Reilun kaupan edistämisyhdistyksen Vuosiraportti 2007
Sisällys 3 4 5 6 7 8 9 10 12 13 14 15 16 17 18 19 Toiminnanjohtajan alkusanat Reilu kauppa Suomessa 2007 Suomessa myytävät tuotteet Reilun kaupan puuvilla menestyi Kaupparyhmät yhä innostuneempia Reilusta kaupasta Kasvua myös kaupparyhmien ulkopuolella Tuloslaskelma Kansainvälinen yhteistyö Reilun kaupan valvonta Reilun kaupan lähettiläiden terveiset Jäsenjärjestöt ja Reilun kaupan seurakunnat Reilun kaupan edistämisyhdistys ry. Toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen Tuoteryhmäpäällikkö, varatoiminnanjohtaja Pirjo Virtaintorppa Toimistopäällikkö Salme Mattila Tuotepäällikkö Anne Quarshie Kehityspäällikkö Tiina Saukko Viestintäpäällikkö Janne Sivonen Markkinointipäällikkö Kirsi Tanski Projektipäällikkö Terhi Ylikoski Projektikoordinaattori Anne Arponen Hallinto- ja koulutusassistentti Jonna Lehtinen Tuotekoordinaattori Jatta Makkula Markkinointisuunnittelija Sanni Pekkala Tiedottaja Meri Savonen Viron-toimiston projektipäällikkö Riina Kuusik Puheenjohtaja Maj-Len Remahl Varapuheenjohtaja Wilma Laukkanen Vuosiraportin toimitus: Janne Sivonen, Meri Savonen Taitto: Pilot Oy Graafinen design
Reilu kauppa vauhdilla valtavirtaan Vuosi 2007 oli Reilun kaupan suuren kasvun aikaa. Globaali kasvu oli määrässä mitaten huimat 90 prosenttia ja vähittäiskaupan arvossa 47 prosenttia. Määrien kasvaessa myös tuotteiden hinnat ovat tulleet alaspäin tuoden tuotteet kaikkien kuluttajien saataville. Viime vuoden yksi hienoista trendeistä oli se, että yhä useampi kotimainen yritys lähti valmistamaan Reilun kaupan tuotteita, esimerkiksi puuvillassa ja teessä. Vähittäis- ja erikoiskauppa vastasivat kuluttajien toiveeseen tuomalla uusia tuotteita saataville aktiivisemmin kuin koskaan. Vuoden lopussa Suomessa oli myynnissä lähes 400 tuotetta, ja uusia tuotteita tuli myyntiin lähes joka päivä. Reilun kaupan edistämisyhdistys kirkasti strategiaansa, jonka visiona on saada kaikki kauppa reiluksi ja missiona kehitysmaiden tuottajien liiketoiminnan tukeminen. Kansainvälisesti Reilun kaupan strategiatyötä tehtiin yhteistyöjärjestössämme FLO:ssa. FLO haluaa tukea nykyisiä tuottajia yhä tehokkaammin ja panostaa samalla voimakkaasti myös uusien tuotteiden ja tuottajien mukaanpääsyyn. Tavoitteena on tehdä Reilusta kaupasta todellista valtavirtaa, kymmenja satakertaistaa Reilun kaupan hyödyt ja hyötyjät. Niin Suomen kuin monen muunkin maan tilanne osoittaa, että kovat tavoitteet ovat ulottuvillamme. Esimerkiksi Sveitsissä Reilun kaupan banaanin markkinaosuus on jo yli 50 prosentissa, ja Isossa-Britanniassa maan tunnetuin sokerivalmistaja päätti hiljattain siirtää koko tuotantonsa Reilun kaupan sertifioinnin piiriin. Virossa Reilun kaupan merkki lanseerattiin Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tuella toukokuussa. Kaikki kaupparyhmät Virossa ottivat valikoimiinsa sertifioituja tuotteita, ja samalla etenivät myös suunnitelmat Reilun kaupan merkin tuomisesta Latviaan ja Liettuaan. Pohjoismainen Reilun kaupan yhteistyö tiivistyi vuonna 2007, ja tavoitteenamme on saada yhä useampi kaupallinen yhteistyökumppani näkemään Pohjoismaat ja Baltia yhtenä markkina-alueena, jonne kannattaa aktiivisesti tuoda ja markkinoida uusia tuotteita. Kansainvälisen yhteistyön merkitys on korostunut myös Suomessa: minulla oli ilo tulla valituksi ensimmäisenä suomalaisena FLO:n hallituksen jäseneksi. Loka marraskuun Reilun kaupan viikoilla saimme vieraaksemme kahvinviljelijä John Kanjagailen KCU-osuuskunnasta Tansaniasta. Kanjagailen mielestä yksi tärkeä Reilun kaupan hyöty on se, että järjestelmä antaa tuottajille mahdollisuuden yhdistää voimansa. Tuottajayhteisö mahdollistaa verkostoitumisen toisten viljelijöiden kanssa ja lisää näin jäsenten vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisessä kaupassa ja poliittisessa päätöksenteossa, hän kertoi. Keväällä lanseerattu Reilun kaupan seurakunta -kampanja sai mukaan laajan joukon kirkollisia järjestöjä ja innostuneen vastaanoton seurakunnissa ympäri maata. Arvonimiä myönnettiin vuoden aikana 35. Kampanjalle jatkona valmisteltiin Reilun kaupan kaupunki -kampanjan aloittamista vuonna 2008, ja useissa kaupungeissa vapaaehtoiset ja kunnallispoliitikot ovat jo tehneet aloitteita Reilun kaupan tuotteisiin siirtymisestä. Globaalit haasteet ovat suuria: Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvavat. Ruuan hinta on noussut monissa kehitysmaissa, ja ruokaturva on heikentynyt. Lapsityövoiman hyväksikäyttö on edelleen yleistä. Miljardi ihmistä elää alle köyhyysrajan, ja noin 2,8 miljardia ihmistä alle kahdella dollarilla päivässä. Tutkimusten mukaan kahvin pientuottajista puolet elää köyhyysrajan alapuolella, ja teetilojen työtekijöistä vieläkin useampi. Kasvavien tuotemäärien ja myyntilukujen takana on ihmisiä, jotka tuottavat hyviä tuotteita haastavissa olosuhteissa, kaukana markkinoille pääsystä ja markkinatiedosta. Jo yli 1,5 miljoonaa perhetuottajaa ja työntekijää hyötyy Reilusta kaupasta. Heidän perheensä mukaan lukien hyötyjiä on yli 7,5 miljoonaa. Tästä on hyvä jatkaa. Kiitos, että olet edistämässä reilumpaa maailmaa kanssamme. TUULIA SYVÄNEN, Toiminnanjohtaja, Reilun kaupan edistämisyhdistys
