Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Transkriptio

1 Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj.

2 Yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen Yliopistojen rahoitusmallia uudistavan työryhmän toimikausi Työryhmä Johtaja Anita Lehikoinen (pj.) Vararehtori Ulla-Maija Forsberg Helsingin yliopisto Opetusneuvos Erja Heikkinen Opetusneuvos Jorma Karhu Vararehtori Heikki Mannila Aalto-yliopisto Projektipäällikkö Pirjo Rauhala Tampereen yliopisto Vararehtori Tapio Reponen Turun yliopisto Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Toiminnanjohtaja Liisa Savunen Suomen yliopistot, Unifi ry Vararehtori Olli Silvén Oulun yliopisto Johtaja Hannu Sirén Opetusneuvos Tomi Halonen (siht.) Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen (siht.) Pysyvä asiantuntija Hallitusneuvos Eerikki Nurmi

3 Yliopistojen ohjaus ja rahoitus Yliopistojen valtionrahoitukseen liittyy erilaisia ohjausmekanismeja Poliittinen ohjaus, budjettiohjaus, tulosohjaus, säädösohjaus, informaatio-ohjaus Ohjauksen keskeisiä välineitä ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen väliset sopimukset Palautemenettely Seurantajärjestelmät Em. prosesseja tukevat sähköiset työkalut, kuten KOTA-tulosohjausjärjestelmä ja Vipunen-tilastopalvelu. OKM:n kanavoimalla valtionrahoituksella turvataan yliopistojen perustoimintaedellytykset Ministeriö kohdistaa rahoituksen yliopistolle yhtenä kokonaisuutena. Rahoituksen sisäisestä käytöstä päättää yliopisto. OKM:n valtionrahoitus muodosti vuonna 2010 noin 62 % yliopistojen kokonaisrahoituksesta Perusrahoituksen lisäksi muuta rahoitusta pääasiassa tutkimukseen Suomen Akatemia, Tekes, yritysrahoitus, EU-lähteet, muu kansainvälinen rahoitus

4 Rahoitusmalliehdotuksen tavoitteita Työryhmän ehdotuksen laadintaa ohjasi visio siitä, millainen on hyvä suomalainen yliopisto vuonna 2020 ja millaisilla askelilla tähän tavoitteeseen päästään Uusi rahoitusmalli käyttöön vuodesta 2013 alkaen askel kohti vuoden 2020 tahtotilaa Laadukkaampi, kansainvälisempi, profiloituneempi ja tehokkaampi yliopisto. Tavoitteena läpinäkyvämpi ja selkeämpi rahoitusmalli Vain muutama kriteeri kullekin perustehtävälle selkeyttää mallin ohjausvaikutusta Rahoitusmalliehdotus perustuu absoluuttisiin lukuihin Tuloksellisuuden vaihtelua tasoittavat kolmen vuoden keskiarvot

5 Sidosryhmien osallistuminen valmisteluun OKM pyysi syksyllä 2010 työryhmän työtä taustoittamaan asiantuntijoiden ja tutkijoiden ehdotuksia ja näkemyksiä rahoitusmallin uudistamisesta Kuulemistilaisuudet rahoitusmallin valmistelusta sidosryhmille ja yliopistoille syyskuussa Keskustelu 2020 vision tavoitteista lähtien Keskustelutilaisuuksien palaute huomioitiin malliehdotuksessa Tieteellisen tutkimuksen koko volyymi osana tutkimuksen vaikuttavuutta Laadukkaimpien julkaisujen painottaminen (laatu ja vaikuttavuus) Julkaisufoorumin tiedot mukaan 2015 alkaen, sillä tiedot eivät saatavissa kauden alussa Koulutuksen laadulle mittareita YOPALA koulutuksen laatua kuvaavana tekijänä mukaan 2015 (osuus 55 op-mittarista) Malliehdotuksen kommenttikierros sidosryhmille Kommentit 33 vastaajataholta Kokonaisuutena malliehdotus sai myönteistä palautetta Absoluuttiset luvut 3-vuoden keskiarvot Valittujen indikaattorien määrä ja niiden ohjausvaikutus Toiveita mm. lisäindikaattoreista ja Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet -osion läpinäkyvyydestä

6 Rahoitusmallimatriisi

7 Rahoituskriteerit Tutkintotavoitteet eivät rahoitustekijänä Tutkintotavoitteet leikkurina tutkintomäärätoteumasta palkitsemisessa Ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteet suuremmille koulutusalaryhmille Alempien korkeakoulututkintojen ja tohtorintutkintojen tavoitteet yliopistotasoisena Opintopistesuoritukset (55 op) prosessien sujuvuutta kuvaamassa Mallissa ei tutkintojen tavoiteaikoja Julkaisut ja niiden laatu vahvasti esillä Malli kannusteena tutkijanuran kehittämiselle kannuste tohtoritutkintojen jälkeiseen tutkimukseen - tiedeyhteisön tunnustamiin julkaisuihin ja sitä kautta uuteen tutkimustietoon panostamiselle Alojen erityispiirteiden huomioiminen laskennallisesti "Alakohtaisuus" rahoitusosiossa Alakohtaisuutta ei huomioida laskennallisissa Koulutus- ja Tutkimus -osioissa Luonnontieteet, tekniikka, lääketieteet, taidealat Monitieteisten yliopistojen taidealojen ja taideyliopistojen huomioiminen osana alakohtaista rahoitusosuutta

8 Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet Strategiarahoitus Laadun palkitseminen ja profiloitumisen tuki Yliopistokohtaisten kehittämistavoitteiden numeerinen seuranta Sovitaan strategian toimeenpanoa tukevat indikaattorit, ei suoraa rahoituskytköstä Rakenteellisen kehittämisen tukeminen Alakohtaisuus Taideyliopistot vuoden 2012 rahoitustasolla Laskennallisesti jaettava rahoitusosuus kalliille aloille Luonnontieteet Tekniikka Lääketieteet Taidealat (Aalto, TaY, LY) Valtakunnalliset tehtävät Valtakunnalliset tehtävät Kansalliskirjasto Harjoittelukoulut

9 Rahoitusmallityön jatko Työryhmän laatimasta rahoitusmalliehdotuksesta virallinen lausuntokierros Strukturoitu internet-pohjainen lausuntokierros viikot Rahoitusmalli vuosille valmis vuoden 2012 alussa Lausuntokierroksen yhteenveto Yksityiskohtien tarkentuminen, mm. julkaisufoorumi Säädösvalmistelu alkuvuodesta 2012 Rahoitusasetukset voimaan vuoden 2013 alusta Rahoitusmalli ja sen mukaiset laskelmat käyttöön yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä neuvotteluissa toukokuussa 2012