Ryhmäohjaus diabeteksessa ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä

Ryhmäohjaus diabeteksessa ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä Tyypin 1 diabetes Sirkku Tulokas Kaija Paasikivi Timo Pehkonen Kirsti Suontaka-Jamalainen Sinikka Vilppo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 2/2002

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 2/2002 RYHMÄOHJAUS DIABETEKSESSA ONGELMALÄHTÖISEN OPPIMISEN MENETELMÄLLÄ Tyypin 1 diabetes Sirkku TULOKAS, Kaija PAASIKIVI, Timo PEHKONEN, Kirsti SUONTAKA-JAMALAINEN, Sinikka VILPPO Tampereen yliopistollinen sairaala Sisätautien klinikka Tampere 2001

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000 33521 TAMPERE ISBN 951-667-049-0 ISSN 1238-2639 Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2002

KUVAILUSIVU 26.2.2002 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Ryhmäohjaus diabeteksessa ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä, Tyypin 1 diabetes Tekijä/tekijät: Sirkku Tulokas, Kaija Paasikivi, Timo Pehkonen, Kirsti Suontaka-Jamalainen, Sinikka Vilppo Julkaisun numero: 2/2002 ISSN 1238-2639 ISBN 951-667-049-0 Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Kokonaissivumäärä: 48 Ryhmäohjaus ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä tyypin 1 diabeteksessa Nuoruusiän eli tyypin 1 diabetes on sairaus, jota sairastavien määrä Suomessa on kasvanut 70-luvulta lähtien. Diabeteksen hoito on kehityksen myötä käynyt yhä vaativammaksi monimuotoistuneen insuliiniannostelun ja verensokeriseurannan vuoksi. Nykyaikaisessa hoidossa korostuu diabeetikon oma aktiivinen rooli hoidon toteuttajana. Jotta hoito sujuisi, diabeetikko tarvitsee huolellisen ohjauksen osatakseen hoitaa itseään. Ohjauksesta huolehtii hoitopaikka. Parhaiten ohjaus voidaan antaa diabeteskäyntien yhteydessä tai joskus erillisillä kursseilla. Kurssien etuna on se, että niillä voidaan keskittyä yksinomaan diabeteksen hoitoon. Hoidon tavoitteena on mahdollisimman lähellä terveen verensokeria oleva taso, jolla tutkimusten mukaan elinmuutosten ilmaantumista voidaan estää ja etenemistä hidastaa. Tämä kirjanen esittelee uuden ohjausmenetelmän ja sisältää siihen kehitetyn ohjausmateriaalin diabeetikoita hoitavan henkilökunnan käyttöön. Ongelmalähtöistä oppimisen menetelmää on käytetty lääketieteen opetuksessa Tampereen yliopistossa ja Tampereen yliopistollisen sairaalan diabetespoliklinikalla. Opetusmenetelmästä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmää on käytetty lähinnä ryhmäohjauksessa, mutta se sopii hyvin myös yksilöohjaukseen. Menetelmässä painottuu opiskelijan/potilaan oma aktiivinen rooli tiedon hankkijana ja muokkaajana. Diabetekseen menetelmä sopii hyvin, sillä jokapäiväinen hoito tuo esiin jatkuvasti erilaisia tilanteita, jotka diabeetikon täytyy osata ratkaista saavuttaakseen hyvän hoitotasapainon. Kirjaseen on koottu arkipäivän tilanteita, joiden ratkaiseminen antaa varmuutta diabeetikon omaan hoitoon ja auttaa ymmärtämään sairauden olemusta. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: http://www.pshp.fi/tuty/julkaisu/index.htm Julkaisu tilattavissa osoitteesta: www2.juvenes.fi/verkkokauppa Julkaisu ostettavissa myös Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, 33014 Tampereen Yliopisto puh. (03) 2142822, 2158580 Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, 33720 Tampere puh. (03) 3170701, 3652351 Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, 33230 Tampere puh. (03) 2146165

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 7 Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmä (PBL) diabeteksen hoidonohjauksena. 9 TAPAUKSET 1 Insuliini 14 2 Hypoglykemia. 16 3 Diabetes ja ruokavalinnat. 20 4 Ruoka ja insuliinihoito. 21 5 Liikunta. 23 6 Omaseuranta. 25 7 Vaaratekijät diabeteksessa 27 8 Elinmuutokset.. 29 9 Jalkojenhoito 31 10 Hoitomotivaation ylläpito 33 LIITTEET Tapaukset (leikekirjana)..

