SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 2011

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 2011 Sisällysluettelo 1. HALLINTO... 3 1.1 Jäsenyhteisöt... 3 1.2 Hallitus... 3 1.3 Sihteerit ja muu henkilökunta... 4 1.4 Tilintarkastajat... 5 1.5 Työryhmät ja neuvottelukunnat... 5 2. SYL:n yleinen toiminta, keskeisimmät tavoitteet ja järjestöllinen kehittäminen... 6 2.1. Yleistä... 6 2.2. SYL:n poliittisten tavoitteiden edistyminen... 7 2.3. OSS-toiminta... 8 2.4. Sidosryhmäyhteistyö... 8 2.5. SYL mediassa... 9 2.6. Hallitusohjelmavaikuttaminen...10 2.7. Järjestöllinen kehittäminen...13 2.8. Viestintä ja verkkosivut...14 2.9. SYL:n 90-vuotisjuhlat...14 2.10. Talous...15 3. KOULUTUSPOLITIIKKA...17 3.1 Yleistä...17 3.2 Maksuton koulutus...17 3.3 Opiskelijavalintojen uudistaminen...18 3.4 Opiskelijoiden oikeusturva...19 3.5 Rakenteellinen kehittäminen...19 3.6 Yliopistojen yhteisen palautejärjestelmän (YOPALA) kehittäminen...20 3.7 Yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen...20 3.8 Tutkinnonuudistus...21 3.9 Opiskelijakeskeinen oppiminen...22 3.10 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma...22 1

3.11 Ruotsin kielen opetuksen kehittäminen...23 3.12 Muuta...24 4. SOSIAALIPOLITIIKKA...24 4.1 Yleistä...24 4.2 Toimeentulo...25 4.3. YTHS...28 4.4. Opiskelijaruokailu...31 4.5. Opiskelija-asuminen...31 4.6. Yhdenvertaisuus...32 4.10. OLL...35 4.11. Liikennepolitiikka...36 4.12 Nuorisopolitiikka...37 4.13 Nyyti ry...37 5. TYÖELÄMÄASIAT...38 5.1. Yleistä...38 5.2. Toiminta yleisesti...38 5.3. Toiminnan kuvausta aihepiireittäin...39 5.4. Vaalivaikuttaminen...42 6. KANSAINVÄLISET ASIAT...42 6.1. Kansainvälinen järjestöyhteistyö...43 6.2. Vaikuttaminen EU:ssa...44 6.3. Korkeakoulujen kansainvälistyminen...44 6.4. Kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvonta...46 6.5. Maahanmuuttoasiat...47 7. Kehitysyhteistyö...48 8. Ympäristö...50 8.1. Polttava kysymys -kampanjaan osallistuminen...50 8.2. OSS-järjestöjen yhteisen ympäristöohjelman suunnittelutyö...50 8.3. Ylioppilaskuntayhteistyö...50 9. Jäsenyydet...51 9.1. Jäsenyydet...51 9.2. Edustukset...52 10. Lausunnot, kannanotot, tiedotteet ja kommentit...56 11. Tapahtumakalenteri...60 2

1. HALLINTO 1.1 Jäsenyhteisöt Liitossa on 17 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä 1.11.2010 oli 135 747. Aalto-yliopisto ylioppilaskunta (AYY) 13218 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) 29754 Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) 11876 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 11983 Kuvataideakatemian oppilaskunta (KUVYO) 244 Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) 4179 Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) 4265 Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) 12311 Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta (SAY) 1224 Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta (SKY) 100 Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS) 1983 Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) 7945 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) 12024 Teatterikorkeakoulun ylioppilaskunta (TEYO) 331 Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) 15530 Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) 4020 Åbo Akademis Studentkår (ÅAS) 4760 1.2 Hallitus Vuoden 2010 liittokokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Katri Korolainen-Virkajärvi (HYY) ja muiksi hallituksen jäseniksi Janne Koskenniemi (JYY), Jarno Lappalainen (AYY), Anna Mäkipää (TYY), Ilari Nisula (OYY), Matti Tujula (HYY) ja Annamaija Åhman (os. Rönkkö) (TTYY). Järjestäytymiskokouksessaan 5.1. hallitus valitsi liiton varapuheenjohtajaksi Jarno Lappalaisen sekä sopi seuraavasta työnjaosta: Jarno Lappalainen varapuheenjohtaja, viestintä, kansainvälinen järjestöyhteistyö Ilari Nisula sosiaalipolitiikka, toimeentulo Annamaija Åhman (os. Rönkkö) sosiaalipolitiikka, opiskelukyky ja hyvinvointi 3

Matti Tujula Anna Mäkipää Janne Koskenniemi kansallinen koulutuspolitiikka koulutuspolitiikka, kansainvälisyys, ympäristö, kaksikielisyys työelämä, kehitysyhteistyö Hallitus jakoi kummiudet seuraavasti: Koskenniemi: JYY, SKY, SAY, KUVYO, TEYO Lappalainen: TTYY, VYY Mäkipää: TYY, ÅAS, SHS Nisula: OYY, LTKY, LYY Tujula: ISYY, HYY Åhman: AYY, Tamy Hallitus kokoontui lukukausien aikana keskimäärin joka toinen viikko, tarvittaessa useammin. Hallituksen kokousten lisäksi pidettiin viikoittain aamukouluja, joissa käsiteltiin koko toimiston voimin esityslistalla olevat asiat ja tarpeen mukaan muita ajankohtaisia asioita. Hallitus piti vuoden aikana 41 kokousta. 1.3 Sihteerit ja muu henkilökunta Pääsihteeri: Koulutuspoliittiset sihteerit: Sosiaalipoliittiset sihteerit: Tuomas Viskari 31.1. asti; Matti Parpala 1.1. alkaen Jarmo Kallunki ja Suvi Eriksson Johanna Nuorteva (äitiysvapaalla 2.9.2010 alkaen) sijaisena Antti-Jukka Huovila, joka vakinaistettiin 29.9. ja Sini Terävä 13.1. alkaen. Huovilan sairausloman puolipäiväisenä sijaisena toimi 10.10.-24.1.12. Laura Keski- Hakuni. Kansainvälisten asioiden sihteeri: Hanna Laitinen 20.10. asti, Juha Töyrylä 20.10. alkaen Tiedottaja: Kehitysyhteistyökoordinaattori: Riitta Käppi 23.2. alkaen Johanna Ursin-Escobar Projektipäällikkö (Kyky-projekti): Johanna Kujala (äitiyslomalla 18.10. alkaen) Suunnittelija(t) (Kyky-projekti): Laura Heinonen, Liisa Lähteenaho (10.10. alkaen) Toimistonhoitaja: Hallintopäällikkö: Häirintäyhdyshenkilöt: Seija Pyökeri, eläkkeellä 1.9. alkaen Harri Karpén 15.4. alkaen Suvi Eriksson ja Jarmo Kallunki 4

