Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma



Samankaltaiset tiedostot
Patorakenteiden periaatekuvia

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Honnin padon korjaaminen

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Op

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Hankkeen tarkoitus. Vesistötiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

ASIA Hiukkasen järven kunnostamista aliveden pintaa nostamalla koskevan, annetun lupapäätöksen nro 118/04/2 muuttaminen, Mäntyharju

Juha Laasonen

Suursimpukkaselvitys Kaartjoella 2018

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu

LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki / /2015

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Kunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus

Evijärven ruoppausalueet Evijärven kunnostushanke

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m ljhs +80. ljhs ljhs. i= i= lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet

Kunnosta lähivetesi -koulutus

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Viranoja muuttaa muotoaan

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

VANAJAVEDEN REITIN YLÄOSIEN VAELLUSESTE- JA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUSSELVITYS

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Transkriptio:

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015

Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien pohjapato... 2 2.2 Kankaisten uomalaajennus... 3 2.3 Siirin luonnonmukainen purouoma... 4 3 Hankeen kustannusarvio... 6 4 Oikeudelliset edellytykset... 8

1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet Tämä suunnitelma on laadittu Vanajavesikeskuksen hallinnoiman Pakka-hankkeen tilauksesta. Työn tavoitteena on palauttaa osia Myllyojasta lähemmäs luonnontilaa ja lisätä joessa esiintyvälle taimenkannalle talvehtimis- ja poikasalueita. Myös erilaiset riistaeläimet, varsinkin sorsalinnut, hyötyvät toimenpiteistä. Kohde sijaitsee Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan kaupungissa. Puro saa alkunsa Kankaistenjärvestä ja laskee Katumajärveen. Maa- ja metsätalouden ravinne- ja kiintoainekuormitus näkyvät Katuman tilassa rehevöitymisenä. Myllyojan valuma-alue Kankaistenjärven luusuassa on noin 13 km 2. Ylin virtaama on noin 0,6 m 3 /s, keskivirtaama noin 0,1 m 3 /s ja alivirtaama noin 0,01 m 3 /s (Lähde: Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Dnro ESAVI/8275/2014). Koko Myllyojan (Myllyjoen, purkautumispiste Katumajärvessä) valuma-alue on noin 35,4 m 2. Laskennallinen ylin virtaama valuma-alueen alarajalla on noin 1,6 m 3 /s, keskivirtaama noin 0,37 m 3 /s ja alin virtaama noin 0,027 m 3 /s Toimenpiteillä voidaan vähentää alapuolisen vesistön kuormitusta. Toimenpiteet tehdään vettyneille maa-alueille ja peltojen liepeille, osin vanhaa uomaa hyödyntäen. Näin lietetaskut, tulvapenkereet ja muut luonnonmukaistamiseen tähtäävät rakenteet muodostuvat luontaisiin kohtiin, jolloin kiintoainesta sekä ravinteita saadaan talteen. 2 Toimenpiteet Kaivuutyöt tehdään mahdollisuuksien mukaan kuivaan aikaan, tarvittaessa kantavuuden parantamiseksi talvella. Kaikille toimenpiteille hankitaan suostumukset toimenpidealueiden kohdalta ja niiltä alueilta, joille toimenpiteiden vaikutukset voivat ulottua. Kaikki tässä esitetyt toimenpiteet on esitetty myös periaatepiirroksin liitteessä 1. 2.1 Joutsiniementien pohjapato Pohjapadolla korvataan siltarumpuihin asennetut vanerilevyt (ks. kuva 1), joilla Myllyojan vedenpinta on Joutsiniementien yläpuolella vakiinnutettu nykyiselle tasolleen. 2

