Vaikuifamisen kärjet 2017

- Vaikuifamisen kärjet 2017 Pohjois-Karjala Pohjois. Karjalan MAAKUNTA LIITT 2016

Vaikuttamisen kärjet 2017 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2016

Vaikuttamisen kärjet 2017 Pohjois-Karjala Sami Laakkonen Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 JENSUU kirjaamopohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliifto Kuvat Kansi Mikko Honkonen (ylä) Eija Hiltunen (ala vasen) Stockvault (ala keski) Pertti Heikkinen/lmagepark (ala oikea) Taitto Satu Reinikainen Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2016

Sisältö Saatteeksi.7 Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet 8 saamisrakenteet sekä kaupunki- ja elinkeinopolitiikka 8 Liikennejärjestelmän kehittäminen 9 Hallinnon kehittäminen ja kokeilut 9 Hankkeet hallinnonaloittain 10 Ulkoasiainministeriö (talousarvion pääluokka 24) 10 ikeusministeriö (talousarvion pääluokka 25) 11 Sisäasiainministeriö (talousarvion pääluokka 26) 13 Puolustusministeriö (talousarvion pääluokka 27) 17 Valtiovarainministeriö (talousarvion pääluokka 28) 18 petus-ja kulttuuriministeriö (talousarvion pääluokka 29) 25 Maa- ja metsätalousministeriö (talousarvion pääluokka 30)... 34 Liikenne- ja viestintäministeriö (talousarvion pääluokka 31)..42 Työ- ja elinkeinoministeriö (talousarvion pää luokka 32) 60 Sosiaali- ja terveysministeriö (talousarvion pääluokka 33) 69 Ympäristöministeriö (talousarvion pääluokka 35) 70 Liitteet Liite 1 Pohjois-Karjalan väestömuutokset 2015 73 Liite 2 Biotalouden kasvupaketti Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan esitys kasvua vahvistavista toimista 74 5

cc

Saatteeksi Vaikuttamisen kärjet 2017 Pohjois-Karjala on maakuntahallituksen hyväksymä edunvalvonnallinen asiakirja, jota on aiempina vuosina kutsuttu Pohjois-Karjalan hankeluetteloksi. Julkaisu antaa kokonaiskuvan ja tahtotilan niistä vaikuttamistavoitteista ja hankkeista, jotka maakunnan kehittämiseksi nähdään tärkeinä, ja joiden toteutuminen edellyttää valtion rahoitusta ja/tai maakunnan ulkopuolella tehtäviä päätöksiä. Useilla asioilla on välittömiä talousarviovaikutuksia seuraavaa budjettivuotta koskien. sa hankkeista on luonteeltaan edunvalvonnallisia aloitteita, joiden edistyminen edellyttää suunnittelua ja pitemmän aikavälin orientaatiota. Alkuun on koottu keskeiset kärkihankkeet. Vaikuttamistyö tähtää talousarvion valmistelussa aina seuraavan budjettivuoden suunnittelun alkuvaiheeseen. Kevättalven aikana järjestetään tapaamiset tarvittavissa ministeriöissä ja virastoissa. Yksittäisten hankkeiden toteutumisen lisäksi on tärkeää, että valtion talousarviossa osoitetaan riittävä rahoitus kuntien peruspalveluiden rahoittamiseen. Tämä koskee sekä käyttötalouden valtionosuuksia että investointien rahoittamista. Valtionosuuksilla on suuri merkitys palvelujen järjestämisessä kohtuullisella verotuksen tasolla. Kuntapalvelujen lisäksi tulee turvata valtion järjestämien palveluiden saatavuus maan kaikissa osissa liikenneinfrastruktuurin, liikennepalvelujen, tietoliikenneyhteyksien, koulutuksen, yritys- ja työvoimapalveluiden sekä turvallisuuden osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ratkaisujen on kannustettava kustannustehokkaaseen ja tuottavuutta lisäävään toimintaan. Valtioneuvoston tavoitteet sote- ja maakuntauudistuksesta niveltyvät hyvin yhteen Pohjois-Karjalan omien tavoitteiden ja tilanteen kanssa, ja Pohjois-Karjala tarjoutuukin pilottialueeksi ja kokeilujen alustaksi molempia reformeja koskien. Yleisen taloustilanteen näkymä sekä valtiontalouden liikkumavara vuodelle 2017 jatkuvat haastavina. Ruplan kurssin heikentyminen heikentää edelleen Venäjän kauppaa niin teollisuudessa kuin erityisesti matkailussa. Maan hallituksen on varmistettava, etteivät säästötoimenpiteistä ja uudistuksista aiheutuvat vaikutukset kohdistu kohtuuttomalla tavalla samoille alueille ja näiden väestöön. Leikkausten rinnalla on panostettava suhdanteita tasaaviin toimenpiteisiin työllisyyden edistämiseksi ja kotimaisen kysynnän ylläpitämiseksi. Hyviä kohteita ovat kasvua tukevien infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon investointihankkeiden vauhdittaminen. Liikennejärjestelmän korjausvelan hoitamisen rinnalla on kyettävä investoimaan myös kehittämiseen, kuten Joensuun ratapiha- ja matkakeskushankkeeseen. Pohjois-Karjalan työttömyystilanne on edelleen kestämättömän korkealla tasolla. Hallitukselta toivotaan löytyvän valmiutta rohkeille alueellisille kannustimille ja kokeiluille taloudellisen kasvun, yritysten investointien ja paremman työllisyyden aikaansaamiseksi. Kannustimia on perusteltua toteuttaa alueilla, jotka ovat kohdanneet pitkäkestoisen rakennemuutoksen, ja joilla vaikea talousja työllisyystilanne on pitkittynyt. Pohjois-Karjalassa tällainen alue on Keski-Karjala. Pielisen Karjalan tilanne on puolestaan vaikea demografisten haasteiden näkökulmasta. Pohjois-Karjalan maakunnalla ja elinkeinoelämällä on luontaisiin resursseihin ja osaamiseen perustuva kyky ja halu tukea hallituksen painopisteitä erityisesti biotalouttaja puhtaita ratkaisuja koskien. Tätä varten on koottu maakunnallinen biotalouden kasvupaketti. Hallituksen toivotaan edistävän sekä kansallisin päätöksin, että mahdollisesti myös Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kautta erityisesti vireillä olevien biotalousinvestointien toteuttamista. Suomalaisen metsäbiotalouden huippuosaamisen vahvistamisessa Pohjois-Karjalalla on myös paljon annettavaa. 7

