Motoristen perustaitojen arviointi 2013 2014



Samankaltaiset tiedostot
Lasten motoristen taitojen oppiminen ja arviointi 1 sekä 2 -luokilla Liite 1

- pallon tarkkuusheitto ( esim. sulkapallon heittäminen yläkautta korilevyyn tai esteen yli)

TÄRKEINTÄ ON LIIKKUMISEN ILO

TELINERATA. Ikäryhmä 9-12-vuotiaat, 1 osio (10 min)

Kaikki Pelissätehtäväkortit

3. Koordinaatioharjoittelu:

Minuuttivälipalat vuotiaille

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Yleismotoriikka 1. Koordinaatio PISTETYÖSKENTELY. Kehonhallinta Keräponnistukset. Kehonhallinta Kuperkeikka eteenpäin *matto.

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen

TESTIOHJEET APM- TESTIÄ VARTEN

Harjoitussuunnitelma viikko 1 Pallo tutuksi I

VOIMISTELUN ALKEISPASSI

MOTORISTEN PERUSLIIKUNTATAITOJEN HARJOITTELU

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

Taito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

Liikehallintakykytestaus

KESTOVOIMAHARJOITUS (KV)

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

Harjoitussuunnitelma viikko 14 Potkaiseminen II

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI

1. Kentän Kuningas. Pallon hallinta, kuljettaminen ja suojaaminen

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT syöttäminen - sisäteräsyöttö

Harjoitussuunnitelma viikko 18 Kärkipotku II

Harjoitussuunnitelma viikko 5 Pallo haltuun I

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu

Harjoitussuunnitelma viikko 2 Pallo tutuksi II

Harjoitussuunnitelma viikko 4 Pallonkäsittely II

Harjoitussuunnitelma viikko 1 Sisäsyrjäpotku I

Harjoitussuunnitelma viikko 6 Pallo haltuun II

LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko , Kauniainen

Tavoitteena harjoittaa liikunnallisia perustaitoja:

Harjoitussuunnitelma viikko 17 Kärkipotku I

Harjoitussuunnitelma viikko 2 Sisäsyrjäpotku II

Opas omatoimiseen harjoitteluun

JUOKSUTEKNIIKAN HARJOITUKSET

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

Harjoitussuunnitelma viikko 15 Sisäsyrjäpotku I

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Taso 1. Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI HIHALYÖNTI

Harjoitussuunnitelma viikko 3 Pallonkäsittely I

Kuntopalloharjoituksia

HARJOITUSOHJELMA, HJK C

Piia Kurki HANMOODO Leikinomaisia kuntoharjoituksia ja lajiharjoitteita

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

1. PALLON KÄSITTELY. Alkutoimet & Lämmittely. Opetettava asia. Viitepelit

Oppiminen ja oivaltaminen

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

TAMPERE UNITED G6. KAUSISUUNNITELMA Tutustu palloon, rakastu lajiin

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa

INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ

Koululiikuntaliitto tuottaa lukukausittain uuden N.Y.T! -materiaalipaketin,

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

PISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > < 24

Yhden pelaajan pallokontrollitemput

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Luokat 1 2: Fyysinen toimintakyky

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä

Oppiminen ja oivaltaminen

Kaikki Pelissätehtäväkortit

KTK ohjeet ja kuvat TASAPAINOILU TAAKSEPÄIN

Testistö Taru Hockey. E-juniorit: Kesällä tehtävät testit x 2 (toukokuu ja elokuu):

1. Pihapelit ja -leikit

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

Ikäluokan tärkein suoritus

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput

Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO:

TYTTÖJEN TAITOTESTIT 6-12-vuotiaille. Jyväskylän Voimistelijat -79

NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT kuljettaminen

Perustaitoja. Syötöt: Sisäsyrjäsyöttö. Laukaukset:

Matemaattiset oppimisvaikeudet

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79

Lauletaan useita kertoja siten, että nostellaan vuoroin oikeaa ja vasenta jalkaa.

