Sisäilma ja terveys. Terveiden tilojen vuosikymmen Itä-Suomessa asiantuntijaseminaari Ylilääkäri Jussi Lampi/ Ei sidonnaisuuksia

Transkriptio

1 Sisäilma ja terveys Terveiden tilojen vuosikymmen Itä-Suomessa asiantuntijaseminaari Ylilääkäri Jussi Lampi/ Ei sidonnaisuuksia 1

2 Laadukas sisäilman on tärkeää, koska vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa Puhdas ja raikas sisäilma tukee toimintakykyä, terveyttä ja oppimista. Pelkkä haittatekijöiden puuttuminen sisäilmasta ei kuitenkaan riitä, vaan käyttäjien on myös luotettava tilojen terveellisyyteen. Sisäilmassa voi olla hyvin monia erilaisia haittatekijöitä, jotka aiheuttavat pääosin lieviä ja altistumisen loppuessa ohimeneviä oireita. Joihinkin sisäilman haittatekijöihin liittyy kuitenkin suurentunut sairastumisen riski. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi ulkoa sisätiloihin kulkeutuvat hiukkasmaiset ilmansaasteet, tupakansavu, radon ja rakennusten kosteusvauriot.

3 Ympäristöterveydellisesti tärkeimmät pitkäaikaissairauksia aiheuttavat sisäilman haittatekijät Suomessa

4 Rakennusten kosteusvauriot Suomessa noin 10 % asunnoista sekä noin 15 % kouluista ja päiväkodeista esiintyy merkittävä kosteusvaurio (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 01/2012). Yleisyys riippuu määritelmästä 91% kodeista kosteus- tai homevaurioita Vain < 10% kodeista vaurio, joka lisäsi astmariskiä (Karvonen 2012) Terveysvaaran arviointia parannettava Kosteusvaurioiden luokittelussa päästävä useampiluokkaiseen jakoon Auttaisi korjauksen kiireellisyyden arvioinnissa ja riskikommunikaatiossa Haasteena puutteellinen tieto annos-vasteesta

5 Kosteusvaurioiden terveysvaikutukset Käypä hoito

6 Mikä aiheuttaa ja millä mekanismilla? Syy-yhteyttä kosteusvauriorakennusten ja yhdenkään terveysvaikutuksen välille ole voitu todeta (WHO, Käypä hoito) Kosteusvaurio on indikaattori, joka kertoo poikkeavasta ja haitallisesta olosuhteesta Vielä ei tiedetä, mitkä tekijät kosteusvaurio rakennuksissa aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia ja millä mekanismilla. Ei voida asettaa terveysperusteista raja-arvoa, mikä määrä altistusta olisi vielä turvallinen Kosteusvauriot edistää: Homesienten ja muiden mikrobien kasvua Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä Pölypunkkien esiintymistä Samanaikaisesti esiintyy usein myös muita sisäilman haittatekijöitä Korkea sisälämpötila Puutteellinen ilmanvaihto Kuiva sisäilma Ilmanvaihdon epäpuhtaudet Pölyisyys ja likaisuus Mineraalikuidut Tupakansavu Erilaiset allergeenit Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)

7 Astman kehittyminen Quansah et al meta-analyysi: Keskimäärin 1,5kertainen riski sairastua astmaa jos vaurioitumattomassa kodissa asuvista sadasta lapsesta 6:lle kehittyy astmaa, vaurioituneessa kodissa sadasta lapsesta noin 9:lle kehittyy astma (käypä hoito 2016). Vahvin näyttö tutkimuksista joissa rakennuksen kosteusvaurion on todennut ulkopuolinen asiantuntija ja joissa on havaittu viitteitä annosvasteesta

8 Astman syyt ovat moninaiset (GINA 2012) Perinnölliset tekijät Muut yksilölliset tekijät Astma tupakointi ylipaino sukupuoli ruokavalio Ympäristötekijät allergeenit infektiot ilmansaasteet "liian" hygieeninen ympäristö huono sisäilma tupakansavu työperäiset altisteet Lisäksi oireita laukaisevat: stressi lääkeaineet

9 Pekkanen et al ERJ 121 uutta astmatapausta verrokkia

10 Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään, koska siten voidaan vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa (käypä hoito 2016) Suomessa terveydensuojelulainsäädännön sekä työsuojelulainsäädännön pääperiaate on terveyden edistäminen ja haittojen ehkäisy, joka edellyttää puuttumista elinympäristön riskeihin, vaikka ei täysin vielä tiedettäisikään mistä terveyshaitat aiheutuu. Näyttöä yhteydestä erityisesti astmaan on riittävästi, jotta kosteusvaurioihin tartuttava aktiivisesti

11 Lääkärin rooli viranomaisyhteistyössä (käypä hoito 2016) Asuntojen tai rakennusten käyttökiellot tai toimenpidevaatimukset ovat työsuojelun tai terveydensuojelun viranomaistoimia. Lääkärin keskeinen tehtävä viranomaisyhteistyössä on antaa tukea silloin, kun tarvitaan arviota kosteusvaurioiden terveydellistä merkitystä käyttäjien kannalta ryhmätasolla, esimerkiksi kouluissa. Terveydellisen merkityksen arvio on yksi osa kokonaisuutta, kun arvioidaan rakennuksessa suoritettavien jatkotoimien, kuten korjausten, kiireellisyyttä tai valmistellaan viranomaistoimia

12 Terveydellisen merkityksen arvio (käypä hoito 2016) Rakennuksen kosteusvaurioiden terveydellisen merkityksen arvio perustuu lähinnä hengitystieoireiden ja astman riskin tarkasteluun. Lääkärin tulee arviota varten saada luotettava tieto rakennuksen kunnosta. Käyttäjien kokemaan oireilua voidaan selvittää vakioiduilla oirekyselyillä, kunhan käyttäjiä on riittävästi. Pelkän kyselyn tulosten perusteella ei kuitenkaan tule asettaa tilojen käyttöä koskevia rajoituksia, vaan haitan aiheuttaja pitää selvittää. Kyselyjen tuloksiin vaikuttavat monet harhaa aiheuttavat tekijät, joten niiden tuloksia tulee tulkita ja käyttää harkitusti

13 Oppilaiden sisäilmakysely

14 Taustaa Työpaikoilla sisäilmakyselyjä käytetään paljon Suomessa Kunnissa paineita tehdä kyselyjä myös koulujen oppilaille Suomessa ei validoitua (esim. erottelukyky, toistettavuus ja sekoittavat tekijät) oppilaiden sisäilmakyselyä, jolla olisi edustava vertailuaineisto Haasteita sisäilmakyselyjen käytössä Kyselyjen analysointi Vertailuaineistojen puute Vastausprosentin vaihtelu Muiden tekijöiden vaikutus, mm. Siitepölyt, flunssaepidemiat Riskikäsitykset, huoli Miten kyselyjä tulisi lopulta tulkita ja käyttää?

15 Sisäilmakysely osana sisäilmaongelmien ratkaisua 1/3 Sisäilmaongelmien ratkaisun lähtökohtana on kattava ja asianmukainen rakennustekninen tutkimus, jossa tutkitaan, esiintyykö rakennuksessa merkittävää kosteus- ja homevauriota tai muuta sisäilman haittatekijää. Sisäilmakyselyt on hyvä työkalu tukemaan päätöksentekoa, kun esimerkiksi arvioidaan tarvittavien toimenpiteiden kiireellisyyttä Kyselyllä pyritään selvittämään, onko esimerkiksi hengitystieoireilu tai huonoksi koettu sisäilma tavallista yleisempää tietyn koulun oppilaiden joukossa verrattuna kouluihin yleensä. Sillä ei kuitenkaan voida määrittää mistä syystä koettu sisäilman laatu tai oireilu poikkeaa tavanomaisesta. Pelkän sisäilmakyselyn tulosten perusteella ei tulekaan asettaa tilojen käytölle rajoituksia. Selkeää toimenpiderajaa raportoiduille olosuhdehaitoille tai oireille ei voida asettaa, koska ne eivät jaa kouluja selkeästi sairaisiin ja terveisiin kouluihin, vaan koulut muodostavat jatkumon.

16 Alakoulujen oppilaiden kokemien oireiden esiintyvyys 52 alakoulussa (Helsingin koulukysely 2016 ja 2017;n=9323)

17 Sisäilmakysely osana sisäilmaongelmien ratkaisua 2/3 Sisäilmakyselyn tulokset ovat monitulkintaisia eikä varmaan yhteyttä sisäilmaan voida vetää. Kyselyn vastauksiin voivat vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin mahdolliset sisäilman haittatekijät, kuten henkilön ikä, sukupuoli, terveydentila, elintavat, psykososiaaliset tekijät (esim. stressi ja huolestuneisuus) ja elinympäristö. Tulosten tulkinta on erityisen vaikeaa tilanteissa, joissa vastaajien keskuudessa on suurta huolta kyseisen koulun sisäilman laadusta. Kyselyn tuloksia onkin helppo ylitulkita. Kyselyjen toteutukseen ja tulkintaan liittyy usein myös merkittäviä haasteita, kuten huono vastausaktiivisuus, huonosti dokumentoidut vertailuaineistot ja muut tuloksiin vaikuttavat tekijät kuin sisäilma Esityksen nimi / Tekijä 17

18 Sisäilmakysely osana sisäilmaongelmien ratkaisua 3/3 Sisäilmakyselyt voidaan toteuttaa myös alakouluissa oppilaiden vastaamana. Näin saada laadukasta ja kattavaa tietoa koetuista olosuhteista ja oireista suoraan rakennuksen käyttäjältä. vastausprosentit ovat selkeästi parempia kuin vanhemmille tehdyissä. Sisäilmakyselyn toteuttaminen koulussa suoraan oppilaille on helppoa ja mahdollistaa säännöllisten kyselyjen tekemisen koulujen sisäilmatilanteen seurannassa ja kartoittamisessa. Sisäilmaongelmien hoitamisessa erityistä huomiota tulee kiinnittää viestintään ja luottamuksen rakentamiseen. Kyselyn tuloksista onkin hyvä viestiä tilojen käyttäjille mahdollisimman avoimesti

19 Kansallinen sisäilma ja terveys ohjelma - Valmistelu Tavoitteena tukea Terveet tilat 2028-hanketta Elo-joulukuu työpajaa Logical framework approach menetelmällä Kirjallisuuskatsauksia, kv vierailuja Laaja verkostoituminen Valmisteluvaiheen työmatriisi julkaistu Työsuunnitelma 2018: Sidosryhmäkuulemiset tammi-huhtikuu Kevät/kesä 2018: keskeiset tavoitteet, mittarit, keinot sekä ohjelmaluonnos

20 KIITOS!