Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

Transkriptio

1 1 (13) Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu - toteutustyöt Pukkiselän alue on maakunnallisesti arvokas lintuvesi, jota uhkaa umpeenkasvu ja ruovikoituminen. Alue kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan ja se on myös osa EU:n Natura 2000-suojelualueverkostoa. Etelä-Savon ELY-keskus on laatinut alueelle hoitosuunnitelman Pukkiselän suojeluarvojen turvaamiseksi. Hoitosuunnitelmassa esitetyt ruoppaukset on tehty Etelä-Savon ELYkeskuksen toimesta. Pukkiselkä on osa Kyyvettä ja sen valuma-alue koostu Luusjoen valuma-alueesta sekä Pukkiselän lähivaluma-alueesta. Luusjoen valuma-alueen pinta-ala on noin ha ja se kuljettaa merkittävän osan Pukkiselälle päätyvästä kiintoaines ja ravinnekuormituksesta. Luusjoen valuma-alueen maa-alasta metsätalousmaata on n. 90 %, joten metsätalous aiheuttaa merkittävän on valuma-alueelta tulevasta hajakuormituksesta. Valuma-alueen pinta-alasta turvemaata on noin 25 % ja alueella on tehty runsaasti ojituksia 1980-luvulta lähtien. Alueella on runsaasti ohutturpeisia alueita, joten varsinainen ojituspinta-ala käsittää valuma-alueen pinta-alasta lähes puolet. Valuma-alueella tullaan tekemään runsaasti kunnostusojituksia myös jatkossa. Tämän hankkeen tavoitteena on vähentää Pukkiselälle ja edelleen Kyyveden Niittulevaan kohdistuvaa metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta. Kuormitusta vähennetään toteuttamalla suunniteltuja vesiensuojelurakenteita, jotka vähentävät kiintoaineksen ja ravinteiden huuhtoutumista metsätalousalueilta. Alueelle on suunniteltu 4 toimenpidekokonaisuutta parantamaan metsäisen valuma-alueen vesiensuojelua. Vesiensuojelutoimenpiteet: 5 kpl putkipatoja 2 kpl uutta laskeutusallasta 1 pohjapatosarja, jossa 6 kpl pohjapatoja 1 kpl pintavalutuskenttä 1 kpl tierumpu 2 kpl jako-ojaa

2 2 (13) Jokaisesta kohteesta on kartta, johon toimenpiteet on merkitty symbolein ja tekstein. Putkipatoja käsittävissä kohteissa on tehty maastomittauksia patojen paikkojen ja korkeustasojen määrittämiseksi. Putkipatojen ja laskeutusaltaiden paikat on merkitty kuitunauhoin maastoon. Laskelmia kohteiden mittaustuloksista saa käyttöön erillisellä pyynnöllä. Rumpuputkien koot on kerrottu kohdekohtaisissa selityksissä. Kartoista näkyvät kiinteistöjen rajat ja kiinteistöt, joille toimenpiteet kohdistuvat. Kohteiden vaatimista toimenpiteistä on pyydetty maanomistajilta kirjalliset suostumukset, jotka hankehaun jälkeen valittu toteuttaja saa metsäkeskuksesta. Maanomistajiin tulee olla yhteydessä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Suunnitteluvaiheessa yhtä kohdetta lukuun ottamatta ei ole havaittu tarvetta puuston poistoon, mutta jos toteutuksen yhteydessä tarvetta puiden poistoon havaitaan, täytyy tästä sopia maanomistajien kanssa erikseen. Puiden poistosta yhdellä kohteella (putkipato 3) on kerrottu kohdekuvauksessa. Kulkureittejä kohteille on tarkasteltu suunnittelun yhteydessä, mutta reittejä ei ole merkitty maastoon. Kulkuluvat on tarvittaessa varmistettava naapuritiloilta ennen toimenpiteiden aloitusta. Laskeutusaltaiden kaivussa pidetään tavoitteena kahden metrin vesisyvyyttä ja veden kiertoa altaan alueella. Altaasta tulee ainakin yksi luiska muotoilla niin loivaksi, että ihminen tai eläin pääsee altaasta pois. Kaivumaat tulee maisemoida. Hankehaun jälkeen valitulle toimijalle annetaan metsäkeskuksesta ohjeet ja lomakkeet Kemeran luonnonhoitorahoituksen hakuun sekä hankeraportointiin. Tarkentavia kysymyksiä on mahdollista esittää myös toimijan ja Suomen metsäkeskuksen välisessä, yhteyshenkilöiden kanssa sovittavassa palaverissa. Tarvittaessa voidaan sopia myös yhteisestä maastokäynnistä.

