Strategisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys Avaimet henkilöstön kansainvälisen osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen

Johdanto Kansainvälistyminen koskee kaikkia työyhteisöjä. Se edellyttää organisaatioilta strategisia valintoja ja asioiden tekemistä uudella tavalla. Henkilöstön osaaminen ja muutosvalmius ovat avainasemassa, kun työyhteisö vastaa kansainvälistyvän toimintaympäristön haasteisiin. Eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kohtaaminen arjen keskellä on vielä tänä päivänä haaste monilla suomalaisilla työpaikoilla. Siinä onnistumiseksi tarvitaan organisaatiojohdon ja koko henkilöstön saumatonta yhteistyötä. Tässä seminaarijulkaisussa kansainvälisellä yhteistyöllä tarkoitetaan ammatillista ja arkista vuorovaikutusta eri kieli- ja kulttuuritaustaisten henkilöiden välillä. Asiantuntijoiden kansainvälinen liikkuvuus työelämässä ja hankeyhteistyö ovat osaamisen kehittämisen välineitä työyhteisöissä. CIMOn järjestämässä seminaarissa 8.10.2015 tarkasteltiin sitä, miten työyhteisöt ovat kansainvälisestä yhteistyöstä hyötyneet ja miten yksilön kokemus voi edistää työyhteisön osaamista. Eri puolilta Suomea tulleet seminaariosallistujat edustivat yleissivistävää, ammatillista ja korkea-asteen koulutusta, aikuiskoulutusta, nuorisotoimea, järjestöjä ja liike-elämää. Seminaarin anti voidaan esittää teeseinä: 1) Johto luo edellytykset henkilöstön kansainväliselle yhteistyölle: osaamisen johtaminen on välttämätöntä 2) Kansainvälisyys on osa ammattitaitoa: osaamisen kehittäminen kuuluu kaikille 3) Henkilöstön kansainväliset kokemukset työyhteisön käyttöön: osaamisen hyödyntäminen on yhteisöllinen prosessi. Teesit ovat keskustelun avauksia ja toivoimme niiden herättävän keskustelua kansainvälistymisen merkityksestä työyhteisöjen kehittämisessä. Esitetyt teesit peilaavat nykytilannetta sekä CIMOn asiakkaiden näkemyksiä henkilöstön osaamisesta. Ne voivat auttaa tunnistamaan oman organisaation ja henkilöstön osaamisen tilaa sekä asettamaan tavoitteita tulevaisuudelle. Julkaisun tekstinostot ovat seminaarin osallistujien näkemyksiä aiheesta. Innostavia lukuhetkiä! CIMOn Erasmus+ ohjelman asiantuntijat Seminaariaineistot löytyvät CIMOn kotisivuilta: http://www.cimo.fi/ohjelmat/erasmusplus/yksilon_kokemuksesta_tyoyhteison_osaamiseen

Teesi 1: Johto luo edellytykset henkilöstön kansainväliselle yhteistyölle Kansainvälinen yhteistyö on osa organisaation strategista kehittämistä. Johdon tulee edistää kansainvälistymiselle suopeaa asenneilmapiiriä, mahdollistaa monipuolinen kansainvälinen yhteistyö koko työyhteisölle, arvioida kansainvälisen toiminnan lisäarvoa sekä vaikutuksia henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Strateginen suunnittelu on kaiken A ja O Kansainvälistymisen johtaminen edellyttää selkeää tahtotilaa ja strategista suunnittelua. Kansainvälisyys on osa organisaation strategiaa ja pidemmän aikavälin suunnitelmia, jotka ohjaavat arjen valintoja ja käytännön toimintaa. Johdon vastuulla on huolehtia, että kansainvälisyys läpäisee kaikki organisaation tasot ja että kansainvälinen toiminta on riittävästi resurssoitu. Kansainvälisen osaamisen kehittäminen voi toteutua monin eri tavoin, muun muassa ulkomaanjaksojen ja kehittämishankkeiden avulla. Johdon tukea tarvitaan kansainvälisten hankkeiden toteutukseen ja siihen, että tavoitteet saavutetaan. Kansainvälisen yhteistyön vaikutuksia arvioidaan strategisen suunnittelun osana. Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälistymisen tulee olla todellinen vaihtoehto koko henkilöstölle. On tärkeää onnistua motivoimaan myös ne työyhteisön jäsenet, jotka eivät ole kiinnostuneita kansainvälisestä toiminnasta. Kannustimina voivat toimia erilaiset mentorointijärjestelmät tai vertaistuki, jotka helpottavat kansainväliseen toimintaan lähtemistä. Onnistunut kansainvälinen toiminta ja yhdessä tekeminen voivat parhaimmillaan nostaa koko työyhteisön virettä. Kansainvälisen yhteistyö vaati sen, että johto lähetti meidät hakemaan hanketta ja tuki meitä. Koko koulu oli mukana meidän hommassa. Teesi 2: Kansainvälisyys on osa ammattitaitoa Ammatillista osaamista on kehitettävä, jotta henkilöstö voi vastata asiakkaiden, työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Kansainvälistyminen on yksi osaamisen kehittämisen työkaluista. Kansainvälistymisen vaikutukset voivat näyttäytyä henkilöstön vahvempana kohderyhmätietoisuutena, kielitaitona ja kulttuuriosaamisena. Osaaminen voi näkyä myös uusina ideoina ja ratkaisuina, oman työn aktiivisena kehittämisenä ja lisääntyneenä työmotivaationa. Ammattilainen tuntee asiakkaansa Työelämä on monikulttuuristunut ja asiakkaat tulevat eri kieli- ja kulttuuritaustoista. Henkilöstön on tunnettava asiakkaansa ja kehitettävä osaamistaan kohderyhmälähtöisesti. Kohderyhmätuntemus, empatia ja joustava palveluasenne ovat ammatillista osaamista, joka kehittyy kansainvälisessä yhteistyössä. Mitä aktiivisemmin henkilöstö osallistuu yhteistyöhön, sitä helpompi on perustella kansainvälistymisen hyötyjä asiakkaille. Oman työn kehittäminen edellyttää rohkeutta ja osallistumista Kansainvälistyminen edellyttää työntekijöiltä halua kehittää omaa osaamistaan, rohkeutta toimia uusilla alueilla ja valmiutta sisäiseen yrittäjyyteen. On uskallettava kokeilla ja ottaa riskejä, vaikka aina ei voi tietää, mikä lopputulos on. Kansainvälinen osaaminen on keskeinen taito tämän päivän työelämässä.

Omakohtainen osallistuminen ja kokeminen ovat voimakkaita ja elämyksellisiä oppimisen työkaluja ja asenteiden muokkaajia. Etäisyyden ottaminen omaan työhön edistää asioiden tarkastelua eri näkökulmista ja mahdollistaa uudet oivallukset. Kokemuksista oppiminen edellyttää niiden jäsentelyä ja reflektointia. Kansainvälisen kokemuksen avulla henkilöstön kielitaito, kulttuurienvälinen ymmärrys, vuorovaikutustaidot ja itsetuntemus kehittyvät. Kansainvälinen yhteistyö antaa uusia ideoita omaan työhön ja auttaa näkemään sen laajemmassa kontekstissa. Kansainvälinen yhteistyö voi virkistää ammatillisesti ja lisätä työmotivaatiota. Motivoitunut ja innostunut työntekijä innostaa helpommin myös muut mukaan toimintaan. Kansainvälisyys voisi olla vapaaehtoinen pakko henkilöstölle. Teesi 3: Henkilöstön kansainväliset kokemukset työyhteisön käyttöön Osaamistarpeiden ennakointi ja yhteisölliset käytännöt jakaa tietoa ovat avaimia osaamisen hyödyntämiseksi. Kokemusten levittämiselle, ideoiden testaukselle ja niiden käyttöönotolle on varattava aikaa. Kannustava ilmapiiri edistää kansainvälistymisen hyödyntämistä parhaiten. Esimies-alaiskeskustelut ennakoivat osaamistarpeita Henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen organisaation tavoitteiden mukaisesti luo pohjan osaamisen kehittämiselle. Kehityskeskustelussa kartoitetaan henkilöstön osaamistarpeet ja valmius oman toiminnan kehittämiseen myös kansainvälisen yhteistyön kautta. Henkilöstöä voidaan aktiivisesti ohjeistaa hyödyntämään kansainvälisiä kokemuksia toiminnan kehittämisessä. Ulkomaanjaksoilta voidaan esimerkiksi tavoitteellisesti hankkia osaamista, jota työyhteisöltä puuttuu. Lähiesimiehen tehtävänä on osallistua itse ja rohkaista ja motivoida alaisiaan osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön. Osaamisen kehittymisen arviointi on keskeinen osa oppimista. Tärkeää on pohtia sitä, miten asetetut tavoitteet saavutettiin ja miten omakohtaisia kokemuksia on onnistuttu levittämään. Kokemusten reflektointi on tärkeä osa osaamisen kehittämistä, koska siten ne jäsentyvät osaamiseksi ja vievät kehittämistyötä eteenpäin. Työparit ja tiimit edistävät kokemusten jakamista Henkilöstön kansainvälinen kokemus ei sellaisenaan kehitä työyhteisön osaamista. Työparityöskentely on luonteva tapa arvioida kokemusten ammatillista merkitystä ja soveltamismahdollisuuksia omassa työssä. Ulkomaanjakso voidaan toteuttaa työpareina joko oman kollegan tai toisen organisaation edustajan kanssa. Kokeilemalla erilaisia yhteistyömalleja jokainen työyhteisö voi löytää parhaan toimintatavan. Tiimimäinen työskentely voi edistää kokemusten jakamista luontevasti. Omien vastuualueiden mukaan tiimin jäsenet voivat hankkia kansainvälistä osaamista tiimin osaamissuunnitelman mukaisesti. Kokemusten jakaminen lähityöyhteisössä on helpompaa, kun sisäiselle yhteistyölle on selkeä rakenne. Kansainvälisyys voidaan myös vastuuttaa tiimeille, jolloin tieto leviää helpommin. Yhteisöllinen oppiminen edellyttää organisointia ja aikaa Kokemusten ja osaamisen levittäminen on johdon vastuulla. Henkilöstön on vastavuoroisesti sitouduttava tulosten leivittämiseen ja hyödyntämiseen. Henkilöstö voi jakaa kansainvälisiä kokemuksiaan mm. blogien avulla, kokouksissa ja sisäisissä kehittämistilaisuuksissa. Yksilöiden onkin tuotava osaamista esiin ja jaettava sitä aktiivisesti. Parhaat ideat viedään käytäntöön suunnitelmallisesti. Myös uusien ideoiden testaamiselle osana osaamisen kehittymistä ja kansainvälistä yhteistyötä on varattava aikaa.

Tulosten levittäminen kasvokkain on vaikuttavampaa kuin pelkkä sähköinen viestintä. Toisten kertomukset kannustavat uusia toimijoita mukaan. Kansainväliseen yhteistyöhön ensi kertaa osallistuvat ovat yksi tärkeä kohderyhmä tasa-arvoisten mahdollisuuksien näkökulmasta. Tiedon levittämisestä hyötyvät koko organisaatio ja sen asiakkaat. Verkostoituminen kehittää osaamista Kansainvälinen toiminta kasvattaa organisaatioiden verkostoja ja lisää niiden tietopääomaa koulutuksesta eri maissa. Verkostoissa on mahdollista myös levittää hyviä käytäntöjä. Kansainvälinen toiminta ja osallistuminen kansainvälisille foorumeille tuottavat yhteistyöpyyntöjä ja avaavat uusia mahdollisuuksia organisaatiolle ja sen edustajille. Kansainvälinen verkostoituminen ja maiden rajat ylittäviin verkostoihin kuuluminen ovat keskeistä ajantasaiseen ja luotettavaan asiantuntijatietoon kiinni pääsemiseksi ja sen tehokkaaksi jakamiseksi. Hankkeen jälkeen työyhteisössä on hyvä kansainvälistymisen vire ja henkilöstön valmiudet kansainväliseen yhteistyöhön paranivat. Opettajien ammatillinen ylpeys nousi ja yhteistyö toi uusia tuulia toimintakulttuurin kehittämiseen. Kuvio: Strategisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys Avaimet henkilöstön kansainvälisen osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen

Lopuksi Kansainvälisyys on parhaimmillaan monipuolinen, henkilöstön osaamisen kehittämisen työkalu eikä kansainvälistä osaamista pidä tarkastella omana, irrallisena osaamisalueena. Kansainvälinen yhteistyö voi laajentaa ja syventää ammattitaitoa, parantaa kielitaitoa ja kulttuurista osaamista sekä lisää rohkeutta toimia uusissa tilanteissa. Kun oma kokemusmaailma laajenee, henkilökohtainen joustavuus ja epävarmuuden sietokyky kehittyvät. Kansainvälisen kokemuksen ja sen synnyttämän osaamisen siirtäminen omaan työhön ja koko työyhteisön toimintaan on arvokas pääoma. Kansainvälistyminen on siten koko organisaation etu. Organisaation johto kannustaa omalla toiminnallaan työyhteisöä kansainvälistymään ja luo edellytykset osaamisen kehittämiselle. Jokaisella yksittäisellä työntekijällä on velvollisuus haastaa omaa työyhteisöään kansainvälistymään. Olennaisinta työpaikoilla on tiedostaa se, että kansainvälisyys on osa arkipäivää, eikä sitä sen takia voida eristää muun toiminnan ulkopuolelle. Organisaatioiden on tärkeä konkretisoida henkilöstölle kansainvälisen yhteistyön tuomat hyödyt oman työn kehittämisessä. Mitä avoimemmin ja läpinäkyvämmin kansainvälisyysasiat ovat toiminnassa esillä, sitä helpompaa on perustella niiden lisäarvoa yksittäiselle työntekijälle ja koko työyhteisölle. Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa työntekijöille ja työyhteisölle uuden oppimisen. Emme ole omavarainen, vaan tarvitsemme tietotaitoa muista maista. Kansainvälistyminen auttaa kyseenalaistamaan ja haastamaan perinteisiä ajattelumalleja, toimintatapoja ja rakenteita. Proaktiivinen, kokeileva, raja-aitoja rikkova, verkostomainen ja vuorovaikutuksellinen toimintakulttuuri edesauttaa kansainvälistymisen hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä. Tämänkaltaisen toimintakulttuurin luominen edellyttää työyhteisöltä yhteistä tahtotilaa ja jaettua visiota, jota kohti henkilöstön osaamista halutaan kehittää ja hyödyntää. Seminaarin valmisteluun ja toteutukseen osallistuvat seuraavat henkilöt Nancy Aalto, Tampereen yliopisto Milma Arola, Sitra Anita Eskola-Kronqvist, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Hugh Fitzpatrick, Eiran aikuislukio Tanja Halttunen, Axxell Sari Höylä, Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK Kirsi Korhonen, Helsingin yliopisto Maarit Korhonen, Turun kaupunki Tanja Korteharju, Hyria koulutus Pertti Kuha, Ammattiopisto Luovi Milla Lehtinen, Kaakurin koulu Karel McLeod Smith, Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö HRAKS Helena Mikkola, Turun kaupungin sivistystoimiala Mari Poikolainen, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Nuppu Stenros, WÄRK ry Herkko Suvanto, Kaakkurin koulu Laura Vanhanen, Kirkon Ulkomaanapu Anna-Kaisa Vihersalo, Lahden kaupunki Markus Vähälä, Lyhty ry Lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneille kokemustenne jakamisesta!

Erasmus+ on Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma vuosille 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa eurooppalaista nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella. Lisäksi Erasmus+ tarjoaa yli 125 000 oppilaitokselle ja organisaatiolle mahdollisuuden tehdä eurooppalaista yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla. Edistämme kansainvälistymistä monin eri tavoin. Koordinoimme harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamme EU-ohjelmien toimeenpanosta ja tiedottamisesta Suomessa. Tuemme Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja teemme maailmalla tunnetuksi suomalaista koulutusta. Keräämme, tuotamme ja välitämme kansainvälistymistä koskevaa tietoa kansalaisille, eri alojen asiantuntijoille ja päätöksentekijöille. Unelmamme on aidosti avarakatseinen Suomi.