Reilu kauppa Suomessa vuonna 2007 Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita myytiin yhteensä 35 miljoonalla eurolla. Myynnin arvo kasvoi 55 prosenttia edellisvuodesta. Tuotteiden määrä kaksinkertaistui vuoden 2007 viimeisen seitsemän kuukauden aikana. Vuoden lopussa tuotteita oli lähes 400. Reilun kaupan tuotteiden kulutus suomalaista kohti oli 6,55 euroa (4,25 euroa vuonna 2006). Kehitysmaiden viljelijöille ja suurtilojen työntekijöille kanavoitui erillistä Reilun kaupan lisää noin 702 000 euroa. Lisäksi viljelijät hyötyivät Reilun kaupan takuuhinnasta, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset ja mahdollistaa viljelyn jatkamisen maailmanmarkkinahinnan ollessa alhaalla. Suomen Reilun kaupan tuotteiden myynnistä hyödyttiin eniten Latinalaisessa Amerikassa. Maassamme myydyimmät tuotteet banaani ja kahvi tulevat pääasiassa sieltä. Afrikan maiden rooli on kasvanut Suomen markkinoilla, sillä voimakkaasti kasvavat tuotteet ruusut, viini, sokeri, appelsiinit ja puuvilla tulevat Suomeen pääasiassa Afrikasta. Uusia sertifioituja tuotteita vähittäiskaupoissa: neilikat, sekakimput, mausteet, pähkinät, jäätelö ja Reilun kaupan puuvillasta valmistetut tuotteet. Reilun kaupan edistämisyhdistys oli mukana lanseeraamassa Reilun kaupan merkkiä Viroon. Onneksi olkoon! Vuoden 2007 Reilun kaupan palkinto myönnettiin Unicafe-ketjuun kuuluvalle Cafe Portaalille, joka on keskittänyt lähes koko tuotevalikoimansa Reilun kaupan vaihtoehtoihin. Kunniamaininnan saivat Reilun kaupan viinien valikoimaa laajentava Alko, Reilun kaupan seurakunnat sekä Nanson toimitusjohtaja Pertti Lahervuori, joka vauhditti Reilun kaupan puuvillan tuloa Suomeen. Reilun kaupan viikot saivat koko maan liikkeelle Reilun kaupan viikot näkyivät myymälöissä, mediassa sekä erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomea. Viikoilla lanseerattiin myös Reilun kaupan seurakunta -arvonimi. Suomalaiset tuntevat Reilun kaupan 73 % tuntee järjestelmän (57 % vuonna 2005). 51 % tunnistaa merkin (35 % vuonna 2005). 82 % pitää järjestelmää erittäin tai melko luotettavana. 69 % sanoo ostaneensa tuotteita. 52 % haluaisi ostaa tuotteita useammin. 2 tärkeintä syytä olla ostamatta: vaikea löytää kaupasta, tuotteiden saatavuus Suomessa. Tuotteita suosivissa korostuvat erityisesti mielipidevaikuttajat ja uusien trendien alullepanijat. Lähteet: Taloustutkimus 2007, Valuegraphics 2007.
Miljoonaa euroa 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Myynnin arvo (milj. e) 7,5 7,7 13,1 22,5 35 2003 2004 2005 2006 2007 Reilun kaupan tuotteiden myynti tonneissa 2003-2007 Tonnia 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2685 2786 5691 8841 11001 2003 2004 2005 2006 2007 Banaani jatkoi voittokulkuaan Banaani Suomalaisten hyvin tuntema Reilu kauppa -sertifioitu banaani on säilyttänyt suosionsa jo vuosia. Myynnin kasvu jatkui myös vuonna 2007, ja kasvua oli 9 prosenttia edellisvuodesta. Reilun kaupan banaaneja myytiin lähes 8 miljoonaa kiloa, ja markkinaosuus oli noin 12 prosenttia. Kukat Pirkka Reilun kaupan ruusut olivat ensimmäisiä Reilun kaupan kukkia, ja ne tulivat myyntiin syksyllä 2006. Keväästä 2007 asti Suomessa on myyty myös Pirkka Reilun kaupan neilikoita ja sekakimppuja: ruusut ja sekakimput tulevat Keniasta ja neilikat Kolumbiasta. Kukista tuli yksi myyntimäärältään merkittävimmistä Suomessa myytävistä Reilun kaupan tuotteista. Kahvi Yhä useammassa kahvinkeittimessä porisi Reilun kaupan kahvi, sillä kasvua oli edellisvuodesta 134 prosenttia. Yhteensä kahvia myytiin vähittäiskaupassa yli 665 000 kiloa. Pelkästään ABC-liikennemyymälöissä juotiin 26 miljoonaa kuppia Reilu kauppa -sertifioitua kahvia. Sitrushedelmät Reilun kaupan appelsiinien ja mandariinien kohdalla myynnin kasvu oli huikeinta. Siwa-ketju myi maaliskuusta eteenpäin ainoastaan Reilun kaupan appelsiineja. Sokeri Suomessa myytiin vuonna 2007 yli 257 000 kiloa Reilun kaupan sokeria. Myynnin kasvu edellisvuoteen nähden oli todella suurta, lähes 180 prosenttia. Suomeen tuodaan Reilun kaupan sokeria lähinnä Malawista ja Paraguaysta. Viini Reilun kaupan viinit tulivat myyntiin Suomessa 2005, ja Alko otti ne valikoimiin seuraavana vuonna. Vuonna 2007 kaikki Suomessa myytävät Reilun kaupan viinit tulivat Etelä-Afrikasta, ja niiden myyntivolyymi tuplaantui vuoden aikana yli 124 900 litraan. Reilun kaupan viinien suosiolle ei näy loppua; valikoima laajenee merkittävästi vuonna 2008. Tee Myös Reilun kaupan teetä juotiin reippaasti edellisvuotta enemmän. Monia uusia tuotteita tuli myyntiin, kuten rooibos-tee, valkoinen tee ja useita irtoteelaatuja. Reilun kaupan teetuotteita oli vuoden lopussa Suomen markkinoilla noin 80. Urheilupallot Vuonna 2007 Reilun kaupan urheilupallojen myynti kasvoi. Tähän vaikutti Reilun kaupan vapaaehtoisten, SASK:n ja Suomen Palloliiton yhteinen Reilu peli, samat säännöt -jalkapallokampanja. Kampanjan tavoitteena on parantaa työoloja kehitysmaiden urheiluvälineteollisuudessa, erityisesti jalkapallojen tuotannossa.