7 JOHDANTO Vuonna -98 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä käynnistettiin projekti Diabeetikon hoitoketju, jonka tavoitteena oli selvittää diabeteksen hoidon nykytila ja kehittää alueelle toimiva hoitoketju. Diabeetikon hoidonohjaus ja ravitsemusneuvonta todettiin keskeiseksi diabeteksen hoidon ongelma-alueeksi ja ko. osa-aluetta selvittämään nimettiin työryhmä HOIDONOHJAUS JA RAVITSEMUSNEUVONTA. Työryhmään kutsuttiin ravitsemusterapeutti Kaija Paasikivi TAYS:sta, osastonhoitaja Kirsti Suontaka-Jamalainen Valkeakosken aluesairaalasta, johtava lääkäri Timo Pehkonen Etelä-Pirkanmaan ktt ky:sta Urjalasta, diabeteshoitaja Sinikka Vilppo Ikaalisten terveyskeskuksesta ja ryhmän puheenjohtajaksi erikoislääkäri Sirkku Tulokas TAYS:sta. Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa diabeteksen hoidonohjauksen ja ravitsemusneuvonnan nykytilanne ja etsiä ratkaisuja esille tuleviin ongelmiin. Hoitohenkilökunnalle osoitetun kyselyn perusteella suurin ongelma diabeetikon ohjauksessa oli ajan puute. Muita ongelmia olivat yhtenäisten ohjeiden puuttuminen, tiedon ja koulutuksen sekä yhteistyön vähäisyys ja ravitsemusasiantuntemuksen riittämättömyys. Potilaskyselyn mukaan diabeetikot olivat kuitenkin pääosin tyytyväisiä saamaansa hoidonohjaukseen. Kartoituksensa perusteella työryhmä ehdottaa ryhmäohjauksen käyttöönottoa diabeteksen hoidossa. Ryhmäohjauksella voidaan saada huomattavaa ajan säästöä. Ohessa on työryhmän laatima ohjelma diabeteksen hoidonohjaukseen. Sisällön kuvaus perustuu Ongelmalähtöiseen oppimismenetelmään. Ohjaus on suunniteltu toteutettavaksi ryhmässä, mutta ohjelmaa voidaan käyttää myös yksilöohjaukseen. Ohjelmaan sisällytetään uutta hoitofilosofiaa, empowermentia, joka korostaa oppijan omaa roolia ja vastuuta.

8 Ohjelmaa voidaan käyttää myös hoitohenkilökunnan koulutukseen, jolloin on mahdollista kehittää alueelle yhtenäinen käytäntö diabeetikon hoidonohjaukseen. Kehittääksemme diabeteksen hoidonohjausta edelleen pyydämme ystävällisesti käyttäjien mielipiteitä ja parannusehdotuksia ohjelmastamme. Sirkku Tulokas, erikoislääkäri (diabetes), työryhmän puheenjohtaja TAYS, sisätautien klinikka Puh. 03-247 4401 Sähköposti: sirkku.tulokas@tays.fi

9 Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmä diabeteksen hoidonohjauksessa (Problem Based Learning, PBL) Taustaa Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmää on käytetty yliopistoopetuksessa laajalti ympäri maailmaa. Tampereella menetelmä otettiin lääketieteellisessä tiedekunnassa käyttöön 1991 täydentävänä opetusmenetelmänä, ja yksinomaisena 1994 alkaen. Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmä PBL on konstruktivistinen opetusmenetelmä, jossa uusi tieto rakennetaan vanhaa hyväksi käyttäen. Uusi tieto opitaan tarkoituksenmukaisen ongelman yhteydessä, esimerkiksi lääketieteen opiskelussa kliinisten ongelmien yhteydessä. Menetelmä korostaa opiskelijan omaa vastuuta tiedon hankinnassa ja oppimisessa. Oppilas on subjekti, ei objekti kuten aiemmissa konservatiivisissa opetusmenetelmissä. Opiskelu tapahtuu pienryhmissä, jolloin ryhmän jäsenten tietämyksen muotoutumiseen vaikuttavat muiden ryhmän jäsenten mielipiteet ja käsitykset. Ohjaajan eli tutorin tehtävänä on pitää huolta oppimistavoitteiden saavuttamisesta eli kannustaa keskusteluun ja asioiden selvittämiseen päämääränä oppiminen. PBL diabeteksen hoidonohjauksessa Diabeteksen hoidonohjaukseen PBL-menetelmä on vasta tulossa. Kirjallisuudessa on muutamia raportti suppeista kokeiluista Amerikassa, lähinnä nuorten diabetesleireiltä. Teoreettisesti PBL sopii diabeteksen hoidonohjaukseen korostaessaan oppijan omaa vastuuta. Siten menetelmä on myös väline empowerment- ideologian (valtuuttaa, varustaa potilas tautinsa hoitamiseen ja vastuuseen) toteuttamiseen. Tänä päivänä hoidonohjauksen tärkeimpiä tavoitteita on varustaa potilas tiedoilla ja taidoilla, jotka auttavat itsenäiseen sairauden hoitoon ja hallintaan. Menetelmään kuuluu myös kliinisten taitojen harjoittelu. Diabeteksessa ruuan valinta, verensokerin mittaaminen ja insuliinin pistäminen ovat taitoja, jotka vaativat harjoittelua ja tarjoavat siten aiheita käytännön opetustilanteisiin. Ongelma oppimisen lähtökohtana sopii diabeteksen hoidonohjaukseen hyvin, sillä sairauden jokapäiväinen hoito tuo esiin moninaisia ongelmia.