1.4 Tilintarkastajat Liittokokous valitsi tilintarkastajiksi seuraavat henkilöt: KTM Pekka Räisänen (KHT), varamies Mikael Holmström (KHT) sekä toiminnantarkastajaksi vuodeksi 2011 KTM Kasperi Launis, varamies KTM Eeva Houtbeckers 1.5 Työryhmät ja neuvottelukunnat Taloustoimikunta Katri Korolainen-Virkajärvi (puheenjohtaja), Pauli Kivipensas, Mikko Leskelä, Hanna-Mari Manninen ja Matti Parpala (sihteeri) Taloustoimikunta kokoontui loppuvuoden aikana kahteen otteeseen antamaan neuvoa erityisesti Oy Suomen Lyyra Ab:n tulevaisuuteen ja omistajuuteen liittyen, ks. kohta 2.10. Kehitysyhteistyön neuvottelukunta KENKKU KENKKU 2011-2012 Uudet jäsenet: Henni Saarela, OYY Jirka Hakala, LYY Elias Vartio, ÅAS Julius Hurri, AYY Salla Mäkelä, TYY Silja Palmujoki, HYY Laura Markkanen, Tamy Laura Mansikkamäki, JYY Jatkavat jäsenet: Pauliina Paananen, HYY Ilona Kalliola, HYY Annukka Pesonen, LYY Laura Ronkainen, TYY Laura Liski, TYY Minna Syrjä, JYY Janne Koskenniemi, SYL (puheenjohtaja) Johanna Ursin-Escobar, SYL (sihteeri) KENKKU:n kokoonpano lukuvuonna 2010 2011: Jatkavat jäsenet: Ilkka Tiensuu Laura Mäkelä Satu Nieminen Saila Tykkyläinen Terhi Paikkala 5

Anni Vihriälä (KENKKU:n sihteeri, SYL:n kehitysyhteistyökoordinaattori) Laura Keski-Hakuni (KENKKU:n pj, SYL:n hallituksen 2010 jäsen) Uudet jäsenet: Raita Huhta Ilona Kalliola Anni Mäkelä Pauliina Paananen Annukka Pesonen Laura Pitkänen Laura Ronkanen Minna Syrjä Minna Ala-Orvola 2. SYL:n yleinen toiminta, keskeisimmät tavoitteet ja järjestöllinen kehittäminen 2.1. Yleistä Kevät 2011 oli liittokokouksen priorisoiman toimintasuunnitelman näköinen ja keskittyi vahvasti hallitusohjelmavaikuttamiseen. Vuonna 2010 aloitettu hyvä vaikuttamis- ja pohjatyö konkretisoitui keväällä Opintotuki indeksiin! -kampanjaksi, joka keräsi laajaa mediajulkisuutta. Kampanjassa erityisen onnistunutta oli sen valtakunnallinen näkyvyys, yhdessä tekeminen SYL:n keskustoimiston ja ylioppilaskuntien kesken ja positiivinen meininki. Kampanja toteutettiin myös ensimmäistä kertaa kokonaan yhteistyössä ammattikorkeakouluopiskelijakuntien ja SAMOK:n kanssa. Yhteydenpito ylioppilaskuntien ja SYL:n välillä oli muun muassa yhteisestä vaalikampanjasta johtuen läheistä ja saatu palaute valtaosin positiivista. Kummitoimintaa pidettiin aktiivisesti yllä ja liiton toiminnasta tiedotettiin ylioppilaskunnille avoimesti ja proaktiivisesti. Vaalivaikuttamisen lisäksi SYL:ssa toimittiin aktiivisesti kaikilla sektoreilla ja edistettiin toimintasuunnitelman tavoitteita. Erityistä huomiota vaativat muun muassa YTHS-pilotti ammattikorkeakouluopiskelijoille, kansainvälisten opiskelijoiden sairausvakuutuskysymyksen ratkaiseminen sekä ns. SORA-lainsäädännön runnominen läpi vanhan eduskunnan viimeisinä 6

istuntopäivinä. SORAa pitikin odotusten mukaisesti korjailla syksyllä esityksen puutteellisuuden vuoksi. Liiton hallitus on myös tarmokkaasti pitänyt yllä työurakysymyksiä ja työelämäsektorin valmistelema 78 keinoa työurien pidentämiseen -muistio on kerännyt runsaasti positiivista palautetta niin poliitikoilta, työmarkkinajärjestöiltä kuin medialtakin. Muistio päivitettiin syksyllä ja se julkaistaan vuoden vaihteessa painettuna. 2.2. SYL:n poliittisten tavoitteiden edistyminen SYL pystyi edistämään sille asetettuja poliittisia tavoitteita muun muassa seuraavilla tavoilla: - Hallitusohjelmassa oli lukuisia SYL:n tavoitteiden mukaisia kirjauksia, muun muassa: Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014 alkaen. Maksuttoman koulutuksen säilyttäminen kaikilla koulutusasteilla. EU/ETA-alueen ulkopuolisia opiskelijoita koskeva lukukausimaksukokeilu arvioidaan. Opinto-ohjausta lisätään kaikilla koulutusasteilla. Edistetään taideyliopiston syntymistä. Luodaan joustavia siirtymämahdollisuuksia korkeakoulujen sisällä ja välillä mm. erillisvalintoja kehittämällä. Tarkastellaan perheellisten opiskelijoiden asemaa. Maahanmuuttajien parempi integrointi suomalaiseen yhteiskuntaan erityisesti koulutuksen kautta. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Kirjaus vanhempainvapaajärjestelmän uudistuksesta ja vanhempainvapaan kokonaismäärän kasvattamisesta, isälle korvamerkityn vapaan pidentämisestä sekä vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten jaosta. - Puolueiden vaaliohjelmat tukivat laajasti maksuttoman koulutuksen säilyttämistä ja opintotuen indeksiin sitomista - SYL:n keinot työurien pidentämiseen ovat levinneet hyvin eri sidosryhmien ja päättäjien keskuuteen. Työurakeskustelussa on ryhdytty puhumaan myös nuorten jaksamisesta ja siitä, että nuoret pitäisi ottaa mukaan päätöksentekoon työurista. - Soveltumattomuuteen ratkaisuja -lainsäädäntöhanke (nk. SORA-paketti) lieventyi merkittävästi alkuperäisistä kaavailuista. - Kansainvälistymisjakson tuominen korkeakoulututkintoihin näkyy useiden tahojen tavoitteissa ja myös kesussa - YTHS:n amk-laajennuksen pilotointi aloitettiin syksyllä Lappeenrannassa ja Seinäjoella. 7