Flattileiri 2008 Himanka, Sautinkari. Pennut. 1. Kontakti

JOKI T97-99 FUTSAL TURNAUS 2010 SÄÄNNÖT TIIVISTETYSSÄ MUODOSSA

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016

1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen

Move! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo

Nuorten Liiketaitoharjoittelu

Lajien yhteisen STARA-merkin ohjeet ohjaajille ja valmentajille

Harjoitussuunnitelma viikko 8 Kuljettaminen II

LUISTELU Liikkuva koulu seminaari

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OSA 3. Kokonaisliike ja koordinaatio Suomen Suunnistusliitto

Alkulämmittelyohjelma


LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA. Auran kunta - varhaiskasvatus

LUMILAJIKOULU SISÄKERRAN OHJELMA (V4) Laatinut Antton Lämsä

Sami Kalaja Kokemuksia liikuntainterventiosta koetun fyysisen pätevyyden merkityksestä

SUPERPOTKU ÄMPÄRIT KUMOON! PIHASEIKKAILU

1) Alkulämpö 12 min. Alkulämpö ulkona. Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos. Koordinaatiot 3 min, hölkkäpalautus.

JYP Juniorit Kiekkokoulu

Transkriptio:

Motoristen perustaitojen arviointi 2013 2014 Taustaa ja tavoitteita: - vahvistaa sotkamolaisten lasten motorisia perustaitoja - tuoda perheille näkyväksi motoristen taitojen merkitys liikunnallisuuteen kasvamisessa, arjessa selviytymisessä sekä oppimisen tukemisessa - harjoitella /opetella motoristen taitojen arviointia, jotta voidaan kohdentaa harjoittelua haastaviin taitoihin Motoristen taitojen arviointi 2013-2014: - koulutus (arvioinnin harjoittelu) ennen ensimmäistä arviointikertaa - Tiilikangas - Kontinjoki, Naapurinvaara ja Leivola yhdessä - LiikaHa vierailu syksyn vanhempainilloissa + kirje eskarilaisten koteihin - arviointihetket - syyskuun, tammikuun ja huhtikuun puolivälissä Sensomotorinen materiaali 1-2lk - kognitiivisia taitoja painottava liikunnan oppimateriaali 1-2 - luokkalaisille (yleisiä oppimisvalmiuksia, mm. keskittymiskyky, havainnointi, muisti ja looginen ajattelu) Oppimateriaalin kokonaisuus 1) tehtäväradat liikuntatunnit 8 kpl 2) opettajajohtoiset liikuntatunnit 8 kpl 3) luokkatyöskentelyn aamunavaukset 8 kpl 4) luokkatyöskentelyn lisätehtävät 8 kpl 5) leikit ja pelit ulkona 8 kpl 6) kotitehtävät 8 kpl

Lasten motoristen taitojen oppiminen ja arviointi Idea Kehittää ja arvioida yksilöllisesti lasten motorisia perustaitoja. Tavoite Tukea lasten motoristen taitojen oppimista ja yleisiä oppimisvalmiuksia. Kehittää käyttökelpoinen arviointiväline motoristen taitojen kehittymisen seurantaan. Lasten tason tavoite Iloa, onnistumisia ja monipuolisia tehtäviä liikkumisen parissa. Toteutus Eskarin aikana, arviointituokioita 3 kertaa vuoden aikana Arvioitavat motoriset taidot liikuntatuokion yhteydessä - kyky liikkua rytmissä - juoksemisessa - yhden jalan tasapainossa - yhden jalan hyppäämisessä - hyppäämisessä vuoroin yhdellä ja kahdella jalalla - kuperkeikan tekemisessä - heittämisessä - kiinniottamisessa - potkaisemisessa Yhteistyössä Päiväkotien väki ja Liikaha - hanke Yhteystiedot Mikko Huotari 0445514614 mikko.huotari@snowpolis.com Jani Komulainen 0440678141