10 Käytännön toteutus Opetusohjelma laaditaan etukäteen ja ryhmän toiminta ja oppimistavoitteet selvitetään yleisellä tasolla ryhmään tuleville. Sopiva ryhmän koko on 8-10 henkilöä. Ryhmä pysyy samana koko opetusjakson ajan. Opetusohjelma Olemme Diabeteksen hoitoketju-projektin puitteissa kehittäneet Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmään perustuvan ohjelman diabeteksen hoidonohjaukseen. Ohjelma on suunniteltu käytettäväksi ryhmäohjauksessa, mutta "tapauksia" voi käyttää myös virittämään asioiden pohdintaa yksilöohjauksessa. Liitteenä on 10 ongelmaa erilaisten tapausten valossa. Opetusjakson sisällön voi kukin suunnitella tarpeidensa mukaan. Tapaukset käsittelevät tavallisimpia aiheita sekä insuliinihoitoisessa että aikuistyypin diabeteksessa. Tarkoituksena on käsitellä yksi ongelma kerrallaan eli kussakin istunnossa on oma aiheensa. Ohjelmassa on lueteltu oppimistavoitteet kunkin tapauksen kohdalla, samoin tutorille avuksi on esitetty muutamia kysymyksiä keskustelun virittämiseksi. Tarkoituksena on antaa ohjattavalle luettavaksi vain tapaus. Oppimistavoitteet ja ohjeet ovat tutoria varten. Kun aihe on käsitelty, voidaan tapauksen loppuosa eli tiivistelmä aiheesta antaa ohjattavalle vielä asioiden kertaamiseksi ja kotiohjeeksi. Usein diabeteksessa voi aloittaa keskustelun kysymällä onko kenellekään sattunut tällaista tai onko asia millään tavalla tuttu. Keskustelu alkaa ilman suurempia kynnyksiä kun osanottajat voivat kertoa omista kokemuksistaan. Usein saadaan ongelman ratkaisuunkin käytännön elämästä useita malleja, joita ryhmän osanottajat voivat käyttää omissa ongelmatilanteissaan. Ryhmän toiminta Tarkoituksena on saada aikaan halu asioiden selvittämiseen ja siten oppimiseen. Tutorina tai ohjaajana toimii hoitohenkilökuntaan kuuluva. Koska uuteen henkilöön tutustuminen vie aikaa ja energiaa ryhmältä, on eduksi, että tutor pysyy suunnitellun opetusjakson samana. Tämä on

11 myös tutorin kannalta edullista, hän oppii tuntemaan ryhmänsä osanottajat. Ryhmän toimintaa oppimistilanteessa ohjaa systemaattinen ongelman käsittely, jossa voidaan erottaa seitsemän eri vaihetta: 1. Epäselvien käsitteiden ja termien selvittäminen Ongelmaan tutustutaan lukemalla tapaus huolellisesti läpi. Tarkoituksena on, että kaikki ryhmässä ymmärtävät lukemansa tai kuulemansa, jolloin jokainen voi tasavertaisena osallistua keskusteluun. 2. Käsiteltävän ongelman tai ongelmien määrittely Tässä tutor, jolla on tiedossa oppimistavoitteet, voi kysymyksillään auttaa ongelman löytämisessä. 3. Ongelmasta keskustellaan vapaasti ja sille keksitään mahdollisimman monta selitystä Tutorin tehtävänä on esittää kysymyksiä, joiden avulla ryhmän jäsenet pohtivat asiaa mahdollisimman monipuolisesti. 4. Esiin tulleita asioita jäsennellään ja yhdistellään Apuna voi käyttää taulua, johon asioita ryhmitellään ja etsitään mahdollisia syy-seuraussuhteita (käsitekartta). Apuna käytetään keskustelun aikana muistiin kirjattuja asioita. 5. Määritellään opiskeltavat asiat Ryhmittelyssä tulee ilmi asioita, joita ei tunneta, joiden avulla ongelma saattaisi olla ratkaistavissa. 6. Tiedon hankinta Tapahtuu yleensä tutoristuntojen välillä, mutta voidaan toteuttaa myös samassa istunnossa syventymällä selvitettäviin asioihin käyttäen oppaita tai muita tietolähteitä avuksi. Ryhmän jäsenet voivat myös pareittain pohtia ja selvittää asioita. Ohjelmaan sisältyy kunkin ongelman kohdalle viittaus tietolähteisiin. Tutor voi ottaa materiaalia mukaan ohjaustilanteeseen.

