Johdanto 1 1. Koulutuspolitiikka 1 1.1. Keskiössä tutkintoon johtava koulutus ja opiskelijan oikeusturva 1 1.2 Yliopistodemokratia ja opiskelijaedustajat 2 1.3 Opintojen tuki ja joustavuus 4 1.4 Opetuksen laatu 5 1.5 Työllisyys 6 2. Kansainväliset asiat 7 2.1 Maksuton koulutus ja koulutuksen kaupallistuminen 7 2.2 Tampereen yliopiston kansainvälistyminen 8 2.3 Kv-tuutorointi 10 2.4 Kv-opiskelijoiden osallisuus ylioppilaskunnassa 10 3. Järjestötoiminta 11 3.1 Yhdenvertaista, avointa ja vastuullista järjestötoimintaa 11 3.2 Yhteydenpito Tamyn ja järjestöjen välillä 12 3.3 Järjestöjen rooli ylioppilaskunnan tehtävien toteuttamisen tukijana 12 3.4 Tamyn tuen kehittäminen 13 3.5 Tuutorointi 13 3.6 Järjestöpalvelujen arvioiminen ja kehittäminen 14 4. Sosiaalipolitiikka 14 4.1 Toimeentulo 14 4.2 Terveys ja hyvinvointi 15 4.3 Yhdenvertaisuus 16 Tiivistelmä 17 Hyväksytty Tamyn edustajiston kokouksessa 24.10.2012.
JOHDANTO Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) on lakisääteinen julkisyhteisö, johon kaikki Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelijat kuuluvat. Tamy toimii Tampereen yliopistoopiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestönä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä valvoo opiskelijoiden oikeuksia Tampereen yliopistossa ja laajemmin yhteiskunnassa. Tämä linjapaperi on ylioppilaskunnan keskeisimpiä toimintaa ohjaavia dokumentteja. Linjapaperissa kuvataan ne poliittiset tavoitteet, joihin Tamyn edunvalvontatyö koulutus- ja sosiaalipoliittisella sektorilla sekä kansainvälisissä asioissa ja järjestösektorilla tähtää. Linjapaperi kuvaa millaisiin poliittisiin tavoitteisiin ylioppilaskunta pyrkii. Linjapaperi toimii ohjenuorana sektoreiden edunvalvontatyössä ja toimintasuunnitelman valmistelussa. Sisäisen työkalun ohella linjapaperi myös viestii Tamyn poliittiset linjat jäsenistölle ja sidosryhmille. Linjapaperi perustuu niille arvoille ja ydintehtäville, jotka Tamyn strategia määrittelee. Tämän pääsektoreita koskevan linjapaperin lisäksi Tamylla on myös muita täydentäviä teemakohtaisia linjauksia.. Linjapaperi on voimassa 2013-2016, ja se uusitaan neljän vuoden välein. Linjapaperia voidaan myös täydentää voimassaolokauden aikana, mikäli erityistä tarvetta toimintaympäristön muutoksen vuoksi tai muuten ilmenee. 1. KOULUTUSPOLITIIKKA Tamy tukee ja kehittää opiskelijoiden koulutuspoliittista edunvalvontaa eri tasoilla. Koulutuspoliittisten toimijoiden vaikutukset näkyvät koulutuksen laadussa, määrässä, mahdollisuuksissa ja koulutuksen järjestämisen rakenteissa. Edunvalvonta vaikuttaa ennakoiden ja reagoiden yliopiston muutokseen, jotta Tampereen yliopisto tarjoaa maksuttoman, kannustavan, kasvattavan ja sivistävän koulutuksen kaikille opiskelijoille. 1.1. Keskiössä tutkintoon johtava koulutus ja opiskelijan oikeusturva Yliopiston päätehtävä on edistää vapaata tutkimusta ja tarjota siihen perustuvaa ylintä, tutkintoon johtavaa koulutusta. Tampereen yliopisto on tulevaisuudessakin monialayliopisto, jossa opiskelijoilla on oikeus opiskella vapaasti valittavia sivuaineita. Tieteenalojen moninaisuus on Tampereen yliopiston vahvuus, josta hyötyy koko yliopistoyhteisö. Tamy vaikuttaa uusien tutkinto-ohjelmien kehittämiseen ja arvioi yliopiston strategian toteutumista opiskelijan koulutuksen paranemisen ja yliopistodemokratian toteutumisen näkökulmista. Yliopiston päätehtäviä ja tieteenalojen moninaisuutta tukee yliopiston sisäinen rahoitus, joka tarjoaa oppiaineille mahdollisuuden kehittyä turvaten samalla niiden olemassaolon. Avoimen yliopiston opetuksen ja täydennyskoulutuksen integrointi tieteenalayksikköjen tutkinto-ohjelmien koulutukseen ei aiheuta tutkintoon tähtäävän koulutuksen resurssien niukentumista tai tutkinto-opiskelijoiden palveluiden heikkenemistä. Arviointikriteerit ovat samat kaikille riippumatta siitä suorittaako opiskelija opintojaan 2
maksavana asiakkaana vai tutkinto-opiskelijana. Avoin yliopisto ei ole maksullinen valintakoejärjestelmän kiertävä väylä, eikä tutkinto-opiskelijoita ohjata maksullisen koulutuksen piiriin tutkinto-opetuksen resurssien puutteessa. Elinikäinen oppiminen ja kansalaisten mahdollisuus kehittää itseään ikään katsomatta on olennainen osa yliopiston sivistyksellistä tehtävää. Tutkintoon johtavan koulutuksen ja maksullisen aikuis- ja täydennyskoulutuksen rinnalla toimivat ja maksuttomat elinikäisen oppimisen mahdollistavat käytännöt ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Yliopiston rahoitusmalli on läpinäkyvä, ja se mahdollistaa, että tieteenalayksiköt voivat ennustaa taloudellista tilaansa pitkälle tulevaisuuteen. Rahoitusmalli ottaa huomioon myös eri tieteenalojen erilaiset lähtökohdat ja eri luonteet. Rahoitusmalli kannustaa hyvään opetukseen ja palkitsee hyvästä opetuksen laadusta sekä hyvästä opiskelijapalautteesta. Yliopiston sisäiseen rahoitusmalliin lisätään vuonna 2015 kansallinen YO-pala -opiskelijapalautejärjestelmä. Korkeakoulujen yhteishakua ei rajata ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeviin ja niihin, joilla on jo aiempia korkeakouluopintoja tai jotka ovat vastaanottaneet paikan johonkin korkeakoulututkintoon aiemmin. Yhteishaku on yhdenvertainen, eikä se aseta korkeakouluun hakeutuvia eriarvoiseen asemaan riippuen hakijan aikaisemmasta koulutustaustasta. Mikäli erillisvalintamenettely toteutetaan, sen täytyy olla toimiva, houkutteleva ja yksinkertainen väylä opintoihin hakeutumiselle. Menettelyä kehitetään ennen sen voimaantuloa ja sen jälkeen, jotta se palvelisi opiskelijoita mahdollisimman hyvin. Opiskelijoiden liikkuvuus tutkinto-ohjelmien ja korkeakoulujen välillä täytyy olla helppoa. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa useampia korkeakoulututkintoja maksuttomasti. Tampereen yliopisto ei sovella opiskelijavalinnoissaan eikä peruuta opinto-oikeutta ns. SORA-lakiin (soveltumattomuuden ratkaisut) tai vastaaviin lakeihin vedoten. Terveydelliset syyt eivät ole esteenä opintoihin pääsylle, vaan yliopisto takaa kaikille opiskelijoilleen lähtökohtaisesti tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskeluun. Yliopistossa on erillinen opiskelijoiden oikeusturva-asioita käsittelevä hallintoelin. Tampereen yliopistolla on julkiset ja yhteiset kriteerit opintoaikojen rajauslain soveltamiseen. Opiskelijat ovat edustettuina kriteerien valmisteluissa. 1.2 Yliopistodemokratia ja opiskelijaedustajat Tampereen yliopisto on avoin ja demokraattinen yhteisö, jossa yliopistoyhteisön eri ryhmät otetaan mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon kaikissa heitä koskevissa asioissa. Yliopisto ja yksiköt tiedottavat meneillään olevista asioista aktiivisesti jo valmisteluvaiheessa. Kaikki oleelliset asiakirjat ovat saatavilla yliopiston intrassa ja tiedonkulku niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin on sujuvaa. Tasavertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, edellyttää avointa tiedotusta ja keskustelua osapuolten välillä valmisteilla olevista asioista, läpinäkyvää hallintoa sekä eri ryhmien kutsumista mukaan myös epävirallisiin valmisteleviin elimiin. Hallintoelinten ja työryhmien 3