Kuva 1. Joutsiniementien siltarumpuihin asennetut vanerilevypadot Pohjapadon harja korotetaan ylävirtaan päin katsoessa vasemman rumpuputken yläsisälaidan korosta 88 cm alemmaksi. Tällöin vedenkorkeudet eivät juurikaan muutu, vaan pysynevät hyvin lähellä nykyistä vaihteluväliä. Padon harja sijoittuu noin kuusi metriä rumpuputkista ylävirtaan. Pohjapadon rakenne on esitetty periaatepiirroksena liitteessä 1. Periaatepiirroksesta poiketen padon alle sijoitetaan kaksi halkaisijaltaan 200 mm: n ulkopinnaltaan korrukoitua polyeteeniputkea. Putkien yläpäät varustetaan tulpilla, jotka voidaan voimakkailla ylivirtaamilla avata tarvittaessa. Näin vältytään mahdollisilta vettymisongelmilta padon yläpuolisissa rakennuksissa. Putkien päät tulee padon yläpuolella ulottaa vähintään kaksi metriä patorakenteesta ylävirtaan ja padon alapuolella tien rumpuputkiin. Näin vältytään muodostuvien pyörteiden aiheuttamilta eroosiovaikutuksilta tie- ja patorakenteisiin. Työ olisi helpointa tehdä samanaikaisesi Kankaistenjärven luusuaan suunnitellun padon kanssa, sillä tuolloin veden virtaus on tarkoitus sulkea työpadolla. Rakentamiseen tarvitaan 10 m 3 savea tai kalliomursketta, 5 m 3 halkaisijaltaan noin 1000 mm:n kiviä, 5 m 3 100 400 mm: n kiveä ja 5 m 3 15 60 mm: n soraa, jota voidaan käyttää myös kutusorana. Vanhan levypadon poistamisen ja uuden pohjapadon rakentamisen välissä kannattaa yläpuolisesta altaasta poistaa sinne kertynyt liete. Lietettä kertyy alle 100 m 3, joten se voidaan läjittää maaston painanteisiin kohdealueen läheisyyteen. Työ voidaan tehdä alivirtaama-aikaan kaivinkoneella. Paras ajankohta tällekin työlle olisi Kankaistenjärven luusuan työpadon ollessa paikallaan. Kartta suunnitellusta ruoppausalueesta on liitteessä 2. 2.2 Kankaisten uomalaajennus Kohde sijaitsee Joutsinimentiestä noin 80 metriä alavirtaan. Uomalaajennus tehdään pääosin kahden pellon väliselle alueelle (ks. kuva 2). 3

Kuva 2: Kankaisten uomalaajennuksen toimenpidealueen yläosaa Kohteen alle jäävä risukko raivataan ja kuljetetaan pois talkoilla. Kohteesta poistettavat n. 100 m 3 maa-ainesta kuljetetaan läjitettäväksi muualle sellaiseen paikkaan, josta valumia vesistöihin ei pääse syntymään. Uomalaajennus aloitetaan kosken alaosasta paalulta 0. Paaluvälille 0-8 tehdään syvänne, jonka syvin kohta syvennetään korkoon 0 340 cm. Syvänteen alapuolelle tehdään luonnonkivistä pohjapato, jolla veden pinta säädetään minimikorkoon 0 175 cm. Padon alapuolelle, välille Pl 8 Pl 15 tehdään vastaavanlainen syvänne, jonka syvyys on kuitenkin 0 380 cm. Kumpaankin syvänteeseen lasketaan joitakin 1000 300 mm: n kiviä. Syvänteen alalaidasta syvennetään jyrkästi syvyyteen 0-500 ulottuva lietetasku. Lietetaskun alalaitaan tehdään luonnonkivistä pohjapato. Pohjapadon jälkeen uoma muotoillaan noin 1,5 metriä leveäksi ja sen reunoille rakennetaan tulvatasanteet. Noin viiden metrin välein rakennetaan luonnonkivistä matalat pohjapadot, joilla vesi ohjataan nousemaan tulva-aikana tulvatasanteille. Näin jatketaan niin kauan, kuin peltojen välissä on tilaa. Rakentamiseen tarvitaan noin 10 m 3 halkaisijaltaan n. 1000 mm: n kiviä, n. 20 m 3 100 400 mm: n kiviä ja 10 m 3 kalliomurskaa. 2.3 Siirin luonnonmukainen purouoma Purouomasta poistetaan koko toimenpidealueelta löysä muta ja lieju, jota sinne on vuosien varrelta kertynyt (ks. kuva 3). 4

Kuva 3: Siirin toimenpidealueen umpeen liettynyttä yläosaa Poistettavaa massaa kertyy yhteensä noin 200 m 3. Lietemäinen massa läjitetään uoman läheisyydessä oleviin painanteisiin. Kiinteä massa läjitetään uoman viereisiin penkkoihin, ja ne sidotaan päälle tiivistettävällä soralla. Tiivistämiseen käytettävä sora sisältää kiviainesta, jonka raekoko on mahdollisimman tasaisesti välillä 0 100 mm. Toimenpiteet aloitetaan paalulta 30, johon rakennetaan matala pohjapato. Pohjapadon alapuolinen alue siltaan asti muotoillaan noin 1,5 metriä leveäksi, mutkittelevaksi uomaksi. Sen reunoille muotoillaan tulvatasanteet. Uoma muotoillaan poikasalueen periaatteiden mukaisesti, kuitenkin siten, että matalilla pohjapadoilla ohjataan vesi nousemaan tulvatasanteille. Vanha silta poistetaan ja uutta siltaa tuetaan tarpeen mukaan. Paalulla 33,5 sijaitseva vanha pohjapato poistetaan, jolloin yläpuoliselle alueelle saadaan lisää virtausta ja nykyinen allas (ks. kuva 4) pienenee. 5

