TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 3 /2008 MERCURIUS Hannu Hanhijärvi: Terveydenhuollon resurssit kohdennettava tarkemmin Maija Kyttä: Sosiaali- ja terveystoimi tehostuu
P ÄÄKIRJOITUS Terveys tärkein voimavaramme Reima Suomi Ihmiselämälle tai terveydelle on mahdotonta laskea tarkkaa taloudellista arvoa. Elämän ja terveyden ylläpitoon sijoitetaan eri tasoilla valtavia summia. Jo pelkkä virallinen kansantalouden tilinpito osoittaa useimmissa maissa, että terveydenhuollon menot ovat 7 17 prosenttia bruttokansantuotteesta. Terveys on myös sikäli kimurantti hyödyke, että sen kysyntä on periaatteessa rajaton: ikuinen elämä 15-vuotiaan kehossa ja 60-vuotiaan elämänkokemuksella ei kuitenkaan ainakaan vielä ole mahdollinen unelma. Tieteessä etsitään aina mielellään niin sanottuja suuria haasteita, grand challenge. Terveydenhuollossa näistä ei toden totta ole pulaa. Jokainen merkittävä sairaus on grand challenge sinällään, ja näiden voittamisessa lääketieteellinen tutkimus on avainasemassa. Mutta löytyy myös suuri joukko haasteita, joihin ei päästä käsiksi pelkästään lääketieteen keinoin, vaan joiden kohtaaminen edellyttää myös esimerkiksi palvelujärjestelmien kehittämistä. Tällaisia suuria haasteita ovat muun muassa väestön nopea ikääntyminen, siitä seuraava huoltosuhteen heikkeneminen, alan orastava työvoimapula, terveydenhuoltosektorin tuottavuuden hidas nousu, medikalisaatio, terveydenhuollon erityinen inflaatio ja lisääntyvät ongelmat muun muassa henkisen hyvinvoinnin alueella. Terveydenhuoltoa ja hyvinvointisektoria ei pidä hyljeksiä sillä perusteella, että kyseessä olisi julkishallinnon vastuulla oleva asia. On muistettava, että terveydenhuolto, mutta varsinkin hyvinvointi laajasti ymmärrettynä on merkittävä yksityisen liiketoiminnan alue. Lisäksi alueella tarvitaan kolmannen sektorin toimijoita ja erilaisia rakenne- ja palveluinnovaatioita näiden kaikkien toimijoiden välille. Hyvinvointisektorin liiketoimintamallit ovat myös aina ajankohtainen tutkimuskohde. Kaikki edellä mainitut seikat ovat hyviä perusteita sille, miksi terveyttä kannattaa ja pitää tutkia myös kauppakorkeakoulussa. Turun kauppakorkeakoulu onkin ottanut tämän haasteen hyvin vastaan. Se on ainakin kauppakorkeakouluista johtava terveydenhuollon järjestelmien tutkimusyksikkö ja koko yliopistolaitoksenkin mittakaavassa hyvin merkittävä. Kehitystä on tukenut myös se, että terveydenhuollon osittaiseen kehitysjättämään monella alueella on herätty, ja että alueelle tulee nyt paljon tutkimus- ja tuotekehitysrahaa. Merkittäviä kansallisia hankkeita ovat muun muassa palvelurakenteen uudistushanke Paras ja järjestelmäpuolella esimerkiksi kansallisen arkiston, kansallisen sähköisen reseptin ja näihin liittyvän kansalaisportaalin rakentaminen. Uskottavaa ja vaikuttavaa terveyden- ja hyvinvointialan tutkimusta voi tehdä vain terveydenhuollon käytännön toimijoiden kanssa. Konsortio Turun yliopiston kanssa avaa aivan uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön esimerkiksi yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa, ja tällä alueella onkin jo käynnissä muutama merkittävä hanke. Edelleen on syvennettävä myös yhteistyön etsimistä sairaanhoitopiireihin, kunnallisiin terveydenhuollon toimijoihin ja yksityiseen terveydenhuollon yrityskenttään. Varsinkin sairaanhoitopiirit muodostavat keskeisen osaamiskeskittymän, jonka kautta useimmat tärkeät kehityshankkeet kulkevat. Työn alla on myös terveyden ja hyvinvoinnin strateginen huippuosaamisen keskittymä (SHOK). Turkulaisten yritysten lisäksi myös turkulaisen tiedeyhteisön on asemoitava itsensä hyvin tähän tulevaan rakenteeseen tässä riittää haastetta tulevaksi vuodeksi. Pohdittavaa meillä riittää myös siinä, onko terveydenhuolto ja hyvinvointitoimiala läsnä opetuksessamme sillä painoarvolla kuin terveydenhuollon merkitys sekä kansantaloudessa että yksilön kannalta edellyttäisi. Reima Suomi Tietojärjestelmätieteen professori 2 MERCURIUS
SISÄLTÖ MERCURIUS 3 /2008 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Pääkirjoitus Terveys tärkein voimavaramme... 2 Henkilöt Hannu Hanhijärvi: Terveydenhuollon resurssit kohdennettava tarkemmin... 4 Maija Kyttä: Turun sosiaali- ja terveystoimi yhdistyvät... 8 Ritva ja Pekka Niemi: Kylpylässä kiire katoaa...10 WHO:n Bettina Menne: Ilmastonmuutos on todellisuutta...16 Artikkelit Lääkekehityksen julkinen rahoitus on kriittistä muttei riittävää... 7 Salossa satsataan yrityspalveluihin...13 Turun Seudun Osuuspankissa keskeistä yksilöiden työhyvinvointi...14 BID verkottuu vauhdilla...18 Turun kauppakorkeakoulun avajaiset: Yliopistoista verkostoituneita osaamiskeskittymiä...20 Hyvinvointialan liiketoimintaosaamista ajan hermolla...22 10 Kylpylät ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu 3 20500 Turku puh. (02) 481 481 www.tse.fi Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä puh. (02) 481 4264 tuija.alihaanpera@tse.fi Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Leila Hurmerinta-Peltomäki, TuKKK Jussi Matikainen, TuKKK Tuija Alihaanperä, TuKKK Leena Hulsi, Jokiranta Oy Mirka Sillanpää, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy www.jokiranta.fi Kannen kuvat: Esko Keski-Oja Painatus: Esa Print Oy Painosmäärä: 4500 kpl ISSN 0788-9747 Palstat Julkaisuja...23 Lyhyesti...24 Valmistuneita...26 Vieraskynä...27 Väitöksiä...28 Tapahtumia...31 16 WHO:n Bettina Menne haluaa havahduttaa ihmiset huomaamaan, että ilmastonmuutos on jo vaikuttanut eurooppalaistenkin terveyteen. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: viestinta@tse.fi puh. (02) 481 4296 / Jaana Villisi www.mercurius.fi MERCURIUS 3
Terveydenhuollossa on seurattava nykyistä tarkemmin, tuottaako hoito terveyttä, Hannu Hanhijärvi sanoo. 4 MERCURIUS
Sitran Hannu Hanhijärvi: Terveydenhuollon resurssit kohdennettava tarkemmin Terveydenhuollossa loppuvat rahat, kädet ja jalat, jos meno jatkuu nykyisellään. Tarvitaan mittavia muutoksia, jotta terveyspalvelujen laatu ja saatavuus voidaan turvata tulevaisuudessa. Muutos on haastava, mutta toteutettavissa, Hannu Hanhijärvi vakuuttaa. Teksti: Leena Hulsi Kuvat: Esko Keski-Oja MERCURIUS 5