saamisrakenteet sekä kaupunki- ja elinkeinopolitiikka., ti

Liikennejärjestelmän kehittäminen Hallinnon kehittäminen ja kokeilut 1.\-

Hankkeet hallinnonaloittain Ulkoasiainministeriö (talousarvion pääluokka 24) Euroopan unionin ja Venäjän välisen liikkumisen helpottaminen Vaikka Venäjän hidastunut talouskasvu, rupian kurssin heikentyminen ja talouspakotteiden vaikutukset ovat vähentäneet kaupankäyntiä ja venäläisten matkailua Suomeen, kehitys tulee aikanaan normalisoitumaan. Ennen pitkää matkailu-ja rajanylitysluvut palaavat taas kasvu-uralle. Henkilöliikenne Niiralan rajanylityspaikalla kääntyi laskuun vuonna 2014 ja lasku jatkui vuonna 2015, jolloin rajanylittäjien kokonaismäärä Niiralassa oli 1,54 miljoonaa ylittäjää. Myös matkustajaprofiilissa on tapahtunut muutoksia. Venäläisten matkustajien osuus on laskenut aiemmasta 44 %:sta vuoden 2015 vain 32 %:n osuuteen. Suomalaisten matkustajien suhteellinen osuus on vastaavasti kasvanut. Arvion mukaan Venäjän talouden elpyessä liikenne itärajan rajanylityspaikoilla kääntyy kuitenkin kasvuun. Pidemmällä aikavälillä aiemmin arvioitu 8 % kasvu on edelleen relevantti. Kaupan ja matkailun kannalta venäläiset asiakkaat ovat jatkossakin erittäin merkittävä asiakasryhmä kaikille itärajan maakunnille. Kasvun mahdollisuuksia on useilla toimialoilla. Kasvuun on hyvä varautua hankalaksi koetusta viisumikäytännöstä luopumalla. Keskustelu viisumipakon poistamisesta EU:n ja Venäjän väliltä on tällä hetkellä käytännössä loppunut, eikä tilannetta helpota myöskään vaikea turvapaikanhakijatilanne EU-ulkorajoilla. Tulevaa kehitystä ennakoiden Suomen tulee kuitenkin edistää keskustelun jatkumista EU:ssa. Pidemmällä aikavälillä Venäjän WT-jäsenyyden myötä viisumeista luopumiselle on vahvat perusteet, sillä EU ja Venäjä ovat asettaneet tavoitteeksi helpottaa tavaroiden, investointien ja palveluiden vapaamman liikkumisen lisäksi myös ihmisten liikkumista. Biometristen passien yleistyessä myös Venäjällä viisumipakon poistamisen tekniset esteet ovat vähentyneet. Turvallisuus-ja rikosten torjuntaan liittyvät kysymykset ovat ratkaistavissa raja-ja muuta ennaltaehkäisevää valvontaa tehostamalla. Pohjois-Karjalan maakuntahitto ja Pohjois-Karjalan kauppakamari ovat esittäneet viisumivapauden asteillaista käyttöönottoa siten, ettei niiltä henkilöiltä, joilla on biometrinen passi, edellytettäisi viisumia. Vaihtoehtoisesti ennen varsinaisen viisumivapauden toteutumista voitaisiin Itä-ja Pohjois-Suomen alueella kokeilla pilottihankkeena rajoitettua 72 tunnin viisumivapautta. Helsingin ja Pietarin välisessä risteilyliikenteessä toteutettu 72 tunnin viisumivapaus osoittaa kuinka paljon viisumivapaus voi lisätä matkailua ja helpottaa kanssakäymistä. Itä-Suomen talouselämään viisumivapaudella olisi huomattava positiivinen vaikutus. 10

ikeusministeriö (talousarvion pääluokka 25) Tuomioistuinten toim intamenot 25.10.03 Pohjois-Karja an käräjäolkeuden ja Nurmeksen istuntopaikan kehittäminen ikeusministeriö on päättänyt helmikuussa 2016 käräjäoikeusverkoston tulevista tuomiopiireistä. Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä ja uudistus on määrä toteuttaa vuonna 2018. Jatkossa käräjäoikeuspaikkakuntia olisi 20, kun niitä nyt on 27. Itsenäinen Pohjois-Karjalan käräjäoikeus Joensuussa toimisi myös jatkossa. Erillisiä istuntopaikkoja jäisi 12 paikkakunnalle, joista yksi Nurmeksessa. Uudistuksen jatkovalmistelussa ja toimenpanossa on selvitettävä mahdollisuudet vahvistaa Joensuuta ns. summaaristen riita-asioiden käsittelytehtävillä. Nykyisin summaarisia riita-asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Joensuun uuden oikeus-ja poliisitalon rakentaminen on käynnissä ja valmista pitäisi olla vuoden 2017 loppuun mennessä. Uudet toimitilat tarjoavat jatkossa huippuluokan puitteet käräjäoikeudelle ja poliisille. Nurmeksen istuntopaikkaan on puolestaan mahdollista keskittää paikkariippumattom la oikeushallinnon sekä tuomioistuinten hallinto- ja toim istotehtäviä. Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun ikeusministeriön työryhmät ovat useassa yhteydessä esittäneet pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteenä tuomioistuinviraston perustamista. Virastolle siirrettäisiin oikeusministeriössä nyt hoidettavat tuomioistuinten operatiiviset keskushallintotehtävät. Tehtäväkenttään kuuluisivat tuomioistuinten hallintopalvelut, talous-ja tulosohjaus sekä kehittäminen ja koulutus. Henkilöstömääräksi arvioidaan noin 45 henkilötyövuotta. Tuomioistuinvirasto on tarkoituksenmukaista sijoittaa alueelle, jossa on tarjolla oikeustieteellistä koulutusta. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella annetaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, joka johtaa HTK- ja HTM-tutkintoihin. ikeusnotaarin (N) ja oikeustieteen maisterin (TM) -tutkintoihin johtava oikeustieteellisen alan koulutus käynnistyi elokuussa 2013. Laitoksella on pitkäaikaiset yhteistyösuhteet alueen tuomioistuimiin (hovioikeus, käräjäoikeudet, hallinto-oikeus), oikeusministeriöän, poliisihallintoon ja syyttäjälaitokseen. Laitos on toteuttanut ja toteuttaa oikeuslaitoksen, asianajajien ja poliisien laajamittaista täydennyskoulutusta. Laitoksen opetus ja tutkimus on suuntautunut keskeisesti oikeuslaitoksen toimintaan ja tuomioistuinprosesseihin. Joensuun kaupungilla on pitkä kokemus ja näyttöä tuloksekkaasta keskitetyn palvelukeskustoiminnan sekä muun hallinto-, talous- ja kehillämistyön sijoittumisesta. Toimintaympäristö mahdollistaa kyseisten toimintojen kasvamisen edelleen, tarjoten valtiokonsernille kilpailukyisen alueen sijoillumiselle. saavaa työvoimaa on tarjolla sekä rutiininomaiseen palvelutuotantotyöhön että korkean osaamis- ja koulutustason ohjaus- ja kehiifämistehtäviin. 11

Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot 25.40.01 Pyhäselän ja Juuan vankiloiden toiminnan kehittäminen Rikosseuraamusalalta edellytetään merkittäviä määrärahasäästöjä. Pyhäselän ja Juuan vankiloiden jatkuvuuden yllä onkin ollut viime vuosina uhkakuvia. ikeusministeriö on kuitenkin lokakuussa 2015 päättänyt, että vankilaverkosto säilytetään nykyisellään ja vankiloiden toimintaedellytykset turvataan. Ratkaisu huomioidaan valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille 2017 2020. Pohjois-Karjalan vankilayksiköitä on kehitettävä pitkäjänteisellä orientaatiolla myös kehyskauden jälkeen. Pyhäselkä ja Juuka ovat toiminnallisesti tehokkaita, kiinteistäteknisesti hyvässä kunnossa, ne turvaavat rikosseuraamusalan palvelujen saavutettavuulla ja niillä on alueen kannalta merkittävä työllisyysvaikutus. 12

