Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013
Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4 Nykyinen viheraluerakenne 4 Keravan maisemarakenne 4.2 Keravan maiseman yleispiirteet 4.3 Kallioperä 4.4 Maaperä 4.5 Korkeussuhteet 4.6 Vesiolot 4.7 Kasvillisuus 4.8 Ilmasto 4.9 Maiseman perusrakenne 4.10 Keravan maisemaalueet 4.11 Maiseman historia 4.14 Maiseman häiriötekijät 5.1 Kaleva 5.1.1 Historia 5.1.2 Maiseman ominaispiirteet 5.1.3 Kasvillisuus 5.1.5 Tiestö 5.1.7 Maisemahäiriöt 3 4 4 4 4 5 5 7 7 8 9 9 12 12 12 12 16 19 19 21 21 23 25 25 27 28 28 28 28 28 28 30 30 30 30 5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia 5.2.2 Maiseman ominaispiirteet 5.2.3 Kasvillisuus 5.2.5 Tiestö 5.2.7 Maisemahäiriöt 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia 5.3.2 Maiseman ominaispiirteet 5.3.3 Kasvillisuus 5.3.5 Tiestö 5.3.7 Maisemahäiriöt 5.4 Kaskela 5.4.1 Historia 5.4.2 Maiseman ominaispiirteet 5.4.3 Kasvillisuus 5.4.5 Tiestö 5.4.7 Maisemahäiriöt 5.5 KiltaSompioJaakkola 5.5.1 Historia 5.5.2 Maiseman ominaispiirteet 5.5.3 Kasvillisuus 5.5.5 Tiestö 5.5.7 Maisemahäiriöt 31 31 31 31 32 32 33 33 33 34 34 34 35 35 35 35 35 36 37 37 37 38 38 38 39 39 39 41 41 41 41 41 41 41 41 41 1
5.6 Keskusta 5.6.1 Historia 5.6.2 Maiseman ominaispiirteet 5.6.3 Kasvillisuus 5.6.5 Tiestö 5.6.7 Maisemahäiriöt 42 42 42 42 42 43 43 43 43 5.10 Keravanjokilaakso 5.10.1 Historia 5.10.2 Maiseman ominaispiirteet 5.10.3 Kasvillisuus 5.10.5 Tiestö 5.10.7 Maisemahäiriöt 52 52 52 52 53 53 53 53 54 5.7 Ahjo 5.7.1 Historia 5.7.2 Maiseman ominaispiirteet 5.7.3 Kasvillisuus 5.7.5 Tiestö 5.7.7 Maisemahäiriöt 44 44 44 44 45 45 45 45 46 5.11 Jokivarsi 5.11.1 Historia 5.11.2 Maiseman ominaispiirteet 5.11.3 Kasvillisuus 5.11.5 Tiestö 5.11.7 Maisemahäiriöt 55 55 55 55 55 56 56 56 57 5.8 Savio 5.8.1 Historia 5.8.2 Maiseman ominaispiirteet 5.8.3 Kasvillisuus 5.8.5 Tiestö 5.8.7 Maisemahäiriöt 47 47 47 48 48 49 49 49 49 6 Yhteenveto 6.1 Kevyen liikenteen väylät Lähteet 58 60 64 5.9 Alikerava 5.9.1 Historia 5.9.2 Maiseman ominaispiirteet 5.9.3 Kasvillisuus 5.9.5 Tiestö 5.9.7 Maisemahäiriöt 50 50 50 50 50 51 51 51 51 2
1 Johdanto invaltuustossa vuonna 2004 ja täydentävä YK4 KerCa vuonna 2007. Keravan kaupunginvaltuuston 2008 0 5 10 km 3
2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue Keravan kunta sijaitsee kumpuilevien metsäselänteiden ja jokilaakson maisemassa KeskiUudellamaalla noin 30 km. 2.2 Aineisto ja menetelmät Ojanen. 2.3 Työn tavoitteet ja sisältö sekä tärkeimpien maisemasuojelualueiden rajaus ja niiden pääpiirteinen hoito. Viherrakenteen seudullisten 4
3 Maankäyttö ja kaavatilanne 3.1 Maakuntakaava 5 km 5
6
3.2 Keravan Yleiskaava 2020 Voimassaoleva Keravan yleiskaavayhdistelmä koostuu vuonna 2004 kaupunginvaltuustossa hyväksytystä 3.3 Naapurikuntien kaavatilanne TUUSULA SIPOO KERAVA VANTAA 7