12 7. Hankitun tiedon soveltaminen ongelmaan keskustelemalla Diabeetikot pystyvät usein jo pelkän kokemuksensa perusteella ratkaisemaan ongelmia. Kirjoista tiedon tarkistaminen syventää oppimista. Mahdollisia ongelmia Opetusmenetelmään liittyy helposti erilaisia ongelmia, joihin on hyvä varautua ja tunnistaa ne. Hiljainen ryhmä, kukaan ei halua puhua Useimmiten kyseessä ovat henkilöt, jotka eivät ole tottuneet puhumaan diabeteksestaan juuri muiden kuin oman perheensä kanssa. Varautuneisuutta helpottaa ryhmän jäsenten oma esittelykierros, puhuminen työstä, tulevasta lomasta yms. Annettava aikaa ongelman tunnistamiseen ja miettimiseen. Parityöskentely ja asioiden paperille kirjoittaminen saattavat helpottaa alkuun pääsemisessä. Yksi ryhmän jäsenistä on puhelias; muiden on vaikea saada suunvuoroa Tässä tutorin rooli on tärkeä hiljaisten ja vetäytyvien saamisessa keskustelun piiriin. Tutor voi suoraan kysyä mitä mieltä hiljainen ryhmän jäsen on tai pyytää häntä kertomaan kokemuksiaan ko. asiasta. Keskustelu ohjautuu pois käsiteltävästä asiasta Tutorin tehtävänä on keskustelun ohjaaminen opittavaan asiaan. Se onnistuu yleensä luontaisesti johdattamalla keskustelusta kysymyksiä, esimerkiksi: Miten tuo on selitettävissä, kun käytännössä kuitenkin kaikki näyttävät tekevän... Mihin tuo mahtaisi perustua? Ovatko muut samaa mieltä? Ryhmän jäsenet rupeavat laiminlyömään käyntejä Ryhmän toiminta ja tavoitteet kannattaa jo ensimmäisellä käynnillä sopia. Poissaoloista ilmoitetaan etukäteen tutorille.

13 Tutor on moralisoiva Tutorin asenteet huonoa hoitoa kohtaan voivat olla tuomitsevia. Kannattaa kannustaa ryhmän osanottajia miettimään miksi oma hoito epäonnistuu ja etsimään uusia lähtökohtia hoidon parantamiseksi. Tupakkaa ja liiallista alkoholin käyttöä yleensä paheksutaan ryhmän jäsenten taholta, tutorin ei juuri tarvitse siihen puuttua. Tutor opettaa Tähän sortuu jokainen, joka on saanut konservatiivisen kouluopetuksen. Kuitenkin tiedämme, että asian oppii parhaiten jos joutuu tiedon ongelmaansa hakemaan itse. Eli kannattaa kierrättää kysymystä ja lopulta ehdottaa tiedon hakemista kirjoista, jos tietää sen sieltä löytyvän. Ylipäätään tutorin ei kannattaisi kärkkäästi esittää omaa tietämystään, vaan johdattaa asioiden tutkiskeluun oppaista, diabeteslehdistä ja kirjoista sekä innostaa ryhmän jäseniä kertomaan omista kokemuksistaan. Kun esimerkiksi joku kysyy: "tekeekö laserhoito kipeätä?", tutorin kannattaa pyytää ryhmän jäseniä kertomaan kokemuksistaan. Usein voi todeta, että ryhmän jäsenten puhetta kuunnellaan paljon tarkemmin kuin tutorin. Vertaiskokemukset ovat arvokkaita.