välisten vastuiden sekä menettelytapojen on oltava hyvän hallintotavan mukaisia ja selkeästi kirjattuja. Yliopistolain (558/2009) 46 :ään pohjautuen ylioppilaskunta valitsee hallinnon opiskelijaedustajat (myöhemmin hallopedit), jotta yliopistodemokratiassa on kattavaa ja laadukasta opiskelijaedunvalvontaa hallinnon kaikilla tasoilla. Tamy valitsee hallopedit lähetettyjen hakemusten perusteella ja pohjaa valintansa Opiskelijaedustajien valintaohjesääntöön ja Opiskelijaedustajien valintaohjesääntöä täydentävään vuotuispäätökseen. Opiskelijat ovat olennainen osa yliopistoa ja sen hallintoa. Opiskelijat ovat mukana kaikessa toiminnassa, sen kehittämisessä ja valmistelussa. Opiskelijaedustuksen huomioiminen on lainmukainen käytäntö kaikissa virallisissa toimielimissä ja vakiintunut epävirallisissa toimielimissä. Edustus sekä virallisissa että epävirallisissa ja myös sekä väliaikaisissa että pysyvissä toimielimissä rakentuu tasakolmikannan mukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Yliopisto turvaa hyvän hallintotavan mukaisesti opiskelijoille mahdollisuuden päästä käsiksi materiaaleihin, jotka ohjaavat toimintaa ja päätöksentekoa. Ainejärjestöt osallistuvat aktiivisesti opiskelijoiden yhteisten tavoitteiden edistämiseen yhteistyössä johtokuntien hallopedien kanssa. Opiskelija-aktiivit tapaavat säännöllisesti tieteenalayksiköittäin ylioppilaskunnan kanssa, jotta tiedonvälitys on saumatonta ja vaikuttavuus merkittävää. Tamy ottaa nuoremmat tutkijat huomioon hallopedien koulutuksessa. Opiskelijaedustajat pitävät yhteyttä myös nuorempiin tutkijoihin. Yliopistokollegion rooli on lakisääteisten tehtävien hoitamisen lisäksi toimia yliopiston hallitusta vahtivana tahona, joka ottaa aktiivisesti kantaa keskusteluun yliopiston tulevaisuudesta. Tieteenalayksiköissä vallitsee yhtenäiset hallinnolliset käytännöt ja päätöksenteon tueksi kaikki johtokunnat pitävät yhteisiä ilta- ja aamukouluja sekä suunnittelevat toimintansa kaikille jaettavan vuosikellon avulla. Yliopisto järjestää jokaiselle yksikön johtajalle johtajakoulutusta. Tieteenalayksiköt keskustelevat aktiivisesti keskenään jakaakseen hyviä käytäntöjä ja kysyvät ylioppilaskunnalta sekä omilta opiskelijoiltaan palautetta ja kehitysehdotuksia oman toimintansa organisoimiseksi. Ylioppilaskunnan hallopedit saavat kautensa aikana tarkoituksenmukaisen tuen, perusteellisen koulutuksen tehtäviinsä ja motivoinnin niin ylioppilaskunnalta, aine- ja yksikköjärjestöiltä kuin yliopistolta ja tieteenalayksiköiltäkin. Yhteydenpito ja tiedonkulku jäsenistön, ainejärjestöjen, yksikköjärjestöjen ja hallopedien välillä sekä ylioppilaskunnan suuntaan on saumatonta. Ylioppilaskunta tukee hallopedejä kuukausittain lähetettävillä viesteillä, joiden tarkoituksena on auttaa hallinnon opiskelijaedustajia varautumaan seuraavan kokouksen asioihin ennen esityslistan saapumista. Kuukausittain lähetettävät kokousta ennakoivat viestit perustuvat hallopedeille rakennettuun jatkuvasti päivitettävään vuosikelloon. Edunvalvonnan kehittämiseksi myös hallopedeiltä edellytetään omaaloitteista yhteydenpitoa ylioppilaskunnan suuntaan. Kauden jälkeen opiskelijaedustajat palkitaan ansoituneesta työstä. 4
Tamy tapaa aktiiviseti myös nuorempia tutkijoita, on perillä heitä koskevista ajankohtaisista asioista ja pyytää heidän lausuntojaan nuorempiin tutkijoihin liittyvissä kysymyksissä. Tamy huomioi kaikessa vaikutustyössään yliopistolla myös nuorempien tutkijoiden näkökulman ja tarjoaa heille edunvalvonnallista tukea tarvittaessa. Tamy toimii linkkinä hallopedien ja nuorempien tutkijoiden välillä. Hallopedien viestintää kehitetään kokousraportointikäytännöillä, esi- ja jälkitapaamisilla sekä epävirallisemmilla tavoilla, kuten halloped-kahveilla, joilla kehitetään myös tieteenalayksiköiden välistä hallopedien yhteydenpitoa. Hallopedien vaihtuessa luottamustehtävässä toimineen hallopedin hiljaista tietoa kootaan ja jaetaan hallopedkauden päätyttyä uusille hallopedeille yhteisillä tapaamisilla sekä kirjallisena. Tamy antaa tukea ja neuvontaa kaikissa opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvissä ongelmatilanteissa. Koulutuspoliittinen valiokunta kokoontuu kuukausittain tapaamisiin, joissa kaikki koulutuspolitiikasta kiinnostuneet jakavat kuulumisiaan yksiköistä, saavat koulutusta ja vertaistukea. Valiokunta vaikuttaa myös aktiivisesti ylioppilaskunnan hallituksen päätöksentekoon valmistelemalla ja kommentoimalla esityksiä. Ylioppilaskunta kannustaa ainejärjestöjä yhteistyöhön yksikön muiden ainejärjestöjen kanssa parantaakseen edunvalvontaa laaja-alaisissa tutkinto-ohjelmissa sekä yksiköiden johdossa. Yhteistyön avulla kerätään paremmin yksikkökohtaista koulutuspoliittista tietoa ja vaikutetaan aktiivisesti uudistuksiin. Yhteistyö edellyttää vuoropuhelua yksikköjärjestöjen, ainejärjestöjen sekä ylioppilaskunnan välillä. 1.3 Opintojen tuki ja joustavuus Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet eivät ole este itsensä kouluttamiselle. Opintojen suorittaminen joustavasti on yliopistokoulutuksen peruslähtökohta, joka näkyy sekä suoritusmuotojen että opetusmuotojen moninaisuudessa. Opintojen joustaviin suoritusmuotoihin ja vaihtoehtoisten opiskelumuotojen käyttöönottoon kiinnitetään erityistä huomiota opetussuunnitelmia laadittaessa. Joustavat opiskelumahdollisuudet ovat ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua, joka onnistuu kaikkina vuodenaikoina, myös kesäisin. Ne takaavat opiskelijoille oikeuden valita valinnaisia opintoja yli yksikkörajojen parhaaksi näkemällään tavalla ja mahdollisuuden luoda itsensä näköisen tutkinnon sekä itseään kiinnostavan erikoistumisalan ja -osaamisen. Joustavaa opiskelua kehitetään erilaisilla vaihtoehtoisilla opiskelu- ja suoritusmuodoilla, joita yhdistää luotettava tapa osoittaa opiskelijoiden osaaminen. Verkkoa hyödynnetään opetuksessa monipuolisesti. Joustavan opiskelun muotojen kehittäminen ei saa olla kuitenkaan pois kontakti- ja lähiopetuksen resursseista, vaan niiden rooli on kontakti- ja lähiopetusta täydentävä. Eri opintojen suoritusmuotojen tulee palvella ensijaisesti opiskelijan oppimista ja osaamisen karttumista. Yliopisto tunnustaa ja tunnistaa myös aiemmin hankitun osaamisen kattavasti ja luo osaamisen hyväksiluennalle yhteiset säännöt. Opiskelija saa tukea erityisesti laadukkaasta opinto-ohjauksesta, jota kaikki opettajat ovat velvollisia antamaan. Opiskelija saa tukea oppimisvaikeuksiin ja opiskelukyvyn 5