- Kansainvälisten opiskelijoiden sairausvakuutusmalli saatiin luotua ja neuvotteluissa oli mukana useita korkeakouluja - Maahanmuuttajien koulutukseen pääsyn parantamiseksi perustettiin opiskelijajärjestöjen yhteinen työryhmä, ja tavoite näkyy kesussa vahvasti - Opiskelijapalaute on huomioitu yliopistojen rahoitusmallin luonnoksessa - Opiskelijoiden ateriatukeen saatiin 1,25 miljoonan euron lisäys valtion budjettiin 2.3. OSS-toiminta OSS-järjestöjen yhteistyö on sujunut pääosin mallikkaasti. Yhteistyö SAMOK:n kanssa on syventynyt entisestään yhteisen opintotukikampanjan ja YTHS-pilotin takia. Myös OLL osallistui kampanjointiin Säätytalolla ja liitot ovat järjestäneet yhteistä vapaa-ajan ohjelmaa. OSS-yhteistyötä Lapinrinteellä on terävöittänyt uuden toimitusjohtajan palkkaaminen huhtikuun puolesta välistä. Toimitusjohtaja toimii samalla myös SYL:n hallintopäällikkönä ja on näin ollen läsnä toimistolla koko työviikon, mikä helpottaa juoksevien asioiden hoitamista. Käännöspalvelut keskitettiin elokuun alusta yhteiselle kääntäjälle kustannusten tasaamiseksi ja käännöspalveluiden kehittämistä jatketaan yhteistyössä. Kolmen liiton hallitukset järjestivät osittain yhteisen perehdytyksen alkuvuodesta ja hyväksi todettua käytäntöä jatketaan vuonna 2012. 2.4. Sidosryhmäyhteistyö SYL tapasi erittäin laajasti yhteiskunnan toimijoita. Tapaamiset keskittyivät vaalivuoden mukaisesti enimmäkseen poliittisiin puolueisiin ja virkamieskuntaan, mutta myös muita erilaisia sidosryhmiä tavattiin aktiivisesti. Keskeisiä sidosryhmiä ja tavattavia olivat ylioppilaskunnat, SAMOK, OLL, ministerit, poliittiset valtiosihteerit, erityisavustajat, neuvonantajat, ministeriryhmien sihteerit, poliittiset ja sitoutumattomat opiskelija- ja nuorisojärjestöt, virkamiehet (OKM, VM, STM, TEM), eduskuntaryhmien puheenjohtajistot, yksittäiset kansanedustajat, kansanedustajien avustajat, puolueiden ja erilaisten työryhmien puheenjohtajisto, puoluelehdet, sanomalehtien erikoistoimittajat ja UNIFI. Samoin alumnikuntaan ja SYL-konserniin (Lyyra, YTHS, yms.) on pidetty aktiivisesti yhteyttä. Sitoutumattomien nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen yhteinen Kreisiryhmä tapasi säännöllisesti. Poliittisten opiskelijajärjestöjen kanssa yhteistyö on ollut hedelmällistä sekä vaali- ja hallitusohjelmaneuvotteluissa että syksyllä politiikan sisäänmarssi korkeakouluihin - 8

tapahtumassa, jossa SYL toimi yhteistyökumppanina. Poliittisille opiskelijajärjestöille järjestettiin myös aamiaistapaaminen helmikuussa yhdessä SAMOK:n ja OLL:n kanssa. Sidosryhmäyhteistyötä on kehitetty erityisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen suuntaan. Akava, STTK ja SAK ovat olleet ilahtuneita SYL:n proaktiivisuudessa erityisesti työurien pidentämiskeskustelussa ja yhteistyötä on syvennetty myös muissa työelämän kysymyksissä. Ammattiyhdistysliikettä on myös tavattu laajemmin, erityistä yhteistyötä on tehty mm. TEK:n, Sefen, Aovan, PAM:n ja Akavan Erityisalojen kanssa. Tammi- ja lokakuun ACAn seminaarien yhteydessä SYL tapasi Suomen meppejä ja heidän avustajiaan Brysselissä. Alkukeväästä SYL:n hallitus tapasi varsin laajasti eduskuntapuolueiden keskeisiä toimijoita ja raportoi siitä myös ylioppilaskunnille. Toinen laajempi tapaamisaalto tehtiin vaalien jälkeen ennen hallitusneuvotteluiden alkua. Säätytalon neuvottelupäivystyksissä SYL ja SAMOK ovat syventäneet suhteita myös muihin kuin koulutuspolitiikkaan erikoistuneihin poliitikkoihin. Laajemmat tapaamiskierrokset uuden eduskunnan kanssa ovat olleet syksyn parasta antia. Erityisesti sivistysvaliokunnan jäseniä on tavattu useissa tilaisuuksissa ennen vaaleja, varsinkin nk. SORA-paketin käsittelyn yhteydessä. Vaalien jälkeen uusia sivistysvaliokuntalaisia on tavattu ja esitelty SYL:n tavoitteita sekä hallitusohjelman että tulevan vaalikauden suhteen. SYL oli eduskunnassa kuultavana vuoden aikana sivistysvaliokunnassa tammikuussa SORAlainsäädännöstä ja joulukuussa opintotuesta. Liittoa kuultiin myös valtiovarainvaliokunnan jaostoissa valtion budjetista. Loppusyksystä SYL ja SAMOK kontaktoivat koko Valtiovarainvaliokunnan ja lobbasivat ateriatuen korostusta hyvin tuloksin. SYL on ollut aktiivisesti yhteydessä valtioneuvostoon, erityisesti opetus-, kulttuuri-, työ-, valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysministeriöihin. SYL:n tapaamiset ovat keskittyneet ministerien lisäksi ylimpään virkamieskuntaan ja erityisavustajiin. Kevään vaalikierroksen lisäksi syksyllä tehtiin laajempi tapaamiskierros koskien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa. Erityisavustajille on myös järjestetty kaksi aamiaistapaamista, keväällä vaaliteemoista ja syksyllä työurien pidentämisestä. 2.5. SYL mediassa SYL on näkynyt mediassa kevään aikana runsaasti erityisesti vaalivaikuttamisen yhteydessä. Keltainen Opintotuki indeksiin! -ruisleipälogo on vilahdellut niin ylioppilaslehdissä kuin pääministeritentissäkin. Hallitusneuvottelujen aikana SYL näkyi mediassa päivittäin sekä 9