Sisäasiainministeriö (talousarvion pääluokka 26) Rajavartiolaitoksen toimintamenot 26.20.01 Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelutyössä Niiralan rajanylityspaikka on erittäin tärkeä Pohjois-Karjalan aluetaloudelle ja yritysten kilpailukyvylle. Rajaliikenne Niiralan rajanylityspaikalla kasvoi vuosina 2009 2013 keskimäärin 13 % vuodessa. Liikennemäärä kääntyi laskuun vuonna 2014 ja 2015 rajanylittäjien kokonaismäärä Niiralassa oli 1,54 miljoonaa ylittäjää. Myös matkustajaprofiilissa on tapahtunut muutoksia. Venäläisten matkustajien osuus on laskenut aiemmasta 44 %:sta vuoden 2015 vain 32 %:n osuuteen. Suomalaisten matkustajien suhteellinen osuus on vastaavasti kasvanut. Arvion mukaan Venäjän talouden elpyessä liikenne itärajan rajanylityspaikoilla kääntyy kuitenkin uudelleen kasvuun. Vuoden 2014 lopulla Niiralan rajanylityspaikalla valmistui ENPI-rahoituksella toteutettu Valtatien 9 parantaminen Niiralan rajanylityspaikalla -hanke (vaihe 1), jonka myötä arvioidaan kyettävän hallitsemaan rajaliikenteen kasvu ainakin tämän vuosikymmenen loppuun saakka. Kapasiteettina tämä tarkoittaa noin 2,5 3 miljoonaa vuotuista rajanylittäjää. ENPI-hanke jäi osin vajaaksi, sillä maasta poistuvan liikenteen kahta uutta ajokaistaa ei rakennettu valtakunnan rajan yli. Suomen puolelle rakennetut uudet kaistat liitettiin maahan saapuvan kaistojen kanssa ennen valtakunnan rajaa. Valtakunnan rajalle jäi liikenneturvallisuuteen ja myös rajaliikenteen sujuvuuteen liittyvä pullonkaula. Pohjois-Karjalan rajavartiosto näkee tärkeänä, että kaistatyöt alkaisivat myös Venäjän puolella. Ministeriöiden välinen itäliikkuvuuden kasvun työryhmä julkaisi helmikuussa 2015 yhteisen arvion rajaliikenteen kehityksestä sekä rajanylityspaikkojen resurssitarpeista ja kehittämisen aikataulusta. Linjausten mukaan nykyisessä taloustilanteessa ja venäläisten ylittäjien määrän vähentyessä ei ole tarkoituksenmukaista avata uusia kansainvälisiä ylityspaikkoja, kuten Parikkalaa. Pääpaino on tulevina vuosina olemassa olevien ylityspaikkojen jatkokehiifämisessä tarpeiden mukaisesti. Itä-Suomen maakuntien yhteisenä linjauksenakin tulee ensisijaisesti turvata nykyisten ylityspaikkojen infrastruktuurin, operatiivisten resurssien ja ylityspaikoille johtavien tieyhteyksien kehittäminen. Rajavartiolaitoksessa seurataan aktiivisesti rajaliikenteen kehittymistä ja sen perusteella varaudutaan rajanylityspaikkojen jatkokehittämiseen vuosikymmenen loppupuolelta mukaan lukien Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka. Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Muita tilapäisiä rajanylityspaikkoja ovat llomantsin Leminaho ja Haapovaara, joilla ei ole ollut säännöllistä liikenettä vuosiin. Tilapäiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan raja-alueiden yhteistyön 13

ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajanylityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puutavaraliikenteen käytössä, joten ylityspaikoilla on teollisuudelle puunhuollollista merkitystä. Inarin tilapäisen rajanylityspaikan kautta tapahtuvassa henkilöliikenteessä on tapahtunut vilkastumista.. Vuonna 2013 rajan ylitti 2409 henkilöä, vuonna 2014 rajan ylitti 3240 henkilöä ja vuonna 2015 lokakuun loppuun mennessä jo 3658 henkilöä. Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on ollut myös metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä ja puukuljetukset ovat kasvussa. Vuonna 2013 tuotiin puutavaraa 49 000 kuutiota, vuonna 2014 jo 55000 kuutiota ja vuonna 2015 pelkästään lokakuun loppuun mennessä jo 63 000 kuutiota Inarin ylityspaikan säilyllämisellä on metsäteollisuuden vahva tuki. Lieksan ja Nurmeksen biojalostamohankkeiden mahdollinen toteutuminen, entisten Vapon sahojen kehitys omistajavaihdoksen myötä sekä Uimaharjun sellutehtaan jatkokehitys voivat lisätä lähivuosina hyvinkin merkittävästi raakapuun tarvetta ja osin tuontiakin Venäjältä. Ilomantsin kunnan alueella sijaitsevien ylityspaikkojen rakenteiden ja kehillämismahdollisuuksien säilyttäminen on tärkeää mahdollisia tulevia tarpeita varten. Turvallisuusviranomaisten määrärahojen ja operatiivisen toiminnan turvaaminen Turvallisuusviranomaisten määrärahoja on leikattu viime vuosina rajulla kädellä. Säästöjä on haeffu hallinnollisista uudistuksista, joiden kohteena ovat olleet käytännössä kaikki viranomaiset (tulli, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, alueelliset hätäkeskukset, poliisi ja pelastuslaitokset). Viranomaiset joutuvat toimimaan osin riittämättömin resurssein ja jatkuvan leikkauspaineen alla. Viranomaisiin kohdistuneiden säästöjen kokonaisvaikutuksia operatiiviseen valmiuteen ja toimintakykyyn ei ole arvioitu. Harvaanasutuilla alueilla tilannetta on pyritty helpottamaan viranomaisyhteistyöllä ja mm. HARVA-hankkeella. Raja-alueella HARVA-toiminnalla on ollut vaikuttavuutta, mutta edelleen kiristyvien toimintamäärärahojen johdosta, myös viranomaisten toisiaan tukeva yhteistoiminta vaikeutuu. Kaupunkikeskuksissa palvelut vielä toimivat, mutta maaseudulla esimerkiksi poliisin saapumista joudutaan odottamaan aivan liian pitkään. n riski ajautua tilanteeseen, jossa vastuuviranomaiset joutuvat tekemään sopeutuksia ja säästämään, vastoin operatiivisia tarpeita ja toimintaympäristön muutosta. Viimeisen vuoden aikana sekä poliisin että rajavartioston voimavaroja on sitoutunut paljon maahanmuulloasioiden käsittelyyn. Hallitusohjelman sinänsä hyvä lupaus sisäiseen turvallisuuteen panostamisesta uhkaa vesittyä, mikäli viranomaisten kenttätyön toimintaresurssit ovat riittämättömät. Valmisteilla olevan sisäisen turvallisuuden selonteon linjauksissa ja niiden toimeenpanossa on varmistettava turvallisuusviranomaisten voimavarat koko maassa. Palveluja ja viranomaisten näkyvää läsnäoloa Pohjois-Karjalan kunnissa ei voi enää yhtään heikentää. Vallitseva turvapaikanhakijatilanne sekä mahdollinen itärajan kautta saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on huomioitava poliisin ja rajavartioston voimavarojen mitoituksessa. 14