esteisiin opintopsykologilta, jonka resurssit kasvatetaan vastaamaan tarvetta. Opiskelukyvyn parantamiseksi yliopisto lisää opiskelukykyä käsittelevien opiskelijoiden vertaisryhmien tukea. HOPS-ohjauksen ja -järjestelmän tukee opiskelijoiden mahdollisuutta valita vapaasti valinnaisia opintoja ja osoittaa mahdollisuudet luoda omanlainen tutkinto tarjoten mahdollisuuden omien valintojen tekemiseen. JOO-opinto-oikeuden saanti turvataan opiskelijoille, jotka haluavat opiskella opintoja, joita Tampereen yliopisto ei itse tarjoa. Opiskelija voi olla pois luennolta tarvittaessa, kurssien täysi pakollinen läsnäolo poistetaan ja läsnäolovelvollisuus on kohtuullinen sekä perusteltu. Kursseille taataan vaihtoehtoiset korvaavuusmuodot tilanteessa, jossa opiskelija on osoittanut olevansa kykenemätön sairauden tai muun pakottavan syyn johdosta suorittamaan kurssia kurssin ohjelman mukaisesti. Sähköinen tenttijärjestelmä kykenee ottamaan vastaan kaikkien tutkinto-ohjelmien tenttejä ja kypsyysnäytteitä. Kurssityöt voidaan palauttaa sähköisesti aina. Kaikki opintosuoritukset voidaan suorittaa anonyymisti. Yliopisto käyttää sähköisiä aineistoja. Kirjaston e-kokoelmien ostamisessa pitää huomioida aiempaa paremmin e-kirjojen käyttölisensseihin liittyvät ongelmat ja ostaa useamman käyttöoikeuden lisenssejä sähköisiin materiaaleihin. Opetus mahdollistaa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön tasavertaisesti. Sekä opiskelijat että henkilöstö noudattavat sovittuja velvollisuuksia. Kursseille saavutaan ajoissa ja opiskelijat palauttavat kursseille kuuluvat tehtävät ajoissa. Yliopisto luo järjestelmän, jolla voidaan tehokkaasti muistuttaa opiskelijaa valitsemiensa kurssien alkamisesta, jotta opiskelijat muistavat tarvittaessa poistaa itsensä kursseilta, joihin eivät alkuperäisten suunnitelmien vastaisesti pääse osallistumaan. Yliopiston tilat ovat laadukkaita ja monipuolisia kooltaan ja monikäyttöisiä. Tilojen käyttö oppimiseen on esteetöntä ja riippumatonta vuorokauden ajasta. Tilat varustellaan moderneilla työkaluilla, jotka palvelevat opiskelijan oppimista. 1.4 Opetuksen laatu Tampereen yliopiston opetus on laadukasta, innostavaa, tavoitteellista ja oppimista tukevaa. Opetuksen osaamistavoitteet asetetaan konkreettisesti, ja opetuksen menetelmät ja järjestelyt palvelevat kurssilla opetettavaa sisältöä. Opetussuunnitelmat tehdään yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Opetussuunnitelmatyö rakentuu ensisijaisesti tutkintoon johtavan maksuttoman koulutuksen näkökulmasta. Opiskelijoilla on edustus opetushenkilökunnan rekrytoinnissa. Tehtäviin hakevat antavat hakuprosessin aikana opetusnäytteen, ja opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus haastatella vakituiseen työsuhteeseen hakevia työntekijöitä ennen varsinaista päätöskokousta. Opetushenkilökunnan rekrytoinnissa pedagoginen osaaminen on yksi valintakriteereistä. Jo työsuhteessa olevalla opetushenkilökunnalla on mahdollisuus pedagogiseen lisäkoulutukseen. Yliopistossa suoritettava opetustyön tulee olla yhtä merkittävä kriteeri henkilökunnan uran kehittymiseen kuin tutkimus. Opetuksen laatu 6
huomioidaan ja palkitaan yliopiston sisäisessä rahoitusmallissa. Opettaja-opiskelija -suhdelukua parannetaan ensisijaisesti lisäämällä opetusresursseja. Opinnäytetöiden ohjaamiselle on Tampereen yliopistossa yhteiset, julkiset kriteerit, jotka päivitetään tarvittaessa. Opiskelijoiden tiedossa on, minkälaisiin opinnäytteisiin omassa oppiaineessa saa ohjausta ja että heillä on oikeus laadukkaaseen ohjaukseen. Minkään aineen opiskelija ei jää opinnäytetyönsä kanssa yksin, vaan hän saa työhönsä säännöllistä, asiantuntevaa ja paneutunutta ohjausta. Laadukkaassa ohjauksessa otetaan huomioon opinnäytetöiden erilaiset luonteet ja ohjausta räätälöidään opinnäytteiden tieteellisten luonteiden mukaisesti, kuitenkin rohkaisten uusiin tieteellisiin avauksiin. Tampereen yliopistossa on käytössä sähköinen kurssipalautejärjestelmä, jossa opiskelija antaa palautetta kurssista ja kurssin vastuuopettaja antaa palautetta opiskelijan oppimisesta. Jokaisesta Tampereen yliopistolla järjestettävästä kurssista annetaan laadullista palautetta. Palautteen antaminen, kerääminen ja huomioonottaminen ovat pakollinen osa jokaisen kurssin ohjelmaa, ja opiskelija saa kurssiarvosanan annettuaan palautteen. Kurssipalautteen pohjalta tehdyt muutokset kurssiin käydään läpi kurssin päätyttyä ainejärjestöjen koulutuspoliittisten vastaavien kanssa ja niistä tiedotetaan viimeistään seuraavan kerran saman kurssin alkaessa. Palautteen annossa kannustetaan avoimuuteen, mutta myös anonyymiin palautteenantoon tarjotaan mahdollisuus. Palaute käsitellään aina luottamuksellisesti ja se otetaan osaksi opetuksen suunnittelua. Osana laadukasta palautejärjestelmää opiskelijaa pyydetään myös arvioimaan itse itseään ja omaa oppimistaan laadullisesti. Kaikissa Tampereen yliopiston tutkinto-ohjelmissa suoritetaan vähintään kahden kuukauden tuettu työharjoittelujakso. Työharjoittelukuukausilta myönnetään opintotuen saamiseksi edellytettävä opintopistemäärä. Työharjoitteluun tarjotaan tiedollista ja taidollista tukea sekä työharjoittelupaikasta että yliopistosta opiskelijan osaamisen kartuttamiseksi ja työharjoittelun laadun varmistamiseksi. Yliopisto myöntää opiskelijalle vähintään Kelan työssäoloehdon vaatimukset täyttävän harjoittelutuen. Työnantajia kannustetaan kustantamaan harjoitteluun yksi lisäkuukausi. Mahdollisista harjoittelupaikoista pidetään kussakin oppiaineessa kirjaa ja harjoittelun sujumisesta kerätään palautetta sekä opiskelijoilta että työnantajilta. Työharjoittelusta saatu kokemus puretaan yhdessä työharjoittelusta vastaavan opettajan kanssa joko yksin tai ryhmässä. 1.5 Työllisyys Tampereella on tarjolla riittävästi ja monipuolisesti laadukkaita harjoittelupaikkoja niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla ja niistä tiedotetaan opiskelijoille tehokkaasti. Kansainvälisille opiskelijoille tarjottavia harjoittelupaikkoja on huomattavasti nykyistä enemmän. Kaupunki on houkutteleva ja oikeudenmukainen työnantaja. Kaupungin työnantajapolitiikka on esimerkillistä ja kaupunki tarjoaa reilut työehdot sekä joustavia mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseksi. 7
