LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Taustalla perusopetuslaki ja -asetus sekä valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta Uusitaan ja päivitetään vastaamaan ympäröivän maailman vaatimuksiin 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Valtakunnalliset perusteet määräävät, miten paikallinen OPS tehdään Opetussuunnitelma edistää yhtenäisen perusopetuksen toteutumista Tehdään valtakunnallisten perusteiden ja paikallisesti päätetyn tuntijaon pohjalta Luo perustan päivittäiselle koulutyölle PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Liittää koulujen toiminnan muuhun paikalliseen lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista tukevaan toimintaan
Opetuksen järjestäjällä vastuu paikallisen opetussuunnitelman kehittämisestä ja toteuttamisesta Paikallinen näkökulma ja täydennykset 1.2 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISTA OHJAAVAT PERIAATTEET Laadinnassa huomioidaan muut paikalliset suunnitelmat Paikallista opetussuunnitelmaa täydennetään koulujen lukuvuosisuunnitelmissa sekä mahdollisissa koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa Opetuksen järjestäjän tehtävä on arvioida antamaansa koulutusta sekä paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelmien toteutumista Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearviointi 1.3 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa Opetuksen järjestäjä voi tarpeen mukaan tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta OPS 2014 OPS 2014: s. 9 13
1.4 MÄNTYHARJUN PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA, TUNTIJAKO JA KESKEISET OPETUSTA OHJAAVAT RATKAISUT MÄNTYHARJUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA JA TUNTIJAKO Paikallinen opetussuunnitelma ja tuntijako ohjaavat perusopetusta antavien koulujen opetuksen järjestämistä. Mäntyharjun sivistyslautakunta on hyväksynyt Mäntyharjun perusopetuksen opetussuunnitelman?.?.2016. Paikallinen tuntijako (ks. s.?) on vahvistettu 13.10.2015 (Mäntyharjun sivistyslautakunta 13.10.2015, 50). Opetussuunnitelma on kaikille Mäntyharjun peruskouluille yhteinen. Siihen on kuitenkin kirjattu koulukohtaisia lisäyksiä niihin kohtiin, joissa se on nähty tarpeelliseksi. Samoin oppituntien vuosiluokille jakautumisessa on koulukohtaisia eroja, jotta esim. kyläkouluissa on mahdollista toteuttaa yhdysluokkaopetusta. Opetussuunnitelman lisäksi koulutyötä ohjaavat koulujen vuosittain päivitettävät lukuvuosisuunnitelmat. Sivistysjohtaja hyväksyy koulujen lukuvuosisuunnitelmat ja toimintakertomukset vuosittain. Ne toimivat samalla välineinä arvioida opetussuunnitelman toteutumista. Lisäksi opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan kasvatushenkilöstölle, oppilaille ja huoltajille suunnatuilla säännöllisin väliajoin toteutettavilla kyselyillä ja erilaisten itsearviointimenetelmien avulla. Mäntyharjun perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 on luettavissa Mäntyharjun kunnan kotisivuilla sekä koulujen kotisivuilla. (TÄHÄN LINKIT)
MÄNTYHARJUN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Äidinkieli ja kirjallisuus 1. lk 2. lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk yht. yli minimin luokkaaste 7 7 6 6 5 4 3 4 3 45 3 3.-6. Englanti 1 1 2 2 2 2 2 3 3 18 2 1.-2. 7.-9. Ruotsi _ 2 2 2 1 7 1 7.-9. Matematiikka 3 3 4 4 4 4 4 3 4 33 1 3.-6. Ympäristöoppi 2 2 3 *2-3 3 *2-3 15 1 3.-6. Biologia ja maantieto 2 2 3 7 Fysiikka ja kemia 2 2 3 7 Terveystieto 1 1 1 3 Uskonto ja elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi 1 1 1 *1-2 1 *1-2 0,5 1,5 1 10 3 2 2 2 3 12 Opinto-ohjaus 0,5 0,5 1 2 Musiikki 1 1 2 1 1 1 1 1 9 1 3.-6. Kuvataide 1 1 1 2 1 1 2 9 Käsityö 2 2 2 2 2 2 ***3 15 3 3.-6. Liikunta 2 2 2 2 3 3 2 3 2 21 1 3.-6. Kotitalous 3 3 Valinnaisaineet ja taide- ja taitoaineiden valinnaisaineet Vapaaehtoinen A2-kieli (saksa tai venäjä) 1 1 1 1 1 1 1 ATK 6 6 19 _ 2 2 2 2 **(2) **(2) 8 Yhteensä 21 21 24 24/26 26/28 26/28 31/33 31 31 235/ 243 * Yhtenäiskoululla ympäristöoppia on 4. luokalla 2h ja 6. luokalla 3h viikossa, uskontoa taas 4. luokalla 2 h ja 6. luokalla 1 h viikossa. Kyläkouluilla ympäristöoppia on yhdysluokkaopetuksen toimivuuden vuoksi 4. luokalla 3h ja 6. luokalla 2h viikossa ja uskontoa 4. luokalla 1h ja 6. luokalla 2h viikossa. ** A2-kielen tunnit kuluttavat 8. ja 9. luokilla oppilaan valinnaistuntimäärää eivätkä siis ko. luokilla ole varsinaisen tuntijaon ulkopuolisia tunteja. ***7. luokan käsityöhön on käytetty 1 h taide- ja taitoaineiden yläkoulun kiintiöstä perusteena mm. Käsityönumero on osalle päättötodistusnumero. Teknisissä töissä 7. luokka on ensimmäinen luokka-aste, jolloin oppilas saa käyttää kaikkia koneita.
