Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Transkriptio

1 Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset , Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu Petra Korkiakoski, OPET-hanke

2 OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Toteutusaika: Rahoitus: - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tuen myöntäjä: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Kokonaisbudjetti: Hankealue: Kanta- ja Päijät-Häme Toteutusvastuu: Hämeen ammattikorkeakoulu, Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus, Evon yksikkö Yhteistyötahot: Petra Korkiakoski - Ohjausryhmässä: HAMK, MTK Häme, Hämeen ELY-keskus, Suomen metsäkeskus (Häme-Uusimaa), Kanta- ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset, Helsingin yliopisto (Lammin biologinen asema), Etelä- Suomen salaojakeskus ja kaksi maanrakennusyrittäjää - Muita yhteistyökumppaneita: Suomen ympäristökeskus, Suomen riistakeskus, Vanajavesikeskus, Vesijärvisäätiö, kohdealueiden maanomistajat Lisätietoa: Nettisivut: Petra Korkiakoski, projektipäällikkö puh sähköposti: petra.korkiakoski@hamk.fi

3 OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä hanke Tavoitteena on edistää luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmien käyttöä pelto- ja metsäojien kunnossapidossa Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella Kohderyhmänä maanomistajat, ojitusten suunnittelijat ja toteuttajat, kuntien ja valtion viranhaltijat, luonnonvara- ja ympäristöalojen opiskelijat Toteutus: - Laaditaan kahdelle pilottialueelle valuma-aluetason suunnitelmat ojien kunnostamiseksi, - toteutetaan luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita, - laaditaan koulutusmateriaalia ojien luonnonmukaisesta kunnostamisesta sekä - järjestetään koulutustilaisuuksia Ojien luonnonmukainen peruskunnostus Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden soveltamista maa- ja metsätalouden ojien peruskorjauksessa ja kunnossapidossa Tavoitteita: - Peltojen ja metsien kuivatustila paranee tai säilyy - Ojien kunnossapidossa otetaan huomioon uomien ekologia ja uomien tarjoamat elinympäristöt - Ojien kunnostuksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vesistöihin minimoidaan - Ojien virtaama pitää uomat auki, jolloin kunnossapidon ja uusintaperkausten tarve vähenee Sivu

4 Riuskanojan valuma-alue, Tammela Valintaperusteita: - hyvä sijainti koulutuksen kannalta (HAMK, Mustiala) - maanomistajien pieni määrä (n. 20 maanomistajaa) - HAMK ja valtio merkittäviä maanomistajia - valuma-alueen monipuolinen maankäyttö - valuma-alueen koko Pinta-ala n. 6,6 km 2 ojien pituus n. 28 km, josta 2-5 m leveää on noin 3,2 km Peltoa 27 % Järvisyys 0 % Taustakartta: Maanmittauslaitos 2012 Sivu

5 Riuskanojan valuma-alueelle ehdotetut kunnostukset 1. Mustialan pienkosteikko ja pohjapato 2. Riuskanojan suojavyöhykkeet 3. Tulvatasanne tai toispuolinen kaivu 4. Pensaikon raivaus ja alivesiuoman avaus 5. Ojien perkaus, kaivukatko ja laskeutusallas 6. Myllyperänojan pohjapadot 7. Ojan perkaus ja lietekuopat Sivu

6 Toteutetut mallikohteet Sivu

7 1. Mustialan pienkosteikko ja pohjapato Ojan mutkan laajennus pienkosteikoksi 50 cm korkea pohjapato 100 m ojan mutkan alapuolelle Suunnittelussa huomioitava maakaapeli, salaojaputki, tierummut Toteutus Konetyötä 10 h (kaivinkone + traktori ja peräkärry), patoon: suodatinkangas 50 m 2, louhe 12 tn, murske 21 tn Kustannukset - Konetyö 1500 (alv 0), patomateriaalit noin 190 (alv 0) - Yhteensä 2095 (sis alv 24 %) Kaivumaat Pohjapato Pienkosteikko Sivu

8 Pienkosteikko Ennen Jälkeen Kuva: Ida-Mari Toivonen Kuva: Petra Korkiakoski Sivu

9 Pohjapato Ennen Jälkeen Kuva: Petra Korkiakoski Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu

10 2. Myllyperänojan tulvatasanne ja pohjakynnykset Syöpyneen ojaluiskan porrastaminen tulvatasanteeksi Kaksi pohjakynnystä, tavoitteena kiintoaineen pidättäminen ja eroosion vähentäminen Toteutus Konetyö noin 10 h (kaivinkone + traktori ja peräkärry), kynnyksiin: sähkötolpat 2 kpl, vanerit 3 kpl, suodatinkangas 50 m 2, murske 32 tn Kustannukset: konetyö 930, materiaalit 560 (alv 0) - Yhteensä 1850 (sis. Alv 24 %) tulvatasanne Sivu

11 Tulvatasanne Kuva: Petra Korkiakoski Kuva: Henri Solismaa Sivu

12 Ylempi pohjakynnys Kuva: Ida-Mari Toivonen Kuva: Petra Korkiakoski Sivu

13 Alempi pohjakynnys Ennen Jälkeen Kuva: Henri Solismaa Kuva: Petra Korkiakoski Sivu

14 3. Metsäojan perkaus, kaivukatko ja laskeutusallas Vepsälän ja Luikon tiloilla Tavoitteena metsän kuivatustilan parantaminen Metsäojaa perattiin yhteensä noin 300 m Kaivun aiheuttamaa vesistökuormitusta vähennettiin kaivukatkolla (40 m) ja laskeutusaltaalla (leveys 7 m, pituus 15 m, syvyys noin 1 m ojan pohjasta) Toteutus Kaivua 9 h + koneen siirto Kustannukset: noin 700 (alv 0) - Yhteensä noin 900 (sis. Alv 24 %) Sivu

15 Perattu oja: 300 m Kaivukatko: 40 m Lietekuopat: 3 kpl Laskeutusallas: noin 100 m 2 Sivu

16 Kaivukatko Kaivukatkon alku perkauksen jälkeen. Loivassa rinteessä vesi valuu maanpintaa pitkin. Kuva: Petra Korkiakoski Sivu

17 Laskeutusallas Ennen Jälkeen Laskeutusaltaan paikka ennen kaivua. Kuva: Henri Solismaa, Laskeutusallas kaivun jälkeen. Kuva: Petra Korkiakoski Sivu

18 Hahjärven laskuojan valuma-alue, Padasjoki Valintaperusteita - valuma-alueen monipuolisuus - tarve kuivatuksen parantamiseen etenkin Hahjärvi-Lummene välillä - maanomistajien pieni määrä (25 kpl) sekä keskeisten maanomistajien myönteinen suhtautuminen Pinta-ala 8,0 km 2. Järvisyys on 7,8 % Peltopinta-ala noin 57 ha ja peltoprosentti 7,1 %. Ojien pituus valuma-alueella noin 37,2 km, josta 2,8 km on 2-5 m leveää uomaa. Mallikohteiden toteutus kesä 2014 Sivu

19 Mallikohteet 1. Alhonjärven suoalueen reunaojan perkaus ja laskeutusallas 2. Alhon-Pastilan laskeutusallas 3. Syrjälän tulvatasanteet Sivu

20 Perinteisesti kaivettu oja Kuva: Kimmo Lemetti, Suomen ympäristökeskus Tulvatasanne ja alivesiuoma Kuva: Kimmo Lemetti, Suomen ympäristökeskus

21 Kiitos! Nettisivut: Petra Korkiakoski, projektipäällikkö puh sähköposti: Sivu