aktiivisen lobbauksensa että hauskojen tempausten ansiosta. Opiskelijat huomioitiin joka ikisenä päivänä Helsingin Sanomien Säätytalo tunti tunnilta -juttusarjassa. Haastatteluja on annettu niin TV-lähetyksiin, radioon, lehtiin kuin sähköiseen mediaan. SYL:n väkeä on myös säännöllisesti käytetty koulutusuutisten taustoittajina ja asiantuntijoina. Liiton pääsihteeri Parpala on jatkanut kommentaattorina Ylen Aamu-TV:n Jälkiviisaissa, minkä lisäksi Janne Koskenniemi on toiminut kolumnistina Keski-Suomalaisessa. Useat hallituksen jäsenet ovat myös pitäneet palstaa oman taustayhteisönsä ylioppilaslehdessä. Vuoden aikana SYL on myös luonut aiempaa suunnitellummin mediakontakteja. Hallitus on tavannut omien kummiylioppilaskuntiensa kanssa paikallismediaa kummivierailuilla ja keskeisiin koulutustoimittajiin on pidetty aktiivisesti yhteyttä. Useampia päätoimittajia on myös tavattu yhteistyön luomisen merkeissä, mikä kantanee hedelmää syksyllä 2012, kun Suomen Kuvalehti ja SYL julkaissevat yhteisen teemanumeron. Lisäksi SYL oli yhteistyötahona Suomen Kuvalehden ja heidän yhteistyökumppaniensa järjestämässä presidenttipaneelissa 15.11.2011. 2.6. Hallitusohjelmavaikuttaminen Eduskuntavaalit ja uuteen hallitusohjelmaan vaikuttaminen olivat vuoden päätavoitteet. Liittokokous päätti vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa hallitusohjelmatavoitteiden päätavoitteiksi maksuttoman koulutuksen turvaamisen, opintotuen sitomisen indeksiin ja ettei työurien pidentäminen saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia. Lisäksi sidosryhmiä ja poliittisia vaikuttajia tavatessa SYL piti esillä vuonna 2010 valmistunutta ja SYL:n linjoihin perustunutta koostetta SYL:n hallitusohjelmatavoitteista. SYL vei vuoden aikana eteenpäin seuraavia hallitusohjelmatavoitteita: PÄÄTAVOITTEET Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.1.2012 alkaen. (vaalikauden aikana n. 60 milj. ) Opintorahaan tehdään 145 euron huoltajakorotus alkaen 1.1.2012 kaikille opiskelijoille, joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaan. (vaalikauden aikana n. 77 milj. ) Koulutuspoliittiset ja kansainväliset teemat Korkeakoulujen rahoitusmallissa laadullisten kriteerien painoarvoa lisätään. Tutkintojen välisen liikkuvuuden lisäämiseksi kehitetään yliopistojen kandidaatin tutkintoa laaja-alaisemmaksi. 10

Opintojenohjauksessa ja opetuksessa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiset tarpeet. Kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 prosentin tavoite saavutetaan vuoteen 2015 mennessä vuosittaisilla määrärahakorotuksilla. (vuosittainen lisäkustannus 274 milj. vuoden 2009 Bkt:lle) Jokaiseen korkeakoulututkintoon sisällytetään tutkintokohtainen kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa vaihto- tai työjaksona tai kotikansainvälistymisen opintokokonaisuutena. Toiselta asteelta korkea-asteelle siirtymistä nopeutetaan valintajärjestelmien uudistamisella ja opinto-ohjauksen resurssien lisäämisellä. Sosiaalipoliittiset ja laajemmat yhteiskunnalliset teemat YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille pilotoidaan. Pilotoinnin onnistuessa YTHS:n palvelut laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Luodaan järjestelmä vanhemmuuden suorien ja epäsuorien kustannusten jakamiseksi tasan kaikkien työantajien kesken. Vanhempainvapaajärjestelmä uudistetaan kolmeksi kuuden kuukauden jaksoksi, joista kummallekin vanhemmalle kuuluu yksi ja kolmas on jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Hallituskauden alussa luodaan toimenpideohjelma nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja nuorten työkyvyttömyys-eläkeläisten kuntoutumisen edistämiseksi. Huoltosuhteen heikkenemisen kustannukset jaetaan tasapuolisesti erikokoisten ikäluokkien kesken. Eduskuntavaalien alla toteutetun vaikuttamiskampanjan kärkitavoitteeksi valikoitui opintotuen sitominen indeksiin. Opintotuki indeksiin! -kampanja toteutettiin yhdessä SAMOK:n kanssa. Kampanjan sisältöä ja ulkoista ilmettä suunniteltiin yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa tammikuun alusta lähtien. SYL:n kampanjapäälliköksi määriteltiin varapuheenjohtaja Jarno Lappalainen. Lappalainen tiedotti ylioppilaskuntia kampanjan etenemisestä ja poliittisen tilanteen kehittymisestä jokaviikkoisella vaalikirjeellä, joka lähetettiin ylioppilaskuntien hallitusohjelmavaikuttamisesta vastaaville henkilöille. Kampanjan suurimpien ponnistusten joukossa toteutettiin helmi-maaliskuussa kansanedustajaehdokkaiden soittokierros, jossa ylioppilaskuntien ja AMK-opiskelijakuntien toimijat soittivat läpi kaikki eduskuntapuolueiden kansanedustajaehdokkaat. Soittokierros tavoitti 84 prosenttia eli 1415 ehdokasta. Soittokierroksella selvitettiin kansanedustajaehdokkaiden kannat opintotuen sitomiseen indeksiin, maksuttomaan koulutukseen sekä ylioppilas- ja opiskelijakuntien mahdollisiin omiin teemoihin. Kerätty data osoittautui hyväksi vaikutustyön välineeksi ja se herätti myös suurta kiinnostusta mediassa. 11

