnaatyalput avataan Ja ndan Joukoata erotetaan tarkmstattaamaa mtättömäkm todetut lput«hyvlkaytyt vaallput JlrJaatatMn atan» attä ne. Jolla MnaatMJät ovat antaneet tukmmä aaaalla ahdokaalatalle, yhdatetmln yhdeka äänmäärks. Xttnryhnn äänmäärä on sen hyväksyttyjen ääneatyslppujan luku. 26 5 Vaalltoks yhdstyneden valtsjayhdstysten ehdokaslstolle annetut Ubet suodostavat yhdstetyn Mttnryhän, Jonka «MnaMärtt on shen kuuluven yksnkertasten 25 $:ssh aanttujen MMnryh- en ämnaäären svama. Yhdstetyn ämnryhnen ehdokkalle annetaan etusja tostensa edelle nden saaaentfmncnperusteella. Mantussa järjestyksessä katsotaan kakk ne ehdokkaat, Jotka yhdstetyssä HfnryhaHssf ovat saaneetttmntfja annetaan helle vertausluvut sten, että enslmäsen ehdokkaan vertausluku on saaa kun nden äänestäjen, Jotka modostavat yhdstetyn äänryhmän, tosen ehdokkaan puolet stä, kolmannen ehdokkaan kolaas oea Jne. <1 f
13 H 27 5 Kun ehdokkaat on JttrJestetty vaalprettän 26. S:n määr^sten ukaaest vertaualukujenaa suuruuden mukaan, Julstaa keskuavaallautakmta valtuks eduatajks ne ehdokkaat. Jolla on f..4 < h,1 f suuromt vertausluvut. ( 28 Kuskn varsnslsan edntaj» varaedustajaks keskusvaallautakunta aäärtff enslhäsen valltaenatta Jääneen ehdokkaan stä yhdstetystä äänryhmästä, Josta edustaja on valttu ta Jolle sellasta valtasmtcta ole, sen ehdokkaan. Jolla vaalessa valttujen Jälkeen on suurn vertausluku. Jos vertausluvut käyvät tasan, arpa ratkasee l'.. l Jt 29 $ Keskusvaallautakunnan laakentatlaauudasta tehdään puytxkrja» Joeaa on aanttava sekä edustajks vmlltut sekä hedän varaedustajat«pöytäkrjaan on ltettttvll kakk vaalen tulosta 1 kettä syntjmeet laske sat» Jotks keskusvaallautakunnan puheenjohtaja tulee snettsteelä yhdstää tosnsa. Näsä asakrjat on luovutettava lton arkatoon. 30 Keakusvaa11lautakunnan tulee lsottaa vaalen tulos kaklle aflnattoaaatolle Ja vaal11ttojeo asasehlle. Valtakrjan valtulle edustajlle antaa keskusvaallautakunta -;C
MAASUTUTYÖVXEN LTTO R.Y. Lte n:o 9 KSTYS/Työvalokxnta 28.10.1985 LTTOTOMKUNTA 19.11.1985 X Kduttajakokous Tup«reella 6.-8.12.1985 gsrvb M <1', LUB JA LUTTOXOHHUR JSBRB KXDQSRALXOKB PXYXBAHOB JA TORSca mfflubfffp^tjb lo 120 mk kokouspävältä ptrrxraha 5.12.1985 6.12.1985 7.12.1985 8.12.1985 9.12.1985 50 mk matkan kesto 114 mk aatkan kesto 50 mk kokouspttvä 50 mk kokouspävä 50 mk kokouspävä 50 mk matkan kesto 114 mk matkan kesto TLOYBN OBVAOB 250 ak Menetetyltä työpävltä > nltä pävltä, Jona työanson menetys todellsuudessa tapahtuu M
Lte n:o 10 PAPERHJmO Antero Mäk/LP 13.11.1985 KAASEUTUTYÖVÄEN LTTO r.y. Puheenjohtaja Esa halanen Lähetän ohesena ehdotuksen keskustelujen jatkamseks lttojemne välsen yhtestyön kehttämseks, kuten sovmroe metsäalan lttojen puheenjohtajen vmeks tavatessa. LttotomkuntanDe on kokouksessaan 12.11.1985 kästellyt ehdotuksen ja jättää sen lttonne harkttavaks sekä tovoo suhtautumstanne neuvottelujen jatkamseks lähakona. PAPERLTTO r.y. / Antero Häk MSTO '^'^orenkatu 4-6 A Helsnk 53 POSTOSOTE Postlokero 310 00531 Helsnk 53 SÄHKEOSOTE Paperltto PUHELN 90-737177 PANKT Postsrto 560990 Op Yhtestuk 554223 55009606 STS Hakanem 710010 378911
Musto 12.11.1985 1 (4). *, METSÄALAN LTTOJEN YHTESTYÖ TAUSTAA f Maaseututyöväen Lton, Puutyöväen Lton Ja Paperlton edustajat ovat tlanteen nn vaatessa kokoontuneet keskustelemaan ylesstä etupolttssta lnjaukssta. Nämä neuvottelut ovat lttyneet mm. raaka-aneen hntaan ja saatavuuteen, metsäteollsuuden suhdannetlanteeseen, metsäteollsuuden uudelleenjärjestelysuunntelmn ja vastaavn osapuola koskevn hankkesn. Neuvottelut on yleensä käyty puheenjohtajatasolla. n ) Vuonna 1983 metsäalan lttojen perustjma työryhmä seuras tvst puuraaka-anetlanteen kehtystä. Työryhmän koordnomana ltot tekvät yhtesä alotteta samon ltot tekvät yhtesen selvtyksen puuraaka-aneen hnnan ja saatavuuden vakutuksesta metsäalojen työllsyyteen. Yhtestyönä harjotettn myös varsn vomakasta tedotus- ja panostustomntaa raaka-dnetlanteen kohentamseks. ;' 11 Sttemmn yhtestyö on jatkunut mm. SAK:n järjestötutkmuk sen lttoraportteja laadttaessa. Ltot ovat tehneet kulu vana syksynä myös yhtesen alotteet SAK:n valtuustolle met säalojen työllsyystlanteesta.