Terveydenhuollon asiakkaille on annettava lisää työkaluja itsensä hoitamiseen. Hannu Hanhijärvi Sitran terveydenhuollon ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärven mukaan terveydenhoitoon liittyviä ongelmia ei pidä enää lakaista maton alle siinä toivossa, että ongelmat ratkeaisivat ajan myötä itsekseen. Päinvastoin. Ongelmat on Hanhijärven mukaan nostettava avoimesti esiin, luovuttava näköalattomuudesta ja lähdettävä rakentamaan kestäviä ratkaisuja, joiden avulla julkisen terveydenhuollon toimivuus taataan myös tulevaisuudessa. Sitran roolia terveydenhuollon kehittämisessä Hanhijärvi pitää luontevana. Lain mukaan Sitran tehtävänä on turvata suomalaisille parempi tulevaisuus, ja terveydenhuollon toimintakyvystä huolehtiminen kuuluu kyllä keskeisesti tähän tavoitteeseen, Hanhijärvi sanoo. Viisivuotinen terveydenhuolto-ohjelma on käynnissä nyt neljättä vuotta. Esille on noussut useita ongelma-alueita, joihin puuttumalla terveydenhuoltoa voidaan merkittävästi kehittää. Pahimmat pullonkaulat ovat siis jo tiedossa, ja ratkaisuistakin on selkeä näkemys. Suurimpana haasteena onkin uusien ajatusten ja toimintatapojen vieminen hallitusti ja onnistuneesti käytäntöön. Hanhijärven mukaan käytössä olevat voimavarat on kohdennettava nykyistä tarkoituksenmukaisemmin, jotta terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus voidaan taata myös tulevaisuudessa. Toiminnan tehostaminen on välttämätöntä, jotta muun muassa väestön ikääntymisen aiheuttamista lisäpaineista selvitään. Toimintamalleja tehostamalla hoidon saatavuutta, laatua ja potilastyytyväisyyttä voidaan parantaa tuntuvasti ilman kustannusten merkittävää nousua. Muutosten toteutusvaihe tietysti maksaa, mutta pitkällä tähtäimellä saavutettavat optimointihyödyt ovat mittavat, Hanhijärvi arvioi. Hoitoprosessit uusiksi Suomalainen terveydenhuolto edustaa maailman kärkeä, mutta nykyisen kehityksen jatkuessa potilaiden pelätään joutuvan entistä epätasa-arvoisempaan asemaan. Sekä Stakesin että OECD:n raportit kertovat, että suomalaisessa terveydenhuollossa vallitsee silmiinpistävä epätasa-arvo jo nyt. Palvelujen saatavuus ja hoitotulosten laatu vaihtelevat huomattavasti eri paikkakunnilla eikä heikoin palvelu löydy aina periferiasta, Hanhijärvi huomauttaa. Hälyttäväksi esimerkiksi hän nostaa aivohalvauspotilaiden hoidon. Vakioitujen lukujen vertailu osoittaa, että akuuttihoitoa vaativien päivystyspotilaiden hoitotuloksissa on suuria sairaalakohtaisia eroja, jotka pitäisi pystyä nopeasti poistamaan. Hoidon epäonnistuminen kaikkine kerrannaisvaikutuksineen tulee yhteiskunnalle kalliiksi, puhumattakaan potilaan ja hänen omaistensa inhimillisistä kärsimyksistä. Taloudelliset resurssit ovat rajalliset, joten tuloksia on haettava hoitoprosesseja optimoimalla. Kannustavia esimerkkejä löytyy maailmalta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa noin viiden miljoonan veteraanin hoitokäytäntöjä uusimalla on saavutettu parempia hoitotuloksia ilman, että hoidon kustannukset ovat nousseet. Nykyisessä järjestelmässämme Hanhijärvi näkee paljon tehottomuutta, johon puuttumalla palvelua voitaisiin parantaa. Järjestelmän parantamisen mahdollisuus konkretisoitui hyvin taannoisella taksimatkalla. Autojonossa oli useampi taksi, jossa jokaisessa istui potilas matkalla kontrollikäyntiin keskussairaalaan. Matka oli reilusti toistasataa kilometriä suuntaansa. Paikallisen taksinkuljettajan mukaan jono kulkee edestakaisin päivittäin. Eikö olisi järkevämpää, että edes jotkin erikoislääkäripalvelut olisivat tarjolla terveyskeskuksessa? Erikoissairaanhoidon tuominen terveyskeskuksiin auttaisi kohdentamaan resursseja nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Erikoissairaanhoito toimisi eräänlaisena seulana terveyskeskusten ja sairaaloiden välillä, mikä vähentäisi muun muassa sairaaloiden päivystyspoliklinikoiden paineita. Tulevaisuudessa terveyspalvelut voitaisiin luokitella lähipalveluihin, akuuttipalveluihin ja erikoispalveluihin. Yliopistollisiin sairaaloihin voitaisiin keskittää ennen kaikkea vaativinta hoitoa tarvitsevat potilaat, Hanhijärvi painottaa. Tehokkuutta Hanhijärvi parantaisi myös kolmiportaisella vastaanottojärjestelmällä, jonka tavoitteena on ohjata potilas oikeaan hoitokanavaan heti ensimmäisen yhteydenoton perusteella. Tietotekniikka avuksi Tietotekniikan rooli terveydenhuollossa korostuu ja laajenee merkittävästi. Sitra on mukana useissa projekteissa kehittämässä terveydenhuollon sähköisiä palveluita. Asiakaslähtöisesti kehitetyt palvelut antavat kansalaisille muun muassa mahdollisuuden ottaa entistä suurempaa vastuuta oman terveytensä edistämisestä ja olla sujuvammin vuorovaikutuksessa hoitohenkilökunnan kanssa. Potilas voi antaa sähköisessä seurantajärjestelmässä palautetta suoraan lääkärille, joka saa näin reaaliaikaista tietoa potilaan todellisesta tilasta. Tehokkaan seurannan ansiosta hoitotasapainon järkkymiseen voidaan reagoida nopeasti ja toisaalta vähentää turhia käyntejä. Terveydenhuollossa pitäisi siirtyä nykyisestä käytännöstä hoitotuloksella ohjaamiseen, Hanhijärvi sanoo. Tietotekniikkaa on menestyksellisesti hyödynnetty myös terveysvalmennuksessa. Kokeiluprojektissa mukana olleet diabeetikot ja sydänpotilaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä kokeiluun. Potilaat ovat motivoituneita itsensä hoitamiseen, ja hoitotulokset ovat olleet hyviä. Käytäntö pitäisi Hanhijärven mukaan ottaa nopeasti käyttöön koko maassa. Sähköiset palvelut parantavat merkittävästi hoidon laatua, lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja tuovat kustannussäästöjä. Tietojärjestelmiin panostaminen ja sähköisiin järjestelmiin siirtyminen on terveydenhuollon kehittämisen kannalta aivan keskeistä. Terveydenhuollon kehittämistä auttaisi myös siirtyminen tilaaja-tuottaja-malliin, jonka ansiosta kustannusten kohdentamista voidaan tehostaa ja lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä. Myös tässä sähköisillä tietojärjestelmillä on keskeinen rooli, Hanhijärvi huomauttaa. 6 MERCURIUS
Lääkekehityksen julkinen rahoitus on kriittistä muttei riittävää Lääkekehitysyritysten kasvuprosessissa korostuu rahoituksen rooli huomattavasti enemmän kuin muissa korkean teknologian yrityksissä. Tämä johtuu yritysten liiketoimintamallista, joka ei mahdollista kassavirtaa toiminnan alkutaipaleella. Suurin osa suomalaisistakin lääkekehitysyrityksistä toimii perinteisen bioliiketoimintamallin pohjalta keskittyen toiminnassaan ydinosaamiseensa eli lääkekehityksen alkupäähän. Tämän jälkeen tuoteaihiot pyritään lisensioimaan isommille lääkealan yrityksille, jotka pystyvät ottamaan vastuun lääkkeen jatkokehittämisestä ja markkinoinnista kansainvälisille markkinoille. Vasta lisensiointi- tai muun yhteistyösopimuksen synnyttyä kehitetty lääkeaihio tuottaa keksijälleen kassavirtaa. Lääkekehitysyritykset tarvitsevat merkittävän määrän ulkoista rahoitusta toimintansa eri vaiheissa. Julkinen rahoitus on erityisen tärkeää lääkekehitysyritysten toiminnan alkuvaiheissa, jolloin rahoitusta ei useinkaan ole saatavissa muista lähteistä. Yritysten kasvaessa ja kehittyessä ne turvautuvat useimmiten muuhun rahoitukseen, kuten pääomasijoittajiin. Pääomasijoittajat avainasemassa Suomessa pääomasijoittajien osuus bioalan rahoituksesta on vielä pieni. Kansainväliset pääomasijoittajat eivät juurikaan ole kokeneet suomalaisia yrityksiä houkutteleviksi, joten Suomeen on tehty vain harvoja sijoituksia. Pääomasijoittajien kriteerit ovat usein niin korkeat, etteivät suomalaiset bioalan yritykset pysty niitä täyttämään. Pääomasijoittajat investoivat kerralla merkittäviä summia kohteisiinsa ja odottavat useimmiten irtautumista sijoituskohteistaan vain muutaman vuoden sisällä. Sijoitukset tehdään siis lähes poikkeuksetta yrityksiin, jotka ovat jo lähellä