Tiedot ehdokkaiden kannoista opintotuen indeksiin sitomisen suhteen julkaistiin verkossa www.opintoraha.fi -sivulla. Varsinainen julkisuuskampanja alkoi valtakunnallisella kampanjastartilla 1.3., jolloin 10 korkeakoulupaikkakunnalla Suomessa järjestettiin erilaisia tempauksia opintotuen indeksiin sitomisen puolesta. Starttipäivä poiki pikaisesti reilusti yli 30 mediaosumaa, minkä jälkeen keskustoimisto lakkasi laskemasta. Jäsenyhteisöt jatkoivat tempausten ja vaalitapahtumien järjestämistä pitkin kevättä aina vaalipäivään 17.4. asti. SYL koordinoi myös näkyvyyttä paikallislehdistössä laatimalla ylioppilaskunnille mielipidekirjoituskierron. Kampanjan näkyvyyttä edistettiin tuottamalla liittojen ja jäsenyhteisöjen käyttöön runsaasti kampanjamateriaalia: julisteita, flyereita, pinssejä, ilmapalloja, liukureita, muovista indeksinauhaa sekä tietysti kampanjan verkkosivut, kampanjavideon ja suositun Facebooksivun (miltei 11,000 fania), johon liittyi myös muuta näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Facebook-sivulle kerättiin mm. eduskuntavaalien kannalta mielenkiintoisia uutisia sekä valokuvia indeksiin sitomiseen sitoutuneista kansanedustajista. Hallitusohjelmavaikuttaminen näkyi myös SYL:n sidosryhmäyhteistyössä. Erityisesti SYL:n hallitus tapasi runsaasti kansanedustajia ja muita poliittisia vaikuttajia koko alkuvuoden mittaan. Tällä pohjatyöllä varmistettiin SYL:n tavoitteiden tunnettuus ja niiden vankat perustelut. Henkilökohtaisempien tapaamisten lisäksi SYL järjesti myös kaksi tiedotusluontoista kahvihetkeä Eduskuntatalossa kansanedustajille ja avustajille sekä aamiaistilaisuudet erityisavustajille ja poliittisille opiskelijajärjestöille. Useissa opintotuen indeksiin sitomista vaatineissa tiedotteissa ja kannanotoissa oli mukana niin puoluepoliittisia kuin sitoutumattomiakin opiskelija- ja nuorisojärjestöjä. Laskiaisena järjestetyn eduskuntatilaisuuden jälkeen SYL ja SAMOK jalkautuivat myös Ullanlinnanmäen laskiaisriehaan viemään indeksin ilosanomaa opiskelijoille järjestämällä paikalle indeksiliukureita ja muuta kampanjatilpehööriä sekä johtohahmoja eduskuntapuolueista kertomaan vaalipuheensa mäkeä laskevalle opiskelijakansalle. SYL myös muisti valittuja kansanedustajia ylioppilas- ja opiskelijakuntien allekirjoittamilla tervehdyskorteilla ja suklaasuukoilla. Varsinaisten Säätytalossa käytyjen hallitusohjelmaneuvotteluiden aikana SYL ja SAMOK pitivät hallitusneuvottelupäivystystä Säätytaloa vastapäätä olevalla Snellmaninaukiolla. Päivystyksestä vastasivat pääasiassa SYL:n ja SAMOK:n hallitukset, mutta myös ylioppilas- ja opiskelijakuntien edustajia sekä SYL:n sihteeristöä oli muiden kiireiden salliessa mukana valvomassa hallitusneuvotteluiden kulkua. Päivystystä pidettiin aamuseitsemästä iltamyöhään 12

- aina niin pitkään kuin neuvottelut kunakin päivänä jatkuivat. Kaiken kaikkiaan päivystyspäiviä kertyi 17 ja päivystykseen käytettyjä henkilötyötunteja yli 900 aikavälillä 20.5.- 17.6. Päivystyksen yhteydessä SYL:lle ja SAMOK:lle tarjoutui mainio mahdollisuus pitää luontevaa ja tiivistä yhteyttä niin neuvottelijoihin kuin mediaankin. Lukuisat tempaukset herättivät sekä neuvottelijoiden että kaupunkilaisten huomion, kuten satapäisen opiskelijajoukon Nuoruustangon laulanta, kuorot ja orkesterit, katuliitupiirustukset ja erityisesti neuvottelusaunaksi tuotu Skipoli ry:ltä vuokrattu gondolisauna. Neuvottelujen päivystäminen poiki runsaasti positiivista mediahuomiota ja päivystäjät esiintyivät useita kertoja myös radioja tv-lähetyksissä. Hallitusohjelmaneuvotteluita varten SYL tuotti myös ns. non-papereita eli omia logottomia ehdotuksiaan hallitusohjelman kirjauksiksi ja niiden kirjausten perusteluiksi. Erityisen merkittävää hallitusneuvottelujen aikana oli myös se, että SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi kutsuttiin virallisesti neuvotteluihin kuultavaksi. Koko alkuvuoden mittaan tehdyt sadat tapaamiset ja määrätietoinen pohjatyö poiki opintotuen sitomisen indeksiin 1.9.2014 ja monen muun SYL:n hallitusohjelmatavoitteen toteutumisen, joista on enemmän tietoa kappaleessa 2.2. 2.7. Järjestöllinen kehittäminen Järjestöllisen kehittämisen tärkeimpänä toimenpiteenä voi pitää hallintopäällikön palkkaamista eläkkeelle siirtyvän toimistonhoitajan tilalle. Hallintopäällikön toimenkuvaan siirrettiin osa pääsihteerin työtehtävistä ja vastaavasti osa toimistonhoitajan tehtävistä siirrettiin OSS:n hoidettavaksi. Työnkuvan kehittäminen jatkuu edelleen yhdessä hallintopäällikkö Harri Karpénin kanssa. Hallinnon puolella jatketaan etenemistä samanaikaisesti kohti sujuvampaa ja järjestelmällisempää toimintaa parantaen samalla työkaluja ja hyödyntäen uusia tekniikan tarjoamia sovelluksia. Toiminnan tehostamiseksi sekä järjestömuistin ja hiljaisen tiedon siirtymisen parantamiseksi SYL mm. ottaa käyttöön sähköisen dokumentti- ja arkistonhallintajärjestelmän vuodenvaihteessa 2011-2012. Käyttöönoton tavoitteena on sujuvoittaa toimistorutiineita, vähentää tiedon etsimiseen kuluvaa aikaa ja ylipäänsä pystyä paremmin hyödyntämään aikojen kuluessa kertynyttä niin edunvalvonta- kuin esim. kuvamateriaaliakin. 13