Akateemiset työvoimapalvelut ovat toimivia ja edistävät korkeakoulutettujen työllistymistä Tampereen alueelle valmistumisen jälkeen. Erityishuomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisille akateemisille tarjottavien palvelujen kehittämiseen. Ura- ja rekrytointipalveluissa tarjotaan sekä suomalaisille että kansainvälisille opiskelijoille monipuolisia palveluja koulutuksista yksilöneuvontaan. Yliopistolla työsuhteessa olevien nuorempien tutkijoiden työsuhteet ovat järkevän mittaisia, palkka kohtuullinen ja suurin osa työajasta on mahdollista käyttää oman tutkimuksen tekemiseen. Nuorempien tutkijoiden sopimus- ja ohjauskäytäntöjä yhtenäistetään. Työllisyyttä käsitellään monien eri tahojen yhteisellä keskustelufoorumilla, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Tampereen kaupunki vastaa foorumin koollekutsumisesta ja foorumilla ovat edustettuina niin korkeakoulut, opiskelijat, elinkeinoelämä, kaupungin elinkeino- ja työllisyystoimijat kuin kolmas sektori. 2. KANSAINVÄLISET ASIAT Kansainvälistyminen edistää kansojen ja kulttuurien välistä ymmärrystä ja kuuluu siksi olennaisesti korkeakouluissa hankittaviin tietoihin ja taitoihin. Kansainvälisyys nähdään Tamyssa ja Tampereen yliopistolla kaikkea toimintaa läpileikkaavana tekijänä, ja kaikkia opiskelijoita kohdellaan yhdenvertaisesti. 2.1 Maksuton koulutus ja koulutuksen kaupallistuminen Suomalainen korkeakoulutusjärjestelmä on maailman saavutettavimpia ja tasaarvoisimpia. Opiskelijoiden taloudellisen tuen lisäksi koulutuksen maksuttomuus on asiassa merkittävä tekijä. Tampereen yliopisto suhtautuu kriittisesti koulutuksen kaupallistumiseen ja käy asiasta aktiivista sisäistä ja julkista keskustelua. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta edistää koulutuksen pysymistä maksuttomana Tampereen yliopistossa sekä valtakunnallisesti. Opiskelijoiden keskinäinen yhdenvertaisuus sosioekonomiseen taustaan tai kansallisuuteen katsomatta nähdään toimintaa ohjaavana tavoitteena. Opiskelija ei ole yliopiston asiakas, joka vaatii rahojensa vastineeksi laatua, vaan vaikuttaa opetuksen laatuun, tieteen tekemiseen ja yliopiston päätöksentekoon tiedeyhteisön aktiivisena ja täysivaltaisena jäsenenä, kriittisenä ja riippumattomana äänenä. Maksuton koulutus on sekä Suomen että Tampereen yliopiston markkinointivaltti kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Kansainväliset opiskelijat tuovat suomalaisille korkeakouluille ja yhteiskunnalle verkostojen ja kansainvälistymisen muodossa sekä tulevina veronmaksajina arvoa, jota ei voi mitata rahassa. Tampereen yliopisto houkuttelee opiskelijoita joka puolelta maailmaa tuoden yhteen monenlaisia näkökulmia maailmaan ja tieteen tekemiseen. 8
Lukukausimaksukokeilu 2010 2014 arvioidaan kriittisesti ja sen tulokset huomioidaan, kun opintojen maksullisuudesta tehdään poliittisia päätöksiä. Sekä valtakunnallisesti että paikallisesti käydään avointa keskustelua maksullisuudesta sekä tiedotetaan laajasti ja monipuolisesti maksullisuuden vaikutuksista korkeakoulujen talouteen, opiskelijavirtoihin sekä opiskelijoiden yhdenvertaiseen asemaan. Korkeakoulujen mahdolliset stipendijärjestelmät perustuvat opintomenestyksen lisäksi tarveharkintaan parhaan saavutettavuuden mahdollistamiseksi. Taloudellisen tuen tarpeen varmistusmekanismien kehittämiseen panostetaan ja Suomen korkeat elinkustannukset huomioidaan stipendien koossa. Kehitysmaiden opiskelijoiden stipendejä ei kateta kehitysyhteistyömäärärahoista. Suomalaisten korkeakoulujen yksin tai yhteistyössä ulkomaalaisten kumppaneiden kanssa tarjoaman tilauskoulutuksen tulee jatkossakin perustua sille, että tilaajana toimii yksilön sijaan yhteisö, kuten valtio tai yritys. Tampereen yliopiston koulutusvienti perustuu periaatteelliselle keskustelulle, jossa on pohdittu koulutusviennin vaikutuksia koti- ja tilaajamaassa sekä tavoitteita. Sen järjestämiseen on olemassa selkeät pelisäännöt, joilla varmistetaan tutkintojen laatu sekä se, että niiden markkinointi vastaa sisältöä. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei mene suomalaisopiskelijoiden kouluttamisen edelle. Tampereen yliopisto ei peri hakijamaksuja ulkomaalaisilta opiskelijoilta. Opiskelijavalintaan ohjataan riittävästi resursseja ja hakuprosessi on kehitetty niin, että valintakriteerit täyttäviä, motivoituneita opiskelijoita voidaan jatkossa valita ilman, että prosessi kuormittaa tarpeettomasti henkilökuntaa. 2.2 Tampereen yliopiston kansainvälistyminen Tutkinnoissa on huomioitu opiskelijoiden mahdollisuus kansainvälistymiseen. Opiskelijavaihdoista tarjotaan riittävästi tietoa ja yksiköissä tuetaan vaihdon suorittamista esimerkiksi muualla tehtyjen opintosuoritusten hyväksilukua helpottamalla. Opiskelijoiden toiveita vaihtopaikkojen suhteen kartoitetaan säännöllisin kyselyin. Opintoihin kuuluvan työharjoittelun voi suorittaa myös ulkomailla, ja yliopisto tarjoaa siihen taloudellista tukea riippumatta siitä, onko työnantaja suomalainen vai ulkomaalainen.yliopisto tiedottaa opiskelijoita moninaisista tavoista suorittaa työharjoittelu ulkomailla. Kv-harjoittelua varten varataan määräraha, jotta yliopisto voi tarjota kvharjoittelun suorittaville taloudellista tukea siinä tapauksessa, etteivät nämä saa apurahaa muualta. Tampereen yliopistossa on selkeästi määritelty taho, jonka vastuulla kvharjoittelun järjestämisen ja suorittamisen tukeminen on, harjoittelukäytäntöjä yhtenäistetään ja harjoittelun järjestäjille laaditaan ohjeistus ja tietopankki. Myös lyhyisiin kieliharjoitteluihin ulkomailla on mahdollista saada tukea. Hyvä ja monipuolinen kielitaito on suomalaisten valtti omilla ja kansainvälisillä työmarkkinoilla. Tampereen yliopistosta valmistuvilla on hyvät kulttuurienväliset vuorovaikutustaidot. Tampereen yliopiston kielikeskus on riittävästi resursoitu, ja opiskelijat voivat halutessaan suorittaa laajalti kieliopintoja opintojensa viivästymättä. Mahdollisia 9
pieniä puutteita kieliopintotarjonnassa voidaan paikata Unipoli-yhteistyön kautta. Vieraan kielen opintoja voi suorittaa myös englanti opetuskielenä. Opiskelijat ovat tietoisia mahdollisuudestaan suorittaa opintojensa osana erityinen kansainvälistymiskokonaisuus, ja mahdollisuudesta on tehty houkutteleva. Sekä koko yliopiston että yksiköiden tasolla kehitetään kokonaisuuden suoritustapoja jatkuvasti. Tampereen yliopisto ymmärtää globaalin vastuunsa ja huomioi kestävän kehityksen periaatteet kaikessa opetuksessaan ja erityisesti tutkintoihin sisällytettävässä kestävän kehityksen kokonaisuudessa. Kansainväliset maisteriohjelmat Kansainväliset opiskelijat osallistetaan kansainvälisten tutkinto-ohjelmien kehittämiseen esimerkiksi varaamalla heille paikkoja ohjelmien johto- ja opetussuunnitelmatyöryhmistä sekä muista oleellisista toimielimistä. Toimielimissä sovitaan asiointikielestä tilanteen mukaan. Kotimaisten kielten, erityisesti suomen, hallitseminen on olennainen asia kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumisen ja työllistymisen kannalta. Tutkinto-ohjelmiin varataan riittävästi tilaa kieltenopiskeluun, ja kielikurssit ovat riittävästi resursoituja sekä käytännön kielenkäyttöön rohkaisevia ja valmistavia. Kansainvälisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden opintojen ohjaus on yhtä hyvällä tasolla suomalaisten kanssa. Ohjauskäytäntöjä yhtenäistetään niiltä osin kuin se on järkevää. Yksiköt perehdyttävät kansainväliset jatko-opiskelijat toimintaansa ja tarjoavat näille tukea yliopistoyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa. Kansainvälisille opiskelijoille tarjotaan jatkokoulutuspaikkoja vain, jos heille voidaan tarjota riittävä ohjaus. Vieraskielinen opetus Vieraskielinen opetus on laadukasta ja sitä on riittävästi. Vaihto-opiskelijoiden on mahdollista vaivattomasti suorittaa vaihtojaksonsa aikana kotikorkeakoulunsa edellyttämä määrä opintoja. Palautetta kerätään säännöllisesti ja kattavasti ja se huomioidaan opetuksen kehittämisessä. Opetushenkilökunnalle tarjotaan tukea vieraalla kielellä opettamisessa. Suomalaisten opiskelijoiden kynnys osallistua vieraskieliseen opetukseen on matala, ja suomalaisten ja ulkomaalaisten osallistuminen samoille kursseille tukee sekä kvopiskelijoiden integraatiota yliopistoyhteisöön että suomalaisten kansainvälistymistä. Kansainvälisten opiskelijoiden palvelut Tieteenalayksiköissä kansainvälisten opiskelijoiden kasvava määrä on huomioitu lisäämällä heidän opintojen ohjaus- ja suunnittelupalveluitaan. 10
Yleistä opintoneuvontaa on saatavilla myös englanniksi, ja mahdollisuudesta tiedotetaan kansainvälisiä opiskelijoita. Kansainvälisille opiskelijoille on tarjolla kattava ja edullinen vakuutuspaketti. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymispalvelut Tampereen yliopistossa ovat samalla tasolla suomalaisten kanssa. Uraohjausta ja työnhaku- sekä urasuunnittelukoulutusta annetaan englanniksi ja siitä tiedotetaan vähintäänkin ura- ja rekrytointipalveluiden verkkosivuilla. Ura- ja rekrytointipalveluilla on riittävästi resursseja myös kansainvälisten opiskelijoiden palvelemiseen. Englanninkielinen tiedotus on Tampereen yliopistossa ja tieteenalayksiköissä samalla tasolla suomenkielisen kanssa. Kaikkia opiskelijoita koskevista asioista, kuten työharjoittelutukihaun avaamisesta, tiedotetaan tasapuolisesti kaikkia opiskelijoita. Yliopisto ohjaa riittävästi resursseja käännöspalveluihin. Jos jatkossa kansainvälisten opiskelijoiden palveluita ja asioita hoidetaan mahdollisesti keskitetysti Unipoli-yhteistyön muodossa, niin Unipolin johtoryhmässä ja eri työryhmissä on opiskelijaedustus. Unipolin toiminnasta on helposti saatavilla tietoa, ja tiedonvälitys toimii opiskelijaedustajien ja ylioppilas- ja opiskelijakuntien välillä. 2.3 Kv-tuutorointi Kansainvälisen tuutoroinnin järjestämisvastuu on yliopiston opintopalveluilla ja tieteenalayksiköillä. Tamyn rooli kv-tuutoroinnissa on tuutoreiden verkostoitumisen mahdollistaminen, ainejärjestöjen opastaminen kv-tuutoroinnin integroimiseksi ainejärjestön muuhun toimintaan ja kv-tuutoroinnin kehittäminen yhteistyössä yliopiston kanssa. Kv-tuutorointikäytännöt yksiköiden välillä ovat yhtenäisiä, ainejärjestöjen hyviä käytänteitä jaetaan ja pohditaan keinoja vertaistuutoreiden tukemiseksi ja motivoimiseksi. Kv- ja kansalliset tuutorit tekevät keskenään yhteistyötä. Kv-tuutoreita palkitaan työstään asianmukaisella tavalla. 2.4 Kv-opiskelijoiden osallisuus ylioppilaskunnassa Ne kansainväliset opiskelijat, jotka valitsevat ylioppilaskunnan jäsenyyden, ovat Tamyn täysivaltaisia jäseniä. Tämä näkyy heidän palveluissaan, edunvalvonnassaan ja ainejärjestöjen toiminnassa. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat liitetään suomalaisten tapaan automaattisesti Tamyn jäseniksi. Vaihto-opiskelijat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskunnan jäseniksi ja saavat riittävästi tietoa jäsenyyden eduista. Tavoitteena on, että kaikki valitsevat jäsenyyden eikä edunvalvonnallista vapaamatkustajuutta esiinny. Vaihto-opiskelijoiden edunvalvonnallisia tarpeita kartoitetaan ISOT:n, ainejärjestöjen, muiden etua valvovien järjestöjen sekä ESN FINT:in kanssa. Intergalaktisista opiskelijoista jäsenyyskriteerit täyttävät ne, joilla on telluslaisten kaltainen molekyylirakenne. Kv-opiskelijoiden osallistumista ylioppilaskunnan edustajiston toimintaan tuetaan. Vaalimateriaali on saatavissa myös englanninkielisenä ja kv-opiskelijat huomioidaan edustajistoa koskevassa tiedotuksessa. 11
Englanninkielistä viestintää kehitetään edelleen. Tamyn sidosryhmille annetaan tarvittaessa palautetta niiden englanninkielisestä viestinnästä. Yliopistohallinnon virallinen kieli on suomi, ja tästä syystä kv-opiskelijoiden edunvalvonta tapahtuu pääasiallisesti suomenkielisten hallinnon opiskelijaedustajien kautta. Hallinnon opiskelijaedustajat pitävät säännöllisesti yhteyttä edustamiinsa kvopiskelijoihin ja ovat tietoisia heidän näkemyksistään ja erityiskysymyksistään. Tamy tukee tiedottamalla hallopedeja kv-opiskelijoiden asioista ja selvittää toimivan foorumin luomista näiden välisen tiedonvälityksen parantamiseksi. Kansainväliset opiskelijat osallistuvat aktiivisesti omien ainejärjestöjensä toimintaan johon kuuluu luontevana osana englanninkielinen tiedottaminen. Kielinäkökulma otetaan huomioon tapahtumien järjestämisessä. Ainejärjestöt ja hallinnon opiskelijaedustajat tekevät yhteistyötä oppiaineidensa vieraskielisen opetuksen kehittämiseksi. Ainejärjestöjen kansainvälinen toiminta huomioidaan entistä paremmin kannustimena esimerkiksi toiminta-avustuksia jaettaessa. Yhteys kansainvälisiin jäsenjärjestöihin (muun muassa ESN FINT ja ISOT) on tiivis, ja niitä rohkaistaan keskinäiseen sekä ainejärjestöyhteistyöhön. ISOT:n toiminta on vakiintunutta eikä toimijoiden ajoittainen nopea vaihtuvuus lamauta järjestön toimintakykyä. ISOT:lla on entistä suurempi edunvalvonnallinen rooli linkkinä Tamyn ja kvtutkinto-opiskelijoiden välillä. 3. JÄRJESTÖTOIMINTA Tamyn piirissä toimii ainejärjestöjä, yksikköjärjestöjä ja harrasteyhdistyksiä. Ne ovat ylioppilaskunnan paras kosketuspinta jäsenistöön, koska niiden tuottama toiminta tukee ylioppilaskunnan perustehtävän toteutumista sekä ne myös luovat opiskelijayhteisöjä ehkäisten tehokkaasti syrjäytymistä. Järjestöjen tukeminen, neuvominen ja kouluttaminen ovat osa Tamyn ydintoimintoja. Yhteistyö Tamyn ja järjestöjen välillä on tasavertaista ja opiskelijoiden tarpeista lähtevää. 3.1 Yhdenvertaista, avointa ja vastuullista järjestötoimintaa Ylioppilaskunnan järjestötoimintaa ohjaavat Tamyn arvot. Keskeisimmät näistä järjestötoiminnan kannalta ovat yhdenvertaisuus, avoimuus, vastuullisuus, opiskelijalähtöisyys ja yhteisöllisyys. Järjestötoiminta, joka toteuttaa näitä arvoja, on ylioppilaskunnalle hyödyllistä ja tärkeää, ja järjestöjä tuetaan niiden kehittymisessä toimimaan arvojen suuntaan. Järjestötoiminnan kautta arvot välittyvät opiskelijan arjen asteelle. Yhdenvertaisuus: Järjestö kohtelee kaikkia yhteisönsä jäseniä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Järjestön toiminta on esteetöntä ja saavutettavaa sekä erilaiset kiinnostukset kohteen huomioidaan. Toiminta edistää jäsenistön yhdenvertaisuutta. Avoimuus: Järjestö tarjoaa kaikille jäsenilleen mahdollisuuden vaikuttaa toimintaansa ja kerää aktiivisesti palautetta toiminnastaan. Tiedotus on näkyvää ja laajaa, ja 12