markkinoita ja joilla on useita lupaavia loppuvaiheen tuotekehitysprojekteja kehitteillä. Suurin osa suomalaisista lääkekehitysyrityksistä on saanut julkista tukea toimintaansa. Yleisesti ottaen yritykset pitävät tätä rahoitusta kriittisenä toimintansa kannalta. Useimmat yritykset ovat pystyneet rahoittamaan toimintansa ensimmäiset vuodet lähes yksinomaan julkiselta sektorilta tulleella tuella. Suomalaiset lääkekehitysyritykset ovat kuitenkin usein pieniä, ja niillä on vain muutamia tuotekehitysaihioita portfoliossaan. Suurin osa projekteista on vielä kehityksensä alkupäässä. Suomalaisten lääkekehitysyritysten johtajien mielestä pääomasijoittajien houkutteleminen ei näillä eväillä onnistu. He näkevätkin, että Suomen julkisten rahoittajien tulisi ottaa aktiivisempi rooli yritysten kehittämisessä pisteeseen, jossa ne täyttävät kansainvälisten pääomasijoittajien kriteerit. Tärkeimpinä asioina nähdään yritysten koko ja kriittinen massa. Epäonnistumisen todennäköisyys on lääkekehityksessä suuri, joten yritykset eivät voi turvautua vain muutaman tuotekehitysprojektin varaan. Julkista rahaa tulisikin allokoida suurempia määriä mutta harvempiin yrityksiin. Vain merkittävien sijoitusten turvin yritysten on mahdollista rakentaa tuotekehitysportfoliostaan sellainen, joka herättää pääomasijoittajien mielenkiinnon. Liiketoimintaosaamista kaivataan Toisena erityisenä kehittämisen kohteena nähdään yritysten liiketoimintaosaaminen. Useimmat suomalaisten lääkekehitysyhtiöiden johtajat ovat taustaltaan tutkijoita, joko lääketieteen tai luonnontieteen alalla. Vain harvoilla on aikaisempaa kokemusta yrityksen johtamisesta ja kehittämisestä kansainvälisille markkinoille. Perinteisesti kansainvälistä pääomasijoitusrahaa pidetään ns. viisaana rahana eli sijoittajien uskotaan tuovan yrityksiin myös liiketoimintaosaamista, alan kokemusta sekä ennen kaikkea verkostoja liiketoiminnan kehittämiseen ja jatkorahoituksen hankkimiseen. Moni suomalaisyritys kokee jääneensä ilman tätä osaamista turvautuessaan laajalti vain julkiseen rahoitukseen. Laura Heinonen Kirjoittaja on kansainvälisen liiketoiminnan jatko-opiskelija, joka tutkii julkisen rahoituksen roolia lääkekehitysyritysten kansainvälisessä kasvussa. MERCURIUS 7
Kauppakorkeakoulun asiantuntemus on ollut meille merkittävänä tukena SoTe-hankkeessa, Maija Kyttä sanoo. Turun sosiaali- ja terveystoimi yhdistyvät Asiakas ytimeen Turun sosiaali- ja terveystoimen mittava yhdistymishanke muuttuu todeksi ensi vuoden alusta. Yhdistymisen myötä sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantoa uudistetaan siten, että palvelut voidaan kohdentaa nykyistä tarkemmin. Teksti: Leena Hulsi Kuvat: Esko Keski-Oja Väestön ikääntyminen, huoli työvoimapulasta ja resurssien niukkuus ovat pakottaneet myös Turun sosiaali- ja terveystoimen etsimään ratkaisuja, joiden avulla nykyisillä resursseilla saataisiin enemmän ja parempaa. Ajatus kuulostaa ylivoimaiselta, mutta Turun apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän mukaan sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen tekee mahdottoman mahdolliseksi. Vuodenvaihteessa päättyvässä SoTe-yhdistämishankeessa sosiaali- ja terveystoimen koko palvelutuotanto laitetaan yhteen, ja samalla siirrytään sisäiseen tilaaja-tuottajamalliin. Lisäksi meillä on käynnissä SoTe-tietohanke, joka tukee palvelujen toiminnallista yhdistämistä. Hankkeet tehostavat toimintaa merkittävästi ja luovat edellytykset paremmalle palvelulle ilman kustannusten nousua, Maija Kyttä sanoo. Turun sosiaali- ja terveystoimen sisäistä tilaaja-tuottaja-mallia Maija Kyttä pitää edistyksellisenä. Palvelutuotanto muuttuu asiakaslähtöiseksi, alhaalta ylöspäin suuntautuvaksi. Palvelujen tilaajat on ryhmitelty neljään, elämänkaaren eri vaiheiden mukaan määriteltyyn ydinprosessiin, jotka ovat lapset ja nuoret, nuorten aikuisuuden tukeminen, itsenäisesti selviytyvät ja ikäihmiset. Ydinprosesseihin kootaan kaikki kyseistä väestöryhmää koskeva tieto, jolloin kunkin ryhmän palvelutarpeesta saadaan kokonaisvaltainen käsitys. Kokonaisuus hallintaan Apulaiskaupunginjohtajan mukaan tulevalla mallilla tuotetaan tarkoituksenmukaisia palveluita, joiden avulla väestön hyvinvointia voidaan edistää nykyistä tehokkaammin. Jatkossa tiedetään paremmin, minkälaisia palvelutarpeita tietyn ikäryhmän eri sektoreilla kulloinkin on. Näin resurssit osataan kohdentaa oikein ja turhat päällekkäisyydet jäävät pois. Kyttä pitää tärkeänä, että kunkin ydinprosessin palvelutarjonta rakennetaan siten, että palvelut tukevat toisiaan. Esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien työttömien nuorten tukemiseen ei riitä, että heidän tililleen maksetaan kerran kuussa toimeentulotukea. Kysymys on paljon laajemmasta palvelun tarpeesta. Nuoria on autettava aikuistumaan siten, että he kykenevät ottamaan vastuuta omasta elämästään. Mitä varhaisemmassa vaiheessa nuori saa kiinni omasta elämästään, sitä tasapainoisemman elämän hän todennäköisesti kykenee itselleen rakentamaan. Jos nuori syrjäytyy, ongelmat kasvavat ja 8 MERCURIUS
tulevat kalliiksi myös yhteiskunnalle. Resurssien kohdentaminen oikein ja oikeaan aikaan on siis hyvin tärkeää, Kyttä lisää. Johtamisjärjestelmät sähköistyvät Tietotekniikalla ja tietojärjestelmien kehittämisellä on keskeinen rooli sosiaali- ja terveystoimen yhdistämishankkeessa. Mobiilitekniikkaa ja sähköistä viestintää hyödyntämällä saamme enemmän voimavaroja asiakaspalveluun. Esimerkiksi vanhustenhuollossa hallinnolliset uudistukset, mobiilitekniikka ja yhteinen atk-järjestelmä tehostavat toimintaa siinä määrin, että voimme lisätä asiakaskäyntejä, järjestää kotihoitoa viikonloppuina sekä ottaa käyttöön omahoitajajärjestelmän, Maija Kyttä luettelee. Koko mittavan yhdistämishankkeen perustana on kuitenkin tietojärjestelmien hyödyntäminen strategisessa johtamisessa ja tiedonhallinnassa. Tiedot kootaan keskitetysti tietojärjestelmiin, joista johtamisen eri portaat saavat johtamiseen, resursointiin ja ennaltaehkäisevään toimintaan tarvittavaa tietoa. Jatkossa tiedämme paremmin, mitä kaupungissa tapahtuu eri väestöryhmien keskuudessa. Tässä on oikeastaan koko hankkeen punainen lanka. Apulaiskaupunginjohtaja antaa kiitosta Turun kauppakorkeakoululle, joka tekee kaupungin kanssa yhteistyötä SoTe-tietohankkeessa. Kauppakorkeakoulu on ollut mukana kehittämässä sosiaali- ja terveystoimen uutta johtamisjärjestelmää. Hannu Salmelan vetämällä tutkijaryhmällä on ollut keskeinen rooli muun muassa sopimusohjauksen mallintamisessa, johtamista tukevien tietojen ja ydinprosessien strategisten tavoitteiden määrittelemisessä sekä vaikuttavuuden arvioinnissa käytettävien mittareiden suunnittelussa. Tietojärjestelmätieteen lisäksi olemme tehneet yhteistyötä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa. Kauppakorkeakoulun asiantuntemus ja tuki on ollut meille tärkeää, Maija Kyttä kiittää. Kaksi suurta hallintokuntaa yhdistävä hanke alkaa olla loppusuoralla, mutta työsarkaa