2.8. Viestintä ja verkkosivut Uuden tiedottajan, Riitta Käpin aloitettua tehtävässään helmi-maaliskuun vaihteessa on aloitettu myös SYL:n viestinnän kokonaisvaltainen kehittäminen. Viestintää kehitetään yhä ketterämmäksi erityisesti sosiaalisen median puolella, ja tähän uudet verkkosivut tarjoavatkin hyvät mahdollisuudet. Toiminnan lähtökohdaksi on otettu mahdollisimman avoin viestintä sekä opiskelijoiden että sidosryhmien suuntaan. Myös kielikysymyksiin on kiinnitetty erityistä huomiota ja SYL:oa viedäänkin yhä lähemmäs kolmikielisyyttä. Kehittämistyötä jatketaan ja uusia verkkosivuja on päivitetty erityisesti syksyllä, kun viestintää paljon työllistänyt indeksikampanja on saatu päätökseen. Syksyllä SYL:n viestintäkäytäntöjä on koottu yhteiseen viestintäkäsikirjaan, joka valmistuu alkuvuodesta 2012. 2.8.1. Kieli- ja käännösasiat Edellisen ruotsinkielen kääntäjän sopimus SYL:n kanssa päättyi toukokuun 2011 loppuun. Sopimus uuden kääntäjän kanssa alkoi elokuun 2011 alusta. Sopimus on OSS-järjestöjen yhteinen ja käsittää sekä englannin- että ruotsinkieliset käännökset. Yhteistyö uuden kääntäjän kanssa on alkanut käytänteistä sopimalla ja hyviä yhteisiä toimintatapoja hiomalla. Toukokuussa SYL järjesti ylioppilaskuntien kieli- ja viestintäasioista kiinnostuneille toimijoille Kieli-iltapäivän, jossa käytiin läpi erilaisia näkökulmia kieliasioihin liittyen sekä SYL:n ja ylioppilaskuntien kielikäytäntöjä. 2.8.2. Edustajistovaalit Syksyn aikana ylioppilaskunnissa käytiin edustajistovaalit, joihin SYL aiempaan tapaan toimitti vaalikoneen ehdokkaiden ja äänestäjien käyttöön. SYL välitti tietoa eri ylioppilaskuntien ehdokasasetteluista verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa. Kansallisella tasolla tiedotettiin ehdokasasettelun kokonaiskuvasta medialle. Suurimmassa osassa ylioppilaskuntia varsinaiset vaalipäivät olivat 1.-2.11. ja 2.11. SYL piti yllä jokseenkin reaaliaikaista tulosseurantaa verkkosivuillaan. Reaaliaikaista seuranta oli siinä määrin, että ylioppilaskuntien alustavat tulokset päivitettiin välittömästi verkkoon ja niitä vertailtiin kansallisella tasolla edellisten edustajistovaalien tuloksiin. Lopullisista tuloksista SYL tiedotti niin jäsenistöään, mediaa kuin muitakin sidosryhmiä. 2.9. SYL:n 90-vuotisjuhlat 14

SYL:n 90-vuotisjuhlia vietettiin Otaniemen Dipolissa lauantaina 12.3.2011. Vuosijuhlat, joiden pääjärjestäjäksi palkattiin projektisopimuksella Sara Miettunen, onnistuivat erinomaisesti. Paikalla oli noin 300 ihmistä, ja juhlapuheen piti tasavallan presidentti Tarja Halonen. Juhlassa jaettiin myös liiton huomionosoituksia: toimistonhoitajan pestistä eläkkeelle syyskuussa jäänyt Seija Pyökeri sai SYL:n kunniamerkin pitkäaikaisesta ansiokkaasta työstään liiton hyväksi. Liiton ansiomerkki myönnettiin Kristina Kuntulle (YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri ja pitkäaikainen opiskeluterveyden puolestapuhuja) ja Pia Pohjalle (nykyään Ylioppilasterveys ry:n hallituksen puheenjohtaja, aiemmin mm. SYL:n pääsihteeri). Hallituksen merkki myönnettiin kahdelle eri ylioppilasliikkeen tehtävissä ansioituneelle aikaisemmalle SYL:n pääsihteerille, Lauri Korkeaojalle ja Tuomas Viskarille. 2.9.1. SYL:n 90-vuotisjuhlaseminaari SYL:n 90-vuotisjuhlaseminaaria vietettiin 11.3.2011 Tieteiden talolla Helsingissä. Seminaarin Teemana oli Parasta oppimista. Avauspuheenvuoron piti entinen SYLliläinen Jorma Ollilla ja valtiovallan tervehdyksen toi Stefan Wallin. Seminaarin puheenjohtajana ja vetäjänä toimi Tommi Laitio. Muina puhujina olivat kansanedustaja Tuomo Puumala, toimittaja Marjukka Liiten, opiskelija Veera Kaleva, lehtori Aki Korpela, professori Göte Nyman, opiskelija Jussi Rauvola, suunnittelija Laura Heinonen, professori Sari Lindblom-Ylänne ja professori Juha Suoranta. Seminaarin lopussa oli paneeli, johon osallistuivat Katri Korolainen-Virkajärvi, kansanedustaja Ville Niinistö, kansleri emeritus Kari Raivio ja johtaja Minna Helle. Seminaariin osallistui runsaasti kuulijoita ja opiskelijakeskeisen oppimisen ja paremman oppimisen teemaa saatiin välitettyä eteenpäin. 2.10. Talous Liiton toiminnan tulos oli -16 141,80 euroa. Tilikausi sujui pitkälti ennakoidun mukaisesti eikä sen aikana tapahtunut erityisiä yllätyksiä. Liiton talouden tulevaisuudennäkymiin aiheuttaa epävarmuutta erityisesti ylioppilaskuntien jäsenmäärän ja sitä kautta maksutuottojen mahdollinen negatiivinen kehitys opintoaikojen kiristyessä. Jäsenmäärän on keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmassa ennakoitu putoavan 133000:een vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi saadun päätöksen mukaan vuoden 2012 valtionapua leikattiin edellisvuotisesta noin prosentti, ja vaikka uusia leikkauksia ei 15

odotetakaan, ei myöskään aiemman kaltaista, inflaatiota vastaavaa positiivista kehitystä liene odotettavissa kuluvan vaalikauden aikana. Jäsenmaksua korotettiin vuodelle 2012 SYL:n oman tarpeen vuoksi 10 senttiä ja OLL:n jäsenmaksuläpilaskutuksen vuoksi 10 senttiä. Yhteensä korotus oli siis 20 senttiä, jolloin uudeksi jäsenmaksuksi tuli 5,10 euroa. Jäsenmaksun on edellisessä kappaleessa mainituista syistä ennakoitu nousevan hiukan ennakoitua inflaatiota nopeammin 5,50 euroon vuoteen 2015 mennessä. Pääosin Icecapital Oy:n varainhoitopalveluiden alla oleva sijoitusomaisuus jäi tuotoltaan noin viisi prosenttia tappiolliseksi vuonna 2011. Sijoitus koostuu osake-, korko- ja muista sijoituksista liiton sijoitusstrategian mukaisesti. Salkun arvo oli vuoden lopussa noin 581 000 euroa. SYL omistaa 45 % Oy OSS-järjestöpalvelut Ab:n osakkeista. Yhtiö omistaa Lapinrinne 2:ssa Helsingissä sijaitsevan toimistohuoneiston, joka on SYL:n, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton, Opiskelijoiden liikuntaliiton sekä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön yhteisessä käytössä toimistotilana. Tilaan on muutettu vuonna 2007, eikä tilanteeseen tai omistuksiin ole tiedossa muutoksia lähiaikoina. Taloyhtiön tilanne on vakaa. Liiton taseessa ei tapahtunut tilikauden aikana erityisiä muutoksia. 2.10.1. Lyyra-liiketoiminnan kehittäminen Lyyran palvelut ja liikevaihto kehittyivät merkittävästi parempaan suuntaan vuoden 2011 aikana. Yhtiön taloudelliset haasteet kuitenkin jatkuivat edelleen ja sen toimintaan sisältyy myös SYL:n kannalta merkittäviä taloudellisia ja muita riskejä. HYY Yhtymä Oy antoi Oy Suomen Lyyra Ab:lle aiempia vuosia vastaavan 295000 euron määräaikaisen pääomalainan, johon sisältyy konversio-oikeus siinä tapauksessa, että yhtiö ei selviytyisi velvoitteistaan. Vastaavaan järjestelyyn liittyen vuonna 2009 ja 2010 tehdyt osakassopimuksen muutokset pätevät edelleen. Vuoden aikana Lyyran tilannetta käsiteltiin useaan otteeseen niin ylioppilaskuntien puheenjohtaja-pääsihteeri -tapaamisissa kuin myös yhteistyössä toisen omistajan, HYY Yhtymän kanssa. Keskustelujen tarkoituksena oli käydä läpi erilaisia toimintavaihtoehtoja, joiden pohjalta toimintaa voitaisiin uudistaa aiempaa kannattavammaksi, vähäriskisemmäksi ja myös palveluiltaan paremmaksi. SYL myös sopi HYY Yhtymän kanssa alustavista periaatteista ja toimintatavoista, joiden pohjalta toimintaa lähdettäisiin uudistamaan. Keskustelut ja toimenpiteet jatkuvat vuoden 2012 aikana. 16