päätöksenteko on läpinäkyvää ja vaikuttamiseen kannustavaa. Järjestö tarjoaa toimintaa, johon myös kansainvälisten opiskelijoiden on helppo osallistua, ja joka palvelee jäsenistöä. Vastuullisuus: Tamy edellyttää piirissään toimivilta järjestöiltä vastuullista taloudenhoitoa ja asianmukaista dokumentointia. Yhteisistä tiloista huolehditaan tunnollisesti. Järjestö tuntee vastuunsa ympäristöstä sekä piirissään toimivasta yhteisöstä esimerkiksi ehkäisemällä syrjäytymistä. Aine- ja yksikköjärjestöt ovat perillä yksikkönsä ja koulutusohjelmiensa ajankohtaisista asioista ja ovat yhteydessä yksikön hallinnon opiskelijaedustajiin edunvalvonnan toteutumisen varmistamiseksi. Opiskelijalähtöisyys ja yhteisöllisyys: Järjestön toiminta on opiskelijoiden toisille opiskelijoille tekemää. Toiminta edistää yhteisöllisyyttä ja auttaa järjestön jäsenten kiinnittymistä opiskelijayhteisöön sekä oman alaansa. Järjestö tekee aktiivisesti yhteistyötä myös muiden järjestöjen ja tahojen kanssa ja käy keskustelua yliopiston ja tieteenalan kanssa. 3.2 Yhteydenpito Tamyn ja järjestöjen välillä Ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien järjestöjen yhteydenpito on luontevaa, säännöllistä ja monikanavaista. Viestintä painottuu sähköisiin kanaviin, kuten sähköpostilistoihin ja sosiaaliseen mediaan, ja järjestösektorin osalta puheenjohtajatapaamisiin. Puheenjohtajat kokevat tapaamiset hyödyllisiksi, ja niissä keskitytään tiedottamisen sijasta vertaistukeen, verkostoitumiseen ja puheenjohtajien itse kulloinkin relevanteiksi kokemiin asioihin. Näiden tapaamisten lisäksi järjestetään tarpeen mukaan muita sektorikohtaisia tapaamisia. Puheenjohtajatapaamisten ohella Tamyn hallituksen toteuttama ainejärjestökummitoiminta on tärkeä henkilökohtaisen yhteydenpidon muoto. Kummitoiminnan kautta Tamyn toimijat saavat tietoa etenkin eri järjestöjen kohtaamista haasteista ja toiveista ylioppilaskunnalle, ja järjestöt puolestaan saavat informaatiota ylioppilaskunnasta. 3.3 Järjestöjen rooli ylioppilaskunnan tehtävien toteuttamisen tukijana Ylioppilaskunta tukee piirissään toimivia yhdistyksiä ja järjestöjä paitsi niiden perustoiminnassa, myös jäsenistön aktivoimisessa ja sitä kautta opiskelijoiden kasvattamisessa aktiivisiksi yliopistoyhteisön jäseniksi ja vaikuttajiksi. Ainejärjestöjen ohella ylioppilaskunnan piirissä toimii nykyistä useampia yksikköjärjestöjä. Tamyn näkökulmasta niiden roolien erona on se, että ainejärjestön toiminnassa keskeistä on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edustajana sekä osallistua jäsentensä koulutuksen ja opintojen suunnitteluun ja kehittämiseen, kun taas yksikköjärjestö toimii sen muodostavien ainejärjestöjen yhdyssiteenä sekä yhteistyön koordinoijana sekä hoitaa edunvalvontaa koko yksikköä koskevissa asioissa. 13
Tamy osallistaa harrasteyhdistykset entistä vahvemmin osaksi ylioppilaskunnan järjestökenttää: niillä on keskeinen rooli opiskelijoiden yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja harrastemahdollisuuksien lisäämisessä. Tamyn strategian mukaisesti ylioppilaskunta luo mahdollisuuksia jäsenlähtöisten tapahtumien järjestämiseen. Tamy tukee piirissään toimivien järjestöjen organisoimia tapahtumia ja mahdollistaa niiden yhdessä järjestämisen esimerkiksi tapahtumajaoston kautta. Hyviksi havaittujen tapahtumien, kuten Kaupunkisuunnistuksen, jatkuvuuteen panostetaan, mutta myös uusia konsepteja ideoidaan. Tamyn tukemana aine- ja yksikköjärjestöt osallistuvat opiskelijoita koskevaan edunvalvontaan niin koulutus- ja sosiaalipoliittisissa asioissa kuin kansainvälisyyskysymyksissä. 3.4 Tamyn tuen kehittäminen Tamyn tukimuodot muodostavat kattavan ja järjestöjen kannalta mahdollisimman relevantin kokonaisuuden. Tukimuotoihin kuuluvat taloudelliset tuet (toiminta-avustus ja projektituki), koulutukset sekä järjestöneuvonta. Järjestöt ovat tietoisia Tamyn tarjoamista tukimuodoista. Järjestöiltä pyydetään säännöllisesti palautetta ja kommentteja etenkin koulutuksista, ja niitä kehitetään yhteistyössä niiden kanssa paremmiksi. Koulutuksia tarjotaan järjestöjen toiveiden ja tarpeiden mukaan. Koulutusten lisäksi järjestöille tarjotaan vapaamuotoisempia tapahtumia, jossa he voivat verkostoitua. Taloudellisten tukien hakeminen on helppoa ja niiden myöntäminen sekä arviointi on läpinäkyvää ja ennakoitavissa olevaa. Järjestöjen tukemisessa periaatteina noudatetaan tässä linjapaperissa linjattuja arvoja, ja tukea myönnetään toteutuneen ja suunnitellun toiminnan perusteella. Toiminta-avustusten kohdalla hakuprosessi on hallituksen ohjattavissa, ja hallitus voi määrittää eri vuosille erilaisia painopisteitä (kuten yhteisöllisyyden parantaminen, laaja-alainen edunvalvonta, toiminnan monipuolisuus). Projektitukien myöntämisperusteet ovat selkeät ja yksiselitteiset, ja tukea hakiessaan järjestöt voivat helposti ennakoida tuen saamisen. 3.5 Tuutorointi Yliopisto vastaa tuutoroinnin organisoimisesta ja rahoituksesta sekä huolehtii siitä, että yliopistolla on tuutoroinnin suhteen yhtenäiset käytännöt. Tamy osallistuu tuutoroinnin suunnitteluun ja kehittämiseen asiantuntija-apuna. Yliopistolla toimii tuutoroinnin kehittämiseen erikoistunut yhteistyöelin, jossa opiskelijoiden näkemykset pääsevät esiin. Tuutoroinnin organisoimiseen on riittävät resurssit, ja siihen liittyvät tehtävät on selkeästi vastuutettu sekä yksiköissä että keskushallinnossa. Tuutoreille tarjotaan laadukasta koulutusta, jonka järjestämiseen osallistuvat sekä yliopisto, yksiköt, ylioppilaskunta että muut olennaiset yhteistyötahot. Koulutuksissa opastetaan asiasisällön lisäksi uusien opiskelijoiden kohtaamisessa ja ryhmänohjauksessa tarvittavia taitoja. 14