OPETUKSEN PAIKALLISET PAINOTUKSET Mäntyharjun eri kouluasteita yhdistäviä teemoja ovat kansainvälisyys sekä taide- ja kulttuurikasvatus. Kansainvälisyys ja kulttuurikasvatus ovat vahvasti läsnä koulujen arjessa. Kulttuurikasvatus tarkoittaa taidekasvatuksen lisäksi rasisminvastaista työtä sekä eri kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja monikulttuurisuuden edistämistä. Mäntyharjussa kansainvälisyyskasvatukseen on perusopetuksessa panostettu mm. antamalla kieltenopetuksen käyttöön enemmän oppitunteja kuin valtioneuvoston tuntijakoasetus edellyttää. Mäntyharjussa englannin kielen opiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla. Neljännellä luokalla oppilaan on mahdollista valita vapaaehtoinen A2-kieli tai 8. luokalla B2-kieli. Vuoden 2014 opetussuunnitelma aikaistaa ruotsin opetuksen jo alakoulun 6. luokalla alkavaksi ja opinnot jatkuvat läpi yläkoulun. Kansainvälisyyteen pyritään myös pitämällä aktiivisesti yhteyttä ystävyyskouluihin ja osallistumalla erilaisiin opintoretkiin ja vaihto-ohjelmiin sekä hankkeisiin. Myös monilla koulun ulkopuolisilla toimijoilla on kansainvälisyyshankkeiden toteuttamisessa oma roolinsa. Paikallisessa tuntijaossa kulttuuria on tuettu antamalla taide- ja taitoaineiden käyttöön lisätunteja. Taide- ja kulttuurikasvatus ei kuitenkaan ole yksin koulujen harteilla, vaan kulttuurikasvatuksessa tehdään paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Mäntyharjun kulttuuripalvelut on luonteva yhteistyökumppani, samoin Mäntyharjun kansalaisopisto, kirjasto, musiikkiopisto jne.. Kansainvälisyys ja kulttuuri sen kaikissa merkityksissä ovat arvoja, joihin Mäntyharjussa on haluttu panostaa. Se ei kuitenkaan tapahdu muiden arvojen tai oppiaineiden kustannuksella, vaan kansainvälisyyskasvatus ja taide- ja kulttuurikasvatus rikastavat ja eheyttävät mäntyharjulaista perusopetusta. Ajatus on, että niiden avulla toisaalta avataan ovia Mäntyharjusta maailmalle, toisaalta tuetaan paikallisen kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja vahvistetaan käsitystä siitä, mitä on mäntyharjulaisuus.
PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN LIITTYVÄT MUUT ASIAKIRJAT Muita Mäntyharjun perusopetuksen opetussuunnitelmaa tukevia paikallisia asiakirjoja ovat: Mäntyharjun kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma Mäntyharjun lukion opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Mäntyharjun kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 Mäntyharjun kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Mäntyharjun kunnan opiskeluhuoltosuunnitelma Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma Yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma (tasaarvosuunnitelma)? OHJEITA MÄNTYHARJUN PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN LUKEMISEEN Mäntyharjun perusopetuksen opetussuunnitelma noudattaa samaa asioiden käsittelyjärjestystä kuin valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Luvut 1 12 kattavat ns. yleisen osan, jossa käsitellään mm. perusopetuksen toimintakulttuuria, erityisopetuksen järjestämistä ja arvostelun yleisiä periaatteita. Luvut 13 15 kattavat eri oppiaineiden opetukseen liittyvät asiat vuosiluokkakokonaisuuksittain jaettuina. Paikalliseen opetussuunnitelmaan on pyritty tiivistämään valtakunnallisten perusteiden keskeisimmät asiat miellekarttamuodossa. Nämä osiot ja niiden otsikot ovat väriltään vaaleansinisiä. Jokaisen osion lopussa on linkki valtakunnallisten perusteiden vastaavaan lukuun eperusteet -palvelussa, jos haluaa perehtyä aiheeseen tarkemmin. Samoin lopusta löytyvät sivunumerot, joilta ko. luku löytyy Opetushallituksen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -julkaisusta (OPS 2014). Mäntyharjun paikallisen opetussuunnitelman osuuksien väri on vihreä. Paikalliset osuudet löytyvät valtakunnallisten perusteiden pohjalta tehtyjen tiivistelmälukujen perästä. Paikallisissa osioissa kuvataan Mäntyharjun perusopetuksen valtakunnallisia perusteita täydentävät näkökulmat ja tarkennukset. Oppiaineiden osuuksissa kerrotaan, mitkä ovat eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt kullakin vuosiluokalla ja mihin oppiaineiden arviointi perustuu. Opetussuunnitelman käytön helpottamiseksi tavoitteet, sisällöt ja arvioinnin osuus on vielä merkitty erivärisillä otsikoilla, tavoitteet keltaisella, sisällöt punaisella ja arviointi violetilla värillä.
LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA Kansainväliset ihmisoikeussopimukset Perusopetuslaki Säännöksiä Tasa-arvolaki 2.1 VELVOITTEET Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Yhdenvertaisuuslaki Suomen perustuslaki Kestävän elämäntavan välttämättömyys Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen 2.2 ARVOPERUSTA Kulttuurinen moninaisuus rikkautena Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia Oppijan minäkuvan tukeminen Oppilas aktiivisena toimijana 2.3 OPPIMISKÄSITYS Opiskelutaidot Vuorovaikutteinen oppiminen Perusopetus yleissivistyksen perustana OPS 2014 OPS 2014: s. 14 17
2.4 MÄNTYHARJUN PERUSOPETUKSEN ARVOPERUSTA KULTTUURINEN MONINAISUUS RIKKAUTENA OPPILAAN AINUTLAATUISUUS JA OIKEUS HYVÄÄN OPETUKSEEN KESTÄVÄN ELÄMÄNTAVAN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS IHMISYYS, SIVISTYS, TASA-ARVO JA DEMOKRATIA Luottamus Ystävällisyys Rehellisyys Toisen kunnioittaminen Oikeudenmukaisuus Vastuullisuus Hyvä itsetunto Avarakatseisuus Nöyryys Erilaisuuden hyväksyminen Empaattisuus Omatoimisuus Ylle listatut sanat kuvaavat Mäntyharjun perusopetuksen opettajien näkemystä siitä, minkälaisia arvoja koulussa tarvitaan, jotta valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta voi toteutua. Yllä mainittujen arvojen vaaliminen koulun arjessa takaa sen, että kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja jokainen oppilas ainutlaatuisena. Arvot tukevat tasa-arvon ja demokratian toteutumista ja ovat osa ihmisyyttä, sivistystä ja hyvää opetusta, johon jokaisella oppilaalla on oikeus. Arvot kannustavat näkemään kestävän elämäntavan välttämättömänä tapana toimia.
Mäntyharjun perusopetuksen arvoperustaa luotaessa on kuultu myös oppilaita ja heidän huoltajiaan. Lukuvuoden 2014 2015 aikana teetettiin huoltajilla kysely, jossa kysyttiin, mitkä yllä mainituista arvoista ovat heidän mielestään ne tärkeimmät, joita koulun tulisi välittää. Huoltajat nostivat tärkeimmiksi arvoiksi toisen kunnioittamisen, rehellisyyden, oikeudenmukaisuuden, vastuullisuuden ja hyvän itsetunnon. Oppilaiden arvokysely toteutettiin askartelemalla. Jokainen Mäntyharjun peruskoululainen teki itsestään paperinuken, johon liimasi kolme ominaisuutta, jotka vastasivat kysymykseen Millainen haluaisin olla?. Paperinuket liimattiin luokkakuviksi. Oppilaiden mielestä kolme tärkeintä arvoa ovat luottamus, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys. Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan koulujen arjessa päivittäin mm. pitämällä kiinni yhteisesti sovituista käytännöistä ja säännöistä säännöllisissä arvokeskusteluissa, jotka ovat olennainen osa perusopetuksen ja koulujen toimintakulttuurin päivitystyötä erilaisten itsearviointien ja kyselyiden muodossa. Oppilaiden arvokysely toteutettiin askartelemalla luokkakuvat.
LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Opetustehtävä Kasvatustehtävä 3.1 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Yhteiskunnallinen tehtävä Kulttuuritehtävä Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3.2 OPETUKSEN JA KASVATUKSEN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET Tarpeelliset tiedot ja taidot Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) 3.3 TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Monilukutaito (L4) Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet OPS 2014 Laaja-alainen osaaminen OPS 2014: 18 25
3.4 MÄNTYHARJUN PERUSOPETUKSEN VÄLINEET LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN TAVOITTEISIIN PÄÄSEMISEKSI Jotta valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määritellyt laaja-alaisen osaaminen tavoitteet voivat toteutua Vastuunkantoa Vuorovaikutustaitoja Keskittymiskykyä Innostumista Halua oppia OPPILAALTA Pitkäjänteisyyttä ODOTETAAN Muistia Avoimuutta uusia Epäonnistumisten asioita kohtaan sietokykyä Aina ei vaadita erityisesti mitään: joskus itse kokemus voi jäädä lapsen mieleen ja hän ymmärtää sen merkityksen vasta myöhemmin elämässään. Innostuneisuutta Suunnittelua Tarinankerrontakykyä Motivointitaitoja Aikaa OPETTAJALTA EDELLYTETÄÄN Uskallusta kokeilla Teknistä osaamista Ajassa elämistä Valmiutta ottaa asioista selvää Rohkeutta irrottautua oppikirjoista Ennakkoluulottomuutta
Välineitä (myös oppilaiden omat tulee huomioida) Tilaa Yhteistyötahoja YMPÄRISTÖLTÄ VAADITAAN Aikaa Resursseja Erilaisia ja monipuolisia materiaaleja Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta huolehditaan mm. tukemalla oppilasta, kun hän harjoittelee yllä mainittuja taitoja kouluttamalla opettajia säännöllisesti pitämällä yllä keskustelua yllä mainituista odotuksista, edellytyksistä ja vaatimuksista luomalla laaja-alaiseen osaamiseen kannustavaa toimintakulttuuria tekemällä aktiivisesti yhteistyötä toisten oppilaiden, luokkien, opettajien, kotien ja muiden koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa jakamalla tietoa ja kokemuksia. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista seurataan mm. pitämällä yllä keskustelua yllä mainituista odotuksista, edellytyksistä ja vaatimuksista jakamalla tietoa ja kokemuksia eri toimijoilla (oppilas, opettajat, kouluyhteisö, huoltajat jne.) tarvittaessa teetettävien itsearvointien ja kyselyiden avulla.
LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI Tavoitteena perusopetuksen yhtenäisyys ja laatu Ilmenee yhteisön käytänteinä Muuttuva ja elävä 4.1 TOIMINTAKULTTUURIN MERKITYS JA KEHITTÄMINEN Kehitetään keskustellen Tukee arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista Oppiva yhteisö Hyvinvointi ja toimintakulttuurin ytimenä turvallinen arki Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely 4.2 TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Osallisuus ja demokraattinen toiminta Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
Tukevat kasvua ja oppimista Edistävät vuorovaikutusta 4.3 OPPIMISYMPÄRISTÖT Tilat, yhteisöt, toimintakäytännöt, välineet, palvelut ja materiaalit Tieto- ja viestintäteknologia Vaihtelevuus Valitaan vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa Huomioidaan oppilaan kiinnostuksen kohteet TYÖTAVAT Eriytetään oppilaan tarpeiden mukaan Huomioidaan oppiaineiden erityispiirteet sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet Ylitetään oppiainerajat Tutkivaa työskentelyä ja yhteisöllistä tiedon rakentamista 4.4 OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN Tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina Tapa ja kesto voivat vaihdella
Opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja Koulun ulkopuoliset yhteistyötahot Pitkäjänteinen työskentely MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Koulun sisäinen yhteistyö, esim. eriikäiset oppilaat opiskelevat yhdessä Oppilaat osallistuvat suunnitteluun ja heidän kiinnostuksen kohteensa huomioidaan Kaikkien oppilaiden opiskeluun sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri OPS 2014 OPS 2014: s. 26 33
LUKU 4 MÄNTYHARJUN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI Mäntyharjun perusopetuksen toimintakulttuuria määrittelevät valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa nimetyt periaatteet (ks. luvut 4.1 ja 4.2). Toimintakulttuurin kehittymistä edistetään koulujen arjessa mm. pitämällä yllä keskustelua toimintakulttuurista panostamalla hyvinvointiin ja turvalliseen arkeen yhteisesti sovitut säännöt kouluviihtyvyys nollatoleranssi kiusaamisessa työturvallisuus jne. tekemällä tiivistä yhteistyötä oppilaskuntien ja vanhempaintoimikuntien kanssa tekemällä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa kiinnittämällä huomiota ympäristöasioihin ja tekemällä arjessa ekologisia valintoja tukemalla kulttuurista moninaisuutta ja kielitietoisuutta mm. rohkaisemalla oppilaita oman kulttuuri-identiteetin rakentamisessa ja tarjoamalla monipuolista kieltenopetusta. Toimintakulttuuria ja sen kehittämisen periaatteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti mm. pitämällä yllä keskustelua toimintakulttuurista lukuvuosisuunnitelmia tarkastelemalla ja päivittämällä eri toimijoilla (oppilas, opettajat, kouluyhteisö, huoltajat jne.) tarvittaessa teetettävien itsearvointien ja kyselyiden avulla. Toimintakulttuurin arviointia on toteutettu mm. liikennevalotehtävän avulla: Mitä hyvää ja säilytettävää toimintakulttuurissamme on? Mitä epäselvää tai kehittämistä kaipaavaa toimintakulttuurissamme on? Mitä poisheitettävää toimintakulttuurissamme on?
MÄNTYHARJUN PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TYÖTAVAT Mäntyharjun perusopetuksen oppimisympäristöt ja työtavat perustuvat opetussuunnitelman perusteiden ympäristöjä ja työtapoja koskeviin määritelmiin (ks. luku 4.3). Mäntyharjun perusopetuksessa hyödynnetään aktiivisesti lähiympäristöä ja tehdään yhteistyötä monien koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Esimerkiksi lähiluonto, kirjasto, Kisalan liikuntakeskus ja lukion tilat ovat aktiivisessa käytössä. (Mahdollisia yhteistyötahoja, ks. s.?) Oppilaiden osallistamisen ja yhteisöllisen oppimisen tukena käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa, esimerkiksi tabletteja, tietokoneita ja älytauluja. Tavoite on, että laitteita olisi tulevaisuudessa käytössä vielä nykyistäkin enemmän. Oppilaiden omia laitteita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Laitteiden käyttö kehittää oppilaiden TVT-taitoja ja kannustaa yhteisölliseen tiedonrakentamiseen. Oppimisympäristöjen kehittämisessä kiinnitetään huomiota koko kouluyhteisön hyvinvointiin sekä viihtyvyyteen mm. pitämällä huolta koulurakennusten kunnosta parantamalla mahdollisuuksien mukaan tilojen toimivuutta ja huomioimalla eri oppiaineiden erilaiset tarpeet kiinnittämällä huomiota ergonomiaan, esteettömyyteen, valaistukseen, akustisiin olosuhteisiin, sisäilman laatuun ja muihin opiskeluun vaikuttaviin ulkoisiin seikkoihin panostamalla välituntialueiden viihtyisyyteen pitämällä huolta turvallisuusasioista (koulujen turvallisuussuunnitelmat, henkilökunnan tiedottaminen ja kouluttaminen) noudattamalla yhteisesti sovittuja sääntöjä. Työtapoja vaihdellaan monipuolisesti ja niiden valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Eri oppiaineille ja luokka-asteille ominaisia työtapoja on kuvattu tarkemmin oppiaineita käsittelevissä luvuissa 13 15.
OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN MÄNTYHARJUSSA Mäntyharjun perusopetuksessa opetus on pääosin ainejakoista. Mäntyharjun perusopetuksessa opetusta eheytetään esim. opiskelemalla samaa teemaa eri oppiaineissa samanaikaisesti tai peräkkäin järjestämällä erilaisia teemapäiviä ja -viikkoja, joiden aikana useissa oppiaineissa käsitellään samaa teemaa osallistumalla erilaisiin tapahtumiin tai järjestämällä niitä itse tekemällä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa tekemällä opintoretkiä tai lähtemällä leirikouluun suunnittelemalla monialaisia oppimiskokonaisuuksia soveltamalla erilaisia eheyttäviä menetelmiä, kuten tutkiva oppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen ja projektioppiminen. MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET MÄNTYHARJUSSA Kaikkien oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Tavoite on, että oppimiskokonaisuus vastaa tuntimäärältään vähintään oppilaan yhden kouluviikon tuntimäärää. Työskentelyyn voidaan käyttää esim. yhden viikon kaikki oppitunnit ja muut koulutyöhön liittyvät tilanteet tai se voidaan toteuttaa pidemmällä aikavälillä. Oppilaat osallistuvat oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun esim. suunnittelemalla sisältöjä, rajaamalla tutkimuskysymyksiä, ehdottamalla työtapoja ja miettimällä ajankäyttöä ja sitä, miten opittu tai tuotettu tieto dokumentoidaan ja jaetaan. Oppimiskokonaisuudet dokumentoidaan jo suunnitteluvaiheesta lähtien ja niiden toteutumista arvioidaan oppilaiden kanssa jokaisen oppimiskokonaisuusjakson päätyttyä. Opetuksen järjestäjä seuraa oppimiskokonaisuuksien toteuttamista. Isot monialaiset oppimiskokonaisuudet suunnitellaan lukuvuosikohtaisesti ja liitetään osaksi lukuvuosisuunnitelmaa. Lisäksi lukuvuoden aikana voidaan toteuttaa pienempiä opetusta eheyttäviä projekteja.
Opiskelukokonaisuuksien toteuttamisessa voidaan hyödyntää oppilaiden vapaa-ajalla hankkimia taitoja. Oppilaat voivat toimia toistensa opastajina ja ohjaajina. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa tehdään aiheesta riippuen yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Mahdollisia yhteistyötahoja ovat Mäntyharjun lukio ja varhaiskasvatuksen eri yksiköt kauempanakin sijaitsevat muut oppilaitokset esim. internetin välityksellä ystävyyskoulut vanhemmat kirjasto kansalaisopisto kunnan muut palvelusektorit, esim. nuorisotoimi, kulttuuritoimi ja liikuntatoimi, sosiaali- ja terveyspalvelut jne. Etelä-Savon pelastuslaitos Taidekeskus Salmela musiikkiopisto seurakunnat paikalliset yritykset erilaiset järjestöt, esim. palokuntanuoret, partiolaiset, Mäntyharjun Martat, urheiluseurat, 4H, MLL, kuvataideyhdistys ym. LIITE 1: Monialainen oppimiskokonaisuus -lomake. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja dokumentointi tullaan todennäköisesti tulevaisuudessa hoitamaan sähköisen lomakkeen ja alustan avulla. Mallina oleva lomake sisältää ne asiat, jotka oppimiskokonaisuutta suunniteltaessa tulee huomioida. LUVUT 5 8 TÄYDENNETÄÄN MYÖHEMMIN.
LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta huomioidaan opetuksessa. Oppilaita ohjataan arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja (kulttuurinen monilukutaito ja kielellinen tietoisuus). Perusopetuksen kieli on suomi tai ruotsi, joskus myös saame, romani tai viittomakieli. Muukin opetuskieli on mahdollinen, kunhan se ei vaaranna tavoitteiden saavuttamista. 9.1 SAAMELAISET JA SAAMENKIELISET Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. Opetuksessa huomioidaan eri saamen kielet ja niiden murteet. 9.2 ROMANIT Opetuksessa huomioidaan Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Opetus vahvistaa romanien kieli- ja kulttuuriperinnön säilymistä yhteistyössä kotien kanssa. Oppilaille pyritään tarjoamaan romanikielen opetusta ja romanikielistä opetusta. 9.3 VIITTOMAKIELISET Perusopetuslain mukaan kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä. 9.4 MUUT MONIKIELISET OPPILAAT Tavoitteena tukea monikielisyyttä sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri sekä maassaoloaika huomioidaan opetuksessa. Oman äidinkielen opetusta pyritään tarjoamaan. Maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti (suomi/ruotsi toisena kielenä). Tarvittaessa annetaan tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Oppilaalle voidaan myös laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa kotoutumissuunnitelmaa (ks. luku 7.3.2). Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä OPS 2014 OPS 2014: s. 86 88
9.5 KIELI JA KULTTUURIKYSYMYKSET MÄNTYHARJUSSA Perusopetuksen kieli on suomi. Maahanmuuttajaoppilaille opetetaan suomea toisena kielenä. Oppilaan oman äidinkielen opetusta tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä tuetaan antamalla mahdollisuuksia käyttää koulussa myös omaa äidinkieltä, näkemällä monikielisyys rikkautena sekä pitämällä yllä monikulttuurisuuden hyväksyvää toimintakulttuuria. Monikielisten oppilaiden kielelliset valmiudet huomioidaan opetuksessa ja tarvittaessa oppilas saa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla. Tukimuodot suunnitellaan tapauskohtaisesti yhteistyössä kodin kanssa. Oppilaalle tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma (ks. luku 7.3.2).
LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskielen lisäksi voidaan käyttää, jos se ei vaaranna oppilaiden mahdollisuutta seurata opetusta. Opetus voidaan toteuttaa laajamittaisena kaksikielisenä opetuksena (kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy tai muu laajamittainen kaksikielinen opetus). Opetusta voidaan antaa myös suppeampana kaksikielisenä opetuksena (kielirikasteinen opetus). Joskus kaksikielistä opetusta toteutetaan muilla kuin kotimaisilla kielillä kielikylvyn tapaan. 10.1 KAKSIKIELISEN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA Hyvä ja monipuolinen kielitaito Autenttinen kielenkäyttöympäristö 10.1.1 LAAJAMITTAINEN KAKSIKIELINEN OPETUS Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy Muu laajamittainen kaksikielinen opetus 10.1.2 SUPPEAMPI KAKSIKIELINEN OPETUS Kielirikasteinen opetus Kaksikielinen opetus OPS 2014 OPS 2014: s. 89 93 10.2 KAKSIKIELINEN OPETUS MÄNTYHARJUSSA Mäntyharjun peruskouluissa ei ole tarjolla kaksikielistä opetusta vaan opetuskieli on suomi.
LUKU 11 ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA PERUSOPETUS 11.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle luvan perusopetuksen järjestämiseen. Opetuksen tulee noudattaa perusopetukselle asetettuja tavoitteita. Opetus ei saa sitouttaa oppilaita tiettyyn maailmankatsomukseen tms.. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva perusopetus OPS 2014 OPS 2014: s. 94 11.2 ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA PERUSOPETUS MÄNTYHARJUSSA Mäntyharjussa ei järjestetä erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa perusopetusta.
LUKU 12 VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA Valinnaisaineet syventävät oppimista, laajentavat opintoja, vahvistavat jatkoopintovalmiuksia ja tukevat motivaatiota. 12.1 TAIDE- JA TAITOAINEIDEN VALINNAISET TUNNIT Kullekin taide- ja taitoaineelle (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta, kotitalous) osoitetaan kaikille yhteisen opetuksen vähimmäistuntimäärä. Lisäksi osoitetaan 1 6 luokille yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia ja luokille 7 9 yhteensä viisi vuosiviikkotuntia (tuntijaossa taide- ja taitoaineiden valinnaiset). Tunnit voidaan jakaa musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden kesken opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tunnit tai osa niistä voidaan osoittaa oppilaiden valittavissa oleviksi syventäviksi opinnoiksi. Valinnaisia tunteja voidaan käyttää painotetun opetuksen järjestämiseen. 12.2 VALINNAISET AINEET Valinnaisten yhteenlaskettu määrä on vähintään yhdeksän vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1 9. Valinnaisena aineena voidaan tarjota perusopetuksen yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia opintoja tai useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Opetuksen järjestäjä päättää, mitä valinnaisia aineita tarjotaan, mutta opiskelijaksi ottamisen perusteet toiselle asteelle on huomioitava. 12.3 VIERAIDEN KIELTEN VAPAAEHTOISET JA VALINNAISET OPPIMÄÄRÄT Vapaaehtoisen A-kielen (A2-kieli) laajuus on vähintään 12 vuosiviikkotuntia, johon voidaan käyttää valinnaisiin aineisiin varattuja vuosiviikkotunteja. Mikäli A2-kieli on toinen kotimainen kieli, käytetään sen opetuksen järjestämiseen B1-kielelle varatut vuosiviikkotunnit. Tunnit jaetaan vuosiluokille opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tavoitteet ja päättöarvioinnin kriteerit ovat samat kuin kaikille yhteisessä A- kielessä. Valinnaisen B-kielen (B2-kieli) laajuus on vähintään neljä vuosiviikkotuntia peruskoulun aikana. Valinnaisuus perusopetuksessa OPS 2014 OPS 2014: s. 95 96