Hei eskarilaisen huoltaja! Tulevan eskarivuoden aikana lapsenne päiväkodissa arvioidaan liikuntatuokioiden yhteydessä jokaisen eskarilaisen motoriset perustaidot. Arvioinnin tavoitteena on tukea lapsen motoristen taitojen oppimista sekä lisätä huomiota motoristen taitojen oppimisen tärkeydestä. Arviointi tehdään yhteensä kolme kertaa eskarivuoden aikana, jonka avulla tarkastellaan lasten yksilöllistä kehittymistä. Arviointi sisältää seuraavien motoristen taitojen arvioinnin: - kyky liikkua rytmissä - juoksemisessa - yhden jalan tasapainossa - yhden jalan hyppäämisessä - hyppäämisessä vuoroin yhdellä ja kahdella jalalla - kuperkeikan tekemisessä - heittämisessä - kiinniottamisessa Tätä nykyä on yhä vahvempi käsitys siitä, että liikunta auttaa oppimista ja motoristen taitojen osaaminen on yhteydessä esim. matemaattisiin taitoihin. Motorisilla perustaidoilla tarkoitetaan niitä taitoja, joiden turvin ihminen selviytyy elämän eri tilanteista itsenäisesti. Motorisia perustaitoja ovat käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen ja lyöminen. Lapsen yksilöllisestä kehittymisestä kannattaa jutella oman eskariopen kanssa ja arviointityön kokonaisuudesta vastaa Liikaha - hankkeen työntekijät, joille voi huoletta esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä. Arviointiin osallistuminen on lapsellenne vapaaehtoista ja luottamuksellista. Ilmoita eskariin osallistuvan yksilölliseen arviointiin. mennessä, jos et halua lapsesi Mukavaa tekemisen meininkiä! Jani Komulainen jani.komulainen@snowpolis.com Mikko Huotari mikko.huotari@snowpolis.com

MOTORISET TAIDOT ARVIOINTI ARVIOITAVA LIIKE Rytmissä käynti Juokseminen Yhden jalan tasapaino SUORITUS Ohjeet ja ydinkohdat Kävellään salissa taputuksen tahtiin ensin ohjaajan esimerkistä ja sen jälkeen yksilöllisesti kuunnellen ohjaajan taputusta. Lopuksi kävellään itsenäisesti taputtaen ja kävellen. Toistetaan tehtävä arvioinnin kannalta riittävän monta kertaa. Juostaan 5 metrin matka yhteensä 5 kertaa rintamasuunta koko ajan(etu- ja takaperin) samaan suuntaan, juoksemisessa kädet ja jalat toimivat vastavuoroisesti, jalkaterät koko ajan samaan suuntaan. Pysähtyminen yhden jalan seisontaan siten, ettei toinen jalka kosketa maata eikä maassa olevaa jalkaa. Paikallaan ollaan 15 s. KRITEERIT 1= onnistui 2= suoritus onnistui osittain 3= suoritus epäonnistui 1. Täydellinen rytmi 2. Hidas rytmi onnistui, nopea ei. 3. Käveltiin niitä-näitä. 1. Juoksu vauhdikasta eteen ja taaksepäin, askellus suora. 2. Rytmi vaihtelee ja epävarma, askellus kääntyi hieman tai lapsi kaatui vauhdin lisääntyessä. 3. Kontrolli huono; matka jatkui yli rajojen, taaksepäin meno hoipertelevaa, askellus epävarmaa, jatkuva pälyily selän taa. 1.Varma tasapaino. 2.Lyhyt aika tasapainoillen onnistuu, kosketuksia maahan erityisesti heikommalla jalalla. 3. Hankala pysyä pystyssä yhdellä jalalla, tarvitsee aikuisen tukea. Hyppääminen Alustoilla merkitty hyppyrata, sisältää 20 hyppyä, onnistunut suoritus edellyttää tasaponnistuksen, osuman alustoille, pääsääntöisesti yhtäjaksoisen ponnistuksen. 1. Rytmikäs tasaponnistus ja rytmikäs yhden jalan hyppääminen 2. Tasaponnistus vaihtelevasti, hökellys, yhden jalan hyppääminen haastavaa. 3. Tasaponnistus ei onnistu, alas kantapäille, ei yhtäjaksoista rytmiä Kuperkeikka Heittäminen Kiinniottaminen Kallistu ja vie kädet eteen, ponnista jalkoja ojentaen, vie leuka rintaan ja rullaa selkä pyöreänä, päädytään seisoma-asentoon. Heitto seinään kahden metrin päästä seinästä yläviistoon, 2m korkeudella olevaan neliömetrin alueeseen, onnistunut suoritus sisältää oikeaoppisen heittoliikkeen ja osuman kohteeseen Ison pallon heittäminen seinään alakautta kahden metrin etäisyydeltä ja kiinniottaminen kahdella kädellä. 1. Onnistuu hyvin, päättyy seisoma-asentoon. 2. Onnistunut kuperkeikka, mutta ylöstulo seisoma-asentoon puuttuu. 3. Niska jäykkä/selkä suora, kuperkeikka ei onnistunut ilman avustusta. 1. Kyynärpää ylhäällä, pallo lensi säännöllisesti vauhdilla yläviistoon, jalat oikeassa asennossa. 2. Kyynärpää lähes oikein, pallo lensi suht hyvin, jalat vinksallaan. 3. Asento kaikin puolin hukassa, heitto voimaton ja veltto 1.Rauhallinen ja varma kiinniotto, pallo suoraan käsiin. 2.Pallon kiinniotto vaihteli, joten pallo putosi muutaman kerran. 3.Huono heitto, kiinniotto pelotti silmät kiinni pallo karkasi. Heitto seinään, mutta kiinniotto unohtui. Yhden jalan hyppääminen Hypätään suorassa linjassa yhdellä jalalla yhteensä 6 hyppyä. 1. 1.Hyppääminen onnistuu rytmikkäästi ja täsmällisesti molemmilla jaloilla. 2. 2.Hyppääminen onnistuu rytmikkäästi vahvemmalla jalalla, mutta heikommalla hyppääminen on hapuilevaa. 3. 3.Hyppääminen on hapuilevaa molemmilla jaloilla. Potkaiseminen Potkaistaan 2 metrin etäisyydeltä paikallaan olevasta pallosta kahdesti oikealla sekä vasemmalla jalalla. 4. 1. Pallo osuu maaliin melkein jokaisella potkulla ja kimpoaa potkaisijalle takaisin. 5. 2. Pallo osuu maaliin vahvemmalla jalalla potkaisten lähes jokaisella potkulla ja joskus myös heikommalla jalalla potkaistaessa. 6. 3. Potkut ovat heikkoja. Pallo ei meinaa osua maaliin kuin vahingossa.

NIMI Rytmi Juoksemin en Yhden jalan hyppäämine n Yhden jalan tasapaino Hyppääminen Kuperkeikka Potkaiseminen Heittäminen Kiinniottaminen YHTEENSÄ / NIMI Rytmi Juoksemin en Yhden jalan hyppäämine n Yhden jalan tasapaino Hyppääminen Kuperkeikka Potkaiseminen Heittäminen Kiinniottaminen YHTEENSÄ /21