3 3 (13) Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen suunnittelualue

4 4 (13) Vesiensuojelurakenteet Toimenpidekokonaisuus 1 Putkipadot 1 ja 2, laskeutusallas 9, pintavalutuskenttä 10 ja tierumpu 14 Tilat: Pohjoiskangas Jokiranta Ruokoniemi Putkipadot 1 ja 2 rakennetaan Kivistönmäen itäpuolisen suon laskuojaan (Ae, Ag) siten, että tulva-aikaiset vedet ohjautuvat vanhaan ojaan. Putkipatojen avulla tulvavedet ohjataan vanhaa uomaa (11 ja 12) pitkin laskuojaan (Ab). Vesiensuojelua tehostetaan rakentamalla laskuojaan (Ab) laskeutusallas (9) pellon ja sähkölinjan väliin, josta vedet ohjataan peltoa myöten pintavaluntana (10) Luusjokeen. Ruokoniemen kiinteistölle menevälle tielle laitetaan rumpuputki (14) ohjaamaan Koivistonojan vedet tien eteläpuolelle kaivettavaan jakoojaan (16) ja laskeutusaltaaseen (9). Laskeutusaltaan kaivumaat tulee pellolla olevan suojavyöhykesopimuksen voimassaolon aikana läjittää sähkölinjan alle tai sen länsipuolelle, ei pellolle. Koivistonojan vesiensuojelurakenteet eivät saa haitata Luusjoen varrella olevan suojavyöhykesopimuksessa olevan pellon niittoa. Sähkölinjan alla toimittaessa on otettava yhteyttä sähkölaitokseen (Suur-Savon sähkö). Mitoitus Putkipadot (1 ja 2) mitoitetaan niin, että padotus loppuu keskimääräisenä vuonna kesäkuun alkuun mennessä. Kesäaikaisten rankkasateiden ei tulisi myöskään aiheuttaa yhtäjaksoista padotusta kahta päivää kauempaa. Syyskuun ja marraskuun lopun välisenä aikana ei yhtäjaksoisen padotuksen tule kestää viikkoa kauempaa. Padotuksen kestoon liittyvien tavoitteiden perusteella valittiin putkipadon mitoituksessa tavoiteläpäisyn laskennassa käytettäväksi valunnaksi 20 l/s/km 2. valuma-alueen pinta-ala = 0,84 km 2 valuma q = 20 l/s/km 2 jolloin virtaama Q = 0,84km 2 *20 l/s/km 2 = 17 l/s Putkipatojen (1 ja 2) mitoitustaulukon avulla laskettu tavoiteläpäisyä vastaava rummun supistuksen läpimitta on 15 cm, kun rumpuputken pituus on 6.2 m ja vedenpintojen korkeusero putkenpäistä on 15 cm. Patojen ylempien tulvaputkien läpimitta on 25 cm. Laskelmassa käytetty vesipintojen korkeusero putken päistä vastaa tilannetta suurimmalla sallitulla pitkäaikaisella padotuksella.

5 5 (13) Ruokoniemen kiinteistölle menevälle tielle laitetaan pellon ylälaitaan rumpuputki (14), jolla ohjataan Koivistonojan (Ab) vedet tien eteläpuolelle n. 30 m pitkään jako-ojaan ja pellon ja sähkölinjan väliin kaivettavaan laskeutusaltaaseen (9). Rumpuputken läpimitta on 60 cm ja pituus 8 m. Laskeutusaltaan kooksi tulee: leveys 5,0 m, pituus 19 m ja syvyys 2,5 m. Lietevaraa altaalle tehdään 0,9 m, jolloin altaan kokonaistilavuudeksi tulee 231 m3. Laskeutusaltaan pellon puoleinen reuna muotoillaan riittävän matalaksi, että tulvavesi pääsee jakautumaan pellolle pintavalutukseen.

6 6 (13)

7 7 (13) Toimenpidekokonaisuus 2 Putkipadot 3 ja 4 Tila: Hautakangas Putkipato 3 Putkipato 3 rakennetaan Pohjasuon laskuojaan (Bc) n. 10 metriä ennen tilanrajaa. Toimenpiteen tavoitteena on estää hienojakoisen maa-aineksen irtoaminen laskuojasta (eroosioherkkä alue) ja yläpuoliselta 2000-l. ojitetulta Pohjansuon valuma-alueelta huuhtoutuvan hienojakoisen kiintoaineksen päätyminen Luusjokeen. Putkipadon avulla tulvavedet ohjataan rajaojaan (Bd) kaivettavaa n. 30 metrin jako-ojaa (15) pitkin. Ojanvarressa putkipadon kohdalla on poistettavia kuusi- ja koivukuitupuurunkoja noin 10 kappaletta. Puiden poistosta on sovittu Tornator/Jaana Turusen kanssa puhelinkeskustelussa niin, että toteuttaja poistaa rungot putkipadon rakennusvaiheessa. Mitoitus Putkipadot mitoitetaan niin, että padotus loppuu keskimääräisenä vuonna kesäkuun alkuun mennessä. Kesäaikaisten rankkasateiden ei tulisi myöskään aiheuttaa yhtäjaksoista padotusta kahta päivää kauempaa. Syyskuun ja marraskuun lopun välisenä aikana ei yhtäjaksoisen padotuksen tule kestää viikkoa kauempaa. Padotuksen kestoon liittyvien tavoitteiden perusteella valittiin putkipadon mitoituksessa tavoiteläpäisyn laskennassa käytettäväksi valunnaksi 20 l/s/km 2. valuma-alueen pinta-ala = 0,84 km 2 valuma q = 20 l/s/km 2 jolloin virtaama Q = 0,84km 2 *20 l/s/km 2 = 17 l/s Putkipatojen mitoitustaulukon avulla laskettu tavoiteläpäisyä vastaava rummun supistuksen läpimitta on 13 cm, kun rumpuputken pituus on 6.2 m ja vedenpintojen korkeusero putkenpäistä on 15 cm. Laskelmassa käytetty vesipintojen korkeusero putken päistä vastaa tilannetta suurimmalla sallitulla pitkäaikaisella padotuksella.

8 8 (13) Putkipato 4 Putkipato 4 rakennetaan Pohjasuon laskuojaan (Bf) siten, että tulvavedet ohjautuvat vanhan sammalpeitteisen perkaamattoman ojan (Be) kautta takaisin laskuojaan ennen metsäautotien rumpua. Mitoitus Putkipadot mitoitetaan niin, että padotus loppuu keskimääräisenä vuonna kesäkuun alkuun mennessä. Kesäaikaisten rankkasateiden ei tulisi myöskään aiheuttaa yhtäjaksoista padotusta kahta päivää kauempaa. Syyskuun ja marraskuun lopun välisenä aikana ei yhtäjaksoisen padotuksen tule kestää viikkoa kauempaa. Padotuksen kestoon liittyvien tavoitteiden perusteella valittiin putkipadon mitoituksessa tavoiteläpäisyn laskennassa käytettäväksi valunnaksi 20 l/s/km 2. valuma-alueen pinta-ala =0,39 km 2 valuma q = 20 l/s/km 2 jolloin virtaama Q = 0,39km 2 *20 l/s/km 2 = 8 l/s Putkipatojen mitoitustaulukon avulla laskettu tavoiteläpäisyä vastaava alarummun supistuksen läpimitta on 11 cm, kun rumpuputken pituus on 6,2 m ja vedenpintojen korkeusero putkenpäistä on 18 cm. Laskelmassa käytetty vesipintojen korkeusero putken päistä vastaa tilannetta suurimmalla sallitulla pitkäaikaisella padotuksella.

9 9 (13)

10 10 (13) Kangasniemi, Pukkiselkä Toimenpidekokonaisuus 3 Pohjapatosarja kohde 7 Tilat: Konttikangas Kumpusuo Kumpusuon pohjoislaidan kautta Luusjokeen tulevaan laskuojaan (Fa) rakennetaan Kumpusuon kohdalle pellon laitaan kuusi pohjapatoa hidastamaan tulvavesien virtausta. Toimenpiteiden tavoitteena on estää hienojakoisen maa-aineksen irtoaminen laskuojasta (eroosioherkkä alue) ja yläpuoliselta valuma-alueelta huuhtoutuvan hienojakoisen kiintoaineksen päätyminen Luusjokeen. Padon kohdalta uoman luiskat loivennetaan 1:2 ja patosydän rakennetaan vanerista tai ponttilankusta ja vahvistetaan maa-aineksella. Patosydämen aukko tulee olla U- muotoinen. Patosydämen päälle levitetään suodatinkangas pohjalta maanpintaan saakka. Padon ja suodatinkankaan päälle levitetään kiveys niin, että patosydän ja suodatinkangas peittyy (n. 15 cm). Kiveys ulottuu padon yläpuolelle 3-4 metrin matkalle ja alajuoksun suuntaan n. 10 metrin matkalle.

11 11 (13) Kangasniemi, Pukkiselkä Toimenpidekokonaisuus 4 Tila: Salola I Laskeutusallas 20 ja putkipato 5 Putkipato 5 rakennetaan Takasuon eteläpuolelle tulevaan laskuojaan (Bh) kaivettavan laskeutusaltaan (20) purkupäähän. Tavoitteena on estää hienojakoisen maa-aineksen irtoaminen laskuojasta (eroosioherkkä alue) ja yläpuoliselta 1990-l. ojitetulta valuma-alueelta huuhtoutuvan hienojakoisen kiintoaineksen päätyminen Majautpuruun. Putkipato 5 tehostaa laskeutusaltaan toimintaa lisäämällä sen vesitilavuutta. Mitoitus Laskeutusaltaan kooksi tulee: leveys 5,0 m, pituus 46 m ja syvyys 2,5 m. Lietevaraa altaalle tehdään 1,2 m, jolloin altaan kokonaistilavuudeksi tulee 546 m2. Putkipadot mitoitetaan niin, että padotus loppuu keskimääräisenä vuonna kesäkuun alkuun mennessä. Kesäaikaisten rankkasateiden ei tulisi myöskään aiheuttaa yhtäjaksoista padotusta kahta päivää kauempaa. Syyskuun ja marraskuun lopun välisenä aikana ei yhtäjaksoisen padotuksen tule kestää viikkoa kauempaa. Padotuksen kestoon liittyvien tavoitteiden perusteella valittiin putkipadon mitoituksessa tavoiteläpäisyn laskennassa käytettäväksi valunnaksi 20 l/s/km 2. valuma-alueen pinta-ala =0,72 km 2 valuma q = 20 l/s/km 2 jolloin virtaama Q = 0,72 km 2 *20 l/s/km 2 = 14 l/s Putkipatojen mitoitustaulukon avulla laskettu tavoiteläpäisyä vastaava alarummun supistuksen läpimitta on 14 cm, kun rumpuputken pituus on 6,2 m ja vedenpintojen korkeusero putkenpäistä on 15 cm. Yläputken laskettu läpimitta on 16 cm ja pituus on 6,2 m. Laskelmassa käytetty vesipintojen korkeusero putken päistä vastaa tilannetta suurimmalla sallitulla pitkäaikaisella padotuksella.

12 12 (13) Kangasniemi, Pukkiselkä

13 13 (13) Kangasniemi, Pukkiselkä Tilaluettelo: Pohjoiskangas, Romo Erkki, Luusjoentie 44, VUOJALAHTI Jokiranta, Hokkanen Jukka, Luusjoentie 356 as 1, VUOJALAHTI Ruokoniemi, Nenonen Tuomo, Luusjoentie 185, VUOJALAHTI Hautakangas, Tornator Oyj /Jaana Turunen / Lauri Jurvainen, PL1/Wredenkatu 2, VARKAUS Konttikangas, Albrecht Antti, Konttikankaantie 54, VUOJALAHTI Kumpusuo, Liikanen Timo, Konttikankaantie 141, VUOJALAHTI Salola I, Suuronen Pekka, Luusjoentie 428, VUOJALAHTI