12.4 VALINNAISUUS MÄNTYHARJUN PERUSOPETUKSESSA TAIDE- JA TAITOAINEIDEN VALINNAISET TUNNIT Mäntyharjun paikallisessa tuntijaossa (Mäntyharjun sivistyslautakunta 13.10.2015, 50) taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit jaettiin seuraavasti: Vuosiluokilla 1 6 käytettävissä on yhteensä kuusi taide- ja taitoaineiden valinnaisainetuntia, yksi viikkotunti kullakin vuosiluokalla. Vuosiluokilla 7 9 käytössä on viisi taide- ja taitoaineiden valinnaisainetuntia, joista yksi sijoitettiin käsityön opetukseen: 7. luokalla käsityötä on kahden viikkotunnin sijaan kolme. Yläkoulun loput taide- ja taitoaineiden valinnaistunnit ovat osana valinnaisainetuntien kokonaismäärää, kaksi tuntia 8. luokalla ja kaksi tuntia 9. luokalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oppilaiden tulee valita valinnaisaineeksi vähintään yksi taide- ja taitoaine sekä 8. että 9. luokalla. VALINNAISET AINEET Mäntyharjun paikallisessa tuntijaossa (Mäntyharjun sivistyslautakunta 13.10.2015, 50) muiden valinnaisten aineiden tunnit jaettiin yläkouluun seuraavasti: Tunneista yksi osoitettiin ATK-opetukseen 7. luokalle. Loput kahdeksan tuntia ovat osana valinnaistuntien kokonaismäärää, neljä tuntia 8. luokalla ja neljä tuntia 9. luokalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oppilaat voivat valita sekä 8. että 9. luokalla kolme valinnaisainetta, joista vähintään yhden tulee olla taide- ja taitoaine (ks. luku 12.1). VIERAIDEN KIELTEN VAPAAEHTOISET JA VALINNAISET OPPIMÄÄRÄT MÄNTYHARJUSSA Mäntyharjun paikallisessa tuntijaossa (Mäntyharjun sivistyslautakunta 13.10.2015, 50) vapaaehtoisen ja valinnaisen A2-kielen tunnit jaettiin seuraavasti: Oppilas voi valita 4. luokalla alkavaksi vapaaehtoiseksi A2-kieleksi joko saksan tai venäjän. Opetusta on kaksi tuntia viikossa 9. luokalle asti. Vuosiluokilla 8. ja 9. A2-kieli katsotaan yhdeksi oppilaan valinnaisaineeksi. Sen lisäksi oppilaan tulee valita kaksi muuta valinnaisainetta, joista vähintään yksi on taide- ja taitoaine (ks. luvut 12.1 ja 12.2).
Oppilas voi valita 8. luokalla alkavaksi B2-kieleksi joko saksan tai venäjän. Opetusta on kaksi tuntia viikossa sekä 8. että 9. luokalla. B2-kieli katsotaan yhdeksi oppilaan valinnaisaineeksi. Sen lisäksi oppilaan tulee valita kaksi muuta valinnaisainetta, joista vähintään yksi on taide- ja taitoaine (ks. luvut 12.1 ja 12.2). MÄNTYHARJUN KOULUISSA OPETETTAVAT VALINNAISAINEET TÄYDENTYVÄT MYÖHEMMIN.
MONIALAINEN OPPIMISKOKONAISUUS LIITE 1 opetusta eheyttävä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuva opiskelujakso, jossa huomioidaan myös oppilaiden kiinnostuksen kohteet kaikilla oppilailla vähintään yksi lukuvuoden aikana Oppimiskokonaisuuden teema: Oppimiskokonaisuuteen liittyvät oppiaineet (ja opettajat): Luokat/luokka-asteet: Sisältö: Oppimisympäristö(t):
Työtavat ja tuotosten esittely: Yhteistyötahot: Valitse ne laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, jotka oppimiskokonaisuudessa painottuvat: ajattelu ja oppimaan oppiminen kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu itsestä huolehtiminen ja arjen taidot monilukutaito tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Toteutusajankohta ja oppimiskokonaisuuden kesto: Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun: Monialaisen oppimiskokonaisuuden projektiarviointi: