MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ"

Elsa Aaltonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

2 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille Siikakangas ja Ruoveden valtionmaa. Suojaussuunnitelman tarkoituksena on estää polttoaineiden ja öljyjen päätyminen pohjaveteen normaalin toiminnan, vahinkojen ja onnettomuuksien yhteydessä. Aggregaatti, polttoainesäiliöt ja -putket, tankkausalue sekä murskauslaitos sijoitetaan suoja-alueelle. SUOJAUKSEN RAKENTAMINEN Suojauksen reunan tulee ulottua suojattavista koneista, laitteista tai säiliöistä vähintään 1,5 metrin etäisyydelle. Suojattavan alueen koko määrittyy käytettävän laitteiston vaatiman tilan mukaan ja se on huomioitava öljynerotusjärjestelmää valittaessa. Suoja-alue merkitään maastoon selkeästi esimerkiksi näkyvin puupaaluin, joiden tarkoituksena on estää suojamuovin rikkoutuminen. Suojamuovin alapuolinen perusmaa tasataan ja siitä poistetaan pintakivet, jotka voivat tunkeutua muovin alapuolisen suojakerroksen läpi ja rikkoa yläpuolisen suojamuovin. Pohja muotoillaan 0,5 1,0 %:n pituuskaltevuuteen ja vähintään 3 %:n sivukaltevuuteen. Muovin alle rakennetaan vähintään 100 mm suojahiekkakerros. Suojahiekan päälle asennetaan HDPE-muovi, jonka vahvuus on vähintään 1 mm. HDPE-muovi asennetaan valmistajan asennusohjeen mukaisesti. Muovi jatketaan asennusohjeen mukaisesti limittämällä tai hitsaamalla. Suojamuovin reunat nostetaan kaivun reunoja vasten pystyyn. HDPE-muovin päälle rakennetaan vähintään 300 mm:n vahvuinen suojahiekkakerros. Suojahiekkakerroksen päälle rakennetaan sorasta kantava kerros vaadittavien peittosyvyyksien saavuttamiseksi. HDPE-muovin peittosyvyys reunoilla tulee olla vähintään 400 mm.

Aggregaatti, polttoainesäiliöt ja -putket, tankkausalue sekä murskauslaitos sijoitetaan suoja-alueelle.

3 2 (5) HDPE-muovin päälle asennetaan 110/95 tai 160/138 mm:n salaojaputki 0,5 1,0 %:n pituuskaltevuuteen muovin alimman pituussuuntaisen taitteen kohdalle. Muovitetun suojarakenteen pinta-alan ollessa alle 600 m 2, voidaan käyttää salaoja- ja hulevesiputkea 110/95 mm. Suuremmilla pintaaloilla on suositeltavaa käyttää 160/138 mm:n salaoja- ja hulevesiputkea muovitetun alueen riittävän tehokkaan kuivatuksen vuoksi. Salaojan yläpäähän rakennetaan maan pintaan tuotu huuhtelu- ja tarkastusyhde. Putken peittosyvyyden tulee olla vähintään 400 mm. Salaojaputken ympärille kääritään suodatinkangas. Suoja-alueelle päätyvät vedet johdetaan putkessa HDPE-muovista läpi. Läpivienti tiivistetään huolellisesti. Tiivistäminen voidaan tehdä bentoniitilla, savella tai silttikerroksella. Salaojaputki vaihdetaan umpinaisella putkella toteutetuksi hulevesiviemäriksi HDPE-muovin päällä ennen läpivientiä. Putken tulee olla umpiputki koko tiivistysrakenteen matkalta. Vedet johdetaan umpinaisessa hulevesiviemärissä suojarakenteen ulkopuolella olevaan öljynerotusjärjestelmään vähintään 1%:n kaltevuudessa. MITOITUS Mitoitus on laadittu rankkasadetapahtumalle, jonka intensiteetti on 150 l/s/ha. Mitoitussateen toistuvuus ja niiden kestoajat ovat mm: Toistuvuus Kestoaika 1/10 vuotta 15 min 1/20 vuotta 20 min 1/30 vuotta 25 min 1/50 vuotta n. 30 min Laskelma on tehty suojattavalle alueelle, jonka pinta-ala on 1000 m 2. Q= Aiφ A=alueen pinta-ala m 2 i= sateen intensiteetti l/s/ha φ=valuntakerroin

Suuremmilla pintaaloilla on suositeltavaa käyttää 160/138 mm:n salaoja- ja hulevesiputkea muovitetun alueen riittävän tehokkaan kuivatuksen vuoksi.