Sipoon Talman osayleiskaavaluonnos oli selvitystä tehdessä nähtävillä. Luonnoksen mukaan taajamaraken Vantaan vuonna 2010 voimaan tulleessa yleiskaavassa Keravanjokilaakso jatkuu etelään viheralueena. Muut 3.4 Nykyinen viheraluerakenne tallilla. 8
4 Keravan maisemarakenne 4.1 Maiseman käsitteitä ilmentävä maisema. 9
paikka. ja maamerkit jäsentävät maisemaa. Maisemavaurio on tapahtumasta tai toimenpiteestä aiheutunut maisemarakenteen ominaispiirteiden tai vyöhykkeen. 10
asuinrakentaminen työpaikka teollisuus pelto viher ja metsätalousalueet 11
4.2 Keravan maiseman yleispiirteet tunut osiin isompien ja pienempien liikenneväylien takia. 4.3 Kallioperä Muinainen poimuvuoristo on ajan myötä kulunut matalaksi peneplaaniksi ja kallioperän pinnalle on paljas Kallioperä on hyvin rikkonainen ja selkein murroslinja on muodostunut jokilaaksoon. Muinainen meri on muokannut aalloillaan muutamien selänteiden rantoja muinaisrannoiksi. Maasto on erityisen kallioista Ke 4.4 Maaperä loiventamassa maastonmuotoja. KoillisKeravan pohjavesialueella sijaitsee hiekka ja moreenimuodostumuut karkearakenteiset maalajit. 4.5 Korkeussuhteet paikkaan muodostui jään reunan suuntainen Salpausselkä. Tämän jälkeen KeskiUusimaa oli vuosituhansien ajan saaristoa. Savilaaksot ovat olleet merenpohjaa ja metsäiset kallioselänteet ja harjut saaria. Keravan näkyvät maastonmuodot ovat Koukkukallio ja Rajakiilankallio sekä Keravanjokilaakson murroslaakso läpi kunnan. 12
13
14
25 mmpy 15
4.6 Vesiolot alempana valumaalueilla. Keravan selänteet korkeimmat lakialueet toimivat vedenjakajina. Marjamäen pohjavesialue sijaitsee KoillisKeravalla vankilan peltojen ja Kaskelan alueella. Sipoon puolella olevat Nygår pääuomaan Helsingin ja Vantaan rajalla noin kuusi kilometriä ennen merta. Ollilan lampi ja sen viereinen lanjärvi sijaitsee Tuusulassa. 16
0 2,5 5 10 km 17
Soistuma Sivuvedenjakaja 18
4.7 Kasvillisuus kuvaavat jokilaaksoihin muodostuneet viljelyaukeat sekä niitä reunustavat metsät. Luonto on säilynyt alkuperäisimmillään muutamilla soilla ja Haukkavuoren metsässä. Keravanjoen ja purojen uomien kasvillisuus ja Yhtenäisiä metsäalueita joen varrella sijaitsee Haukkavuorella ja koilliskulmassa Tuusulan rajan lähellä. Muivielä Vironmäen ja Kytömaan metsät. 4.8 Ilmasto lämpöoloiltaan ja pienilmastoltaan edullisimpia rakennuspaikkoja. Ne saavat eniten auringon säteilyenergiaa. Mahdolliset kylmänilmanjärvet sijaitsevat painanteissa pohjoisrinteiden puolella. Ilmastonmuutos voi 19
Vallitseva tuulen suunta kylmänilmanjärvi 20
4.9 Maiseman perusrakenne kohtauspisteisiin. 4.10 Keravan maisemaalueet kovat Keravan maisemaa pohjoiseteläsuunnassa. Teollisuusalue HelsinkiHämeenlinna radan ja Lahden 21
22
