Kihokin vaikutus ja käyttö Kansanomainen käyttö ärsytysyskien: hinku- ja keuhkoyskien hoidossa Rorella, Ros Solis, Rose du soleil, Sindouwe, Sonnentau, Bullkrut Antimikrobinen, fungistaattinen vaikutus Ysköksiä irrottava, ekspektorantti Hengityselimien hoidossa: astma, bronkiitti Maailmassa cc. 230 eri kihokki valmisteita (McAlpine, 1996)
Muutamia kihokkipohjaisia tuotteita Euroopassa Name Combination Producer Codelum-drops with codein Schoeller-Pharma Pilka-drops with ephedrin Novartis-Gebro Pilka-forte with ephedrin Novartis-Gebro Spasmo-Granobil-drops Synpharma Spasmo-Granobil-syrup Synpharma Neuners Kraeutertee Nr. 211 Neuners Kraeuterprod. Makatussin Juice Drosera without sugar Roland Arzn. GmbH Makatussin Drops Drosera Roland Arzn. GmbH Makatussin Drops Forte with dihydrocodein Roland Arzn. GmbH Bronchicum Pflanzlicher Hustenstiller Nattermann & Cie. GmbH Drosithym-N Buerger with Hb. Thymi, Rad. Primulae Johann Buerger Ysatfabrik Mintetten Truw-Dragees with Hb. Thymi, Rad. Primulae Truw Arzneimittel GmbH
Suomessa tunnettu tuote: sveitsiläinen Bioforce Drosinula kuusenkerkkä-kihokki siirappi Käytetään irrottamaan limaa ja rauhoittamaan yskäistä oloa. Koostumus : raakaruokosokeri, hunaja, päärynämehutiiviste, kuusenkerkkämehu 19%, kihokkiuute 2%, murattiuute.
Kihokin vaikuttavia aineita (Repcak et al., 2000) Naphtoquinon 7-methyljuglone (plumbagin) 3.14 % kukissa (in flowers) 1.0-2.7 % lehdissä (in young and mature leaves) 0.04-0.40 % vanhoissa lehdissä (in red leaves) 0.53 % varressa (in stems) Flavonols: quercetin, isoquercetin, kaempferol, astragalin, gossypitrin Quercetin: 4.06 5.65 % Kaempferol: 0.128-0.409 (varsi/stem: 0.062 %)
Kihokkien pääominaisuudet Kasvuympäristö Kihokkeja kasvavat suoympäristössä Biologia Hyönteissyöjiä lajeja Lisäävät siemenistä Uhanalaisuus, suojelu Useammissa Eurooppalaisessa maissa rauhoitettu lajeja H, Cz, Ro,Ch, It, Li, Pl, DK, R, BG,
Pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia) (1-3 tn/year)
Pitkälehtikihokki (Drosera longifolia) (ei ole virallinen rohdos)
Muita kaupallisesti tärkeitä kihokki lajeja Drosera peltata (Australia, New Zealand) (0.1-0.5 t) Drosera madagascariensis (2-20 t/v)
D. madagascariensis on kooltaan 5-10 kertaa suurempi, kuin D. rotundifolia
Kihokin keruu Suomessa Järjestäjiä : 4H yhdistykset (Oulu, Lappi) Vain pyöreälehtikihokki kerätään Nuoria 4H-kerholaisia koulutetaan keruun. Kehitettiin ympäristöystävällinen keruu ohje Vuosittainen keruu vaihtelee 500-2100 kg/vuosi Tuore kasveja lennätätään Sveitsiin Suurin ostaja Bioforce AG
Kasviyksilöiden paino vaihtelee cc. 0.05-0.1 g/kasvi (kuvassa Niilo Takkunen, Oulun 4H:n emeritus toimitusjohtaja)
Punnittu sato kylmiössä lentokuljetuksen asti
Kihokin keruun nykyongelmat Kasvupaikkojen osa kuivunut Koulutettu 4H-sukupolvi pois koulusta Nykynuoria keruu ei kiinnosta (nörttisukupolvi) Ei ole riittävä raaka-aine teollisuudelle! Ainoa ratkaisu on viljely!