Maahanmuuttovirasto MIGRIn alueellinen organisaatio Ulkomaalaislakia ja eräitä muita lakeja ollaan muuttamassa siten, että poliisilta ja rajavartiolaitokselta otetaan toimivaltaa pois ja se annetaan maahanmuufiovirastolle. Muutos merkitsee oleskelulupa-asioissa sitä, että jatkossa maahanmuuttovirasto vastaanottaisi hakemukset omissa perustettavissa toimipaikoissaan, kun nyt poliisi vastaanottaa hakemukset laitoksillaan. Jatkossa siis Maahanmuullovirasto vastaisi yksin hakemusten vastaanotosta ja päätöksenteosta. Muutoksen myötä maahanmuuttovirasto perustaisi omia alueellisia toimipaikkoja siten, että palveluiden saatavuus voidaan turvata koko maassa. Toimipaikkojen perustamisesta laaditaan kevään 2016 aikana sijoittamisselvitys. Verrattuna poliisin nykyiseen toimipaikkaverkostoon asioinnin ja päätöksenteon palvelurakenne tulee maahanmuuttoviraston lisääntyvän toimivallan ja päätöksenteon kautta harvenemaan merkittävästi. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää, että Joensuuhun perustetaan yksi maahanmuuttoviraston alueellisista toimipaikoista. Perustelut on esitetty yksityiskohtaisemmin sisäministeriölle maaliskuussa 2016 toimitetussa muistiossa. Maahanmuuttoasiat ja kotouttaminen Sisäministeriön mukaan Suomeen saapui vuoden 2015 aikana yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijoiden liikkuvuuden arvioidaan jatkuvan aktiivisena myös tulevina vuosina. Kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän hoitamisessa on monilla alueilla resurssi-ja osaamisvajeita. Haaste koskettaa koko Suomea ja vaatii pikaisia toimenpiteitä. Kansallisiin kehillämisteemoihin varattujen Euroopan unionin ESR-varojen uudelleensuuntaaminen syntyneen turvapaikanhakijatilanteen hoitamiseksi olisi toteutettava nopeasti. Kansalliset koko maan kattavat toimintamallit ovat uudessa tilanteessa välttämättömiä huomioiden kohderyhmän suuri määrä ja alueellinen laajuus. Pohjois-Karjalassa on maaliskuun 2016 tilanteessa noin 700 turvapaikanhakijaa vastaanottokeskuksissa SPR:n ylläpitämissä keskuksissa Kiteellä ja Kontiolahdella (Paihola), sekä Lieksan kristillisen kansanopiston ylläpitämänä Lieksassa. Lisäksi kolmessa alaikäisten yksikössä (yksin tulleet alaikäiset) samoilla kolmella paikkakunnalla on noin 52 henkilöä. Lisäksi maahanmuuttoviraston kanssa neuvotellaan mahdollisesta usean kymmenen alaikäisen ryhmäkotipaikasta Joensuuhun (60 70 kpl). Kiteen vastaanoifokeskus aikoo puolestaan laajentaa toimintaansa noin 100 lisäpaikalla (laajennustyöt käynnissä). Pohjois-Karjalassa lähestytään siis kokonaisuutena ottaen 850 900 vastaanottopaikan kapasiteettia. Joensuun kaupunki on tehnyt kunnan kokoon nähden merkittävän päätöksen lisätä kuntapaikkojen määrää 150 henkilöön vuodessa. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kotouttamista on tueifava voimallisesti kunnissa sekä kansallisin että EU-voimavaroin. 15

Poliisin palvelu- ja toimipisteverkko Pohjois-Karjalassa Poliisihallitus esittää sisäministeriölle Ilomantsin ja utokummun poliisiasemien lakkauttamista 31.12.2016 lukien. Poliisihallitus esittää samalla harkiifavaksi korvaavia järjestelyjä kuntien asiakaspalvelun turvaamiseksi. Tämä voitaisiin toteuttaa siten, että poliisilaitos vuokraa kunnista tilat kuulusteluille ja lupapalveluille. Lisäksi erikseen selvitettäisiin, voidaanko tehtävistä huolehtia myös ns. asiakaspalvelun monikäyttöautolla. Lisäksi llomantsin osalta poliisihallitus toteaa, että viranomaisyhteistyötä rajavartioston kanssa on syytä edelleen lisätä alueen turvallisuustason varmistamiseksi. Esitystä pienten poliisiasemien lakkauttamisesta perustellaan lähinnä kiinteistä kuluista säästämisellä ja voimavarojen kohdentamisella operatiiviseen kenttätoimintaan. Tämä onkin erinomainen tavoite, mutta samalla tulisi esittää, että kuinka kenttätyön resurssit tulevat käytännössä Pohjois-Karjalassa lisääntymään. Viranomaisyhteistyön lisääminen on sekin kannatettava tavoite. Yhteistyö on ollut Pohjois-Karjalassa arkea jo pitkään. Samanaikaisesti kuitenkin myös rajavartiostoon on kohdennettu rajuja säästöjä, joiden johdosta rajavartiostonkin on keskityttävä yhä enemmän ydintehtäväänsä eli rajojen valvontaan. Ei ole vallitsevassa tilanteessa realistista olettaa, että rajavartiosto kykenisi ainakaan yhtään nykyistä enemmän tukemaan poliisin työtä. Sisäministeriön, poliisin ja rajavartioston on käytävä nopealla aikataululla neuvottelu Ilomantsin kunnan kanssa alueen turvallisuustason varmistamiseksi. Ensisijainen tavoite on oltava jatkossakin Ilomantsin ja utokummun poliisiasemien toiminnan jatkaminen. Kummankaan kohteen kiinteät kulut eivät ole valtakunnallisesti vertailtuna kovin korkeat. Lisäksi poliisihallitus esittää korvaavien kuulustelu- ja palvelutilojen vuokraamista, joten lopullinen kiinteistösäästö jäisi hyvin pieneksi, jos sitä syntyisi lainkaan. Minimaalisen kiinteistösäästön negatiiviset seurausvaikutukset kuntien asukkaiden turvallisuuden tunteeseen ja tosiasialliseen turvallisuusympäristöön olisivat puolestaan merkittävät. 16

Puolustusministeriö (talousarvion pääluokka 27) Puolustusvoimien palvelukeskuksen kehittäminen Joensuussa Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Puolustusvoimien palvelukeskuksen pääosa päätettiin sijoittaa Joensuuhun. Palvelukeskuksen henkilömäärä tulee olemaan kokonaisuudessaan noin 220 henkilöä, josta Joensuun toimintojen vahvuudeksi puolustusministeriö on vahvistanut perustamisvaiheessa 120 henkilöä. Palvelukeskus tulee tuottamaan kaikille puolustusvoimien hallintoyksiköille henkilöstöpalveluita, talous-ja matkapalveluita, tietohallintopalveluja sekä kuva- ja tuotantopalveluja. Joensuuhun sijoittuvat palvelukeskuksen johto ja kanslia, suurin osa henkilöstöpalveluista, talous-ja matkapalveluyksikkö kokonaisuudessaan sekä osa tiedonhallintapalveluista. Toiminta Joensuussa on käynnistynyt täydellä teholla ja vahvuudella vuoden 2015 alussa. peratiivinen palvelukeskustyö on käynnistynyt hyvin ja Joensuun toimintoja on kehitettävä edelleen avautuvat mahdollisuudet hyödyntäen. Työvoimaa on hyvin saatavilla. Juuan Tynnörivaaran tuulivoimapuisto Juuan Tynnörivaaran tuulivoimapuisto -alueen osayleiskaava on valmisteilla. Hankkeen toteuttajilla on valmius investoinnin toteuttamisen (ml. tieyhteydet) heti, kunhan luvitus on kunnossa. Puistoon on suunnitteilla 9 voimalaa, kokonaisinvestoinnin arvon ollessa 30 miljoonaa euroa ja vuosituotannon 80 90 GWh. Toteuttajayhtiö on 0X2. Hankkeen luvituksen kannalta puolustusvoimien lausunto on ongelmallinen. Asia edellyttää jatkoneuvotteluja ja yhteen sovittavan ratkaisun hakemista puolustusvoimien kanssa. 17

Valtiovarainministeriö (talousarvion pääluokka 28) Kuntien kestävän rahoituspohjan ja peruspalvelujen turvaaminen valtionosuusjärjestelmällä (Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen 28.90.01) Pewstelu: Pohjois-Karjalan kuntien käyttötalouden tilanne on saavuttanut viime vuosina koko maan tason. Huomioitavaa kuitenkin on, että taso on saatu koko maata selvästi kireämmällä kunnallisverotuksen tasolla. Pohjois-Karjalan kuntien painotettu tuloveroprosentti 20,83 vuodelle 2016 on peräti yhden % -yksikön koko maan tasoa korkeampi ja maakuntatasolla verotus on viidenneksi kireintä. Useilla kunnilla tuloveroprosentti on maan korkeimpien joukossa. Heikon veropohjan kuntien näkökulmasta valtionosuuksilla on erityisen suuri merkitys palvelujen järjestämisessä. Valtionosuusjärjestelmän uudistus astui voimaan vuoden 2015 alusta, mutta jatkossakin järjestelmän kriteerejä tulee tarvittaessa muuttaa niin, että turvataan palvelut koko maan tasolla kohtuullisella kunnallisverotuksen tasolla. Nykyisin tämä ei toteudu ja verotason erot uhkaavat vain kasvaa. Mikäli mahdollinen maakuntavero tulevaisuudessa otetaan käyttöön, tulee siihen luoda riittävä tasausmekanismi samoin kuin nykyisessä kuntien valtionosuudessakin on. Yli 65-vuotiaiden kustannuksille tulee edelleen saada riittävä painoarvo valtionosuuslaskennoissa. Väestörakenteeseen liittyen taloudellinen huoltosuhde tulee ottaa yhdeksi valtionosuuskriteeriksi. Myös olosuhdetekijöiden painoarvoa tulee nostaa niin, että pitkät etäisyydet, kuntien laaja-alaisuus ja harva asutus sekä vesistöjen pirstoma rakenne huomioidaan. Erityistekijöistä varsinkin työttömyyden painoarvo on aivan liian alhainen. Työttömyys aiheuttaa seurannaisvaikutuksineen kunnille korkeita menoja ja lisäksi viime vuosina kuntien rahoitusvastuuta erityisesti pitkäaikaistyöttömyydestä on työmarkkinatukijärjestelmän kautta lisätty merkittävästi. Vuonna 2015 Pohjois- Karjalan kunnat maksoivat uuden käytännön mukaisesti työmarkkinatukea Kelalle 14,4 miljoonaa euroa välillisistä työttömyysmenoista (veromenetykset, toimeentulotuki ym.) puhumattakaan. Valtionosuusjärjestelmän tarkistuksen yhteydessä on työttömyyttä kuntatalouden kustannuseränä ja valtion kunnille antamana tehtävänä tarkasteltava uudella tavalla. Valtio on sitoutunut maksamaan uusista ja laajentuvista tehtävistä täysimääräiset valtionosuudet kunnille, mutta näin ei ole käynyt pitkäaikaistyöttömyyden vastuiden osalta. Perustamiskustannusten ja peruskorjausten valtionosuuksista luovuttiin kokonaan vuoden 2015 alusta lähtien. Kuntien ns. korjausvelka kiinteistökannasta kasvaa kuitenkin jatkuvasti ja korjaamiseen tarvittaisiin perustellusti lisärahoitusta valtiolta. Valtion tulisi kohdentaa välttämättömiin kuntien investointeihin työllisyys-ja suhdannepoliittisin perustein tukea, ja saada näin osaltaan taloutta nousuun. Kuntien talous on haasteiden edessä sekä hitaasta taloudellisesta kasvusta että kuntien laajoista ja lisääntyvistä velvoitteista johtuen. Verotulojen kasvu on viime vuosina perustunut pääosin kunnallisverotuksen kiristämiseen, mikä tie on pitkälti 18

ainakin Pohjois-Karjalan kunnissa jo käyty loppuun. Verotulot lisääntyvät näin jatkossa vain hieman samalla kun kuntien valtionosuuksia leikataan merkittävästi. Vuodelle 2016 Pohjois-Karjalan kuntien talousarvioissa ennakoidaan 0,5 % laskua verotuloihin. Hallituksen toimenpideohjelmaan sisältyvä kuntien tehtävien ja velvoilleiden vähentäminen ei ole edennyt toivotulla tavalla, eikä sillä toistaiseksi ole ollut juuri minkäänlaisia vaikutuksia kuntien talouteen. Maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon uudistaminen Hallitus on päättänyt 18 itsehallintoalueesta, jotka perustetaan monitoimialaisiksi. Hallituksen syksyn 2015 linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: 1) pelastustoimen tehtävät ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset tarpeet järjestää itsehallintoaluetta laajempaa aluetta ja väestöpohjaa vaativat tehtävät laajemmalla alueella, 2) maakuntien liitoille kuuluvat alueiden kehittämisen ja sen rahoituksen mukaan lukien EU:n ohjelmaperusteisen rahoituksen välittämisen tehtävät sekä alueellisen maankäytön suunnittelun tehtävät, 3) ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen kehittämis- ja rahoitustehtävät sekä 4) mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Karjalassa on halu ja valmiudet toimia edelläkävijänä valtakunnallisessa uudistuksessa. Maakunnassa onkin käynnistetty itsehallintoalueen muodostamista koskeva esiselvitys ja valmistelu. Selvitystyön sisältönä on mm. itsehallintoalueen tehtävien ja ns. rajapintojen määrittely valtion, kuntien ja itsehallintoalueiden välillä. Toisena keskeisenä sisältönä ovat itsehallintoalueen kokeilut. Pohjois-Karjala tarjoutuu pilottialueeksi ja kokeilujen alustaksi maakuntahallinnon tehtävien kokonaisuutta, pelastuslaitoksen ja soten integrointia sekä yhteisten tukipalvelujen ja niiden ohjauksen kehittämistä koskien. Hallituksen linjauksen mukaisesti uudelle maakuntahallinnolle on siirreifävä kaikki maakuntien liittojen nykyiset tehtävät. ELY-keskuksista itsehallinnolle siirrettävien aluekehitystehtävien tulee kattaa kokonaisuudessaan EU:n rakennerahastotehtävät sekä maaseutu-ja kalatalousrahaston tehtävät. Ym päristöä ja luonnonvaroja koskevat tehtävät on siirrettävä maakunnille siten, että tehtäväkokonaisuudet pysyvät tarkoituksenmukaisina, väitetään hallinnon sirpaloitumista ja varmistetaan palvelujen tasavertainen laatu ja saatavuus koko itsehallintoalueella sen kaikissa kunnissa. Vuosien aikana syntynyttä erittäin monimutkaista ja maantieteellisesti/hallinnollisesti pirstoutunutta ELY-keskusten erikoistumistehtävärakennetta on yksinkertaisteifava ja palautettava tehtäviä aidosti alueille maakuntien tehtäväksi. ELY-keskusten joukkoliikennetehtävät on luontevaa siirtää itsehallinnolle, sillä joukkoliikenne kytkeytyy vahvasti mm. ylikunnalliseen kaavoitukseen ja kuntien liikennepalvelujen järjestämiseen. Myös nuoriso-, kulttuuri ja liikuntatehtävät on tarkoituksenmukaista siirtää ELY-keskuksista ja AVI-virastoista itsehallintoalueiden hoidettavaksi. TEKESin päätöksentekoa ja resurssien kohdentamista on samoin tuotava lähemmäksi itsehallintoaluetasoa tavoitteena yritysten kehittämisrahoitustehtävien kokoaminen siten, että palvelut resursseineen ja ratkaiseminen ovat kootusti saatavilla aluetasolla yhden luukun -periaatteella. 19

Itsehallintouudistus kytkeytyy kiinteästi sote-uudistukseen. Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat ja Heinäveden kunta ovat jo siirtäneet sosiaalipalvelujen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisvastuun Pohjois-Karjalan Siun sote kuntayhtymälle. Uusi kuntayhtymä on perustettu vuoden 2016 alussa ja se aloittaa varsinaisen palvelutoiminnan vuoden 2017 alusta. Tällä hetkellä voimassa olevaan maakuntajakoon tulee tehdä muutos, jolla Etelä-Savon maakuntaan nyt kuuluva Heinäveden kunta siirretään kunnan tahdon (kunnanvaltuuston vastaus VM:lle 8.2.2016) mukaisesti Pohjois-Karjalaan. Erikoissairaanhoidossa kunta on kuulunut jo tähän asti Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin ja on kuntayhtymän perustajakunta. Pohjois-Karjalassa on saavutettu merkittäviä kustannussäästöjä ensihoidon ja pelastustoimen palveluiden tuottamisessa. Maakunnassa on kehitetty toimintamalli, jossa pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt osallistuvat potilaan kotiin vietävien hoitopalveluiden tuottamiseen. Samalla on pystytty kehittämään uusia toimintamalleja, joiden avulla on parannettu kuntalaisten saamien ensihoitopalveluiden laatua ja saatavuutta sekä toiminnan tuottavuutta. Uudistuksessa on ensiarvoisen tärkeää, että nykyisen tehokkaan toiminnan ja palveluiden kehittämisen sekä henkilöstösynergioiden hyödyntäminen on mahdollista jatkossakin. Hallinnollisesti Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ja sote alueen tulee olla saman oikeustoimijan alaisuudessa. Valtion toimintojen alueellistaminen Nykyinen hallitus jatkaa valtion toimintojen uudelleen sijoittamista alueellistamislainsäädännön mukaisesti ja on mm. asettanut alueellistamisen koordinaatioryhmän sijoittamisasioiden valmistelua varten. Aina kun perustetaan uusia valtion yksikköjä tai toimintoja tai laajennetaan tai uudelleen organisoidaan olemassa olevaa toimintaa, on selvitettävä mahdollisuudet sijoittaa toimintoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pitää alueellistamisen jatkamista välttämättömänä. Alueellistamistoimenpiteitä tulee kohdistaa Itä-ja Pohjois-Suomeen niille alueille, joilla on tarkasteltavana olevaan alueellistettavaan toimintoon liittyvää tarvetta, osaamista ja työvoimaa. Joensuun vetovastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa (Palkeet) ja Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) sijoittaminen Joensuuhun sekä Joensuun nimeäminen Luonnonvarakeskuksen yhdeksi strategiseksi päätoimipaikaksi ovat esimerkkejä merkittävistä alueellistamistoimenpiteistä. Palvelukeskuspäätösten pohjalta on syntynyt huomattava alueellinen osaamiskeskittymä. Myös Lukea koskeva päätös on hyvä esimerkki osaamiseen pohjautuvasta alueellistamispäätöksestä. Valtion toimintoja on myös ajettu alas. Viime vuosina tehdyt päätökset (mm. Pohjois Karjalan Prikaatin, Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen ja kahden vastaanottokeskuksen lakkautukset, rajavartiolaitoksen henkilöstövähennykset ja -siirrot, Itä-Suomen pääpoliisiaseman sijoittaminen Kuopioon sekä koulutussektoria koskevat päätökset) ovat merkinneet satojen työpaikkojen katoamista Pohjois-Karjalasta. 20

Pohjois-Karjalan osaamispohjaan ja vahvuuksiin perustuvia, valtion tehtäviä tuloksellisesti turvaavia ja tasapainoista aluekehitystä edistäviä alueellistamismahdollisuuksia on useita. Maakunnan koulutusprofiili on valtion toimintojen kannalta otollinen. Koulutus luo pohjan sekä valtionhallinnon tukipalveluille että tutkimuslaitoskentän vahvistamiselle. Nykyiset alueellistamislinjaukset korostavat yksiköiden siirron rinnalla toimintojen ja tehtävien siirtoja. Jo alueellistettuja yksiköitä (Palkeet, PVPALVK, SYKE, Luke) on mahdollista vahvistaa edelleen mm. tehtäväsiirroin pääkaupunkiseudun työvoiman eläköitymisen myötä. Tällöin alueellistamistoimenpiteisiin ei liity pakkosiirtoja eikä siirtymäajan kaksoismiehitysongelmia. Maakunnan osaaminen tarjoaa hyvän pohjan maakuntahallintouudistuksen mahdollisten keskitettyjen tehtävien sijoittamiselle Joensuuhun ja Palkeet-synergian hyödyntämiseen. Pohjois-Karjalalla on valmiudet toimia pilottialueena ja itsehallinnon kehittämiseen liittyvänä kokeilualustana sekä aktiivisena vastuunkantajana esimerkiksi itsehallintoalueiden yhteisten tukipalvelujen, hankintaosaamisen ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Paikasta riippumattom en toimintojen sijoitusmahdollisuuksia on myös muualla maakunnassa. Lieksalla on kokemusta ja näyttöä yhteistyöstä valtion kanssa (KELAn yhteyskeskus ja asiakaspalvelukeskus ASPA). Lieksassa Lieksan Teollisuuskylä y:n Rauhalan yrityskeskuksessa toimii KELAn yhteyskeskus, josta johdetaan KELAn viiden yhteyskeskuksen verkostoa. Erinomaisesti liikkeelle lähtenyt yhteyskeskus mahdollistaa kasvun sekä tilojen että henkilöstön osalta. KELAn uusia etuuskäsittelytehtäviä (toimeentulotuki, mahdollisesti jatkossa asumistuki ja omaishoidon tuki) tehtäviä voidaan sijoitta Joensuussa hoidettaviksi. Valmistelussa ja toteutuksensa alussa oleva sote-uudistus tarjoaa todennäköisesti lisämahdollisuuksia toiminnan laajentumiselle. Valtion toimipaikkojen vahvistamista ja alueellistamista koskevia mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa ovat: - Luonnonvarakeskuksen Joensuun toimintojen vahvistaminen ja monipuolistaminen - Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen - Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) vahvistaminen - GTK:n mineraalitekniikan laboratorion vahvistaminen lutokummussa - SYKE:n toimintojen vahvistaminen Joensuussa - Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun - Arkistopalveluiden alueellistaminen - Verohallinnon paikasta riippumattomat toiminnot - KELA:n paikasta riippumattomat toiminnot (mm. Lieksan yhteyskeskuksen laajennus ja Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin etuuskäsittelytehtävät) - Maahanmuuttovirasto MIGRIn alueelliset toiminnot - VTT:n toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa - Metsähallituksen toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa - Puhelinpalveluiden ja sähköisen asioinnin alueellistaminen 21