Motoristen perustaitojen arviointi Arviointikerta / sisältö Aloitus: Kokoonnutaan salin keskelle ympyrämuotoon, jossa esittäytyminen ja lasten kanssa jutustelu. Jutustelun yhteydessä käydään pääpiirteittäin lävitse, mitä kaikkea liikuntatuokion aikana tehdään. Ohjeissa korostetaan, että tavoitteena on lapsille iloinen ja monipuolinen liikuntakerta. Aikuiset ovat seuraamassa, miten lasten liikkuminen onnistuu. Lapsille annetaan tilaisuus kysyä, jos on mietityttäviä asioita. Rytmissä käynti Ensimmäinen tapatusrytmi otetaan istualtaan. Istuallaan otetun opettajajohtoisen taputusrytmin jälkeen noustaan seisomaan ja opettaja pyytää lapsia taputtamaan hänen rytmiinsä. Kokeillaan taputtamista yhdessä hitaammin ja nopeammin. Tämän jälkeen opettaja näyttää hitaan taputusrytmin ja kävelyn yhdistämisen, jonka jälkeen lapsia pyydetään seuraamaan opettajan esimerkkiä hitaaseen taputusrytmiin yhdistetään kävely. Opettaja liikkuu kymmeniä metrejä taputtaen, tarvittaessa välillä uudelleen aloittaen. Tämän jälkeen opettaja taputtaa nopeammin rytmin ja pyytää lapsia seuraamaan häntä. Nopean taputusrytmin jälkeen siirrytään vielä yhteisesti hitaaseen taputusrytmiin. Jälleen opettaja toimii esimerkkinä. Tämän jälkeen opettaja pyytää jokaista lasta toimimaan itsenäisesti omassa rytmissä. Opettaja voi päästää lapsia eri aikaisesti liikkeelle eri puolelle salia, jotta vältytään ruuhkilta. Riittävän kauan hidasta rytmiä toistettua, lapsille annetaan ohje liikkua ja taputtaa itsenäisesti nopeammassa rytmissä. Opettaja käy tämän jälkeen varmistamassa arvioitsijoilta, että kaikilla on oma arviointi tehty ja toistaa tarvittaessa jotain vaihetta. TEHTÄVÄRATA Tehtävärata sisältää heittämisen, kiinniottamisen, yhden jalan tasapainoilun, kuperkeikan ja hyppäämisen vuoroin yhdellä ja kahdella jalalla. Tehtäväradan ohjeistus suoritetaan seuraavanlaisesti: Heittäminen Salista on valittu paikka, joka suuntaa lasten heittoa yläviistoon. Tarvittaessa eteen on nostettu patja tai vastaava, että lapsille havainnollistuu yläviistoon heittäminen. Opettaja näyttää oikeaoppisen heittoasennon ja 3 esimerkkiheittoa. Parhaiten tehtävään soveltuvat pienikokoiset pehmopallot ja pallolaatikko, johon jokainen lapsi ohjeistetaan palauttamaan pallo omien heittosuoritusten jälkeen. Lapsi heittää kolme heittoa jokaisella kierroksella.