14 TAPAUS 1 Kaisa oli joutunut vähän yllättäen lähtemään työmatkalle. Illalla hotellissa hän huomasi että mukana oli vain lyhytvaikutteinen insuliini, pitkävaikutteinen insuliini oli jäänyt kotiin. Oppimistavoitteena: Insuliinin vaikutus elimistössä Mitä tapahtuu insuliinin puutteessa Happomyrkytys Insuliinien vaikutusajat Mistä insuliinia saa matkoilla Pistäminen Keskustelun aiheita: - Onko ohjattavalle sattunut vastaavaa, miten on selvinnyt tilanteesta - Voisiko jättää pistämättä - Voisiko pärjätä lyhytvaikutteisen avulla - Miten hankkia puuttuva insuliini - Miten varustautua matkalle - Pistäminen, vaikutus insuliinin imeytymiseen

15 TAPAUS 1 Insuliini on välttämätön hormoni Älä jätä pitkävaikutteista insuliinia koskaan pistämättä. Jos olet unohtanut pistää insuliinia, tunnista insuliinin puutteen oireet; janotus, tiheä virtsaaminen, vatsakivut, korkea verensokeri ja virtsassa ketoaineita runsaasti. Korjaa insuliinin puute pistämällä unohtunut insuliini seuraamalla verensokeria ja virtsan ketoaineita. Insuliinia saa vapaasti apteekista, poikkeuksena pikainsuliini, jonka tilalla voit tilapäisesti pistää lyhytvaikutteista insuliinia. Insuliinin hinnan saat Kelalta jälkikäteen. Jos apteekki ei ole auki, hakeudu lähimmälle päivystysasemalle. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 105-150)

16 TAPAUS 2 Kaisa oli ollut diabetes 15 vuotta. Hoitona oli insuliini. Aamulla aviomies ei saanut häntä hereille. Kaisa oli hikinen ja kalpea ja yritti epäselvästi vastata puhutteluun. Oppimistavoitteena: Hypoglykemia, syyt, estäminen Keskustelun aiheita: - Mistä mahtaa olla kyse - Onko ohjattavalle sattunut tällaista? Mikä sen aiheutti - Mitä tällaisessa tilanteessa tehdään, onko perhe saanut neuvoja - Miten käy, jos asuu yksin - Miten tällainen tilanne estetään

17 TAPAUS 2 Miten parhaiten vältät matalaa verensokeria sokkia Pidä aina mukanasi nopeasti imeytyvää hiilihydraattia sokeria, karamelleja, siripiriä, täysmehua yms. insuliinituntemusten varalle. Juhlista tultua syö tuhti välipala, jos olet liikkunut ja/tai juonut alkoholia. Älä nouse aamulla pistämään, jos et aio vielä nousta ylös, vaan aloita pistokset vasta kun jaksat olla valveilla. Edellytyksenä on tietenkin se, että olet illalla pistänyt normaalisti pitkävaikutteisen insuliinin. Rankan liikunnan jälkeen syö välipala. Jos liikunta on kestänyt pitkään, vähennä iltainsuliinia. Kun menet erämaihin, mökille tms, pidä aina glukagonia varalla. Käytä diabetestunnusta tai pidä lompakossasi olen diabeetikko korttia.

18 TAPAUS 3 Keskustellaan ruokavalion laadusta 2-3 päivän ruokapäiväkirjan avulla. Oppimistavoitteena: Diabeetikolle sopiva ruoka Keskustelun aiheita: - mikä on sopiva ateriarytmi - ruokapäiväkirjan elintarvikejakauma verrattuna ruokapyramidiin - noudattavatko ruokapäiväkirjan ateriat lautasmallia - mistä rasvaa saadaan (piilorasva), ruoanvalmistus- ja leipärasvat, rasvan laatu - sokerillisten tuotteiden käyttö, makeutusaineet - mitä selviää pakkausmerkinnöistä hiilihydraateista, rasvasta ja suolasta - minkälaiset välipalat ovat suositeltavia

19 TAPAUS 3 Monipuolisesti ja kohtuudella Kokoa ateriat lautasmallin mukaan, silloin syöt sopivassa suhteessa eri ruoka-aineita. Syö aterioilla sekä raasteita/salaatteja että kypsennettyjä kasviksia. Mitä useampaa kasvista on tarjolla, sitä enemmän yleensä niitä syödään. Kasviksista saat hyödyllistä kuitua ja ne ovat lähes energiatonta vatsantäytettä. Syö ruis-, graham- ja moniviljaleipää ja puuroa, sellaisenaan hedelmiä ja marjoja. Näistä saat kuitua, joka hidastaa aterian jälkeistä verensokerin nousua. Valitse vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita ja syö niitäkin kohtuudella. Käytä ruoanvalmistuksessa, leivonnassa ja salaatinkastikkeissa öljyä, juoksevaa margariinia tai pehmeitä rasiamargariineja, leivällä pehmeää rasiamargariinia. Jos tavoitteenasi on laihtua, käytä rasvaa niukasti ja valitse leivälle kevytmargariini tai jätä leipärasva kokonaan pois. Syö sokeria sisältäviä tuotteita vain vähän kerralla. Jos tarvitset lisämakeutta, esimerkiksi jälkiruokiin, käytä makeutusainetta. Valitse juomiin makeutusaine. Sopivia janojuomia ovat vesi, vähäsuolaiset kivennäisvedet ja lightjuomat. Käytä suolaa vähän. Valmistamalla ruoka vähäsuolaiseksi mausteiden avulla ja suosimalla suolaa sisältämättömiä peruselintarvikkeita kuten peruna, juurekset, vihannekset, hedelmät, nestemäiset maitovalmisteet ja vähäsuolaisia viljavalmisteita, saat suolaa sopivan vähän. Käytä alkoholia kohtuudella. Alkoholi vaikuttaa epäedullisesti veren rasvoihin, verenpaineeseen ja saattaa laskea verensokeria liikaa. Alkoholi sisältää runsaasti energiaa.