- Valtionorganisaatioiden Venäjään kytkeytyvät tehtävät Keski-Karjala pilotiksi veromallikokeiluun 2016 2025 Keski-Karjalan seutu, jonka keskus on Kiteen kaupunki, on ollut rakennemuutoksen aluetta jo vuosia (äkillisen rakennemuutosalueen status 2009 2013). Yritysten tilanne on huonontunut edelleen. Kiteen teolliset työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 2001 vuoteen 2013 peräti 626:lla. Työttömyysaste on korkea, 17,9 % (11/2015). Erityisesti Puhoksen teollisuusalue on menettänyt yrityksiä ja työpaikkoja konkurssien myötä. Tällä hetkellä Puhoksessa on vapaana noin 31 500 neliötä tuotantotiloja, eikä niihin toistaiseksi ole ponnisteluista huolimatta saatu rekrytoitua uutta yritystoimintaa. Hyvistä valmiuksista huolimatta alueen vetovoima ei tunnu riittävän uusien yritysten sijoittumiseksi. Tarvitaan rohkeita konkreettisia toimenpiteitä yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseksi. Esiteifävässä veromallissa yritykseen tulorahoituksella maksettua materiaalivarastoa tai muuta kiinteää tuotantoon liittyvää aineellista tavaraa eikä kassaan jätellyä voittoa veroteta lainkaan, mikä jättää rahaa yrityksen kehittämiseen, kasvuun, investointien rahoittamiseen ja työllistämiseen. Veromallissa yritys maksaisi veroa alusta asti työntekijöidensä palkanmaksun kautta. Lisäksi kun yrityksestä nostetaan rahaa ulos, maksetaan siitä vero kulloinkin voimassa olevan verolainsäädännön mukaan. Kokeilu on mahdollista toteuttaa joko Kiteen kaupunkia tai laajemmin koko Keski- Karjalan seutukuntaa koskien. Alue on hakenut veromallin pilottialueeksi, jotta nähdään käytännössä miten verotus vaikuttaa yritysten elinvoimaisuuteen ja kasvuun. Nuorten työntekijöiden työllistymisen parantaminen kohottamalla työnantajan sairausvakuutusmaksun alaikärajaa -kokeiluhanke Pielisen Karjalaan Pielisen-Karjalan alueelle esitetään kokeiltavaksi mallia, jossa alle 25-vuotiaiden työntekijöiden sairausvakuutusmaksu jätetään perimättä ja tämä osa luetaan yrityksen nk. De Minimis-tueksi. Mallin avulla parannetaan mahdollisuuksia nuorten työllistämiseen. Kokeilun avulla seutukunnan yritykset alkaisivat aktiivisemmin palkata nuoria korvaamaan eläkkeelle jääviä työntekijöitä. Pielisen Karjala on yksi Suomen demografisesti haastavimpia seutukuntia. Alueen huoltosuhde on ikärakenteen vääristymisen vuoksi heikkoja heikkenee edelleen. Kokeilu on onnistuessaan laajennettavissa muille väestörakenteeltaan vastaaville alueille. Kunnallisveron jakaminen kotikunnan ja vapaa-ajanasumiskunnan kesken Vapaa-ajan asuntojen määrä ja käyttöaste on kasvussa. Kuntien näkökulmasta vapaa-ajan asuminen on tervetullutta, mutta asettaa vahvat vapaa-ajanasumisen kunnat samalla myös velvoitteiden eteen. Tämä merkitsee mm. investointeja palvelutarjontaan ja kunnallistekniikkaan. Valtiovarainministeriön pitää selvittää verotuksellisen käytännön muuttaminen siten, että vapaa-ajanasuntojen sijaintikunta 22

saa osuuden vapaa-ajanasunnon omistajan kotikuntaansa maksamasta kunnallisverosta. Tämän verotuksellisen ratkaisun toteuttaminen on perusteltua kokeiluluonteisesti kunnissa, joissa on merkittävä määrä vapaa-ajanasutusta. Kuntatalouden näkökulmasta tämä verotuksellinen ratkaisu merkitsisi todellista valtion vastaantuloa. Lieksan kaupunki on halukas toimimaan kokeilukuntana. Metsähallituksen myyntituottojen tulouftaminen osin alueille Valtio on asettanut tuottotavoitteet metsähallituksen hallinnoimille metsille ja kiinteistöille. Viime vuosina metsätuoffo ei ole riittänyt, vaan metsähallitus on myynyt myös omaisuuttaan saavullaakseen valtion asettamat tavoitteet. Tämä merkitsee samalla myös sitä, että metsähallituksella on entistä vähemmän rahaa maillaan olevien teiden, rakennusten ym. kunnostamiseen. Yksityismetsistä poiketen valtion omistamista metsistä ei jää verotulon tai omistajan käyttämän rahan muodossa tuloja juuri alueelle. Metsähallituksen puunmyynnin ja maavuokrauksen vuokratuotoista tulisikin jättää merkittävä osa paikkakunnan teiden, rakennusten ja rakennelmien sekä muun infrastruktuurin kehittämistä varten. Perusteltu käyllökohde myyntituotoille olisi alemman asteinen tieverkko, jonka ylläpitoon perusväylänpidon budjetti on ollut jo pitkään riittämätön. Tieverkon hyvä kunto tukee välittömästi puuhuoltoa ja liittyy siten suoraan metsähallituksen ja metsäsektorin toimintaedellytyksiin. Itä-Suomen viiden maakunnan yhteinen neuvottelukunta on esittänyt, että metsähallituksen tuotosta 30 % kohdennettaisiin käytettäväksi alemman asteisen tieverkon kunnostamiseen. Yhteispalvelupisteiden luominen ja valtion tuki niiden toimintaan Valtion paikallishallinnon palvelupisteitä on viime vuosina korvattu yhteispalveluilla. Pohjois-Karjalassa yhteispalvelupisteitä on 8 kpl. Asiakaspalvelu 2014 hankkeen tavoitteena ovat täyden palvelun asiakaspalvelupisteet, joiden vastuuviranomaisiksi on suunniteltu kuntia. Siirtyminen viranomaisten yhteisiin palvelupisteisiin tapahtuu vaiheittain vuosina 2014 2019. Kesällä 2014 Pohjois-Karjalan maakunta siirrettiin viimeiseen, vuoden 2019 vaiheeseen. Huomioon ottaen pitkät etäisyydet ja asiakaspalvelupisteiden nopea häviäminen on perusteltua, että Pohjois-Karjala palautetaan vuoden 2017 aaltoon. Valtion on varattava yhteispalvelupisteiden perustamiseen, ylläpitoon ja viranomaisten toimintakulujen kattamiseen erillinen määräraha. Kustannusjaon perusteena tulee olla todelliset kustannukset. Yhteispalvelupisteiden perustamisen yhteydessä on myös perusteltua ottaa kokeiluna mukaan avoimen sektorin toim ijat maksullisten palveluiden osalla. Lieksan kaupunki on valmis olemaan julkisen ja avoimen sektorin yhteisen alueellisen yhteispalvelupisteen kokeilukunta. Pelastustoimen lähialueyhteistyön jatkaminen Pelastustoimen Iähialueyhteistyössä on ollut vuodesta 2013 saakka ongelmana se, että pelastustoimi ei kuulu enää (LAY) Iähialueyhteistyörahoituksen piiriin. Rajaan rajoittuvat pelastuslaitokset ovat saaneet rahoitusta lähialueyhteistyöhön vuosina 23

2013, 2014 ja 2015 valtionvarainvaliokunnan osoiteifua määrärahan pelastusosaston toimintamenoista. Tämä ei ole kuitenkaan kestävä ratkaisu. Pelastuslaitokset eivät ole valmiita kohdentamaan omia väheneviä määrärahojaan harjoitus- ja yhteistoimintaan, joka on mielletty kaksikymmentä vuotta valtion tehtäväksi (sopimuksen ovat allekirjoittaneet maitten hallitukset). Uhkana on, että yhteistoiminta tulee suomalaisten osalta vähenemään merkittävästi. Suomen valtion tulee osoittaa lähialueyhteistyöhön tarvittava rahoitus valtion budjetista. Esimerkiksi sisäisen turvallisuuden määrärahalisäyksestä olisi mahdollista kohdentaa muutama prosentin kymmenys (esim. 100 000 euroa) rajayhteistyöhön. Näin ollen rajaan rajoittuvat pelastuslaitokset voisivat jatkaa sopimuksen mukaista yhteistyötä venäläisten kanssa tuottaen raja-alueilla liikkuville ihmisille turvallisuuden tunteen ja tietoisuuden siitä, että apua on saatavissa kohtuullisen nopeasti, ammattitaitoisesti ja riittävästi resu rsoituna, tarvittaessa molemmilta puolin rajaa. Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokset ovat perustaneet yhteisen tilannekeskuksen (ISTIKE), jonka toiminta laajeni myös Karjalan tasavaltaan. Pelastuslaitokset vaihtavat uhkatilannetietoja reaaliajassa. lisi todella valitettavaa, jos suomalaiset pelastuslaitokset eivät pystyisi tehokkaaseen operatiiviseen toimintaan, yhteisiin harjoituksiin ja yhteistoimintaan määrärahojen loppumisen vuoksi. Joensuun seudun ampumaratahanke Joensuun seudun harrasteampujien toimintamahdollisuudet ovat kaventuneet merkittävästi valtion toimenpiteiden johdosta. Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen ja nttolan rajavartioston alueen käytön rajaaminen yksinomaan rajavartioston toimintaan ovat vähentäneet alueen ampumaharrastajien ja metsästäjien harjoittelumahdollisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa seudullinen, harrastajien käytössä oleva kivääri-ja pistoolilajien ampumarata esitetään sijoitettavaksi Kontiorantaan. Uuden ampumaradan perustaminen merkitsee huomattavia investointeja. Selvitysten pohjalta ampumaurheilukilpailutkin mahdollistavien luodikkoratojen (kivääri ja pistooliammunnat) perustaminen Kontiorantaan ampumamelusuojauksin olisi kustannusarviona noin 2 miljoonan euron suuruusluokassa. Ampumaurheilukilpailut mahdollistavan haulikkoradan rakentaminen kaupunkiseudulla edellyttäisi huomattavasti suuremman investoinnin, suurusluokassaan noin 7 miljoonaa eutoa. Kuntien ja harrastajien rahoitusmahdollisuudet ovat rajallisia ja valtion talousarviossa tulee varautua valtion toimista johtuvien muutosten rahoittamiseen. 24