riittää vielä vuosiksi eteenpäin. Yhdistämisprosessi on valmis vuoden loppuun mennessä, mutta muun muassa tietovirtojen luomisessa, atk-järjestelmien kehittämisessä ja tietovarastojen teknisissä ratkaisuissa riittää varmasti tekemistä vielä koko seuraavaksi valtuustokaudeksi. Myös pääkopissa tarvitaan muutoksia, jotta päästään kiinni uudentyyppiseen ajatteluun. Koulutustakin tarvitaan, sillä muutokset ovat aikamoinen haaste itse kullekin, Maija Kyttä sanoo. Tietojärjestelmiin panostettava riittävästi Tietotekniikka ei ole enää pelkkä toimintaa tehostava työkalu, vaan yhä useammin peruspilari, jonka päälle koko liiketoiminta rakentuu. Jos pilari pettää, koko liiketoiminta vaarantuu. Suomessakin on otsikoihin asti yltänyt muutama tapaus, joissa tietojärjestelmien pettäminen on aiheuttanut mittavia vahinkoja. Tietojärjestelmätieteen tutkija Hannu Salmelan mukaan ongelmien syynä on usein se, että tietojärjestelmiin ja niiden ylläpitämiseen ei osata tai haluta panostaa riittävästi. Jos sammakko istuu kattilassa, jonka vesi lämpiää hitaasti, se tottuu vähitellen lämpenevään veteen, eikä välttämättä osaa hypätä ajoissa pois. Tietotekniikan kehittymisen kanssa on vähän samankaltainen tilanne. Tietojärjestelmien merkitys on kasvanut vähitellen mittasuhteisiin, jota ei aina oikein ymmärretä. Koska tietojärjestelmät ovat toiminnan sujuvuuden kannalta usein keskeisessä asemassa, on niiden käytettävyyteen ja toimintavarmuuteen kiinnitettävä aivan eritavoin huomiota kuin aikaisemmin, Hannu Salmela sanoo. Tietotekniikkaa ja tietojärjestelmiä pidetään liian usein ylimääräisinä kuluerinä, vaikka niihin suunnatut resurssit pitäisi nähdä välttämättöminä investointeina toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. IT-osaamista tarvitaan lisää Kun toimintaa uudistetaan, on tietotekniikka kehittämisen keskeinen väline. Tietojärjestelmien uudistaminen vaatii it-osaamista myös järjestelmän tilaajalta, jotta tietojärjestelmiä koskevat päätökset osataan tehdä siten, että ne tukevat kokonaisuudistusta parhaalla mahdollisella tavalla. Jos tietojärjestelmiä ei suunnitella oikein, niistä saattaa tulla kehityksen jarru, Salmela huomauttaa. Salmelan mukaan esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmien mittavia uudistuksia ei voida lähteä toteuttamaan ilman lääketieteen asiantuntijoiden panostusta. Tietojärjestelmien toimivuus on usein hyvin pienestä kiinni, eli tarvitaan yksityiskohtaista tietoa kehittämisen tueksi ja tällainen tieto on yleensä ainoastaan järjestelmän tilaajaan hallussa. Mitä tarkemmin tehostamista vaativat kohteet määritellään, sitä parempi järjestelmä saadaan aikaan, Salmela muistuttaa. Isoissa sairaaloissa kehittämishankkeet ovat monestakin syystä vielä tavallista haastavampia. Sairaaloissa tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen ovat nykyään niin keskeisessä roolissa, että myös lääkäreiden itosaamista olisi lisättävä. Monessa mukana Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätiede on yhteistyössä Turun yliopiston kanssa mukana monessa kehittämishankkeessa, muun muassa Turun kaupungin SoTe-tietohankkeessa ja Varpe-varhaiskasvatushankkeessa. Molemmissa hankkeissa luodaan uudentyyppistä toimintatapaa ja sitä tukevaa tietojärjestelmää, Salmela sanoo. Uudenkaupungin, Salon ja Liedon yhteistä varhaiskasvatuksen tietotekniikkahanketta (Varpe) Salmela pitää hyvänä esimerkkinä siitä, miten toimintaa voidaan järkeistää tietotekniikkaa hyödyntämällä. Hankkeen tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta sekä lasten että heidän vanhempiensa kanssa, eli rakentaa niin sanottua kasvatuskumppanuutta. Aikaa henkilökohtaiseen kanssakäymiseen vapautuu, kun osa aikaa vievistä rutiinitöistä hoidetaan mobiilitekniikalla. Tietotekniikkaa hyödynnetään myös erilaisten arviointimenetelmien kehittämisessä, opetusvälineenä sekä päivittäisessä yhteydenpidossa kodin ja päiväkodin välillä. Hannu Salmela MERCURIUS 9
Kylpylässä 10 MERCURIUS Kylpylät ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan erityisesti työikäisten keskuudessa. Päivä tai pari kylpylän rauhallisessa tunnelmassa ja rentouttavissa vesialtaissa tuo pientä luksusta kiireisen ja aikataulutetun arjen keskelle. Teksti: Mirka Sillanpää Kuva Esko Keski-Oja
Kuva: Nina Kellokoski Kuva: Naantalin Kylpylän kuva-arkisto kiire katoaa MERCURIUS 11
Viime vuosina kylpylöiden käyttäjien määrä on ollut kasvussa, ja erityisesti työikäiset ovat löytäneet tiensä kylpylöiden maailmaan aikaisempaa useammin. Ihmiset tekevät pitkiä päiviä ja työelämä on usein hyvin hektistä. Oman ajan ottamisesta arjen kiireiden keskellä on tullut entistä hyväksyttävämpää, sanoo Sunborn Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ritva Niemi. Ritva Niemi tietää mistä puhuu. Hänellä ja hänen puolisollaan Pekka Niemellä on kylpylä- ja hyvinvointialalta vuosikymmenien kokemus, ja heitä voidaan pitää alansa uranuurtajina Suomessa. Pariskunnan omistama Sunborn Group Oy on kotimainen hotelli-, ravintola- ja kylpyläalan konserni, joka omistaa muun muassa Naantalin ja Ruissalon kylpylät. Lisäksi toimintaamme täydentävät muun muassa Saga-hotelli Saksassa sekä Sunbornhotellilaivat Naantalissa ja Lontoossa. Ensi vuonna avaamme Sunborn-konseptiin perustuvan liikemieshotellin Barcelonassa. Tanskaan on suunnitteilla kylpylähotelli ja vapaaajan keskus, Sunborn Group Oy:n toimitusjohtaja Pekka Niemi kertoo. Vesi vanhin voitehista Niemet ovat aina pysytelleet ajan hermolla. Maailman trendien seuraaminen ja uusimpien virtausten tuominen Suomeen on ollut menestyksekkään liiketoiminnan perusta. Vielä kolme vuosikymmentä sitten kylpylätoiminnan mallia otettiin Euroopan vanhoista kylpylämaista. Nyt edelläkävijämaat löytyvät ennen kaikkea Aasiasta. Henkisyys sekä mielen ja ruumiin sopusointu ovat arvoja, joka ovat nyt pinnalla. Kosketus koetaan myös tärkeäksi, se että ihminen hoitaa ihmistä, Ritva Niemi summaa maailmalla suosiossa olevia trendejä. Naantalin Kylpylästä löytyvät monipuolisen hoitovalikoiman lisäksi niin roomalaiset altaat, virkistysaltaat kuin ympäri vuoden auki oleva ulkoallaskin. Uudella Aqua Therapies -osastolla yhdistyvät alan viimeisimmät innovaatiot klassiseen kylpyläperinteeseen. Siellä voi nauttia olostaan Kuningatar Kleopatran maitohunajakylvyssä tai kokeilla vaikka Kristallikylpyä rentouttavine värivaloja äänimaailmoineen, Niemi suosittelee. Tanskaan suunnitteilla olevasta kylpylähotellista Niemet käyttävät nimitystä spa village. Kylpylähotellissa tavoitteena on eriyttää toimintoja ja muun muassa rakentaa eri asiakasryhmille omat tilansa. Kylpylähotelli rakennetaan rauhalliselle luontoalueelle, joka tietysti otetaan rakennusten suunnittelussa ensimmäisenä huomioon. Majoitustilat ja kylpylätilat rakennetaan myös selkeästi erikseen, Ritva Niemi kertoo. Me emme ole lähteneet kylpylöissämme ollenkaan lasten vesipuisto -linjalle vaan panostamme selkeästi rauhalliseen tunnelmaan ja aikuisten viihtyvyyteen, Niemi täydentää. Yritystoimintaa myös ulkomailla Ritva ja Pekka Niemen perheyritys on kasvanut useiden yritysten konserniksi kolmenkymmenen vuoden aikana. Nykyään liiketoiminnassa ovat jo mukana myös pariskunnan pojat Hans ja Jari Niemi. Turun fysikaalinen hoitoasema oli ensimmäinen yhteinen yrityksemme, jonka perustimme Turkuun jo 1970-luvun alkupuolella. Ritva on koulutukseltaan fysioterapeutti eli hän hoiti käytännön työt ja minä, juuri kauppakorkeakoulusta valmistuneena, vastasin talousasioista, Pekka Niemi muistelee. Toimintamme siirtyi Ruissaloon 70- luvun lopulla. Lisäksi meillä oli jo tuolloin yritystoimintaa myös Espanjassa. Naantalin Kylpylä valmistui vuonna 1984, samoihin aikoihin kuin hotellimme Saksassa. Vuosien varrella olemme laajentaneet kylpylätoimintaamme myös niin sanottuihin wellness- eli hyvinvointipalveluihin, joiden kysyntä kasvaa koko ajan, Ritva Niemi sanoo. Nykyään tärkeä osa yhtiötämme ovat myös hotellilaivaliiketoiminta ja rakentaminen. Omistamme muun muassa laivanrakennusyhtiön Malesiassa. Yhteensä meillä on noin tuhat työntekijää Suomessa ja ulkomailla, Pekka Niemi lisää. Konsernin Sunborn-hotellilaivat ovat nimensä mukaisesti laivan muotoon rakennettuja, kansainvälisen tason hotelleja, joita voidaan sijoittaa miljoonakaupunkien satamiin ympäri maailman. Laivahotellikonseptissa olemme onnistuneesti yhdistäneet suomalaisen laivanrakennusosaamisen sekä oman majoitus- ja hyvinvointialan tuntemuksemme, Pekka Niemi sanoo. Asiakas on kuningas Niemillä on pitkä kokemus myös eläkeikäisille suunnatuista palveluista, ja he ovat olleet vahvasti mukana niiden kehittämisessä. Tarjoamme senioreille hoitoa ja huolenpitoa, ja meillä on toimipisteitä eri kaupungeissa. Toimimme pääasiassa yksityissektorilla, mutta teemme yhteistyötä myös kaupunkien kanssa, Pekka Niemi kertoo. Niemien mukaan englanninkielen sana hospitality kuvaa hyvin heidän asennettaan kylpylä- ja hotellitoiminnassa, eikä tämä sana saisi heidän mukaansa olla vieras seniorisektorillakaan. Nykyiset eläkeläiset ovat tottuneet vaatimaan, ja heillä on sekä halua että kykyä päättää omista asioistaan. Me haluamme auttaa ihmisiä pysymään itsenäisinä mahdollisimman pitkään, Ritva Niemi sanoo. Toimintamme johtoajatuksina ovat alusta asti olleet asiakkaan kuunteleminen ja kunnioittaminen, niillä pääsee jo pitkälle, Niemet hymyilevät. Ritva ja Pekka Niemi panostavat kylpylöissään laatuun ja rauhallisen viihtyisään tunnelmaan. Kuva: Esko Keski-Oja 12 MERCURIUS
Kari Vähän ja Jarna Heinosen mukaan yhteistyö vei Yrityssalon toimintamalleja tärkeitä askeleita eteenpäin. Salossa satsataan yrityspalveluihin Uudessa Salon kaupungissa elinkeinotoimi ja yrittäjille tarjottavat palvelut nähdään tärkeinä menestystekijöinä. Turun kauppakorkeakoululla on prosessissa annettavaa ja opittavaa. Teksti ja kuva: Jussi Matikainen Vuodenvaihteessa Salon seudulla lakkautetaan kymmenen kuntaa ja ne muodostavat yhdessä uuden Salon kaupungin. Elinkeinotoimeen panostetaan vahvasti. Reagointikyvyn ja joustavuuden varmistamiseksi elinkeinotoimesta irrotetaan toimeenpaneva yksikkö osakeyhtiömuotoiseksi kokonaisuudeksi, Salon Seudun Kehittämiskeskuksen Yrityspalveluyksikön päällikkö Kari Vähä kertoo. Perustettavan Yrityssalo Oy:n toimintasuunnitelma perustuu uuden Salon strategisiin painotuksiin. Kriittisiä menestystekijöitä ovat hyvät yrittäjyyteen liittyvät palvelut, ICT-alan kaltaisten vahvojen toimialojen vahvistaminen edelleen ja toisaalta palvelualan kaltaisten kasvualojen kehittymismahdollisuuksien tukeminen, Kari Vähä listaa. Haastava toimintaympäristö Turun kauppakorkeakoulun TSE Entren johtaja, ma. professori Jarna Heinonen on toi- minut asiantuntijana, kun Yrityssalo Oy:lle on kirjoitettu liiketoimintasuunnitelmaa. Salon seutu on ison kuntaliitoksen kanssa etujoukoissa. On hienoa, että Turun kauppakorkeakoulu saa olla mukana hankkeessa. Voimme antaa muutosprosessiin omaa osaamistamme ja samalla tehdä tutkimusta, josta voi olla hyötyä muille suomalaisille kunnille, Heinonen sanoo viitaten kuntakentässä vilkkaana käyvään keskusteluun kuntien määrästä ja niiden palvelutarjonnasta. Yrittäjien kanssa toimiminen kuntakentän sisällä on haasteellista. Siksi Heinonen on miettinyt Yrityssalon työntekijöiden kanssa yhteisissä työpajoissa hyvin tarkasti eri näkökulmia, jotka toiminnan suunnittelussa on otettava huomioon. Toiminnan mielekkyys on kyettävä perustelemaan kunnan, yritysten ja Yrityssalon työntekijöiden näkökulmasta. Tämä kaikki johtaa tuotteistamiseen ja toiminnan seuraamiseen. Muuten on riski, että luvataan lähinnä korulauseita, mutta todellinen tekeminen ja aikaansaannokset jäävät laihoiksi. Tuotteistettuja palveluita Yrityssalo toimii asiakaspinnassa, joten sen toiminnan arvioimisessa palvelutuotteiden määrittely on keskeistä. Kuvaamme palvelutuotteemme ja palvelulupauksemme mahdollisimman yksiselitteisesti. Jos palvelutuotteistamisessa laistetaan lupausten määrittelemisestä, muodostuu tuotemielikuvasta hyvin erilainen vastaanottajasta riippuen. Näin syntyy helposti tilanne, jossa asiakas kokee, ettei hän saa luvattua palvelua, Kari Vähä pohtii. Annettujen lupausten pitäisi olla jollakin tavalla herkullisia ja toisaalta konkreettisia. Tärkeätä on, että asiakas kokee saavansa Yrityssalolta jotain sellaista, mitä mikään muu porukka ei pysty hänelle tarjoamaan, Heinonen jatkaa. Tuotteistettujen palvelujen ideana on, että organisaatio pystyy tuottamaan ne, vaikka ihmiset organisaation sisällä vaihtuisivatkin. Vasta osaamisen dokumentointi synnyttää tuotteen. Tosiasia kuitenkin on, että Yrityssalo Oy:ssä työskentelee kymmenkunta ammattitaitoista työntekijää, ja muutosprosessissa he rakentavat myös itselleen mielekästä työpaikkaa, jossa haasteita ja myös vastuuta on riittävästi. Rakennamme tulevaisuutta yhdessä niin, että jokainen voi hahmottaa oman tehtävänsä osana kokonaisuutta, Kari Vähä korostaa. MERCURIUS 13
Turun Seudun Osuuspankissa keskeistä Yksilöiden työhyvinvointi Turun Seudun Osuuspankissa henkilöstön kehittämisen lähtökohtana on jokaisen työntekijän hyvinvointi: kun työntekijä voi hyvin, ryhmä voi hyvin ja samalla koko talo voi hyvin. Teksti: Tuija Alihaanperä Kuva: Robert Seger Turun Seudun Osuuspankissa työhyvinvointi nojaa kolmeen kulmakiveen: työn merkityksellisyyteen ja hallintaan sekä ihmisten arvostukseen. Ihminen voi työssään hyvin, kun hän ensinnäkin tietää, mikä vaikutus hänen työllään on ja mikä on hänen osuutensa koko asiakaskohtaamisen prosessista ja työssä ylipäätään. Tärkeää on myös, että työkaverit ja esimiehet arvostavat hänen työtään. Lisäksi on oleellista, että työntekijä hallitsee työnsä, että hänen osaamisensa vastaa sekä nykyhetken että tulevaisuuden vaatimuksia. Kun nämä kolme toteutuvat, ihminen onnistuu ja jaksaa työssään, Turun Seudun Osuuspankin kehittämispäällikkö Merja Pekkanen sanoo. Kaikki osallistuvat suunnitteluun Työhyvinvoinnin kantavana ajatuksena on ollut yhdessä tekeminen ja avoimuus. Muutimme 1990-luvun puolivälissä strategiaprosessiamme niin, että koko henkilökunta alkoi osallistua siihen. Kun ihmiset ovat itse tekemässä strategioita ja suunnitelmia, he pystyvät helpommin ymmärtämään niitä, sitoutumaan niihin ja tekemään työtä niiden mukaisesti, Turun Seudun Osuuspankin henkilöstön kehittämisestä vastaava pankinjohtaja Miikka Uurto kertoo. Osallistava strategiatyö on poistanut tarpeen erillisten strategian jalkauttamisohjelmien laatimiselle. Vuosisuunnitelmien mukaiset tekemiset ovat jo suoraan strategian toteutusta. Haemme jo suunnitteluvaiheessa strategialle yhteistä näkemystä. Mietimme strategiaa myös käytännön toimina, miten se tuntuu yksilön arjessa, Pekkanen pohtii. Strategiaan pohjautuu myös henkilöstön osaamisen kehittäminen. TOP:lla on käytössään Osuuspankkikeskuksen henkilöstöpalvelujen kehittämät toimintamallit henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja henkilökohtaisen osaamiskartoituksen tekemiseen. Jokaiselle 14 MERCURIUS