Lisenssinhaltijat Suomessa 2007 Aaro Forsman Oy Aduki Oy AgroFair Benelux B.V. Alara Wholefoods Ltd. Andesa Arcus AS Aromix Erikoiskahvi Oy Arvid Nordquist H.A.B Autobar Finland Oy Barry Callebaut Sweden Ben & Jerry s Bestseller A/S Capespan Continent N.V. Oy Chris-Wine Finland Ab Community Foods Ltd Contest Oy / Robert s Coffee Danisco Sugar A/S East 25 Oy Eosta B.V. Ethic Design Oy Oy FairMary Ab Fair Trade Original Finlayson Oy Fondberg Group AB Helsingin Kukkatoimitus Oy Hiski & Co. Cuisine Service Oy Hunajainen SAM Oy - Finnish Honey
Packers Ltd Inner Ground Design Kaffehuset i Karlstad / Löfbergs Lila Kaiku Ethical Oy Lalupate Oy Oy Makro Bios Ab Oy Marli Ab Meira Oy Mokkamestarit Oy Mongozo B.V. Nanso Group Oy Pralibel NV Ruokakesko Oy Satotukku Oy Scanman Oy Servaali Oy Sidoste Oy Simon Levelt B.V. Suomen Elintarviketuonti Oy Nordqvist Tampereen kehitysmaakauppayhdistys r.y. Urtekram A/S V&S Finland Oy Vinetum Oy Vita Verde
Puuvillaa Malista Viljapankin perustaminen on vain yksi Reilun kaupan hyödyistä malilaiselle tuottajayhteisölle. Malissa Kitan kaupungin ympäristössä sijaitseva Dougourakoronin osuuskunta sertifioitiin vuonna 2004 Reilun kaupan tuottajaksi. Tämän jälkeen osuuskuntaan kuuluvien puuvillanviljelijöiden elämä on parantunut monin tavoin. Viljelijät ovat saaneet tuotteestaan Reilun kaupan kriteerien mukaisesti oikeudenmukaisen korvauksen. Siten heidän on ollut helpompi elättää omalla työllään itsensä ja perheensä. Viljelijäyhteisölle maksettavaa erillistä Reilun kaupan lisää on käytetty koko yhteisön elinolojen parantamiseen. Ensimmäiseksi vuonna 2005 Dougourakoronin kylään rakennettiin koulu ja luokkahuoneita. Aikaisemmin opetusta oli järjestetty ulkona, ja oppitunnit oli ollut pakko perua huonolla säällä. Reilun kaupan lisällä rakennettiin myös kuivia ja turvallisia varastoja. Uudempia koko yhteisöä hyödyttäviä projekteja ja suunnitelmia ovat esimerkiksi porakaivon ja maatalouslaitteiden hankkiminen, lukutaito-ohjelmien ja ammatillisen koulutuksen lisääminen sekä terveysaseman ja lastentarhan rakentaminen. Merkittävä vientituote Puuvillan viljelyllä on suuri taloudellinen merkitys monessa kehitysmaassa. Puuvilla on esimerkiksi Malin tärkein vientituote, ja suuri osa maaseudun väestöstä on riippuvaisia sen tuotannosta. Puuvillan alhainen hinta ja hinnan raju heittely ajavat kuitenkin monia viljelijöitä ahtaalle. Reilun kaupan merkkijärjestelmä tarttuu tähän ongelmaan: ostaja maksaa Reilun kaupan puuvillan viljelijöille puuvillasta aina vähintään takuuhintaa, joka kattaa tuotantokustannukset ja takaa kohtuullisen toimeentulon. Reilun kaupan puuvillan viljely on muuttanut esimerkiksi malilaisen Aissatou Konén, neljän lapsen äidin, elämän. Aloitettuaan Reilun kaupan luomupuuvillan viljelyn Koné on voinut monipuolistaa tuotantoaan ja saanut sadolleen varmat ostajat. Hän on vihdoin voinut tehdä investointeja, harjoittaa ammattiaan taloudellisesti kannattavalla tavalla ja suunnitella perheensä tulevaisuutta. Aissatou Koné kuuluu Kolondiéban puuvillatuottajien yhdistykseen, jonka jäsenistä enemmistö on naisia. Hyödyntääksemme Reilun kaupan lisän olemme esimerkiksi päättäneet luoda viljapankin. Pankin tarkoituksena on myydä viljaa kohtuulliseen hintaan silloin, kun perheiden viljavarastot ovat tyhjentyneet. Hyödyt ovat kahtalaiset: autamme perheitä hankkimaan ruokaa vaikeina aikoina ja vahvistamme samalla yhteisön rahastopohjaa muita hankkeita varten, Koné kertoo. 8
Reilun kaupan puuvilla Suomessa Ensimmäiset Reilun kaupan puuvillasta valmistetut tuotteet tulivat Suomessa myyntiin vuonna 2006. Vuoden 2007 lopussa erilaisia tuotteita oli myynnissä jo yli viisikymmentä: t-paitoja, yöasuja, mekkoja, huppareita, pyyhkeitä, vanutuotteita, farkkuja, kasseja ja kangasta. Reilun kaupan puuvilla näkyi monen tekstiiliyrityksen uutuustuotteissa: Nanson vaatemallistot Nanson Reilun kaupan puuvillasta valmistettu vaatemallisto oli ensimmäinen teollinen Reilun kaupan puuvillasta valmistettu vaatemallisto Pohjoismaissa. Mallisto ilmestyi kauppoihin toukokuussa 2007. Reilun kaupan puuvilla tukee Nanson arvomaailmaa erittäin hyvin. Olemme aidosti ekologinen ja eettinen yritys ja haluamme olla läpinäkyviä. Kauppa ja kuluttajat ottivat hyvin vastaan Reilun kaupan puuvillasta valmistetut mallistot. Eettisistä ja ekologisista asioista puhutaan nyt paljon, mutta uskomme, että kuluttajien puheet muuttuvat enenevässä määrin myös teoiksi. Meidän tavoitteemme on maksimoida Reilun kaupan puuvillalangan käyttö. Sini Lehikoinen, liiketoimintajohtaja, Nanso Group Finlaysonin kodintekstiilit Finlayson toi maaliskuussa 2007 Suomessa ensimmäisenä tekstiilivalmistajana myyntiin Reilun kaupan puuvillasta valmistetut sisustustekstiilit: pyyhkeet ja kylpyhuoneen matot. Reilun kaupan puuvillasta valmistetut tuotteet sopivat hyvin Finlaysonin tuotevalikoimaan, koska yrityksenä kannamme vastuuta ympäristöstä, turvallisuudesta ja laadusta kaikessa toiminnassa ja tuotteissamme. Meille on tärkeää, että voimme omalta osaltamme olla mukana myös vastuullisessa Reilussa kaupassa. Vuonna 2007 markkinoille tuodut Reilun kaupan puuvillasta valmistetut froteetuotteet otettiin hyvin vastaan. Liisa Suurla, mallistopäällikkö, Finlayson Reilun kaupan kriteerit Kehitysmaiden viljelijät ja suurtilojen työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen. Suurtilojen työntekijöiden työehdot ovat oikeudenmukaiset. Ostaja maksaa viljelijöille tuotteista vähintään takuuhintaa, joka kattaa tuotantokustannukset ja takaa kohtuullisen toimeentulon. Tuotteista maksetaan myös erillistä Reilun kaupan lisää, joka käytetään yhteisön elinolojen parantamiseen, esimerkiksi koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä. Tuotteiden alkuperä tiedetään. Jack & Jonesin farkut Jack & Jones -brändin alle lanseeratut J&J ECO -farkut on valmistettu Reilun kaupan luomupuuvillasta. Vuonna 2007 myyntiin tulleeseen J&J ECO -mallistoon kuuluu myös useita Reilun kaupan puuvillasta valmistettuja t-paitoja ja huppareita. Bestsellerin yritysfilosofiaan kuuluu muiden kunnioitus, ja kestävään kehitykseen