3. KOULUTUSPOLITIIKKA 3.1 Yleistä Huhtikuussa käydyt vaalit ja niihin liittyvä vaikuttamistyö värittivät suuresti myös koulutuspoliittisen sektorin toimintaa varsinkin alkuvuodesta 2011. Ajankohtaisia koulutuspoliittisia kysymyksiä vaaleihin liittyen olivat etenkin maksuttoman koulutuksen mahdollinen nouseminen esiin vaalikeskusteluissa sekä yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen. Osansa huomiosta saivat myös lukukausimaksukokeilu sekä opiskeluajat, joiden lyhentäminen kiinnosti varsinkin tavattuja ehdokkaita. Tämän teeman suhteen sektorilla tehtiin paljon yhteistyötä työelämäsektorin kanssa. Työuriin liittyen tärkeää keskustelua käytiin myös korkeakoulujen valintauudistuksen ja sähköisen hakujärjestelmän luomisen ympärillä. Mittavalla uudistuksella pyritään vaikuttamaan osaltaan välivuosien määrään ja parempaan hakeutumiseen opiskelupaikkoihin. Syksyn toimintaa hallitsi suuresti hallitusohjelman koulutus- ja tiedepoliittisia linjauksia tarkentava Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (ns. kesu), yliopistojen rahoitusmalliin vaikuttaminen sekä opiskelijavalintauudistuksen eteneminen. Vastuunjako sektorilla toteutettiin pääpiirteissään kansallisen ja kansainvälisen koulutuspolitiikan välillä niin, että Tujulan vastuulla on kotimainen koulutuspolitiikka ja Mäkipään vastuulla kansainvälinen koulutuspolitiikka. Koulutuspoliittisina sihteereinä toimivat Jarmo Kallunki ja Suvi Eriksson. 3.2 Maksuton koulutus Maksuttoman koulutuksen nousemiseen vaaliteemaksi varauduttiin kokoamalla ja päivittämällä vuoden alussa SYL:n maksuttoman koulutuksen argumenttipatteri ja jakamalla se tarvittavilta osin ylioppilaskuntien käyttöön. Maksuton koulutus ei lopulta noussut suureksi puheenaiheeksi ennen vaaleja, mutta laadittuja materiaaleja käytettiin hyväksi muun muassa ehdokkaiden soittokierroksella. Vaalien aikaan erinäisiä avauksia lukukausimaksujen suuntaan laati esimerkiksi professori Matti Viren, mutta hallitusohjelmassa todettiin tutkintoon johtavan koulutuksen säilyvän edelleen maksuttomana. 17

Uuden käänteen keskusteluun toi tallinnalaisen kauppakorkeakoulun, Estonian Business Schoolin, rantautuminen Suomeen maksullisine koulutusohjelmineen. Uuden toimintamuodon suhteen reagointia ruvettiin kevään lopulla miettimään ja koulutuksen kaupallistumisen seurannasta päätettiin tehdä oma toimintasuunnitelmaprojektinsa seuraavalle vuodelle. Ministeriöstä saatiin syksyllä selkeä viesti siitä, että tilauskoulutuslainsäädäntöä ei ole tarkoitus muuttaa alkaneen hallituskauden aikana. 3.3 Opiskelijavalintojen uudistaminen Työurakeskustelusta liikkeelle lähtenyt ja vuoden 2010 Ei paikoillanne, vaan valmiina hep! - raportista tuulta purjeisiinsa saanut keskustelu korkeakouluvalinnoista eteni vuoden mittaan vauhdilla ja korkeakoulusektorien valintojen yhdistämistä toteuttamaan perustettu KSHJ-hanke (korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä) käsitteli jo uudistuksen käytännön toteutusta. Hankkeen väliraportti ilmestyi 13.5. SYL otti pääpiirteittäin positiivisen kannan väliraportin tuloksiin, sillä uudistukset antavat parhaimmillaan mahdollisuuksia turhien välivuosien vähentämiseen ja helpottavat korkeakouluihin hakeutumista. Suunnitellut uudistukset sisälsivät toisaalta myös ongelmakohtia. Suurimpina huolenaiheina olivat hallinnollisista syistä liian aikaiseksi ajateltu ajankohta hakukohteiden prioriteettien valinnassa sekä suunnitellut kiintiöt opiskelutaustan perusteella. Huolta on aiheuttanut yliopistojen haluttomuus turvata alan vaihtajien mahdollisuudet, sillä korkeakoulujen väliset ja sisäiset siirtymät on jätetty alkuvaiheen toteutuksen ulkopuolelle. SYL:n koulutuspoliittinen sektori osallistui kevään mittaan ripeästi etenevän hankkeen ohjaukseen muuan muassa hankeen johtoryhmässä, jossa Jarmo Kallunki oli jäsenenä. Yhteyttä pidettiin tiiviisti myös SAMOKiin, jolla on edustaja hankkeen operatiivisessa ohjausryhmässä. Hankkeen toteutuksesta keskusteltiin lisäksi aiheen tiimoilta järjestetyssä seminaarissa ja hankkeen erityisasiantuntija Joni Penkari kutsuttiin SYL:n vieraaksi keskustelemaan tärkeimmistä kehittämiskohteista. Ylioppilaskunnille laadittiin koonti esiselvityksestä ja nostettiin esille ongelmakohtia lausuntoja varten. Hallitusohjelman ja kesun myötä valintauudistus sai hieman uuden käänteen, sillä niissä uudistus linjattiin toteutettavaksi niin, että korkeakoulujen päävalinnat varattaisiin vain niille hakijoille joilla ei ole aiempaa korkeakoulupaikkaa. Valintauudistuksen kommentointi nousikin kesu-lausunnon ja -vaikuttamisen kärkiteemaksi. Loppuvuodesta SYL lausui hallituksen esityksen luonnoksesta aiheeseen liittyen. Myös ylioppilaskuntia aktivoitiin ja avustettiin yliopistoihin vaikuttamisessa, ja enemmistö yliopistoista ottikin lausunnoissaan kielteisen 18

kannan päävalintojen varaamiseen. Esityksen tavoitteita koulutukseen pääsystä ja hakujärjestelmän yksinkertaistamisesta pidettiin hyvinä, mutta aikataulua liian nopeana ja uudistusta yliopistojen autonomiaan puuttuvana. 3.4 Opiskelijoiden oikeusturva Ns. SORA-lainsäädäntö eteni alkuvuodesta eduskunnassa ja sivistysvaliokunnassa kun lainsäädäntöä pyrittiin saamaan istuntokauden loppumetreillä valmiiksi. Lainsäädännön lieventämiseksi ja ongelmallisimpien kohtien muuttamiseksi tehtiin kiivasta vaikutustyötä ja sivistysvaliokuntaan oltiin tiiviissä yhteydessä. Varsinkin koulutuspoliittinen sihteeri Eriksson käytti huomattavasti aikaa ja vaivaa vaikutustyöhön ja ongelmallisimmat kohdat saatiin onnistuneesti lievennettyä. Syksyllä laki vahvistettiin eduskunnassa ja vaikutustyö toimeenpanon suhteen jatkui, vaikka ongelmallisten lakikohtien parantamiseksi lupailtu korjauspaketti ei lopulta eduskuntakäsittelyyn tullutkaan. Työtä tehtiin varsinkin tiedottamisen parantamiseksi ja yhtenäisten käytäntöjen toteuttamiseksi. Ns. SORA-lainsäädännön lisäksi työn alle otettiin syksyllä opiskeluoikeuden jatkamisen käytäntöjen selvittäminen eri yliopistoissa. Selvitystyö toteutettiin ylioppilaskunnille suunnattuna kyselynä ja vastauksien perusteella selvitettiin mahdolliset opiskelijoiden yhdenvertaisuusongelmat. 3.5 Rakenteellinen kehittäminen Keskustelu rakenteellisen kehittämisen osalta oli alkuvuoden aikana melko kevyttä. Taideyliopiston muodostaminen herätti jonkin verran keskustelua, mutta suhtautuminen oli opiskelijoidenkin keskuudessa lopulta melko positiivista ja yhdistymiseen oltiin valmiita jos korkeakoululle taattaisiin lisärahoitusta. SYL:n kanta muodostettiin kun taustoitukseksi oli kuultu mm. taidekorkeakoulujen opiskelijoita sekä AYY:tä. Keskustelua herätti joidenkin Taideteollisen korkeakoulun osastojen ja opiskelijoiden halu liittyä tulevaan korkeakouluun. Savonlinnan ja Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitokset olivat jälleen julkisen keskustelun kohteina, ja kesän alussa Tampereen yliopistossa tehtiin päätös Hämeenlinnan toimipisteen toiminnan siirtämisestä Tampereelle vuoden 2012 alusta. Savonlinnan suhteen päätöstä vielä harkitaan. SYL ei ottanut kumpaankaan suoraa kantaa, mutta tilannetta seurattiin tiiviisti. 19

Kesäkuussa UNIFI asetti työryhmiä tarkastelemaan ja arvioimaan koulutusalojen oppiainevalikoimaa, sisäänottoa ja mitoitusta humanistisella, kasvatustieteellisellä, luonnontieteellisellä ja yhteiskunnallisella alalla. SYL seurasi ryhmien toimintaa ja hallituksen jäsen Tujula tapasi humanistisen alan ryhmän puheenjohtajan Maria-Liisa Nevalan. UNIFIa ei heidän kuormittuneisuutensa vuoksi pystytty tapaamaan syksyllä kuin vasta joulukuussa. Tapaamisessa keskusteltiin työryhmien jo valmistuneista muistioista sekä niiden vastaanotosta eri areenoilla. Rakenteellinen kehittäminen huomioitiin myös hallitusohjelmassa ja kesussa, joissa Taideyliopiston perustaminen sai taas lisävauhtia. Loppuvuodesta sopimus Taideyliopiston muodostamisesta saatiin aikaiseksi, ja myös SYL:n toimintasuunnitelmassa varauduttiin tukemaan ylioppilaskuntia yhdistymisprosessissa. 3.6 Yliopistojen yhteisen palautejärjestelmän (YOPALA) kehittäminen Yliopistojen yhteisen palautejärjestelmän (YOPALA) kehittämistä jatkettiin UNIFIn asettaman asiantuntijatyöryhmän johdolla. SYLiä ryhmässä edusti Eriksson. Keväällä viimeisteltiin kysymyslomake, jota pilotoitiin syksyllä seitsemässä yliopistossa (ISY, VY, TY, TaY, Siba, OY ja LTY). Lomake lähetettiin vastattavaksi vuonna 2011 elokuun loppuun mennessä kandidaateiksi valmistuneille. Pilotti onnistui varsin hyvin. Kyselylomake oli herättänyt opiskelijoissa pääosin positiivisia tuntemuksia, ja sitä pidettiin tärkeänä. Opiskelijoiden rakentava kritiikki otetaan huomioon kysymysten jatkokehittelyssä. Pilotointia valmistellut asiantuntijaryhmä päättää toimintansa vuoden lopussa, ja antaa loppuraporttinsa pilotin onnistumisesta sekä omat eväänsä YOPALAn työstöön osaksi rahoitusmallia vuoden 2012 alussa. SYL on mukana jatkotyöskentelyssä, jonka koordinaatiovastuu säilyy UNIFIlla. Jatkotyöskentelystä vastaavaan ryhmään tulee myös KKA:n ja OKM:n edustus. 3.7 Yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen Tulossopimuskauden 2010-2012 päättyessä, kauden 2013-16 kynnyksellä OKM asetti käytännöksi muodostuneen tavan mukaisesti keväällä ryhmän miettimään rahoitusmallin kehittämistä. Aiemmista keskusteluista huolimatta SYL ei saanut kutsua ryhmään, sillä sen kokoonpano koostuikin vain ministeriön ja yliopistojen edustajista. Näin palattiin siis vanhaan, 20