20 Syö 3-5 ateriaa päivässä, tällöin yhden aterian koko ei nouse liian suureksi ja aterianjälkeinen verensokeri ei nouse liikaa. Välipalojen tarpeeseen vaikuttaa diabetestyyppi, hoitomuoto ja diabetestasapaino. Diabeetikko, jolla on tabletti- tai iltainsuliinihoito, ei tarvitse välipaloja. Monipistoshoidossa välipalojen tarpeeseen vaikuttaa ateriainsuliinin laatu. Säännöllisen painon seurannan avulla opit tietämään onko syömäsi ruoan määrä sopiva. Jos paino nousee, syöt liikaa. Tarkista ruokiesi rasvan määrä, välipalojen ja aterioiden annoskoot. LISÄTIETOA * Diabetes-kirja, sivut 58-70, 78 P.Ilanne-Parikka, T.Kangas, E.A.Kaprio, T.Rönnemaa (toim.). Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry, 1999. * Diabeetikon ruokavaliosuositus 1999. Suomen Diabetesliitto ry. www.diabetes.fi * Diabeteslehti nro 10/1999. Erikoisnumero ruoasta.

21 TAPAUS 4 Verensokerivaihteluiden syitä voidaan selvittää ruokapäiväkirjan avulla. Osanottajia pyydetään tuomaan ruokapäiväkirja, jolle he ovat merkinneet syötyjen ruokien ja juomien lisäksi myös pistetyt insuliinit, verensokerimittausten tulokset ja liikunnan. Oppimistavoitteena: Ruoan ja insuliinihoidon yhteensovittaminen Keskustelun aiheita: - Ruoan hiilihydraattilähteet ja perusruokien hiilihydraattimäärät - Hiilihydraattien arvioiminen pakkausmerkintöjen avulla - Sopivatko ateriarytmi, aterioiden annoskoot ja insuliinihoito yhteen - Piirretään insuliinikäyrät omista insuliineista ja tarkastellaan verensokerituloksia - Aterioiden muuttaminen

22 TAPAUS 4 Insuliinihoidon ja ateriarytmin sekä annoskokojen yhteensovittaminen Aterian jälkeiseen verensokeriin vaikuttaa hiilihydraattien määrä ruoassa. Hiilihydraatteja sisältäviä ruokia ovat peruna, riisi, makaroni, leipä, leivonnaiset, puuro ja muut viljavalmisteet, maito, piimä, viili, jogurtti, jäätelö, hedelmät, marjat ja mehut, sokeri, hedelmäsokeri, siirappi ja hunaja. Opettele arvioimaan hiilihydraattien määrä aterioistasi. Käytä apunasi hiilihydraattikäsikirjaa ja pakkausmerkintöjä. Kun syöt jotain erikoisempaa, arvioi sen hiilihydraattimäärä vertaamalla sitä johonkin samantapaiseen tuotteeseen, jonka hiilihydraattimäärän muistat. Sokeri nostaa tuotteen hiilihydraattimäärää verrattuna samankokoiseen tuotteeseen, johon ei ole lisätty sokeria. Kun tiedät ateriasi hiilihydraattimäärän, arvioi tarvitsemasi ateriainsuliinin määrä. Mittaa verensokeri ennen ateriaa ja 2 tuntia aterian jälkeen. Jos verensokeri ei ole tavoitetasolla ennen ateriaa, korjaa se ateria-insuliinilla seuraavan karkean kaavan avulla; 1 lisä-yksikkö ateriainsuliinia laskee verensokeria 2 millimoolia. Jos syöt aterialla tai välipalalla tavanomaista enemmän, ota ateriainsuliinia 1 lisäyksikkö jokaista ylimääräistä 10 g hiilihydraattia kohti tai jos syöt vähemmän, vähennä vastaavasti ateriainsuliinin määrää. Omaseurannan avulla opit arvioimaan tekemiesi ruoka- ja insuliinimuutosten sopivuuden. Säännöllisen painon seurannan avulla opit tietämään onko syömäsi ruoan määrä sopiva. Jos paino nousee, tarkista ruokiesi rasvan määrä, välipalojen ja aterioiden annoskoot. Jatkuva painonnousu voi myös olla merkki liian suuresta insuliiniannoksesta. LISÄTIETOA * Diabetes-kirja, sivut 70-75, 87-88, 149-150, 152-153, 160-169. P.Ilanne-Parikka, T.Kangas, E.A.Kaprio, T.Rönnemaa (toim.). Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry, 1999. * Diabeetikon ruokavaliosuositus 1999. Suomen Diabetesliitto ry. * Diabeteslehti nro 10/1999. Erikoisnumero ruoasta. www.diabetes.fi (suositus)