on panostettu jo useita vuosia. Tämän vuoksi Reilun kaupan puuvillan käyttö osassa Jack & Jonesin malliston tuotteita on luonnollinen osa toimintaamme. JJ ECO -mallisto on käynyt hyvin kaupaksi, ja jatkamme yhteistyötä Reilun kaupan kanssa myös tulevaisuudessa. Anu Makkonen, PR- ja markkinointivastaava, Bestseller Wholesale Finland Kaiku Ethicalin paidat ja kassit Kaiku Ethical maahantoi Reilun kaupan puuvillasta valmistettuja t-paitoja ja kangaskasseja. Niissä käytetty puuvilla oli peräisin Intiasta, ja ne teetettiin kokonaisuudessaan kehitysmaissa kestävän kehityksen periaattein. Kaiku Ethical harjoittaa vain ja ainoastaan reilua kauppaa, ja olemme aina teettäneet tuotteemme valmiiksi asti kehitysmaissa. Nyt meillä oli Reilun kaupan puuvillan myötä mahdollisuus saada tuotteisiimme myös Reilun kaupan puuvillamerkki. Merkki on niin yksiselitteisen tunnettu, että se auttaa kuluttajaa nopeasti tunnistamaan Reilun kaupan puuvillasta valmistetun tuotteen. Erja Lahdenperä, toimitusjohtaja, Kaiku Ethical 9
Kesko pyrkii Reilun kaupan markkinajohtajaksi Asiakkaat odottavat yrityksiltä entistä vastuullisempaa toimintaa. Keskossa vastuullisuus ei ole yksittäisiä temppuja, vaan pitkäjänteistä ja systemaattista käytännön työtä. Tämä työ sai jälleen vuonna 2007 maailmanlaajuista tunnustusta. Olimme muun muassa mukana kolmatta vuotta The Global 100 Most Sustainable Corporations -listalla. Vuonna 2008 tavoitteena on julkistaa laaja ympäristö-, taloudellisen ja sosiaalisen vastuun ohjelma. Reilu kauppa sopii siis erinomaisesti yhteistyökumppaniksemme, ja siksi olemme jo pitkään tehneet yhteistyötä Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kanssa, kertoo johtaja Ari Akseli Ruokakeskosta. Keskon ja Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tiivis yhteistyö päätettiin viedä vuonna 2007 aivan uudelle tasolle. Organisaatioiden välille solmittiin käytännönläheinen yhteistyösopimus, jonka haastavaksi tavoitteeksi asetettiin se, että K-ruokakaupat saavuttavat Reilun kaupan markkinajohtajuuden Suomessa. Käytännön toimenpiteenä laajensimme Reilun kaupan valikoimamme ylivoimaisesti Suomen laajimmaksi. Ruokakeskon valikoimissa oli vuoden 2007 lopussa 65 Reilun kaupan tuotetta, joista kahdeksan oli Pirkka-tuotteita. Kuluvana vuonna laajennamme entisestään Reilun kaupan tarjontaamme ja hyvän menestyksen siivittämänä tuomme markkinoille uusia Pirkka Reilun kaupan tuotteita. Olemme lisäksi ottaneet Reilun kaupan tuotteita aikaisempaakin enemmän sekä K-ruokakauppojen yhteiseen että ketju- ja kauppakohtaiseen markkinointiin, Akseli kertoo. Eettiset valintaperiaatteet painavat tutkitusti entistä enemmän yhä useamman asiakkaan päätöksenteossa. K-ruokakaupat ja Ruokakesko haluavat tarjota asiakkailleen parhaat valikoimat ja aidon valinnan mahdollisuuden ostospäätöksissä. Me kaikki tiedämme, ettei maailma ole täydellinen paikka, mutta jokainen meistä voi omilla päätöksillään vaikuttaa siihen, millainen se on huomenna, muistuttaa Ari Akseli. Reilun kaupan tuotteita ostamalla asiakkaamme voi vaikuttaa positiivisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään. Kesko ja Reilun kaupan edistämisyhdistys asettivat yhteisesti Reilu kauppa -sertifioiduille tuotteille myynninkehitystavoitteet. Myynninkehitystulokset ylittivät moninkertaisesti markkinakehityksen ja kertoivat siitä, että tehdyt toimenpiteet ovat myös asiakkaasta oikeaan osuneita. Kun me taas kuuntelemme toiminnassamme ja päätöksissämme parhaamme mukaan asiakkaan ääntä, niin Reilun kaupan tulevaisuus ja kehittyminen K-ruokakaupoissa näyttää myös jatkossa hyvältä, tiivistää Ari Akseli. 10
Reilun kaupan tuotteet kilpailuetu S-ryhmän kahviloille ja ravintoloille Vuosi 2007 oli Reilu kauppa -sertifioidun kahvin ja viinin läpimurtovuosi Suomessa. Kahvin käyttö kasvoi 134 prosenttia ja viinin 103 prosenttia. Merkittävä osa tästä kasvusta tuli kotitalouksien ulkopuolelta. Erityisesti S-ryhmän hotellit, kahvilat ja ravintolat olivat edelläkävijöitä Reilun kaupan kahvin ja viinin tarjoajina. Kylpylähotelliketju Holiday Club Spa Hotels tarjoaa asiakkailleen Meiran Reilua kahvia ja Thandi-viinejä. Haluamme osana S-ryhmää olla tukemassa perheviljelmien elinoloja, ehkäisemässä lapsityövoiman hyväksikäyttöä sekä tukemassa kestävää kehitystä, kertoo hotelliryhmän johtaja Harri Havia. Asiakkaiden keskuudessa Reilun kaupan tuotteet ovat olleet pidettyjä, ja Reilun kaupan tuotteiden valinta on vaikuttanut ainoastaan positiivisesti asiakassuhteisiimme. ABC-liikennemyymälöillä oli hyvä kahvivuosi: kahvia juotiin yhteensä yli 26 miljoonaa kuppia. Vuosi oli hyvä muutenkin, koska ABC kipusi luotetuimmaksi huoltoasemaketjuksi Reader s Digestin teettämässä tutkimuksessa. Reilu kauppa -sertifioituun kahviin siirtyminen viestii osaltaan asiakkaillemme, että panostamme luotettavuuteen ja vastuullisuuteen. Olemme saaneet asiakaspalautetta ja kiitosta paljon. Vaikuttaa siltä, että kahvipäätöksemme on tuonut lisää tyytyväisiä asiakkaita liikennemyymälöihimme, kertoo ketjumarkkinointipäällikkö Anneli Strandén ABC-ketjuohjauksesta. Myös Coffee House -kahvilaketju ja pääkaupunkiseudulla toimiva Chico s-ravintolaketju ovat siirtyneet Reilun kaupan kahviin. Rosso-ketju aloitti Reilun kaupan kahvin tarjoilun alkukesällä. Myös viiniä tarjoillaan useissa S-ryhmän ravintoloissa. Miellyttävä yhteensattuma on se, että käyttämämme viini, Thandi, on xhosan kieltä ja tarkoittaa hoitavaa rakkautta. Samalla tavoin me Holiday Club Spa -hotelleissa pyrimme edistämään asiakkaidemme hyvinvointia ja huolehtimaan heistä heidän vierailunsa aikana, myös hyvän kahvin ja viinin tarjoamisen kautta, summaa Harri Havia. Tradeka vastaa kasvavaan kysyntään Reilu kauppa -sertifioidut tuotteet ovat nykyään olennainen osa Tradekan valikoimaa. Reilun kaupan arvomaailma sopii erittäin hyvin yhteen Tradekan ketjujen edustamien asioiden ja Tradekan asiakaskunnassa vallitsevien arvojen kanssa. Asiakkaamme haluavat, että meillä on tarjolla vastuullisuutta ja kestävää kehitystä tukevia tuotteita, ja siksi lisäämme jatkuvasti Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden osuutta valikoimista. Niiden osuuden lisääminen ei siis ole mikään itsetarkoitus, vaan hyvä kehitys perustuu niin meidän asiakaskunnassamme kuin koko Suomen markkinassakin edelleen kasvussa olevaan Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden kysyntään, toteaa johtaja Jussi Tolvanen Tradekasta. Tradekan tekemillä valikoimaratkaisuilla, kuten päätöksellä myydä ainoastaan Reilun kaupan banaaneja ja appelsiineja Siwoissa, on suuri merkitys Reilun kaupan tuotteiden kysynnän ja yleensäkin Reilun kaupan tunnettuuden kasvattamisessa. Suomalaisten asenne Reilun kaupan tuotteita kohtaan on myönteinen. Reilu kauppa -sertifioidut tuotteet on otettu asiakaskunnassamme vastaan erittäin hyvin. Monessa tuoteryhmässä ne toki jäävät volyymissa kauas isojen brändituotteiden taakse, mutta joissakin tuoteryhmissä Reilu kauppa -sertifioidut tuotteet ovat ottaneet todella merkittävän siivun tuoteryhmän myynnistä. Siwa-ketjussa tehdyt rohkeat ratkaisut myydä ainoastaan Reilu kauppa -sertifioituja banaaneja ja appelsiineja ovat niin ikään saaneet hyvän vastaanoton asiakkaidemme keskuudessa. Palaute on ollut lähes yksinomaan positiivista, Jussi Tolvanen kertoo. Siwa on ainoa kauppaketju maailmassa, jossa on tehty sataprosenttinen valikoimapäätös sekä Reilun kaupan banaanin että appelsiinin suhteen. Siwa-ketjun ja siten Tradekan näkyminen Reilun kaupan Suomesta kertovassa benchmarkissa on tietysti hieno tunnustus eräänlaisena Reilun kaupan tiennäyttäjänä Suomessa toimivalle Siwalle ja Tradekalle. Yritysimagon kohentaminen tai tunnustusten saaminen ei kuitenkaan ole olennaista. Tärkeintä on se, että asiakkaamme kokee meidän tekevän hänen tarpeidensa ja arvojensa kannalta oikeita valikoimaratkaisuja. Uskon, että vastuullisuutta ja kestävää kehitystä tukevat valinnat saavat jatkossakin kannatusta Tradekan asiakaskunnassa, Tolvanen tiivistää. 11
Kaupparyhmien johtajat uskovat Reilun kaupan kasvuun 1. Reilu kauppa jatkaa edelleen ennätysmäisen nopeaa kasvuaan. Minkälainen oli teidän edustamanne kaupparyhmän rooli Reilun kaupan läpimurrossa vuonna 2007? 2. Minkälaisena näette Reilun kaupan strategisen merkityksen liiketoiminnallenne tulevaisuudessa? Pääjohtaja Matti Halmesmäki, Kesko 1. Helmikuussa 2007 Ruokakesko ja Reilun kaupan edistämisyhdistys allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, ja siihen liittyvä yhteinen toimintasuunnitelma loi hyvän pohjan tavallista syvemmälle yhteistyölle. Sopimuksen mukaisesti markkinoille tuotiin uusia Pirkka Reilun kaupan tuotteita, uusien tuotteiden kehittämismahdollisuuksia selvitettiin ja yhteistä tiedotustyötä tehtiin Reilun kaupan ja sen tuotteiden tunnettuuden parantamiseksi. Tarjonta monipuolistui myös uusien tuoteryhmien kautta, kun Anttila ja K-citymarket ottivat Reilun kaupan puuvillasta tehdyt tuotteet valikoimiinsa. Reilun kaupan kuluttajanäkyvyyttä moninkertaistettiin erilaisilla kampanjoilla ja lanseeraustapahtumilla, ja Reilun kaupan tuotteita tuotiin mainonnassa esiin läpi vuoden. K-ruokakaupoissa järjestetyt Reilun kaupan viikot olivat myös menestys. Reilun kaupan tuotteiden myynti K-ruokakaupoissa kasvoi 300 prosenttia vuonna 2007. 2. K-ruokakauppojen laajat Reilun kaupan tuotteiden valikoimat ovat asiakkaillemme konkreettinen osoitus Keskon vastuullisesta toiminnasta, jota yhtä useampi kuluttaja tänä päivänä arvostaa. Myös henkilökunnallemme on tärkeää, että tuomme aktiivisesti kuluttajille vastuullista kuluttamista helpottavia vaihtoehtoja ja kannamme myös tällä tavoin yhteiskunnallisen vastuumme. Ruokakeskolla on tällä hetkellä Suomen laajin Reilun kaupan tuotteiden valikoima. Tavoitteena on saavuttaa tänä vuonna markkinajohtajuus niiden myynnissä. Erityisen tärkeä rooli Reilulla kaupalla on Pirkka-tuotesarjassa. Pirkka-tuotteiden laatua valvotaan tarkasti, niiden hinta on edullinen, ja kuluttajat luottavat niihin. Kynnys kokeilla uusia Pirkka-tuotteita on matala. Tästä johtuen Pirkka-sarjassa olevilla Reilun kaupan tuotteilla on hyvät mahdollisuudet päästä myös sellaisten kuluttajien käyttöön, jotka eivät niihin muuten tutustuisi. Pääjohtaja Arto Hiltunen, SOK 1. Reilun kaupan tuotteiden myynnin kasvu on ollut S-ryhmän kaupoissa huomattava vuonna 2007. Suurimmat myyntiosuudet ovat edelleenkin banaanilla ja kahvilla. Vaikka Reilun kaupan tuotteiden osuus kokonaismyynnistä vielä onkin pienehkö, merkittävä prosentuaalinen myynnin kasvu kertoo kuluttajien eettisen tiedostamisen lisääntymisestä. 2. Vastuullisuus on kasvava trendi suomalaisten arvomaailmassa. Monille vastuullisuus konkretisoituu eettisenä kuluttamisena. Kaupan tehtävänä on tarjota kuluttajille laajasti eri tuotteita, huolehtia tuotteiden laatuketjun varmentamisesta, tuotanto-olosuhteiden kehittämisestä ja tuotteiden turvallisuudesta käyttäjälle. Reilun kaupan tuotteet tarjoavat erinomaisella tavalla kaupalle ja asiakkaalle mahdollisuuden olla parantamassa kehitysmaiden elinoloja ja hyvinvointia. Toimitusjohtaja Leena Saarinen, Tradeka Oy 1. Vuoden aikana Reilun kaupan tuotteiden määrä on lisääntynyt Tradekan kaikkien ketjujen valikoimissa. Siwa-ketjun alkuvuodesta tekemä rohkea ratkaisu myydä pelkästään Reilun kaupan appelsiineja kasvatti Reilun kaupan appelsiinien myyntiä koko Tradekassa lähes 300 prosenttia edellisestä vuodesta! Myös muiden Reilun kaupan tuotteiden kohdalla kasvuprosentit ovat olleet reiluja. Reilun kaupan tuotteiden näkyvä rooli Tradekan kaikkien myymälöiden valikoimissa on ilman muuta parantanut näiden tuotteiden tunnettuutta ja lisännyt niiden kysyntää. Asiakkailta olemme saaneet runsaasti positiivista palautetta, ja se kannustaa meitä etsimään jatkossakin uusia mahdollisuuksia lisätä Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden määrää ketjujemme valikoimissa. 2. Tradekan rooli kauppiaana on vastata kuluttajien ja asiakkaiden kysyntään ja tarpeisiin. Kiinnostus Reilun kaupan tuotteita kohtaan on edelleen kasvussa niin asiakkaidemme keskuudessa kuin markkinoilla yleensäkin. Tradeka haluaa olla vastuullinen toimija, joka tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden edistää omilla tuotevalinnoillaan sosiaalista yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä. Siksi näemme, että Reilun kaupan tuotteilla on jatkossakin tärkeä rooli Tradekan liiketoiminnassa. 12
Reilun kaupan tuotteiden saatavuus paranee koko maassa Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden suosimisesta on tullut kuluttajalle aiempaa helpompaa, kun tuotteiden saatavuus on parantunut kirjaimellisesti päivä päivältä. Suurin osa tuotteista myydään kauppaketjujen myymälöissä, mutta niiden tarjonta lisääntyy myös erikoiskaupoissa. Päivittäistavarakaupassa sertifioidut tuotteet ovat levinneet ruokakaupoista myös käyttötavarakauppoihin. Reilun kaupan puuvillasta valmistettuja tuotteita on tarjolla esimerkiksi huonekalukaupoissa, tavarataloissa, design-liikkeissä ja monissa muissa erikoisliikkeissä. Myös verkossa toimivat kaupat parantavat saatavuutta ja monipuolistavat valikoimia (esimerkiksi www.kaikuethical. com, www.intifashion.fi, store.amnesty.fi, www.karmashop.fi). Maailmankaupat ovat edelleen Reilun kaupan edelläkävijöitä Suomessa: maailmankaupoissa Reilun kaupan tuotteiden kirjo on kaikkein suurin, ja maailmankauppojen valikoimista löytyvät myös laajimmat valikoimat alkuperämaissa jalostettuja ja pakattuja tuotteita. Lidl lanseerasi oman Reilun kaupan tuotesarjansa Lidl toi valikoimiinsa ensimmäiset Reilun kaupan tuotteet toukokuussa 2007. Lanseeraus ajoitettiin kevään Reilun kaupan viikoille. Tällä hetkellä Lidlin Fairglobe-tuotemerkillä on myynnissä viisi Reilu kauppa -sertifioitua tuotetta: ruokokidesokeri, pikakahvi, appelsiinimehu, Darjeeling-tee ja suklaa. 13
Toiminnan tuotot: Kulujen jakautuminen: 1 % 3 % 12 % 24 % 58 % 2 % Valtion avut (108 962) EU-hanke (219 458) Projektiavustukset (17 044) Lisenssituotot (522 831) Toimintatuotot (31 212) Vuokratuotot (7 200) 3 % 3 % 10 % 8 % 12 % 42 % 16 % 6 % Henkilöstö (327 558) Vuokrat (47 986) Tiedotus (125 636) Jäsenmaksut (26 512) Konttori ja hallinto (91 483) Matkakulut (58 900) Muut ostetut palvelut (73 516) Muut kulut (19 861) 14 14
REILUN KAUPAN EDISTÄMISYHDISTYS RY Tuloslaskelma 2007 Rahayksikkö EURO 2007 2006 TUOTOT Valtionavut EU-hanke Projektiavustukset Lisenssituotot Toimintatuotot Vuokratuotot Tuotot yhteensä KULUT Työajan palkat Sosiaalikulut Henkilöstökulut yhteensä MUUT TOIMINTAKULUT Vuokrat Vapaaehtoiset sosiaalikulut Hankinnat ja ylläpito Kehitystiedotus Tuotetiedotus Edustus Matkakulut Konttori ja hallinto Kehitystoiminta Taloushallinto Muut ostetut palvelut Jäsenmaksut Muut kulut Muut toimintakulut yhteensä Kulut yhteensä Kulujäämä VARAINHANKINTA Tuotot Varainhankinta yhteensä Tuotto/kulujäämä SIJOITUS JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Sijoitus ja rahoitustoiminta yhteensä Tuotto/kulujäämä 108 961,75 219 457,59 17 043,75 522 830,83 31 212,23 7 200,00 906 706,15-267 417,14-60 141,26-327 558,40-47 986,00-6 314,81-5 207,71-75 236,85-50 399,23-1 246,42-58 900,36-74 565,89-266,78-16 916,72-73 515,61-26 512,00-6 825,75-443 894,13-771 452,53 135 253,62 13 105,00 13 105,00 148 358,62 2 017,79-117,34 1 900,45 150 259,07 100 000,00 156 874,32 0,00 341 253,31 10 909,50 11 850,00 620 887,13-201 524,95-45 672,40-247 197,35-26 483,08-3 104,78-6 112,56-69 376,00-49 029,43-1 571,02-37 827,75-62 900,56-50,00-6 930,08-37 506,00-37 944,17-1 611,21-340 446,64-587 643,99 33 243,14 12 440,00 12 440,00 45 683,14 1 661,54-16,84 1 644,70 47 327,84 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 150 259,07 47 327,84 15
Reilun kaupan kansainvälinen toiminta Reilun kaupan kansainvälisen yhteistyöjärjestön FLO:n (Fairtrade Labelling Organizations International) päätehtävät ovat Reilun kaupan kriteerien asettaminen, tuottajien tukeminen ja kansainvälisen yhteistyön koordinointi. FLO määrittelee Reilun kaupan kriteereissä pelisäännöt tuottajille ja tuotteilla kauppaa käyville yrityksille. Kriteereihin sisältyy muun muassa tuottajille maksettavat takuuhinnat ja Reilun kaupan lisät. FLO myös tukee uusia tuottajayhteisöjä saamaan sertifioinnin. Vuonna 2007 FLO:n jäseniksi tulivat tuottajien verkostot. FLO:n hallituksessa päätöksiä tekevät Reilun kaupan kansalliset merkkiyhdistykset ja kehitysmaiden viljelijöitä edustavat Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan verkostot. FLO saa rahoituksensa kansallisten merkkijärjestöjen jäsenmaksuista sekä ulkopuolisilta rahoittajilta, muun muassa EU:lta, hallituksilta ja säätiöiltä. Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kaltaisia merkkijärjestöjä on nykyään 22 maassa. Osa merkkijärjestöistä toimii alueellisesti, ja esimerkiksi Suomen Reilun kaupan edistämisyhdistys lisensoi Reilun kaupan sertifiointimerkkiä myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Reilun kaupan edistämisyhdistys edistää Reilun kaupan tuottajien markkinoillepääsyä, tuotteiden myyntiä Suomessa sekä tiedottaa suomalaisille Reilusta kaupasta. Yhdistys tekee lisenssisopimuksia Reilun kaupan merkin käytöstä tuotteita valmistavien ja valmistuttavien yritysten kanssa sekä valvoo Reilun kaupan merkin käyttöä Suomessa ja Baltiassa. Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen rahoitus perustuu lisenssimaksuihin, ulkoministeriön tiedotustukeen sekä EU:n hankerahoitukseen. Reilu kauppa kasvaa joka puolella Itävalta Belgia Kanada Tanska Suomi Ranska Saksa Iso-Britannia Irlanti Italia Japani Luxemburg Hollanti Norja Ruotsi Sveitsi Yhdysvallat Australia ja Uusi-Seelanti Espanja TOTAL Myynnin arvo (milj. ) 2006 41,7 28,0 53,8 23,2 22,5 166,0 110,0 409,5 11,6 34,5 4,1 2,8 41,0 8,6 16,0 142,3 499,0 6,8 1,9 1,623 Myynnin arvo (milj. ) 2007 52,8 35,0 79,6 39,6 34,7 210,0 141,70 704,3 23,3 39,0 6,2 3,2 47,5 18,1 42,5 158,1 730,8 10,8 3,9 2,381 Kasvu 27 % 25 % 48 % 71 % 55 % 27 % 29 % 72 % 101 % 13 % 51 % 14 % 16 % 110 % 166 % 11 % 46 % 59 % 105 % 47 % Lukuja maailmalta Reilun kaupan tuotteita tuotetaan 58 kehitysmaassa ja myydään yli 60 maassa. Reilun kaupan tuotteiden myynti euroina asukasta kohden: 1 Sveitsi: 20,8 2 Iso-Britannia: 11,62 0 10 20 11,62 20,8 Reilun kaupan myynneistä hyötyy noin 1,5 miljoonaa perhetuottajaa ja työntekijää. Kun mukaan lasketaan heidän perheensä, Reilusta kaupasta hyötyy noin 7,5 miljoonaa kehitysmaiden ihmistä. Suomessa myytäviä Reilun kaupan tuotteita tuotetaan 44 kehitysmaassa. Vuonna 2007 Reilun kaupan tuotteiden maailmanlaajuinen myynti kasvoi vähittäiskaupan arvossa 47 prosenttia edellisvuoteen nähden. Myynnin arvo nousi lähes 2,4 miljardiin euroon. 3 Tanska: 7,26 4 Luxemburg: 6,74 5 Itävalta: 6,6 6 Suomi: 6,55 7 Irlanti: 5,59 8 Ruotsi: 4,63 9 Norja: 3,92 10 Belgia: 3,38 11 Ranska: 3,3 12 Hollanti: 2,97 7,26 6,74 6,6 6,55 5,59 4,63 3,92 3,38 3,3 2,97 16
Tehtävänä luotettavuus ja läpinäkyvyys Rob Cameron aloitti FLO:n toimitusjohtajana marraskuussa. Entinen kansainvälisen viestintätoimiston johtaja kertoo tulevaisuudennäkymistään. Kenialainen Nyagoy Nyong O on koulutukseltaan metsätieteen tohtori. Hän on työskennellyt FLO-CERTin tarkastajana Itä-Afrikassa vuodesta 2002. Reilun kaupan valvonnalle ISO-standardi Reilun kaupan kriteerien noudattamista valvoo erillinen sertifiointiyhtiö FLO-CERT. Se tarkastaa tuottajaryhmät sekä maahantuontia tai jalostamista hoitavat yritykset säännöllisesti. FLO-CERT sertifioi Reilun kaupan järjestelmään mukaan pyrkivät uudet tuottajaryhmät. Se antaa myös sanktioita, mikäli kriteerien toteutumisessa on ongelmia. FLO-CERT rahoittaa toimintansa hyvän sertifiointitavan mukaisesti sertifiointimaksuilla. Valvonnan luotettavuus sai marraskuussa merkittävän ulkopuolisen takuun, kun FLO-CERTille myönnettiin tuotteiden sertifiointia säätelevä ISO 65 -standardi. Tämä oli ensimmäinen kerta maailmassa, kun ISO 65 myönnettiin sosiaaliselle tai kehityskysymyksiin keskittyneelle sertifiointijärjestelmälle. ISO 65 -standardin saaminen edellyttää puolueetonta ja läpinäkyvää valvontaa sekä sitä, että sertifiointipäätökset ovat riippumattomia. Standardin saaminen lujittaa Reilun kaupan järjestelmää oman alansa johtavana sertifiointijärjestelmänä. Reilun kaupan valvontaa uusittiin vuoden lopussa myös Suomessa. Vuodenvaihteessa voimaan astuneessa uudistuksessa Reilun kaupan edistämisyhdistys siirsi kotimaisten yritysten valvonnan FLO-CERTille. Näin myös suomalaisten yritysten valvonta on nyt eri käsissä kuin Reilun kaupan edistämistyö. Samalla suomalaisyrityksiin tehtävien valvontavierailujen määrä kasvaa. 1 Missä näet Reilun kaupan 10 tai 50 vuoden päästä? Voimme odottaa Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden myynnin kasvavan merkittävästi tulevina vuosina ja antavan mahdollisuuksia miljoonille köyhille tuottajille. Uskon kuluttajien myös jatkavan viestien lähettämistä Reilun kaupan kautta teollisuudelle ja lopulta pakottavan perinteiset toimijat ja hallitukset miettimään uudelleen toimintamalliensa vaikutuksia. Uskon vilpittömästi, että näemme tällä hetkellä vain pienen välähdyksen Reilun kaupan potentiaalista. Olen varma, että jos vain pystymme vastaamaan kasvun tuomiin haasteisiin ja varmistamaan, että tuottajilla on tarpeeksi merkittävä rooli järjestelmässä, Reilusta kaupasta voi tulla yksi 2000-luvun tärkeimmistä köyhyyden vähentämisen välineistä. 2 Mitkä ovat omia tavoitteitasi Reilun kaupan kansainvälisen yhteistyöjärjestön FLO:n uutena toimitusjohtajana? Minusta FLO:n ja eri maiden merkkijärjestöjen on tarjottava ensisijaisesti mahdollisimman hyvää luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä kuluttajille että tuottajille. Teemme tätä toki jo nyt, sillä luomme kriteereitä yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa, tuottajat ovat mukana järjestelmämme hallinnoimisessa, ja FLO-CERT on itsenäinen sertifiointiyhtiö. FLO:n toimitusjohtajana haluan viedä prosessia eteenpäin ja huolehtia siitä, että FLO palvelee tuottajia ja sidosryhmiään parhaalla mahdollisella tavalla. 3 Mitkä ovat Reilun kaupan vahvuudet? Reilun kaupan vahvuus on se, että järjestelmä heijastaa köyhien tuottajien tarpeita. Tuottajat eivät ole pelkästään Reilun kaupan hyötyjiä, vaan he ovat merkittävimpiä päätöksentekijöitä, kun järjestelmää kehitetään. Järjestelmä on siis sekä tuottajien oma että heitä hyödyttävä, ja tämä tekee Reilusta kaupasta erityisen muihin sertifiointijärjestelmiin verrattuna. 4 Mitkä ovat Reilun kaupan suurimmat haasteet? Viimeiset seitsemän vuotta ovat olleet jännittäviä vuosia: olemme saaneet nähdä kasvua niin Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden myynneissä kuin tuottajaryhmien, kauppaa käyvien yritysten ja lisenssinhaltijoiden lukumäärässä. Suuri ja nopea kasvu tuo kuitenkin järjestelmällemme myös haasteita. Niinpä järjestelmää on kehitettävä sellaiseksi, että se pystyy hallitsemaan kasvua, lisäämään Reilun kaupan hyötyjä entisestään, syventämään kuluttajien ja tuottajien välistä yhteyttä, tehostamaan tuottajien ja lisenssinhaltijoiden toimintaa sekä vastaamaan ulkoisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, ruuan ja muiden tuotteiden hinnannousuun sekä valuuttojen heilahteluihin. 17
Kun kunnat ostavat kahvia vierailleen, jalkapalloja kouluihin tai mausteita työpaikkaruokalaan, ei ole mitään estettä sille, että Reilun kaupan tuotteet ovat mukana kilpailuissa. Pentti Arajärvi ja Kirsi Piha valittiin Reilun kaupan lähettiläiksi lokakuussa 2007 Reilun kaupan viikoilla. Samalla ensimmäiseksi lähettilääksi vuonna 2006 valittu Erkki Toivanen nimettiin pysyväksi kunnialähettilääksi. Reilu kunta Teksti: Reilun kaupan lähettiläät Pentti Arajärvi ja Kirsi Piha Reiluus tai oikeudenmukaisuus on varmasti arvo, jota kaikki voivat kannattaa. Kaupassakin käymme kaikki ennemmin tai myöhemmin. Niinpä voimme yhtä hyvin tehdä ostoksia reilusti ja oikeudenmukaisesti. Julkiset hankinnat eli valtion ja kuntien yksityisiltä tai toisiltaan ostamat tavarat ja palvelut ovat olleet viime aikoina melkoisesti esillä. Syynä on Euroopan unionin julkisia hankintoja koskeva direktiivi ja sen suomalainen toimeenpano. Eräällä tavalla direktiivin perimmäisenä tarkoituksena on tehdä reilua kauppaa. Ajatus on, että kaikille tavarantoimittajille ja palvelun tuottajille on tarjottava yhtäläiset mahdollisuudet silloin, kun yhteistä rahaa käytetään yhteisen hyvän ostamiseen. Ostaa voidaan lyijykyniä hallinnolle, asumispalveluja vanhuksille tai katukiviä rakennusvirastolle. Ongelmana on usein hankintojen ehtojen rakentaminen sellaisiksi, että haluttu laadullinen tavoite saavutetaan. Vaikkapa sosiaalitointa on vaikea kaupallistaa; mikä on lapsen sylissä pitämisen hinta? Hankinnan tulos voi määräytyä kahdella tavalla. Hankinta päätetään joko hinnaltaan halvimman tai kokonaistaloudellisesti edullisimman hyväksi. Jos kokonaistaloudellisuutta ei ole muuten määritelty, on se aina hinnaltaan halvin. Unionin asiaa koskeva direktiivi ja Suomen hankintalainsäädäntö antavat toki mahdollisuuksia monenlaisille kokonaistaloudellisuuden määrittelyille. Kokonaistaloudellisuuden määrittelyssä voidaan käyttää vaikkapa huolto- ja toimitusvarmuutta, eettisiä arvoja, tuotanto-olosuhteita tai muita vastaavia seikkoja. Tärkeää on vain, että on etukäteen määritelty, millä periaatteilla ja näkökohdilla hankintapäätös tehdään. Julkinen valta ostaa melkoisen määrän sellaisiakin tuotteita, joista on tarjolla Reilun kaupan periaatteilla tuotettuja vaihtoehtoja. Reilun kaupan järjestelmän ja sen sertifioinnin saaneita tuotteita on yli neljäsataa. Tunnetuimmat ovat kahvi ja banaanit, mutta mukana on paljon muita elintarvikkeita, Reilun kaupan puuvillasta valmistettuja vaatteita, jalkapalloja ja paljon muuta. Kun kunnat ostavat kahvia vierailleen, jalkapalloja kouluihin tai mausteita työpaikkaruokalaan, ei ole olemassa mitään estettä sille, että Reilun kaupan tuotteet ovat mukana kilpailuissa. Kunnat voivat myös määritellä ehtoja tuotteille, joita ne haluavat ostaa. Hollannissa eräs provinssi asetti eettisiä kriteereitä ostamalleen kahville ja voitti jutun paahtimoa vastaan, joka väitti julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä loukatun. Taloustutkimuksen mukaan 91 prosenttia suomalaisista ei halua, että verorahoilla ostetaan tuotteita, joiden tuotantoon liittyy lapsityövoiman hyväksikäyttöä tai työntekijöiden oikeuksien polkemista. Moni haluaa ympäristöystävällisesti tuotettua ruokaa. Näissä asioissa Reilun kaupan tuotteiden käyttäminen antaa takuuta kansalaisten toivomasta hankintapolitiikasta ja mahdollisuuksia oikeudenmukaiseen kauppaan. Hinta saattaa olla hieman korkeampi, mutta vastapainoksi kehitysmaan tuottaja saa kohtuullisen tuoton itselleen ja lisäksi erillisen lisän yhteisön yhteisiä hankkeita, kuten koulua tai terveydenhuoltoa varten. Julkisen vallan on opittava asettamaan hankintoja koskevat kriteerit siten, että kokonaisedullisuus ottaa huomioon myös eettiset näkökohdat. Silloin voidaan hankkia Reilun kaupan tuotteita, vaikka hinta ei olisi alhaisin. Se kirpaisee vähän, mutta hyvin vähän veronmaksajia. Luultavasti maksu on vain lyhyen aikavälin kustannus. Pitkällä aikavälillä on meidän kaikkien edun mukaista, että maailmanlaajuinen kehitys saadaan oikeudenmukaisemmaksi. Kunnat ja kaupungit voivat ensi vaiheessa ottaa pieniä askeleita. Ehkä kaupunginjohtajan tarjoamat kahvit ovat Reilun kaupan kahvia. Pitkällä aikavälillä voisi koko kouluruokailu, päiväkotien ruokailu, vanhustenhuollon ruokailu ja työpaikkaruokailu käyttää Reilun kaupan tuotteita kaikissa niissä tuotteissa, joista Reilun kaupan vaihtoehtoja on tarjolla. Näin meillä on oikeudenmukainen kaupunki, reilu kunta ja varmasti myös parempi mieli. Tähänkin voimme vaikuttaa ensi syksynä. Muistakaa äänestää kunnallisvaaleissa. 18
Reilun kaupan seurakunnat näyttivät esimerkkiä kunnille Reilun kaupan edistämisyhdistyksen jäsenjärjestöt Toukokuussa 2007 lanseeratusta Reilun kaupan seurakunta -arvonimestä tuli välittömästi haluttu tunnustus Suomen seurakunnissa. Ensimmäisenä Reilun kaupan edistämisyhdistyksen myöntämän arvonimen ehtivät saavuttamaan Paltamon, Pakilan, Tervon ja Taivalkosken seurakunnat, ja vuoden lopussa arvonimiä oli myönnetty jo 35. Reilun kaupan seurakunnat sitoutuvat huomioimaan Reilun kaupan tuotteet hankinnoissaan sekä tiedottamaan Reilusta kaupasta omassa toiminnassaan. Keväällä alkaneessa Reilun kaupan kaupunki -kampanjassa oli mukana moni Reilun kaupan edistämisyhdistyksen jäsenjärjestö. Uudella arvonimellä haluttiin antaa tunnustusta seurakuntien sitoutumiselle ja pitkäaikaiselle työlle Reilun kaupan edistämiseksi. Seurakunnat ovat usein aloitteentekijöitä myös silloin, kun keskustelussa ovat kuntien ja kaupunkien mahdollisuudet käyttää Reilun kaupan tuotteita. Näihin kysymyksiin keskittyy Reilun kaupan kaupunki -arvonimi, jonka saavuttamiseksi Reilun kaupan vapaaehtoisjärjestö Repu ry koordinoi vuoden aikana useassa kaupungissa paikallisia kampanjoita. Ensimmäinen Reilun kaupan kaupungin arvonimi myönnetään keväällä 2008. Finlands svenska Marthaförbund Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa Kemianliitto Kemifacket Kirkon Ulkomaanapu Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava Luonto-Liitto Maailmankauppojen liitto Marttaliitto Opiskelijoiden Lähetysliitto Ortodoksinen Lähetys Palvelualojen ammattiliitto PAM Pellervo-Seura Reilun kaupan puolesta Repu Solidaarisuus Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto Suomen Kuluttajaliitto Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen Lähetysseura Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK Sosialidemokraattiset nuoret Suomen UNICEF Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Vasemmistonuoret Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Reilun kaupan edistämisyhdistyksen visio ja missio: Visio Kaikki kauppa ja tuotanto on oikeudenmukaista. Missio Tarjota oikeudenmukaiset liiketoimintamahdollisuudet ja työolot kehitysmaiden viljelijöille ja työntekijöille. Poistaa köyhyyttä ja tukea yhteisöjä omien elinolosuhteidensa parantamisessa. 19
Kaikki lapseni käyvät koulua, ja hartain toiveeni on kouluttaa heidät mahdollisimman hyvin. En itse voinut opiskella ja olen iloinen, että voin työlläni mahdollistaa lasteni koulunkäynnin. Reilun kaupan kahvin viljelijä Valeria Ochoa Sevilla, Nicaragua Reilun kaupan edistämisyhdistys ry. Paasivuorenkatu 2A, 5. krs 00530 Helsinki puh. (09) 5658 680 fax. (09) 5658 6850 www.reilukauppa.fi sähköposti: toimisto@reilukauppa.fi 20