Kuva 4: Siirin sillan alapuolinen allas, joka poistetaan Sillan ja padon välisellä alueella, välillä Pl 0 31 Pl 012 voidaan uoman reunoja joutua korottamaan. Muutoin toimitaan samoin kuin sillan yläpuolellakin. Paalulta 0-35 alavirtaan jatketaan kuten välillä Pl 0-7 Pl 30. Rakentamiseen tarvitaan noin 10 m 3 halkaisijaltaan n. 1000 mm: n kiviä, n. 30 m 3 100 400 mm: n kiviä ja 20 m 3 soraa. 3 Hankeen kustannusarvio Kankaisten uomalaajennuksen kustannusarvio on n. 5000, Joutsiniementien pohjapadon ja ruoppauksen kustannusarvio 3000 ja Siirin kohteen kustannusarvio noin 9000 (ks. taulukot 1, 2 ja 3). Kustannukset kertyvät lähinnä kaivinkonetyöstä ja kiviaineksesta. Kaivinkonetyön hintana on käytetty 60 /h+ alv. Kohteiden rakentamiseen käytetään hankerahoitusta, yksityistä rahaa ja talkootyötä. Työnjohdon kustannusta voidaan laskea tekemällä sitä talkoilla. Lisäksi on huomioitava, että rutiinitoimenpiteissä ei työnjohtoa välttämättä tarvita. 6

Taulukko 1: Kankaisten pohjapadon kustannuslaskelma Joutsiniementien pohjapadon ja ruoppauksen kustannuslaskelma Toimenpide Hinta, sis. Alv. 24 % yksikköä /yksikkö Konekunnostus ja ruoppaus 967,2 12 80,6 Siirrot 0 0 0 Konekulut yhteensä 967,2 Talkootyö yhteensä 135 10 13,5 Työnjohto 682 10 68,2 Ajourien raivaus ja suunnittelu 0 0 68,2 Sora ja muu maa-aines 775 25 31 Tarvikkeet (suodatinkangas yms.) 248 Muut kulut 248 Yhteensä 3055,2 Taulukko 2: Kankaisten uomalaajennuksen kustannuslaskelma Kankaisten uomalaajennuksen kustannuslaskelma Toimenpide Hinta, sis. alv 24 % yksikköä /yksikkö Konekunnostus 1289,6 16 80,6 Siirrot 248 100 2,48 Konekulut yhteensä 1537,6 Talkootyö yhteensä 675 50 13,5 Työnjohto 1091,2 16 68,2 Ajourien raivaus ja suunnittelu 341 5 68,2 Sora ja muu maa-aines 930 30 31 Tarvikkeet (suodatinkangas yms.) 248 Muut kulut 248 Yhteensä 5070,8 7

Taulukko 3: Siirin kustannuslaskelma Siirin kustannuslaskelma Toimenpide Hinta, Sis. Alv 24% yksikköä /yksikkö Konekunnostus 2579,2 32 80,6 Siirrot 248 100 2,48 Konekulut yhteensä 2827,2 Talkootyö yhteensä 1350 100 13,5 Työnjohto 2182,4 32 68,2 Ajourien raivaus ja suunnittelu 341 5 68,2 Sora ja muu maa-aines 1860 60 31 Tarvikkeet (suodatinkangas yms.) 248 Muut kulut 248 Yhteensä 9056,6 4 Oikeudelliset edellytykset Toimenpidealueella ei ole museaalisia kohteita, uhanalaisia eliölajeja, eikä erityisluontokohteita. Kyseessä on puroluokan vesistö, sillä sen valuma-alueen pinta-ala on alle 100 km 3, eikä poistettavaa massaa kerry yli 500m 3. Näin ollen toimenpiteille ei todennäköisesti vaadita ympäristölupaa aluehallintoviratolta. Vähintään kuukausi ennen toimenpiteitä tulee jättää toimenpideilmoitus ELYkeskukselle, joka viime kädessä ratkaisee luvan tarpeen. ELY-keskuksen myöntävällä lausunnolla voidaan työt aloittaa kuukauden kuluttua ilmoituksen jättämisestä. Työn teettäjä selvittää mahdolliset esteellisyydet Hämeen ELY-keskuksesta. 8

Liite 1: Periaatepiirrokset 9

10

11

Liite 2: Sijaintikartta 12

Liite 3: leikkaukset 13

14

15