23 TAPAUS 5 Kaisa oli päivän kestävällä pyörälenkillä ystävättärensä kanssa kesälomallaan. Seuraavana yönä hän heräsi voimakkaisiin insuliinituntemuksiin. Oppimistavoitteena: Liikunnan vaikutukset diabeteksessa Miten sovittaa diabeteksen hoito ja liikunta yhteen Keskustelun aiheita: - Onko vastaavaa sattunut ohjattavalle - Miksi matala sokeri tuli vasta yöllä - Liikunnan vaikutukset, hyödyt, haitat - Miten varustautua liikuntaan

24 TAPAUS 5 Varustaudu liikuntaan Liikunnasta on hyötyä diabeteksessa. Insuliinin vaikutus paranee ja painonhallinta on helpompaa. Vähennä insuliinia, jos sen voimakas vaikutus sattuu liikunnan aikaan. Vähennyksen opit arvioimaan mittaamalla verensokerin ennen ja jälkeen liikunnan. Ota ylimääräinen välipala liikuntaa varten. (Finlandia-hiihdossa syötiin 40 g HH tuntia kohti hiihdon aikana.) Pidä aina mukanasi nopeasti imeytyvää hiilihydraattia matalan sokerin varalle. Vähennä iltainsuliinia yöllisen matalan sokerin välttämiseksi, koska pitkäkestoinen yli tunnin liikunta tyhjentää maksan sokerivarastoja, jotka pyrkivät taas täyttymään liikunnan jälkeen. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 79-90)

25 TAPAUS 6 Kaisa mittasi alkuun verensokereitaan säännöllisesti päivittäin, mutta kiireiden takia mittaukset ovat jääneet tyystin. Viime käynnillä HbA1c oli 9%. Oppimistavoitteena: Kotiseuranta ja hoitotavoitteet Keskustelun aiheita: - Miksi kotiseurantaa - Miten usein verensokeri pitäisi mitata - Mikä mittari? Liuskojen saanti - Tulokset, miten käytetään - Perusinsuliinin ja ateriainsuliinien säätö verensokerimittausten avulla - Mittaus voidaan tehdä ryhmässä tekniikan varmistamiseksi ja samalla tulkitaan tulosta - Mitä tarkoittaa HbA1c. Tavoitteet siinä.

26 TAPAUS 6 Kotiseuranta rutiiniksi Mittaa verensokeri 3-4 kertaa päivässä kunnes saat tasapainosi kuntoon. Sovi tavoitteista lääkärisi kanssa. Kun verensokerit ovat tasoittuneet 4-7 mmol/ tasolle ennen pääaterioita, voit harventaa mittauksia. Tutki kuitenkin joka aamu ylös noustessa verensokeri, jotta tiedät millä sokeritasolla lähdet liikkeelle. Aamusokerista voit myös päätellä yön sokeritasoa; jos verensokeri pyrkii olemaan matala, esim. alle 4 mmol/l, on aiheellista vähentää iltainsuliinia yöllisen sokin välttämiseksi. Jos sokeri aamulla on yleensä yli 7mmol/l, tutki missä on vika (illalla liian vähän insuliinia? liikaa?, aamunkoittoilmiö?) eli siirry taas mittamaan verensokereita tiuhemmin. Verensokerin kotiseurannan tarkkuus on syytä ajoittain varmistaa rinnakkaismittauksella. Käy säännöllisesti laboratoriossa. HbA1c-kokeen avulla varmistetaan että sokeritasapainosi on tavoitetasolla. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 50-55)

27 TAPAUS 7 Kaisan isällä oli ollut sydänveritulppa 50-vuotiaana, samoin hänen veljellään. Kaisalle oli mainittu kohonneista rasva-arvoista vuositarkastuksen yhteydessä. Verenpainekin oli ollut yläkantissa. Kaisalla oli huono omatunto tupakoinnistaan. Alkoholia hän ei sen sijaan juurikaan käyttänyt, koska oli kerran sen jälkeen saanut sokin. Oppimistavoitteena: Vaaratekijät diabeteksessa Keskustelun aiheita: - Mitä ovat rasva-arvot - Minkälaisiin pitäisi tavoitella - Millä keinoin? Entä normaali verenpaine - Ei- lääkkeelliset hoitokeinot - Lääkehoito - Tupakan haitat - Alkoholin vaarat