Turun Seudun Osuuspankki haluaa olla ihmisen mittainen työpaikka, Miikka Uurto ja Merja Pekkanen toteavat. työntekijälle tehdään henkilökohtainen kehityssuunnitelma. Lisäksi yksiköissä suunnitellaan henkilöstön tarvetta sekä lyhyellä aikavälillä että pitkällä tähtäimellä, jolloin peilataan henkilöstön osaamista asiakkaiden tarpeisiin, toimialan ja osaamisvaatimuksien muutoksiin. Tällainen profilointi on ikään kuin osaamisen kehittämisen kartta ja kompassi. Se on koettu hyväksi toimintatavaksi. Sen avulla tiedämme, mihin suuntaan olemme menossa, eikä yksikön vetäjän tarvitse vain itsekseen miettiä sitä, Uurto korostaa. Myös yksilön näkökulmasta on tärkeää tietää, mihin suuntaan ollaan menossa. Risteyskohdissa on silloin helpompi valita, Pekkanen sanoo. Esimies- ja alaistaidot onnistumisen avaimena 90-luvun lamavuosina meilläkin keskusteltiin, onko esimies se kymmenes työntekijä. Me käänsimme kelkan toisin päin: on fiksumpaa, että yksi huolehtii siitä, että yhdeksällä on edellytykset tehdä työ mahdollisimman hyvin kuin että kaikki yrittävät omin päin räpeltää. Yhdeksi keskeiseksi teemaksi esimiestyössä otimme läsnäolon ja kuuntelun, Uurto kertoo. Lähiesimiehen rooli on tärkeä, ja se on huomioitu myös toimenkuvassa. Meillä vähintään 50 prosenttia esimiehen työstä on henkilöjohtamistyötä. Hän auttaa omaa ryhmäänsä onnistumaan eri keinoin, vaikka hänellä olisi myös oma asiantuntijaroolinsa, Pekkanen korostaa. Viime vuosina TOP:ssa on sovellettu Turun yliopiston kasvatustieteen professori Soili Keskisen tutkimusta alaistaidoista. Innostuimme siitä ja näimme sen esimiestyön kehittämisen vastinparina. Jos kehitetään vain esimiestyötä, ei synny kokonaisuutta eikä yhdessä tekemisen mallia. Me kutsumme sitä vastuulliseksi vaikuttamiseksi alaistaidon sijasta. Peruskysymys, jonka olemme henkilöstölle esittäneet, on että miten jokainen voi itse toimia tullakseen hyvin johdetuksi, Uurto kertoo. Kuva: Tuija Alihaanperä Professorit Ingmar Björkman (vas.), Stefan Zagelmeyer, Satu Lähteenmäki ja Jaap Paauwe. Henkilöstöjohtamisen globaaleja tuulia Vastuullinen henkilöstöjohtaminen keräsi Turun kauppakorkeakoululle kansainvälisiä asiantuntijoita elokuun lopussa. HRM Global 2008 Sustainable HRM in the Global Economy -konferenssissa tarkasteltiin, mitä tarkoittaa kestävä ja kilpailukyvyn säilyttävä henkilöstövoimavarojen johtaminen ja miten siihen päästään globaalissa toimintaympäristössä. Yritysten kansainvälistyminen on muuttanut henkilöstöjohtamisen toimintaympäristöä radikaalisti. Alueelliset erot henkilöstöjohtamisen peruslähtökohdissa ja käytännöissä ovat suuria. Yrityksissä pyrkimys kannattavaan henkilöstöjohtamiseen merkitsee jatkuvaa tasapainoilua Liiketoimintaa tiiviissä yhteistyössä Pankkialalla kilpailu on kovaa. Liiketoiminnan lainalaisuudet ovat TOP:ssa henkilöstön kehittämisen lähtökohtana. Liiketoimintaa ja henkilöstön kehittämistä tehdään jatkuvasti tiiviissä yhteistyössä. Pidämme viikoittain palavereja bisnesjohdon kanssa liittyen osaamisen kehittämiseen ja resursseihin, Pekkanen ja Uurto kertovat. Jo 1990-luvun lamavuosista juontaa juurensa myös hyvä suhde luottamusmiehiin. Olemme yhdessä menneet eteenpäin siitä asti ja miettineet yhdessä henkilöstöön liittyviä vaikeitakin asioita. Kumppanuus ja säännölliset tapaamiset luottamusmiesten kanssa ovat meille tärkeä voimavara, Pekkanen sanoo. Työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät asiat koskevat kaikkia työyhteisöjä. Mutta se, miten niitä ennakoidaan, erottaa yrityksiä toisistaan. TOP:lla on kiinteä suhde myös työterveyshuoltoon. Erityisesti ennakoiva työkyvyn ylläpitäminen on työterveyshuollon keskiössä, ei niinkään perinteinen sairaanhoidon näkökulma. Jo lähitulevaisuudessa nousevat henkilöstön eläköityminen, työvoiman saatavuus ja asiakkaiden yhä muuttuvat odotukset erityisiksi henkilöstön kehittämisen haasteiksi. Näihin haasteisiin voi kuitenkin varautua panostamalla edelleen myös työhyvinvoinnin edistämiseen. Niin sanottu hyvä työpaikka tarjoaa jatkossakin yksilölle merkityksellisyyttä, hallinnan tunnetta ja arvostusta. Sitä kautta välittyy erinomainen asiakaspalvelu ja kannattava liiketoiminta. Sellainen ihmisen mittainen työpaikka Turun Seudun Osuuspankki haluaa olla myös jatkossa, Merja Pekkanen ja Miikka Uurto summaavat. kustannustehokkuuden ja toiminnan eettisyyden välillä. Konferenssin pääpuhujina olivat kansainvälisesti tunnetut henkilöstöjohtamisen asiantuntijat: Johtamisen ja organisoinnin professori Ingmar Björkman Helsingin Hankenilta, kansainvälisen liiketoiminnan professorina King s Collegessa Lontoossa toimiva Pervez N. Ghauri ja henkilöstöjohtamisen professori Jaap Paauwe Tilburgin yliopistosta Hollannista. Konferenssin puheenjohtajana oli professori Satu Lähteenmäki. Konferenssin järjestivät Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitos ja IIRA:n (The International Industrial Relations Association) HRM Study Group. MERCURIUS 15
Ilmastonmuutos on todellisuutta Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ovat tulevien vuosikymmenien suurimpia haasteita. Tohtori Bettina Menne haluaa havahduttaa ihmiset huomaamaan, että ilmastonmuutos on jo vaikuttanut eurooppalaistenkin terveyteen. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja 16 MERCURIUS