1 t. l..n YHTESTYÖMALLESTA - «Tählnastlnen metsäalan lttojen yhtestyö on ss ollut vapaamuotosta ja ana tarvttaessa käynnstettyä. Ajottan ; t f.f ) ' on er ltossa ja julksuudessa keskusteltu yhtestyön tvstämsestä ja laajemmsta yhtestyömallesta metsäalan lttoja kosken. Vme syyskuussa Paperltto käynnst metsäalan lttopuheenjohtajen välset keskustelut yhtes- TM työtä koskeven näkemysten kartottamseks ja knteämmän pohjan löytämseks jatkossa tehtävälle yhtestyölle. Näden keskustelujen perusteella halukkuutta yhtestyön knteyttämseen näyttäs olevan kakssa ltossa. Perus- H h f teta yhtestyölle antaa puuraaka-anekysymyksen tärkeys 1 kaklle ltolle, suurelta osn yhteset työnantajat sekä "ä-, 1 kakken kolmen lton jäsenmäärän kehtys, mkä ptkällä akavälllä johtaa yksttästen metsäalan lttojen panoar- r ( von penenemseen mm. SAK:n ssällä. Yhtestyötarpeesta ja -halusta huolmatta metsäalan lttojen välllä on myös huomattava eroja. Maaseututyöväen Lton jäsenstä suur osa tom metsäalan ulkopuolella. Er alojen yrtykset eroavat tosstaan mm. työpakkojen koon 11 [ r ja tuotannon pääomavaltasuuden suhteen. Tuotantoalojen erot hejastuvat myös lttojen järjestörakenteeseen. Esmerkks vuorotyöhön lttyvät ongelmat panottuvat selväst muta vomakkaammn Paperlton jäsenstölle. Er lttojen tekemät työehtosopmukset pokkeavat rakenteeltaan ja ssällöltäär. huomattavast tosstaan. Selväst työvomavaltasemman alan käytännön asat ovat usen oleellsest erlasa ptkälle automatsodun prosessteollsuuden ongel- mn verrattuna. t' Vt] 11 'l
% # Tässä tlanteessa metsäalan lttojen yhdstymskeskustelu on vähntäänkn ennenakasta. Sen sjaan votasn harkta nykystä knteämpää, organsotua yhtestyötä perntesllä yhtestyöaluella kentes uusakn yhtestyöalueta mukaan ottaen. Sopmustomnta on tarpeettomen ermelsyyksen välttämseks syytä rajata tämän yhtestyön ulkopuolelle. Sopmuspolttsta yhtestyötä vodaan jatkaa entseen tapaan SAK:n halltuksessa. -- > MAHDOLLSET YHTESTYÖALUEET Mahdollsa yhtestyöalueta vosvat olla seuraavat: puuraaka-aneen saatavuuteen ja hntaan lttyvä etupoltkka teollsuuden tomntaedellytyksn lttyvät etupolttset kysymykset yleensä suhdannepoltkka mukaan luken metsäalojen työllsyyden hotoon lttyvät etukysymykmetsätaloutta, metsäteollsuutta sekä metsäalan työntekjöden asemaa koskeva tutkmus- ja selvtystyö tedottamnen metsäalan lttojen yhtesstä näkemyksstä ja yhtesen aneston hanknta metsäalan lttojen lehdlle tomstoteknkan kehttämnen ja hanknta MAHDOLLNEN YHTESTYÖORGANSAATO Yhtestyön knteyttämnen edellyttää yhtestyösopmusta, jola määrtellään yhtestyöorgansaato ja tomntatavat.
f l 2 1 : t,»^ Yhtestyösopmuksessa votasn lähteä esmerkks stä, että kukn ltto nmeää yhtestyöelmeen määrän edustaja, yhtestyöeln kokoontus vähntään sovtun välajon. Yhtestyöelmen puheenjohtajuus vos vuorotella, lsäks tarvttasn shteer. Yhtestyö edellyttäs ana yksmelsyyttä yhtestyöelmessä. Käytännössä asat hodettasn päätetyllä tavalla er lttojen henklökunnan tomesta. Erkseen palkattua henklökuntaa yhttstyön knteyttämnen e vaad. (v l h?! < t 5
ttk
4 «f / a j j û, /. u n s - p. / r J ' ' Ç r ( Í llx^a^y^ jvvx^-^a-, j l 11 h V' t j J ^ Í 'l t. H! ^yxjuà A t M Wj ï 1 l 11 ft.1. t t ' «t t.
TYÖVÄEN 1982 1985 RULLA 711 KUVANNUT MONKKO OY 1998