Tuutoreille tarjotaan tilaisuuksia verkostoitua sekä tehdä yhteistyötä, ja heitä palkitaan riittävällä tavalla heidän tekemästään työstä. Lisäksi tuutoreita kiitetään riittävällä tavalla heidän tekemästään työstä. Tuutorit saavat tukea toimintaansa sekä yliopistolta, yksiköiltä että Tamylta. 3.6 Järjestöpalvelujen arvioiminen ja kehittäminen Tamyn järjestöpalvelut muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, johon kuuluvat niin järjestötilat kuin erilaiset lainattavat tarvikkeetkin. Linjapaperin kauden aikana kaikki Tamyn järjestöpalvelut arvioidaan: mahdollisesti tarpeettomiksi käyneistä palvelumuodoista luovutaan ja uusia muotoja kartoitetaan. Ylioppilaskunnassa huomioidaan myös se, että kaikkia palveluja ja tavaroita sen ei tarvitse tarjota itse, vaan järjestöjen keskinäisen yhteydenpidon parantamisella ja esimerkiksi laina- ja tilapankin perustamisella eri järjestöjen resurssit voidaan saada esiin. Palvelujen arvioinnin yhteydessä Tamyn uusien toimistotilojen sekä Kauppakadun tilojen käyttö järjestetään siten, että se parhaalla mahdollisella tavalla palvelee sekä tamylaisia että Tamyn piirissä toimivia yhdistyksiä. Myös yliopistoon vaikutetaan, jotta se tunnustaa opiskelijayhdistysten tärkeyden opiskelijoiden hyvinvointia tukevina toimijoina myös sillä tavalla, että tarjoaa niille tilojaan käyttöön yhdistysten tarpeista lähtien. Tieteenalayksiköiden vastuulla on järjestää aine- ja yksikköjärjestöille sekä yliopiston harrasteyhdistyksille näiden toiminnalle tarkoitetut tilat. 4. SOSIAALIPOLITIIKKA Tamyn sosiaalipoliittinen sektori valvoo opiskelijoiden etua toimeentulon, asumisen, terveyden ja hyvinvoinnin saralla. Tamy tekee tiivistä yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa niin kunnan kuin valtakunnankin tasolla. Sosiaalipoliittinen sektori myös antaa konkreettista apua ja neuvontaa suoraan opiskelijoille. 4.1 Toimeentulo Nykyisestä etuusjärjestelmästä siirrytään vastikkeettomaan ja kaikille maksettavaan perustuloon. Perustulon suuntaan edetään aluksi varmistamalla kaikille minimitoimeentulo nykyistä paremmin ja vähentämällä eri etuuksien yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia. Opintotuen yhteensovittamista muiden etuuksien kanssa helpotetaan ja vaikeaselkoista byrokratiaa vähennetään. Osa-aikainen opiskelu sairaspäivärahalla on mahdollista. Nostamatonta opintolainaa ei lasketa tuloksi toimeentulotukea haettaessa. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu ja YTHSmaksu hyväksytään menoksi toimeentulotukea haettaessa. Opiskelijoille tiedotetaan aktiivisesti siitä, milloin he ovat oikeutettuja toimeentulotukeen. Opintotuki mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun. Opintotuki sidotaan indeksiin viimeistään vuoden 2014 elokuusta lähtien. Opintorahan taso on elämiseen riittävä. 15
Perheellisten opiskelijoiden riittävä toimeentulo on varmistettu opintotuen huoltajakorotuksella. Oikeus opintorahan huoltajakorotukseen on opiskelijalla, joka on alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja. Huoltajakorotuksen määrä on 145 euroa kuukautta kohti riippumatta lasten lukumäärästä. Opintotuen lainapainotteisuutta ei ole lisätty nykyisestä, vaan opintoraha ja asumislisä muodostavat selvästi suurimman osan opintotuesta. Opintotuen kokonaistaso ei ole laskenut nykyisestä ja korotukset suunnataan ensisijaisesti opintorahaan ja asumislisään. Opiskelijoille myönnettävä asumistuki vastaa todellisia asumiskustannuksia ja on sidottu elinkustannuksia seuraavaan indeksiin. Asumisen tukeminen on ympärivuotista ja sen maksaminen ei riipu opintojen etenemisestä. Se ei ole sidoksissa puolison tuloihin tai omaisuuteen ja tulorajat ovat riittävät. (kirjattu asumispoliittisessa lipassa) Opintolainan lainavähennysoikeus on korvattu tarkoituksenmukaisemmalla kannustinjärjestelmällä tai sen kannustinelementit on suunnattu opiskeluaikaan. Opintolainan korkotukiavustuksen tulorajaa on nostettu, ja se puskuroi nykyistä useamman valmistumisen jälkeen pienituloiseksi jäävän lainan takaisin maksuun liittyviä riskejä. Opintotuen rakenne pysyy samanlaisena opintojen vaiheesta riippumatta eli opintolainan ja opintorahan suhde tai määrä ei riipu opintojen vaiheesta. Opintotukikuukausien käyttöaikaa ei rajata. Tulorajojen taso on sidottu indeksiin ja valmistumisvuosi on vapaa tulovalvonnasta. 4.2 Terveys ja hyvinvointi YTHS:n palveluja kehitetään jatkuvasti edistämään opiskelijoiden terveyttä entistä paremmin. YTHS tarjoaa opiskelijoille yleis-, mielen- ja suunterveyden palveluja sekä ihotautilääkärin, fysioterapeutin ja gynekologin palveluja. Terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ovat YTHS:n toiminnan ytimessä akuuttihoidon lisäksi. Mielenterveyspalvelujen saatavuus on taattu varmistamalla riittävät resurssit ja kehittämällä eri sektorien välistä työnjakoa. Sähköisiä palveluja kehitetään edelleen resurssien suuntaamiseksi varsinaiseen hoitotyöhön. YTHS:n ja kunnallisen terveydenhoidon yhteistyö on toimivaa ja palveluketjut sujuvia. Terveydenhoitomaksun ja käyntimaksujen suhdetta ei muuteta. Käyntimaksut kohdistetaan niin, etteivät ne kuormita kaikkein heikoimmassa asemassa olevia opiskelijoita, ja käyntimaksuihin luodaan maksukatto. Maksuaikataluja on mahdollista neuvotella yksilöllisesti. YTHS:n resurssien riittävyys varmistetaan Kelan rahoitusosuuden riittävällä tasolla. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden valtakunnallista YTHS-kokeilua tuetaan, mutta samalla varmistetaan, että yliopisto-opiskelijoiden palvelut pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Kaikki opiskelijat ovat palvelunkäyttäjinä yhdenvertaisessa asemassa sekä palvelujen saatavuuden että terveydenhoitomaksun suhteen. 16
Entistä suurempi osa opiskelijoista vastaa sähköiseen terveyskyselyyn. Kyselyä kehitetään sekä sen tulosten hyödyntämistä moniammatillisesti keskittyen erityisesti opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäisemiseen. Opiskelijat saavat sosiaalitoimen palveluita vaivattomasti niitä tarvitessaan. YTHS:n ja sosiaalitoimen yhteistyön ja tiedonkulun varmistamiseksi järjestetään säännöllisiä yhteistyötapaamisia, joissa on edustettuina sosiaalitoimi, YTHS, opiskelijat sekä yliopisto. YTHS:n toimijoiden tieto sosiaalitoimen asioista on ajantasaista, jotta YTHS:n toimijat voivat opastaa opiskelijoita tarvittaessa sosiaalitoimen palveluihin. Kaupungin sosiaalitoimessa on nimettynä opiskelijoiden kysymyksiin erikoistunut sosiaalityöntekijä, joka toimii osan ajasta YTHS:n toimipisteessä. Yliopistoyhteisössä ja opiskeluun liittyvissä muutoksissa otetaan huomioon muutosten vaikutukset opiskelijoiden ja koko yhteisön hyvinvointiin ja yhteisöllisyyden toteutumiseen. Yliopistoa tai opiskeluja ei kehitetä sellaiseen suuntaan, joka lisää opiskelijoiden putoamista opiskelutahdista tai kohtelee erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita eriarvoistavasti tai heikentää opiskelukykyä. Yliopisto tarjoaa opiskelijoille mukavia, vapaita oleskelutiloja sekä lepotiloja yliopistolla. Opiskelijajärjestöillä on käytössään yliopistolla tiloja vapaa-ajan toiminnan järjestämiseen. Yliopistolla toimiva opiskelijoiden hyvinvointityöryhmä edistää moniammatillisesti opiskelijoiden hyvinvointia kaikessa yliopiston toiminnassa. Opintopsykologipalveluita on tarjolla riittävästi ja opiskelijoille on tarjolla ryhmien lisäksi myös yksilöohjausta. 