Tutkijat ovat puhuneet ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista ihmisten terveyteen jo pitkään, mutta viimeistään nyt olisi tärkeää saada ihmiset tajuamaan, että ilmastonmuutos on todellisuutta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten terveyteen on näyttöä myös Euroopassa. Esimerkiksi voimakkaat lämpöaallot ovat viime vuosina lisääntyneet ja aiheuttaneet kuolemia erityisesti Etelä-Euroopassa, sanoo Maailman terveysjärjestössä, WHO:ssa, työskentelevä tohtori Bettina Menne. Menne on jäsen hallitusten välisessä ilmastonmuutospaneelissa, IPCC:ssä, joka voitti viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä Al Goren kanssa. Perusteluissa kiitettiin palkinnon saajia muun muassa siitä, että he ovat tuottaneet ja levittäneet laajasti tietoa ihmisen toiminnan aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta sekä asettaneet perustukset muutoksen ehkäisyyn tarvittaville toimenpiteille. Olen ylpeä saadessani olla mukana IPCC:ssä, jossa on noin 2 000 kansainvälistä tutkijaa, Menne hymyilee. Yhteinen vastuu IPCC:n tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen vaikutuksille altistuvat tulevina vuosina miljoonat ihmiset. Menne korostaa, että ilmastonmuutos koskee meitä jokaista tavalla tai toisella. Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen suoraan esimerkiksi nopeuttamalla tiettyjen infektiotautien leviämistä. Epäsuorat vaikutukset näkyvät muun muassa puhtaan veden vähenemisen ja ilman laadun heikkenemisen seurauksina. Aliravitsemus ja sen aiheuttamat ongelmat yleistyvät. Helleaallot, tulvat, myrskyt, metsäpalot ja pitkät kuivat kaudet nostavat kuolleisuutta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät muun muassa erilaiset suolisto-, sydän- ja hengitystiesairaudet. Lisäksi joidenkin tartuntatautien aiheuttajien levinneisyys laajenee. Iso osa ilmastonmuutoksen haitallisista terveysvaikutuksista on vältettävissä. Meidän kaikkien on vain tartuttava toimeen ja tunnustettava yhteinen vastuumme. Tärkeässä osassa ovat muun muassa julkinen terveydenhuolto, koulutus, tautien ennaltaehkäisy sekä yhteiskunnan infrastruktuuri ja taloudellinen Syntyjään saksalainen lääketieteen tohtori Bettina Menne asuu ja työskentelee Roomassa WHO:n toimistossa. Turkuun Menne tuli puhumaan WIS 2008 -konferenssiin aiheesta Climate change, health and the city. kehitys, Menne lisää. Menne myöntää, että joissakin tapauksissa ilmaston lämpenemisellä voi olla myös myönteisiä vaikutuksia, mutta kielteiset vaikutukset ovat silti selkeästi suuremmat. Esimerkiksi vesipulasta kärsivien ihmisten määrän on arvioitu nousevan 16 44 miljoonalla vuoteen 2080 mennessä. Maapallon haavoittuvuus tulevaisuudessa ei riipu vain ilmastonmuutoksen vai- kutuksista vaan myös siitä, mihin suuntaan yhteiskunnan kehityspolut kulkevat. Kestävä kehitys voi vähentää ilmastonmuutoksen haavoittavuutta, mutta myös muutokseen sopeutuminen on tärkeää. Ilmastonmuutoksen riskejä voidaan pienentää yhdistämällä sopeutumis- ja hillintätoimia, Menne sanoo. Toimeen tartuttava nyt Ilmastonmuutokseen ja sen seurauksiin on reagoitava viimeistään nyt niin globaalilla, kansallisella, alueellisella kuin yksilölliselläkin tasolla. Mennen mukaan tarvitaan uusi, Kioton sopimusta seuraava kasvihuonekaasujen vähentämistä koskeva sopimus. Tämä on mahdollista vain, jos kaikki ovat samaa mieltä ja mukana sopimuksessa. Jokaisen maan on tunnustettava se riski, jonka ilmastonmuutos asettaa meille kaikille. Euroopan unioni voisi olla yksi niistä edelläkävijöistä, joka ajaisi prosessia eteenpäin. Johtajuutta todella tarvitaan. WIS 2008 Turun kauppakorkeakoululle kokoontui elokuussa hyvinvoinnin huippuasiantuntijoita kansainväliseen WIS 2008 -konferenssiin (Well-being in the Information Society Promoting Health in Urban Living). Kolmen päivän aikana kuultiin lukuisia mielenkiintoisia puheenvuoroja. Muun muassa Kansanterveyslaitoksen Iso osa ilmastonmuutoksen haitallisista terveysvaikutuksista on vältettävissä. Meidän kaikkien on vain tartuttava toimeen ja tunnustettava yhteinen vastuumme. Kansallisella tasolla Mennen mukaan tärkeintä on turvata ihmisten terveys ja turvallisuus. Kansalaisille jaettava, faktoihin perustuva informaatio on erityisen tärkeää. Median tulisi muistaa, että liiallisen pelottelun sijaan ihmisille pitäisi tarjota ratkaisumalleja. Jos esimerkiksi lämpöaalto on tulossa, ihmisille pitää antaa konkreettisia neuvoja ja kertoa heille mitä pitää tehdä. Lämpöaaltoihin ja tulviin on syytä varautua ajoissa. Ukrainassa esimerkiksi tulvi jokin aika sitten ja viikko tulvien jälkeen Ukrainasta tuli kyselyjä siitä, pitäisikö ihmisille antaa B-hepatiitti-rokotus. Tätä olisi pitänyt ajatella jo ennen tulvia, Menne huomauttaa. Alueellisella tasolla ilmastonmuutos ja sen vaikutukset voidaan ottaa huomioon muun muassa urbaanissa suunnittelussa eli rakentamisen, maankäytön, liikenteen ja energiatehokkuuden suunnitteluprosesseissa. Yksilötasolla puhutaan valinnoista. Kyse on pitkälti siitä, kuinka pitkään voimme pitää yllä nykyistä elämäntyyliämme. Autoilua pitäisi vähentää eikä meidän tarvitsisi käyttää niin paljon energiaa kuin nyt käytämme. Jokaisella pienellä yksityiskohdalla on merkitystä. Me olemme kaikki avainasemassa, niin valtiot, hallitukset, isot yritykset kuin yksittäiset ihmisetkin. Meidän kaikkien täytyy työskennellä yhdessä ja miettiä millaisen haluamme maailmamme olevan vuonna 2050, Bettina Menne sanoo. johtaja, professori Pekka Puska esitelmöi julkisen terveydenhuollon tulevaisuuden haasteista ja Kelan tutkimusosaston osastopäällikkö, professori Olli Kangas pureutui hyvinvoinnin mittaamiseen. Konferenssin järjestivät Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry ja Turun kauppakorkeakoulu. MERCURIUS 17
BID verkottuu vauh Y rittäjyyden ja yritystoiminnan professori Antti Paasiolla on johdettavanaan upouusi erillislaitos BID Innovaatiot ja yrityskehitys. Katse on vahvasti tulevaisuudessa, mutta toiminnalle on rakennettu tukeva perusta Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen vuosina. Paasion mukaan YTKK:n aikainen motto on yhä voimissaan: Täytyy tehdä pirusti töitä ja täytyy olla hauskaa! Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus jakaantui elokuussa kahteen erillislaitokseen. CRE Tutkimus- ja koulutuskeskuksen alla toimivat TSE Entre, TSE exe, Kilpailuinstituutti ja Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Robert Seger 18 MERCURIUS
dilla Pan-Eurooppa Instituutti. BID Innovaatiot ja yrityskehitys on uusi yksikkö, jossa työskentelee viitisentoista henkeä. Voi aina kysyä, miksi meillä on nyt kaksi laitosta aiemman YTKK:n sijaan. BID on niin intensiivinen ja moniulotteinen kehitysprojekti, että sen on hyvä saada kasvaa omilla ehdoillaan. Seiniä emme kuitenkaan rakenna, vaan toivon BID:n toiminnan heijastuvan positiivisesti myös muiden yksiköiden toimintaan, Paasio sanoo. Vaikka BID aloitti toimintansa vasta elokuussa, se ei syntynyt tyhjästä. Rupesimme muutama vuosi sitten paneutumaan tosissaan innovaatioiden sielunelämään. 90-luvulla pinnalla oli kaupallistamisproblematiikka. 2000-luvulla tultiin nopeasti tilanteeseen, jossa täytyy puhua samanaikaisesti liiketoimintamalleista. Myös ne ovat innovaatioita kun oivalletaan, miten jo olemassa olevaa teknologiaa voidaan käyttää innovatiivisesti tai miten voidaan kehittää uusia ansaintamalleja. Yllättäen kävi ilmi, että tämä asia on yliopistomaailmassa varsin harvoissa käsissä. Erilaiset yhteen BID tekee läheistä yhteistyötä erityisesti ICT-, Life Science- ja luovien alojen kanssa. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa tutkimusta, jolla on innovaatiopotentiaalia. Yhteistyön myötä on syntynyt Turku Innovation Platform (TIP), jossa yhdistyvät huippututkimus ja kovan luokan liiketoimintaosaaminen. TIP linkittyy vahvasti myös tukholmalaisiin yliopistoihin, joista Karolinska Institutet ja Kungliga Tekniska högskolan (KTH) ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Meneillään on useita yhteisiä tutkimushankkeita esimerkiksi Turun yliopiston ITlaitoksen kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia löytyy yllättävistäkin suunnista. Paasio ottaa esimerkin: Turussa tehdään laivoja, mutta kyse on itse asiassa elämysteollisuudesta, ja siihen on teknologialla ja liiketoimintaosaamisella paljon annettavaa. Mielenkiintoiset asiat syntyvät erilaisuuden rajapinnassa. Osaamista ei tule lokeroida neljän seinän sisään. Ei enemmän samaa vaan erilaiset yhteen! Paasio iloitsee siitä, miten eri alojen ihmiset ovat TIP:n piirissä löytäneet toisensa ja yhteisöllisyys on vahvistunut. BID:n rooli Turun alueen innovaatiokeskittymässä on keskeinen. Yliopistolaiset osaavat jo kokoushuoneeseemme Spinnuun. Ja mikä parasta, he eivät enää joudu jakamaan käyntikortteja toisilleen, Paasio myhäilee. Bisneksen tajua tohtoreille Tällä hetkellä puhutaan paljon siitä, koulutetaanko tohtoreita jo liikaa. Paasion mukaan yksi ratkaisun avaimista on liiketoimintaosaamisen integroiminen tohtorinkoulutukseen esimerkiksi ICT-alalla tai vaikkapa lääketieteessä. Olemme käynnistämässä MBA-ohjelman tohtoriksi opiskeleville ja jo tohtoroituneille. Toivomme, että voisimme aloittaa (PhD+)MBA-tuotteemme jo ensi vuonna. Se on uusi innovatiivinen avaus Euroopassa ja toteutuessaan iso kansainvälistymisliike koulutukseemme. Vuonna 2009 aloittaa myös uusi maisteriohjelma Nordic Master School for Innovative ICT. Mukana ovat kaikki kolme turkulaisyliopistoa, KTH Tukholmasta ja Kööpenhaminan teknillinen korkeakoulu. BID vastaa maisteriohjelman liiketoimintaosaamisen koulutuksesta. Rima tarpeeksi korkealle BID on vahvasti mukana tukemassa innovatiivisia yrityksiä niiden eri kehitysvaiheissa. Kaksi vuotta toiminut Yrityskehityslaboratorio on osoittautunut toimivaksi konseptiksi. Laboratoriossa Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston opiskelijat muodostavat yliopistotutkijoiden kanssa tiimejä, jotka kirjoittavat tutkijoiden keksinnöille liiketoimintasuunnitelmat. Mukana on mentoreina yritysmaailman edustajia. Suunnitteilla on, että laboratorio viedään yhteistyökumppaneille Baltian maihin ja myöhemmin muualle Eurooppaan. Yrityskehityslaboratorion lisäksi BID:n toimintaan kuuluu kasvulaboratorio, jonka tarkoituksena on kasvupotentiaalia omaavien yritysten tukeminen matkalla globaaleiksi toimijoiksi. Pinon päällimmäisenä on kolmas tuotteemme, Executive Fast Growth Program. Se on suunnattu nopeassa kasvussa oleville jo kansainvälistyneille yrittäjävetoisille yrityksille. Ensimmäisenä vuotena mukaan on tulossa nelisenkymmentä yritystä Walesista, Dublinin ympäristöstä, Ruotsista ja Suomesta. BID:n puitteissa tapahtuu niin paljon, että hitaampaa hengästyttää. Paasio myöntää, ettei toimistoaika riitä hankkeiden suunnitteluun ja vetämiseen, vaan iltavuoro alkaa usein kymmenen yhdentoista aikaan. Hän korostaa, että kyse ei ole yhden miehen organisaatiosta vaan vahvasta ja ammattitaitoisesta tiimistä, joka on vahvasti sitoutunut BID:n kehittämiseen ja josta löytyy monia vetovastuun ottajia. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan BID:n tie vie. Paasio kuitenkin korostaa, ettei ole maailmanloppu, vaikka kaikki hankkeet eivät lähtisikään lentoon. Ja jos rima joskus putoaa, voi aina yrittää uudestaan. Akateemisessa maailmassa pitäisi hyväksyä laajemmin, että jos ei ikinä epäonnistu, ei ole yrittänyt tarpeeksi. Joskus pitää epäonnistuakin muuten ei saa koskaan tietää, mihin pystyy, Paasio muistuttaa. Antti Paasio MERCURIUS 19
Yliopistoilta odotetaan jatkossa entistä enemmän menestymistä ja tunnettuutta. Se vaatii osaamista ja sen onnistunutta markkinointia. Brändin luominen on siten ehdoton edellytys myös yliopistoille, rehtori Tapio Reponen korosti puheessaan. Yliopistoista verkostoituneita osaamiskeskittymiä Turun kauppakorkeakoulu vietti 59. lukuvuotensa avajaisia maanantaina 1.9. Rehtori Tapio Reponen pohti avajaispuheessaan yliopistojen muuttuvaa asemaa globaalissa toimintaympäristössä. Turussa on alkanut vahvan osaamiskeskittymän rakentaminen, mikä aikanaan näkyy toimintaedellytysten parantumisena. Tavoitteena on menestyä globaalissa yliopistojen välisessä kilpailussa, jossa nyt on menossa merkittävä muutoksen kausi kohti avointa yliopistoympäristöä. Vertauskuvalliset norsunluutornit varmasti häviävät, mikäli niitä on ollut. Yliopistojen asemaa pohditaan tällä hetkellä laajasti eri puolilla maailmaa. Virikkeenä tähän on erityisesti globalisaation eteneminen. Kansainväliset toimintamallit ovat oleellisesti muuttuneet, lähinnä talouden avautumisen vuoksi. Tuotteet, palvelut, ideat, teknologia, pääomat ja tieto liikkuvat yli rajojen ja rajoista riippumatta. Yliopistojen on pystyttävä muuntautumaan tämän uudenlaisen avoimen ympäristön haasteisiin. Yritysten edustajat ovat kokeneet globalisaation vaikutukset omassa toiminnassaan ja arvioivat yliopistojen toimintaa sitä taustaa vasten. He odottavat yliopistoilta samantapaisia toimenpiteitä kuin yritysmaailmassakin on suoritettu. Oleellisia piirteitä ovat voimakas markkinaohjautuvuus, verkostomainen toiminta ja tarjolla olevan tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu. Yliopistojen on hankittava entistä itsenäisemmin rahoitus, opiskelijat ja henkilökunta erilaisilta koulutuksen ja tutkimuksen markkinoilta. Yliopiston tutkijaryhmien on oltava aktiivisia ja merkittäviä toimijoita globaaleissa tutkimus- ja koulutushankkeissa. Lisäksi on pystyttävä entistä paremmin hyödyntämään muualla tutkittua ja opittua. Osaamisen markkinointia Julkinen valta odottaa, että yliopistoissa on kilpailukykyisiä tutkimuksen huippuyksikköjä, jotka menestyvät kansainvälisissä rankingeissa ja ovat tunnettuja oman alansa toimijoita. Menestyminen edellyttää sekä osaamista että osaamisen onnistunutta markkinointia. Brändin luominen on siten rahoituksen ja tunnettuuden ehdoton edellytys, mutta vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista toimintaa. Yliopistot ovat aina olleet edelläkävijöitä kansainvälisessä kanssakäymisessä ja siten vaikuttaneet merkittävästi yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehitykseen. Tieteen kriteerit ovat globaaleja, mutta osittain on kuitenkin toimittu suojatuilla markkinoilla. Yliopistoilla on yhteiskunnallisen keskustelijan, kriittisten näkökantojen esiintuojan ja vaikuttajan tehtävät. Nämä ominaisuudet halutaan säilyttää ja jopa korostaa niitä, eikä ulkoisen ohjauksen haluta vaikuttavan liikaa yliopiston valintoihin. Ympäristön muutoksen vuoksi on nyt sovitettava yhteen avoimilla markkinoilla toimiminen ja akateeminen ajattelun vapaus. Lorangen mukaan voittavien organisaatioiden tulee olla houkuttelevia globaalien yh- 20 MERCURIUS