petus- ja kulttuuriministeriö (talousarvion pääluokka 29) Biotalouden kasvu paketti Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan esitys kasvua vahvistavista toimista KM:n hallinonalalla Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketti on laaja maakunnallinen kärkihankekokonaisuus, joka muodostuu eri hallinnonaloille kohdentuvista toimenpiteistä (hankeluettelon liitteenä). Kasvupaketin visiona on, että Pohjois Karjala maailman johtavana metsämaakuntana ja Joensuu Euroopan metsäpääkaupunkina toimivat biotalousyhteiskunnan tiennäyttäjinä. Joensuulla on metsäalalla vahva kansainvälinen brändi, joka perustuu poikkeuksellisen laajaan ja monipuoliseen osaamisklusteriin. Pohjois-Karjalan metsäbiotalouden julkisella sektorilla toimii noin 600 asiantuntijaa tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, koulutuksen ja hallinnon tehtävissä. Viime vuosina osaamisen ja tutkimuksen perustaa on lavennettu määrätietoisesti kohti laaja-alaista biotalouden ja luonnonvarojen, erityisesti bioenergian, tutkimusta ja koulutusta. Maakunnasta löytyy koko metsäbiotalouden arvoketju, joka siihen liittyvine rajapintoineen työllistää yli 6 000 ihmistä yli 500 yrityksessä. Yritysten liikevaihto on yli 1,7 miljardia euroa. 0KM :n hallinnonalalle kohdentuvat seuraavat toimenpidekokonaisuuden toimenpiteet: Metsäbiotalouden kansainvälisen h uippuosaamiskeskiftymän vahvistaminen Keskeisenä tavoitteena on Joensuun metsä-ja bioenergiaosaamisen sekä biotaloustutkim uksen kehittäminen kansainvälisenä huippuosaamisen keskittymänä palvelemaan koko Suomen ja Euroopan biotalouden kehitystä. Alue tarjoaa osaamista ja konkreettisia mahdollisuuksia pilotoida ja kehittää kansallisen tason biotaloustoimenpiteitä. Itä-Suomen yliopisto Suomen ja Euroopan metsä- ja puuyliopistoksi, merkittävä kehitysloikka monitieteisen metsiin ja puuhun liittyvän biotalouden tutkimuksessa (0KM) Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkalan Energiapuiston vahvistaminen kansallisena vetovoimatekijänä ja tutkimusinfrastruktuurina biotalouden Biotalouden monialaisen koulutuspolun varmistaminen ja kehittäminen maakunnassa (toisen asteen koulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto) Biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen on keskeinen osa Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimusta ja Joensuun kasvustrategiaa (TEM, 0KM). Lisäksi toimenpidekokonaisuuden Pohjois-Karjalaan liittyvät kansalliset ratkaisut biotalouden vauhdittamiseksi toteuttaminen edellyttää biotalouden osaamis-ja koulutusviennin mahdollistamista. 25

Itä-Suomen yliopiston profiloitumisen tukeminen Itä-Suomen yliopisto on toteuttanut yliopistokentässä poikkeuksellisenkin merkittäviä rakenteellisia toimenpiteitä taloutensa ja toimintansa tasapainottamiseksi. Nyt tulossa olevat yliopistojen perusrahoituksen leikkaukset ovat mittaluokaltaan niin suuria, ettei yliopisto voi enää pelkästään sisäisillä ratkaisuillaan ja tehostamistoimillaan tasapainottaa tilannetta. petus-ja kulttuuriministeriön sekä muiden yliopistojen toimintaan ohjaavien ministeriöiden tulee tukea käytettävissä olevilla keinoilla ja resursseillaan yliopistokentän yhteisiä koulutusalakohtaisia rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä. Terveydenhuollon VTR-rahoituksen menosäästöt vuodesta 2016 alkaen heijastuvat myös yliopistojen tutkimustoimintaan. Kliinisen lääketieteellisen tutkimukseen osoitettua rahoitusta (entinen EV-rahoitus, nykyinen VTR-rahoitus) on leikattu jo menneinä vuosina. Valtion tutkimusrahoitus-järjestelmällä on merkittävä asema lääketieteen alan tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopistoille on korvattu elinkeinotulon perusteella maksetun yhteisöveron sekä apteekkimaksulain mukaan määräytyvä apteekkimaksu (ns. apteekki kompensaatio). VTR-rahoituksen leikkaukset ja apteekkikompensaatio-maksun poistuminen, samanaikaisesti muiden tutkimus-ja kehittämisrahoituksen leikkausten kanssa, heikentää merkittävästi terveysalan tutkimustoiminnan edellytyksiä, ja alan rahoitus tulee säästöpaineista huolimatta turvata. Yliopiston laaja-alainen osaaminen on käytettävissä hallituksen kärkihankkeiden, kuten opettajankoulutuksen täydennysohjelma ja uudet oppimisympäristöt, biotalouteen kohdentuvat erityistoimenpiteet sekä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyö innovaatioiden kaupallistamiseksi, toteuffamisessa. Sirkkalan energiapuiston vahvistaminen kansallisena biotalouden tutkimus i nfrastru ktu u ri na Uusiutuva energia on yksi Karelia-ammattikorkeakoulun vahvuusaloista ja osa Kestävät energiaratkaisut ja materiaalit -painoalaa. Painoalat ovat ammattikorkeakoulun valitsemia strategisia vahvuusalueita, joissa tavoitellaan kansanvälisesti tunnustettua osaamista ja asiantuntijuutta. Uusiutuvan energian kärkiosaamista Karelia-ammattikorkeakoulussa on biotalousosaaminen. Kestävät energiaratkaisutja materiaalit painoalalla keskitytään uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvien kestävien energiaratkaisujen ja niihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä puun ja puupohjaisten materiaalien käytön lisäämiseen. Lisäksi kehitetään energiatehokkuutta parantavia ja ympäristöä säästäviä innovaatioita, joissa hyödynnetään Karelian vahvaa osaamista komposiiteissa ja tarkkuusvalmistuksessa. Painoalan toimintaa tukee Energiapuiston oppimis- ja palveluympäristö, jossa yhdistyy monialainen testaus- ja tuotekehitystyö eri toim ijoiden ja alojen kesken. Energiapuiston fyysiset tutkimusinfrastruktuuritoiminnot on sijoitettu pääasiassa Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkala-kampukselle, joka sijaitsee keskeisellä paikalla symmetrisen kaupunkikeskustan ytimessä. sa tutkimuslaitteistosta ja mittavälineistä on paikasta toiseen siirrettäviä. Kampukselle on rakentunut 26