Viiden vuoden säännöllisen keruun havaintoruutuja (n=36)
Viljelytutkimukset MTT Mikkelissä: havainnot avomaalla ja kasvihuoneessa 1992-1995
Viljelykokeet pienemmissä (1993-95) ja isommissa turvepenkeissä (2001-2005)
Viljelytutkimuksen tuloksien julkaisut Takkunen, N., Galambosi, B. Intensiivisen keruun vaikutus kihokin uusiutumiseen luonnossa. pp. 67-72. Galambosi, B., Galambosi, Zs. Kihokin viljely kasvihuoneessa vv.1993-1995. pp.73-77. Galambosi,B., Galambosi, Zs. Kihokin viljely turvepenkissä 1992-1997. pp. 79-84. Repcak, M., Galambosi, B. Viljelytoimienpiteiden vaikutus kihokin vaikuttaviin aineisiin. pp. 85-89. in: Mauste- ja rohdosyrttien tutkimusseminaari, 4.12.1997. MTT, Jokioinen. Moniste Galambosi, B., Takkunen, N. 1998. Kihokki tuottaa satoa viljeltynäkin. Puutarha & Kauppa 8: 6-7. Galambosi,B., Jokela, K. 2008. Yrttien viljely turvemaalla. in: Korhonen, ym. (toim.) Suomi - Suomaa. Maahenki Oy. pp.222-229
Kihokin viljelyn kriittiset pisteet Markkinoinnin varmuus Käyttökelpoinen, 8-10 vuodeksi toimiva, kestävä ja halpa penkkirakennus Riittävä kylvösiementen määrä tiheän kasvuston saavuttamiseksi Toimiva ja varma kastelusysteemi Jatkuva ja huolellinen rikkaruohotorjunta Säännöllinen ruokinta maitojauholle Kannattavuuslaskelma: Rakentaminen ja käsityötä vaativa hoidon kustannuksien ja sadon vertailu
Turvepenkkien rakentaminen: Penkkien puurunko, paksumpi muovi, 30-40 cm lannoittamaton turvetta.
10 x 1 m penkkien rakentaminen v.2000
Halpa tippukastelusysteemi
Veden korkeuden tarkkailuaukko ja ylimääräinen veden poistoreikä
Riittävä kylvösiementen määrä kasvustonperustamiseksi Siemeniä ei markkinoidaan. Keruu vain luonnosta Siemeniä ovat erittäin pieniä: 400 kpl/kota
Kylvösiemen määrä: 0.2-0.3 g/m². Kylvöaika: syksylle >> luonnollinen kylmää käsittely! Sekoitetaan jauhon kanssa 1: 15 suhteessa Kylvetään ristin-rastin tasaisesti. Kuvassa marraskuussa
Pienet taimet kesä/heinäkuussa
Kasvuston suojelu on tärkeä: rankasateesta, lehdistä, siemenistä, linnuista, eläimistä. Paras ratkaisu on varjoverkko.
Verkko suojelee ja helppo nosta hoidon ajaksi. Oik. kuvassa 2. vuoden kasvuston kitkeminen
Puhdas ja tiivis kasvusto toisena vuonna verkon alla
Tiivis kasvusto 3. vuonna täyskukinnassa
Kasvuston säännöllinen ruokinta edistää kasvua Lehdet sulattavat hyttyset, muurahaiset luonnossakin Parhaita valkuaisaineita ovat akvaariokalojen valmisteita. Kallis!
Maitojauhon vaikutus kihokkilajinen 7-metyylijuglonin pitoisuuteen 7-metyylijugloni pitoisuus % Laji Ei maitojauhetta On maitojauhetta D. rotundifolia 1994 0.878 0.900 D. rotundifolia 1995 0.391 0.349 D. anglica 1995 0.217 0.284
Maitojauhonvaikutus pyöreälehtisen kihokkin
Halvin ja kätevin ratkaisu on rasvaton maitojauhetta kerran viikossa
Ruokintatekniikka: aluksi nailonsukan kautta, myöhemmin pölytys laiteen avulla
Ruokinta on tärkeä joka vuodessa, kerran viikossa, elokuun alkuun asti
Lisää hoitotarvetta: karhusammal (Polytrichum sp.) Kihokki ei pystyy kilpailemaan sen kanssa!
Ratkaisu: Toukokuussa ennen kihokkien nousua niitetään karhusammal pois.
Korjuu: täyskukinnossa, heinäkuussa. Koko kasvi poimitaan.
Samasta viljelypaikasta korjataan kolmea satoa. Kuvassa 1. korjuuvuosi
Koko kasvusto nyhjään. Kukkimattomia kasveja jäivät seuraaville vuosille.
Juuret puhdistettu turpeesta ja säilytetään kylmiössä.
Poiminnan jälkeen penkin pinta tiivistetään ja kastellaan seuraavien sadon varmistamiseksi.
Toinen ja kolmas sato on pienempi, koska kasvusto on harvempi.
Viiden kasvuvuoden jälkeen 5 cm pintakerros poistetaan ja valmistellaan uutta kylvöä.
Kihokin sato tuotantomittakaavaisessa viljelyssä. Mikkeli 1999-2004 Viljelyvuosi Tuore sato Jakauma Koko sato g/9 m² g/m² % kg/54 m² 1. 1999 2. 2000 3. 2001 669 75 9.0 4 014 4. 2002 4 044 489 58.5 24 264 5. 2003 1 724 212 25.3 11 346 6. 2004 471 69 7.2 2 826 Yhteensä 6 903 836 100 42 459
Kiitokset paljon mukana oleville yli 20 ihmisille!