4.11 Maiseman historia maisemarakenne ja luonnonolot. Maaston ja pienilmaston kannalta sopivimmat alueet ovat antaneet edullisia asuin ja toimintapaikkoja. Maiseman historiallinen kerrostuneisuus ja useana eri aikakautena nen on suotavaa Keravan tulevassa yleiskaavassa. niä metrejä korkeammalla olevilla paikoilla sijaitsivat ensimmäiset asuin ja hautapaikat. Valtaosa muinaisjäännöksistä sijaitsee jokilaakson tuntumassa. ja Alikeravan kylät kuuluivat Tuusulan seurakuntaan. Alikeravan talot rakentuivat molemmin puolin pitkin 23
24
vuonna 1924 omaksi kauppalaksi. Keravan kauppalan ensimmäisen vuonna 1927 vahvistetun asemakaavan Vielä 1950luvulla Keravan rakennuskanta oli pientalovaltainen muutamia keskustan kerrostaloja lukuun 4.12 Tiestön kehittyminen 4.13 Merkittävät kulttuuriympäristöt ja perinnemaisemat tehtaan piirtämön mallipiirustusten mukaan. Savion teollisuusympäristössä on jäljellä 1900luvun alkupuoasutuksesta. Radan varressa on myös ryhmä Kumitehtaan virkailijoiden asuinrakennuksia. 1800luvun loppupuolella. Keravan nuorisovankila on Suomen ensimmäinen kasvatuslaitos 1800luvun loppupuolelta ympärillään puisto ja viljelymaisema. 25
26
4.14 Maiseman häiriötekijät toisten lievenee vuosien saatossa. Teollisen toiminnan myötä maan pintakerros usein poistetaan ja maise toiminnallisina esteinä. Keravan perinteiset teollisuusalueet radan varressa ja uudemmat alueet Lahden häiriöitä Keravalla ovat pilaantuneet maat. Kasvillisuuteen kohdistuvia häiriöitä ovat muun muassa voima 27
5 Kerava osaalueittain 5.1 Kaleva Tarkastelualue sijaitsee Keravan luoteiskulmassa rajautuen Tuusulan rajaan HelsinkiHämeenlinna rauta Ilmarisen kaupunginosat. Virkistysalueiden kasvillisuus on kangasmetsää ja selänteiden lakialueilla on paljaskallioita. Alavammilla on monipuolinen. rella sijaitsee terveyskeskus ja Kalevan urheilupuisto. Alueen kaakkoiskulmassa lähellä keskustaa sijaitsee useita suojeltuja pientaloja. 28
KERAVAN VANKILA YLIKERAVA KALEVA KASKELA KESKUSTA KILTASOMPIOJAAKKOLA AHJO SAVIO KERAVANJOKILAAKSO ALIKERAVA JOKIVARSI 29
länteiden suuntautuneisuuden mukaan. laajentaa vanhaan asuinalueeseen tukeutuvaa rakentamista. Kuusimäen ja sen takaisten suoalueiden tulee pohjoispuoliset alueet. Vironmäen pohjoispuolinen neva on hyvä opetuskohde lähikouluille. 30
5.2 Ylikerava voon rataan ja lännessä Hämeenlinnan rataan. metsäselänteiden rajaamaa jokilaaksoa. Kytömaalta Keravanjokeen yhdistyvän Myllypuron meanderilaakso itäpuolella. 31
teilla. muihin kaupunginosiin. 32
mahdollista vuokrata Keravan kartanolta. maiseman hoitoa. soon. maan kaavoitetun pientaloalueen uudet asukkaat ovat viheralueyhteyksien tarpeessa. Kytömaalta etelään 33
5.3 Keravan vankila vanjokeen. Keravanjoki virtaa kaupungin koilliskulmasta lounaaseen Nuorisovankilan alueen ohi. Nuorisovankilan vät pitkälle ympäröivään avoimeen maisemaan. 34
viljelyksessä. Jokirannassa kasvillisuus on paikoin rehevääkin lehtomaista pusikkoa. Vankilan kohdalla joen talouskoneita varten. 35
lomaan voidaan rakentaa miljööhön sopivia uudisrakennuksia. Jos tulevaisuudessa tulee tarve rakentaa jokilaakson asema kaupungin viheralueiden selkärankana säilyisi. 36
5.4 Kaskela 37