Ammattinuhasta Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos
Occupational Rhinitis: EAACI classification 2009 EAACI Task Force of Occupational Rhinitis, Moscato et al., Allergy 2008
Ammattinuhasta Nuha = inflammaatio nenän limakalvolla, jota luonnehtii nenän oireet kuten nenän liikaeritys, aivastelu, tukkoisuus tai kutina (International Consensus Report on the diagnosis and management of rhinitis. International Rhinitis Management Working Group, ) Koska ei ole kansainvälisesti sovittua tapaa vakioidusti arvioida objektiivisesti nenän inflammaatiota, oireiden arviointi on tullut tärkeäksi mittariksi ammattinuhan diagnostiikassa (Hellgren: The dilemma of occupational rhinitis, management options 2003)
Ammattitautina ilmoitettujen hengitystieallergioiden ilmaantuvuus oli 3,2/10 000 työllistä 2008. Korkeimmat ilmaantuvuusluvut olivat elintarviketeollisuustyön ammateissa (18/10 000) maa- ja metsätalouden ammateissa
Kpl 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Ammattinuhat- ja epäilyt Suomessa 1964 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 unknown textile dust wood dust animals grain and flour food and plants molds mites chemicals and metals Vuosi Lähde: Ammattitautirekisteri/ A.Saalo
Riskiryhmät? Laboratorioeläimet: oireinen atopia voimakkain riskitekijä OR 5.5, perussarjan SPT+ 4.9 hyperreaktiviteetti (PC20 mitattavissa 32 mg/ml) OR 4.8 astmaoireet OR 3.1 korkeat altistumistasot, osa ehkäistävissä olevia, (riskiammatit/-alat) tupakointi Lähde: Suarthana et al. Which tools best predict the incidence of work-related sensitization and symptoms, Occup. Environ. Med. 2008 Ehkäisy: Allergeenialtistumisen tasojen pitäminen pienenä Suojainten, hyvien työtapojen käyttö ja opetus jo opiskeluvaiheessa Varhaisdiagnostiikka: Oirekyselyt, allergiatestaus jos oireita
Anamneesista 1 TYÖ: kuinka kauan ollut ko. työssä? työtehtävä, mitä tehdessä oireilee? kuinka nopeasti sitä tehdessä? oireet? loppuminen kun työvaihe loppuu? milloin hakeutui lääkäriin oireiden takia? (= ammattitaudin alkuajankohta)
Anamneesista 2 NUHA: - sinuiitit, ASA-sietokyky, nenäleikkaukset, paineoireet, limaisuudet, niistämistiheys töissä/tietyissä tehtävissä/vapaalla, nenän tukkoisuus: mahd. suuhengitys työtehtävissä/vapaa-aikana, hajuaisti, allergiat, - oirevuodet, oireen alku ja loppu/ vrk, työjakso
Anamneesista 3 - mahd. astmaoireet: vinkuminen, hengenahdistus, yskä, rasituksensiedon alentuminen? - ihottumat
Altistumisesta nuha on yleinen sairaus- ärsyttäviä aineita ja tekijöitä ympäristössä on paljon Onko työhön liittyen allergeeneja? ärsyttäviä aineita?, infektiolähteitä? toksisia aineita? altistumistasot? työhygienia? työpaikkaselvitys? Muut nenän ärsykkeet (tupakointi)? Ajallinen oireiden liittyminen työn ja vapaa-ajan altistuksiin?
DIAGNOOSI ammattinuha jos, 1) jos nuhaoireet ovat pääasiallisesti yhteydessä työhön ja sen altisteisiin 2) jos potilas työssään altistuu allergeeneille tai niiden osille on herkistynyt näille (pienimolek. aineille ei aina herkistymistä) 3) muut nuhan syyt on poissuljettu 4) provokaatiotestit osoittavat syy-seuraus suhteen oireiden ja altisteen välillä
Tavallisimmat ammattinuhan aiheuttajat ovat orgaanisia aineita (proteiiniallergeeneja) Kuvattuja aiheuttajia: Kasvit: Jauhot, jauhonparanne-entsyymit, jauhotuholaiset Rehut, vilja, homeet (asp. fumigatus) Mausteet, siemenet, hedelmät, kananmuna, maitoproteiinit, pavut, myös kahvipavut, kaakaopavut huonekasvit, kukat, tuotantokasvit (myös kuivatetut), kasvihuoneissa siitepöly abatsi (abachi), muut puupölyt kumi: latex l. luonnon, guarkumi, arabikumi pektiini, maitoproteiini, vehnähydrolysaatti Eläimet: tuotanto-, turkis- ja koe-eläimet,(eläin)tarhaeläimet, lehmä punkit, kuoriaiset, hyönteiset kalat, ravut, simpukat entsyymit: laktaasi, lipaasi, amylaasi, pektinaasi, pepsiini...
Kemikaalinuhat ovat harvinaisia ammattinuhan aiheuttajia Pienimolekyylipainoisia aineita, useinmiten aih. astmaa > nuhaa, harvat aih. allergiaa Ammattinuhia on diagnosoitu IgE-välitteisesti (Ftaali)happoanhydridit: MTHHPA, MTHPA, esim. elektroniikan käämitys, maalatun metallin hitsaus kloramiini-t Platinayhdisteet Pääosin ei-ige-välitteisesti: Formaldehydi ja glutaraldehydi, EDTA persulfaatit, tioglykolaatit, hiusvärit (parafenyleenidiamini), henna Isosyanaatit (ei-ige-välittinen mekanismi) MDI (difenyylimetaani-4,4 diisosyanaatti), HDI, TDI esim. uretaanissa metakrylaatit, syanoakrylaatit reaktiivivärit, atsoväriaineet atsiridiini Lääkkeet: kapsaisiini
Ärsytysnuhasta ammattitautina Voimakas ärsytys nenässä: septumin limakalvovaurio (vrt. syöpymä) useat kemikaalit (mm. kemianteollisuus, maalaustyö)- ovat ärsyttäviä, ammattitauteja ei normaalisti todeta Asetuksessa/laissa ärsyttäjiksi mainittu mm. -kloori-, bromi, kromi-, fluori, nikkeli-, koboltti-, freoni, rikkidioksidi...
Altistuskokeiden tarkoitus Altistuskokeilla varmistetaan ammattitaudeissa ammatillisen altisteen ja sairauden välistä syy-seurausshdetta, koska ihopistotesteissä ja/seerumin spesifit IgE testit kuvaavat myös oireetonta herkistymistä.
Nenä- ja kammioaltistuskokeet diagnostiikassa Nenäaltistus altiste nenään paikallisesti - vain nuhan tutkiminen, ei astman - Yleensä vain välittömän reaktion (n. 35 min) seuranta, ei viivästyneen reaktion tutkimista Kammio/inhalaatioaltistus - altiste nenään ja keuhkoihin sisäänhengittäen - astman ja nuhan tai astman diagnostiikkaan. - Kun altiste myös keuhkoihin, seuranta 6 tuntia välttämätöntä 17
Ammattinuha, diagnostiikan eroja nenäaltistuskokeita tehdään hieman eri tavoin ja kriteerein eri sairaanhoitopiireissä: toispuoleinen ja molemminpuolinen altistustapa eroja on myös ammattitaudin kriteereissä eri maissa
Altistuskokeiden tuloksen arvioinnista Aina vertailu samankaltaiseen eiallergiseen plasebotestiin yleensä laktoosi / kaupallisten valmisteiden perusliuos kontrollialtisteena
Haasteita ammattinuhadiagnostiikassa? Allergeenit
Testiaineet työperäiset allergeenit ei kaikki ole kunnolla standardoituja ja uutteiden allergeenisuus vaihtelee valmistajasta toiseen ongelma sekä pricktestiaineissa että inhalaatioaltisteissa
Miksi ammattinuhan diagnosointi on tärkeää? 1) Allerginen ammattinuha huonontaa merkittävästi elämän laatua ja työssä pärjäämistä ja viihtymistä 2) Työperäinen nuha voi olla ensioire hengitysteiden reagoinnista astmariski on suurentunut työperäisesti nuhasta oireilevilla 3) Diagnoosi ja tieto voi motivoida työpaikalla parantamaan työhygieniaa ja pienentämään altistusta ja jatkossa 4) Ammattitaudin saaneilla potilailla on oikeus vakuutuksen korvaamaan lääkitykseen, suojaimiin ja mahdolliseen uudelleen koulutukseen.
Hoito Altistuksen vähentäminen aina. Työhygienia: altistumisen vähennys: kotelointi, imurit, materiaalin (mikrobien), kosteuden, tai siivouksen, altisteen muutos. Suojaimet, työpisteen vaihto, työnkuvan muutos Lääkitys Siedätyshoito harvoin mahdollinen: mahd. eläinlääkäri, mehiläishoitaja, ristireaktioissa, joissa oireilu työssä? Seuranta työterveyshuollossa hengitystieoireiden hoidon ja työkyvyn arvioinnin suhteen ammatillinen kuntoutus: ammatillinen kuntoutus herkemmin, jos hankala oireisto ja alahengitystielöydöksiä nuori henkilö (pitkä altistumisaika edessä) voimakas altiste/ voimakas altistuminen