4 3 (5) Sademäärän valuntakerroin on suojarakenteen kohdalla 1,0, sillä muovitetulle suoja-alueelle tulevasta sadannasta kaikki päätyy valuntaan. HDPE-muovin päällä oleva sora- ja hiekkakerros sekä pienehkö sivukaltevuus hidastavat kuitenkin vesimäärän pääsyä salaojaan ja edelleen hulevesijärjestelmään. Valuntakertoimena virtaaman osalta on käytetty arvoa 0,2. Öljynerotusjärjestelmän mitoitus tapahtuu kaavalla (Wavin Labko, Labko öljynerotusjärjestelmät, mitoitus s. 4). NS=Q f d f x Q=mitoitusvirtaama l/s fd=öljyn tiheyskerroin fx=haittakerroin Öljyn tiheyskerroin on - 1, kun öljyn tiheys on 0,85-2, kun öljyn tiheys on 0,85..0,90-3, kun öljyn tiheys on >0,90 0,95 - Laskelmassa tiheyskertoimena on käytetty arvoa 2 ja haittakertoimena arvoa 2. Öljynerottimelta vaadittava käsittelykapasiteetti 1000 m 2 :ä kohden on oltava vähintään 12 l/s. Öljynerottimeksi valitaan mitoitusarvoa seuraavaksi suurempi erotin. Laskelman perustella erottimeksi on 1000 m 2 :n alueelle valittava esimerkiksi PEK NS15 (Wavin Labko). Öljynerotusjärjestelmästä tulevat puhtaat hulevedet johdetaan umpisäiliöön, pumpattavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle, jossa ne voidaan imeyttää pohjamaahan. Öljynerotinjärjestelmä on varustettava sulkuventtiilillä, jolla voidaan onnettomuus- ja vahinkotapauksissa estää haitallisten aineiden pääsy imeytysalueelle.

Valuntakertoimena virtaaman osalta on käytetty arvoa 0,2. Öljynerotusjärjestelmän mitoitus tapahtuu kaavalla (Wavin Labko, Labko öljynerotusjärjestelmät, mitoitus s. 4).

5 4 (5) Suomen ympäristökeskuksen Hydrologisen vuosikirjan mukaan Vilppulassa vuosisadanta on ollut vuosina keskimäärin 613 mm ja vuosina keskimäärin 623 mm. Lumipeitteen vesiarvo on vaihdellut mm:n välillä. Ajanjaksolla Vilppulan havaintoasemalla suurin kuukausisadanta on ollut 140 mm elokuussa 2008 ja pienin 11 mm toukokuussa Keskimäärin sademäärä on ollut ajanjaksolla noin 50 mm/kk. Käytettäessä hulevesien varastointiin umpisäiliötä ilman pumppausta, säiliön mitoituksessa on huomioitava säiliön tyhjennysväli. Säiliö on vaihtelevien kuukausisademäärien vuosi varustettava ilmaisimella, joka ilmoittaa riittävän aikaisin, kun säiliö pitää tyhjentää sen tulvimisen estämiseksi. Säiliön tavoitetilavuus on noin 40 m 3 suojattua 300 m 2 :n aluetta kohden, jolloin säiliön tilavuus on kuukauden välein tyhjennettäväksi suunniteltuna riittävä kerran 140 mm/kk toteutuvalle kuukausisademäärälle. Sopiva ilmoitusraja on 30 m m 2 :n suojattua aluetta kohden, jolloin säiliössä on vielä tilaa 300 m 2 :lle tapahtuvaa tavanomaista 50 mm:n sadantaa varten. Ensisijaisesti säiliön tulviminen tulee estää ja ehkäistä tulvan nouseminen öljynerottimeen ja erottimeen jääneiden haitta-aineiden virtaus takaisin suoja-alueelle. Säiliö on syytä varustaa säiliön yläreunasta poistavalla purkuyhteellä ja säiliöön asennettavalla käyrällä poistoputkella, joka mahdollistaa tulvatilanteessa puhtaamman veden purkautumisen säiliön pohjalta ja ehkäisee öljynerottimen huuhtoutumisen suoja-alueelle.

Keskimäärin sademäärä on ollut ajanjaksolla 1961-2010 noin 50 mm/kk. Käytettäessä hulevesien varastointiin umpisäiliötä ilman pumppausta, säiliön mitoituksessa on huomioitava säiliön tyhjennysväli.

6 5 (5) TOIMENPITEET ÖLJYVUODON VARALLE JA SUOJA-ALUEEN SIIRTÄMINEN Suoja-alue kuntoa seurataan päivittäin. Öljyvuodon varalle alueelle varataan tarvittava määrä imeytysturvetta. Vahinko- ja onnettomuustapauksissa pilaantunut maa-aines ja rakenteet poistetaan ja toimitetaan käsiteltäväksi Ekokem Oy:lle. Mikäli toimintoja siirretään, rakennetaan uudet suoja-alueen rakenteet tulevalle paikalle. HDPE-muovia ei saa käyttää uudelleen. Tampereella Ari Jokihaara Ins. AMK Hannele Sivonen DI LIITTEET Asemapiirros suoja-alueen sijoittumisesta Tyyppileikkaukset suoja-alueen rakenteista

Vahinko- ja onnettomuustapauksissa pilaantunut maa-aines ja rakenteet poistetaan ja toimitetaan käsiteltäväksi Ekokem Oy:lle.

Samankaltaiset tiedostot

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA Soranotto ja murskaus RUOVESI; Mäkelän sora-alue 702-416-4-67 20.11.2018 Sisällys 1 Perustiedot... 2 2 Pohjaveden tarkkailusuunnitelma... 3 Pohjaveden korkeuden tarkkailu...