4.3 Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuuskysymykset otetaan laajasti ja järjestelmällisesti huomioon Tampereen yliopistolla ja ylioppilaskunnassa. Sekä yliopisto että ylioppilaskunta päivittävät säännöllisesti yhdenvertaisuussuunnitelmiaan, ja lisäksi yliopisto tekee päivityksen pohjaksi yhdenvertaisuusselvityksen opiskelijoiden keskuudessa. Päätöksenteko, mukaan lukien henkilövalinnat, on sekä ylioppilaskunnassa että yliopiston toimielimissä avointa, mikä mahdollistaa päätöksenteon yhdenvertaisuuden seuraamisen. Naiset ja miehet hakeutuvat ja pääsevät tasaisesti kaikille opiskelualoille ja osallistuvat yliopiston ja ylioppilaskunnan päätöksentekoon tasapuolisesti kaikilla osa-alueilla. Aliedustettujen ryhmien osallistuminen päätöksentekoon on lisääntynyt. Esteettömyys huomioidaan kokonaisvaltaisesti sekä yliopistolla että ylioppilaskunnassa niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin esteettömyyden kannalta. Kaikilla on mahdollisuus aterioida yliopiston ja ylioppilaskunnan tapahtumissa omaa ruokavaliota noudattaen. Ylioppilaskunta edistää yhteiskunnan kehittymistä tasa-arvoisemmaksi ja pitää yhdenvertaisuusnäkökulmia esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. 17
Kaupunki huolehtii siitä, että opiskelijaperheille on tarjolla riittävät ja joustavat päivähoitomahdollisuudet. Vanhemmuuden kustannukset jaetaan tasaisesti työnantajien kesken. Suomeen säädetään tasa-arvoinen avioliittolaki. Tamyn yhteistyökumppanit, kuten YTHS, ottavat toiminnassaan huomioon sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden. Maahanmuuttajataustaisia nuoria tuetaan kaikilla koulutusasteilla, ja maahanmuuttajat hakeutuvat ja pääsevät korkeakoulutukseen yhdenvertaisesti muun väestön kanssa. Tamyssa ja Tampereen yliopistossa on suvaitseva ja monikulttuurisuutta arvostava ilmapiiri. Rasismi tuomitaan selkeästi, ja eri kulttuureista tulevat ihmiset osallistuvat ja tuntevat itsensä tervetulleiksi kaikessa toiminnassa. Tamyn yhteistyökumppanit osaavat palvella asiakkaitaan myös englanniksi eikä yhteistyökumppanien toiminnassa esiinny etnistä syrjintää. TIIVISTELMÄ Tiivistelmä sisältää keskeisimmät tavoitteet linjapaperikaudelle. Koulutuspoliittinen sektori Tamy parantaa opiskelijoiden oikeusturvan toteutumista uudistuvan yliopiston sisällä ja turvaa kaikille opiskelijoille yhtäläiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan. Tamy turvaa yliopiston kolmikannan kaikissa yliopiston toimielimissä ja kehittää hallinnon opiskelijaedustajien toimintaa ja keskustelukulttuuria tarjoten heille perusteellisen koulutuksen ja tuen. Opiskelijoiden moninaiset elämäntilanteet eivät saa estää opiskelua. Yliopisto luo kattavan opinto-ohjausverkoston opiskelijoiden tueksi ja yliopisto mahdollistaa erilaisilla opiskelumuodoilla opiskeleville opiskelijoille mahdollisuuden osoittaa akateeminen osaaminen. Opetuksen ja ohjauksen laatua mitataan ja siitä palkitaan. Opiskelijoiden palaute ohjaa osaltaan yliopiston opetusta, ja hyviä opetuskäytäntöjä levitetään kaikkiin tutkinto-ohjelmiin. Yliopisto luo kurssipalautejärjestelmän, ja opiskelijoiden palautetta käydään säännöllisesti työryhmissä läpi. Palaute myös otetaan huomioon opetussuunnitelmia tehdessä. Tampereen kaupunki edistää opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työllisyyttä. Harjoittelupaikkoja on riittävästi ja kaupungin oma työnantajapolitiikka on oikeudenmukaista ja joustavaa. Työvoimapalveluissa osataan palvella suomalaisten ja kansainvälisten akateemisten tarpeita. Työllisyyttä edistetään nykyistä vahvemmalla yhteistyöllä. 18
Järjestösektori Yhteydenpitoa parannetaan Tamyn ja sen piirissä toimivien järjestöjen välillä. Järjestöjen roolia selkeytetään ylioppilaskunnan tehtävien toteuttamisen tukijana. Tamyn tukea kohdennetaan entistä tarkoituksenmukaisemmin. Tamyn järjestöpalveluja arvioidaan ja kehitetään kokonaisuudessaan. Yliopisto vastaa tuutoroinnin organisoimisesta ja rahoituksesta ja huolehtii siitä, että yliopistolla on tuutoroinnin suhteen yhtenäiset käytännöt. Tamy tarjoaa tuutoreille mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja vertaistukeen. Kansainväliset asiat Yliopisto suhtautuu kriittisesti koulutuksen kaupallistumiseen. Tutkintoon johtava korkeakoulutus säilyy Suomessa kaikille maksuttomana. Yliopisto tukee kansainvälistymistään laadukkailla vieraskielisellä ja kieltenopetuksella sekä kansainvälisten opiskelijoiden palveluilla, opiskelijoiden toiveiden mukaisilla vaihtopaikoilla ja kansainvälisen harjoittelun käytäntöjä kehittämällä. Kansainvälistymiseen ohjataan riittävät resurssit. Ne kansainväliset opiskelijat, jotka valitsevat ylioppilaskunnan jäsenyyden, ovat Tamyn täysivaltaisia jäseniä. Tämä näkyy heidän palveluissaan, edunvalvonnassaan ja ainejärjestöjen toiminnassa. Kansainväliset tutkintoopiskelijat liitetään suomalaisten tapaan automaattisesti Tamyn jäseniksi. Vaihtoopiskelijat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskunnan jäseniksi ja saavat riittävästi tietoa jäsenyyden eduista. Kansainväliset opiskelijat osallistuvat päätöksentekoon ylioppilaskunnassa ja yliopistolla vähintäänkin omissa ohjelmissaan. Suomalaiset hallinnon opiskelijaedustajat ovat tietoisia kansainvälisten opiskelijoiden erityiskysymyksistä. Keskinäistä tiedonvälitystä varten on kehitetty foorumi. Kansainvälisen tuutoroinnin järjestämisvastuu on yliopiston opintopalveluilla ja tieteenalayksiköillä. Tamyn rooli kv-tuutoroinnissa on tuutoreiden verkostoitumisen mahdollistaminen, ainejärjestöjen opastaminen kv-tuutoroinnin integroimiseksi ainejärjestön muuhun toimintaan ja kv-tuutoroinnin kehittäminen yhteistyössä yliopiston kanssa. Sosiaalipoliittinen sektori Opiskelijoiden toimeentulo on turvattu riittävän suuruisella ja joustavalla opintotuella, joka on helposti yhteensovitettavissa muiden etuuksien kanssa. 19
YTHS tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia palveluja. Maksut eivät kohdistu kohtuuttomasti muutenkin heikossa asemassa oleviin. Palvelut ovat yhdenvertaisia ja saavutettavia. Opiskelijat saavat nykyistä helpommin sosiaalitoimen palveluita. YTHS:n yhteydessä toimii sosiaalityöntekijä ja tiedonkulku on varmistettu säännöllisin yhteistyötapaamisin. Yliopisto ja Tamyn yhteistyökumppanit osaavat ottaa yhdenvertaisuuden toiminnassaan läpileikkaavasti huomioon. 20