Kuperkeikka Opettaja näyttää oikeaoppimisen kuperkeikan, jossa lähtö ja loppuasento ovat seisaaltaan. Ohjeistuksessa painotetaan seisoma-asentojen lisäksi, leuan painamista rintaan sekä pyöreää selkää. Lisäksi esimerkissä näytetään, kuinka käsillä voi auttaa kuperkeikan pyörähtämistä seisoma-asentoon. Tehtäväradalla tehdään yksi kuperkeikka / kierros. Yhden jalan hyppääminen Tehtäväradalla sijoitetaan lattiamerkkilaattoja kuusi kappaletta suorassa linjassa peräkkäin, jonka jälkeen selkeä taukomerkki(patja) ja uudelleen kuusi lattiamerkkilaattaa. Opettaja näyttää oikeaoppisen yhden jalan hyppäämisen oikealla jalalla, pysähtymisen ja sen jälkeen vasemmalla jalalla saman tehtävän. Lapsille korostetaan yhtäjaksoista ja suorassa linjassa etenevää hyppäämistä. Kiinniottaminen Seinään merkitään teippiä tai vastaavaa selkeästi havaittavaa estettä hyödyntäen metrin korkeuteen viiva, jonka ylitse pallo täytyy heittää. Lattialle seinästä poispäin metrin päähän merkitään esim. hyppynarulla raja, jonka takaa lapsen täytyy heittää pallo. Opettaja näyttää oikeaoppisen heiton kahdella kädellä jalkojen välistä alakautta ja kiinniottamisen vartaloa vasten. Ohjeistuksessa opettaja korostaa rauhallista kiinniottamista. Lisäksi opettaja kannustaa lapsia liikkumaan kiinniottotilanteessa, ainoastaan heitto täytyy suorittaa alakautta hyppynarun takaa. Opettajan on hyvä toistaa alakautta heittäminen useamman kerran, koska lapset helposti yrittävät heittää vartalon edestä, jolloin kiinniottaminen on hankalaa. Yhden jalan tasapainoilu Tehtäväradalle on sijoitettu kaksi oikean sekä kaksi vasemman jalanmuotoista lattiamerkkiä. Jokaisella kierroksella lapsen täytyy pyrkiä seisomaan sekä oikealla että vasemmalla jalalla yhtäjaksoisesti aika, mikä kuluu, kun luettelee rauhallisesti 1-10 numerot. Ohjeistuksessa opettaja laskee ääneen ja kannustaa myös lapsia laskemaan ääneen. Mikäli lapsi ei kykene seisomaan yhdellä jalalla, voi opettaja tarvittaessa pitää lasta kädestä kiinni tai kannustaa lasta hakemaan toisella jalalla tukea lattiasta ja jatkamaan seisomista /laskemista siitä kohdin missä oli menossa. Ohjeistuksessa opettajaa korostaa myös, että vapaana oleva jalka ei saa koskettaa toista jalkaa. Hyppääminen vuoroin yhdellä ja kahdella jalalla Hyppyrata on merkitty lattiamerkein. Hyppyrata on kuvattu erillisellä sivulla. Opettaja näyttää oikeaoppimisen hyppäämisen, mikä etenee yhtäjaksoisesti eteenpäin. Ohjeistuksessa opettaja korostaa jalan koskettamista aina lattiamerkin kohdalla vauhti ei ole tärkein vaan yhtäjaksoisuus. Ohjeistuksessa opettaja painottaa myös sitä, että lapsi malttaa odottaa edellisen hyppääjän poistuneen hyppysuoralta ennen omaa aloitusta. TEHTÄRADALLA LIIKKUMINEN Ohjeistuksen jälkeen opettaja jakaa lapset yksitellen aloittamaan eri kohtiin tehtävärataa ja antaa luvan lapsen omalle touhuamiselle. Touhuamisen aikana opettaja ei puutu jokaiseen epäkohtaan, vaan antaa lasten edetä tehtäväradalla itsenäisesti. Tarvittaessa opettaja toistaa lapselle tehtäväohjeet, mutta ei suorituksen

tekniikkaohjeita. Kun lapset ovat kiertäneet tehtäväradalla useita kierroksia ja arvioitsijat ovat ehtineet seurata lapsen suoritukset sekä merkata arvioinnit jokaiselta työpisteellä, siirrytään juoksutehtävään. Juokseminen etu- ja takaperin Opettaja on merkinnyt viivojen kohtiin kartioilla juoksumatkan. Lapset jaetaan pienryhmiin (2-3 lasta/ ryhmä). Jokaiselle ryhmälle on oma juoksupaikka. Opettaja näyttää esimerkkisuorituksen, jossa juoksu säilyy rytmikkäänä ja rintamasuunta eteenpäin pysyen sekä taka- että etuperin. Lisäksi opettaja korostaa juoksemisen suunnanmuutosta välittömästi, kun lapsi saapuu kartiolla merkityn viivan kohdalle. Tehtävässä juostaan peräkkäin kolme kertaa sekä etu- että takaperin. Vaihto tapahtuu lennosta, jonka jälkeen ryhmän toinen lapsi lähtee juoksemaan. Ohjeistuksessa korostetaan, että tehtävä ei ole kilpailu. Tehtävässä juostaan kolme kierrosta. Lopuksi Kokoonnutaan salin keskelle jutustelemaan, mikä oli mukavaa tai hankalaa. Jokainen lapsi saa nimetä mieluisimman tehtävän.