28 TAPAUS 7 Diabeteksessa vaaratekijät kannattaa hoitaa Jos kolesterolisi on yli 5 mmol/l, vältä eläinrasvaa, jota on eniten rasvaisissa maitotuotteissa, rasvaisessa lihassa ja juustoissa ja makkaroissa. Korkeita triglyseridiarvoja saat alenemaan korjaamalla verensokeritasapainoasi. Myös runsas alkoholin käyttö nostaa triglyseridiarvoja. Laihduta, jos olet liikapainoinen. Jos verenpaineesi on liian korkea, vältä suolaa. Keskustele lääkärisi kanssa lääkehoidosta. Älä tupakoi. Harrasta säännöllisesti liikuntaa. Muista hyötyliikunta! Hyväkuntoisena pysyt terveempänä. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 228-229, 244-246)

29 TAPAUS 8 Diabeteksen vuositarkastuksen tiimoilla Kaisa oli käynyt silmänpohjakuvauksessa. Jälkeenpäin hän sai kirjeen silmälääkäriltä, jossa kerrottiin silmänpohjissa olevan pieniä diabetekseen liittyviä muutoksia. Diabeteshoitaja oli myös kehottanut tuomaan uuden virtsankeräyksen, kun vuositarkastuksessa oli löytynyt pieni määrä valkuaista virtsasta. Oppimistavoitteena: Elinmuutokset ja niihin vaikuttavat tekijät Keskustelun aiheita: - Mikä on vuositarkastus, onko ohjattavalle tehty - Mitä silmänpohjamuutokset ovat, vaikuttavatko ne näköön - Antavatko oireita - Entä virtsan valkuainen - Etenevätkö elinmuutokset. Miten estää. Tulevaisuus - Miten selvitä, jos elinmuutokset pelottavat

30 TAPAUS 8 Diabetekseen liittyviä elinmuutoksia voi estää huolellisella hoidolla Pidä sokeritasapainosi mahdollisimman hyvänä elinmuutosten estämiseksi. Jos sinulla on ongelmia, neuvottele hoidostasi lääkärin ja hoitajan kanssa. Elinmuutosten vaaratekijät kannattaa minimoida: verenpaineen pitäisi olla normaali, samoin veren rasva-arvojen. Tupakka on myrkky elimistölle. Vältä runsasta alkoholin käyttöä. Älä laiminlyö vastaanottokäyntejä. Kysy vuositarkastusten tulokset, ole selvillä terveydentilastasi. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 210-233)

31 TAPAUS 9 Kaisa oli matkalla ja käveli joka päivä pitkiä matkoja. Hän oli matkaa varten hankkinut uudet kengät, jotka hiersivät rakon jalkaan. Oppimistavoitteena: Jalkojenhoito Keskustelun aiheita: - Voiko rakosta koitua lisää haittaa, miksi - Minkälaisia vaurioita jalkoihin voi tulla - Miksi puhutaan amputaatioista - Miten estää vammojen syntymistä jalkoihin

32 TAPAUS 9 Jalkojenhoito on ennaltaehkäisyä Valitse huolella kenkäsi; sopiva koko, tukeva lesti ja korko, joka antaa jalalle hyvän asennon. Käytä sukkia, jotka ovat luonnon materiaalista, villaa tai puuvillaa. Pese ja kuivaa jalkasi päivittäin. Älä käytä voimakkaita pesuaineita. Rasvaa jalkojasi perusvoiteella, jos niiden iho kuivuu. Hoida pienetkin vammat huolella. Älä käytä laastaria, vaan tarvittaessa ihoteippiä. Vältä paljasjaloin kävelyä. Älä polta jalkojasi saunassa. Näytä lääkärille vähäisetkin muutokset jaloissasi. Pienikin tulehdus saattaa jalassa levitä nopeasti. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 233-244)

33 TAPAUS 10 Kaisa oli koko syksyn ollut alamaissa. Perheessä oli ollut ongelmia lasten koulunkäynnin kanssa ja työ oli ruvennut tuntumaan kovin raskaalta. Kaisa ei ollut moneen kuukauteen mitannut sokereitaan. Oppimistavoitteena: Mistä apua kun ei jaksa hoitaa itseään. Keskustelun aiheita: Miksi aina ei jaksa. Mistä apua.

34 TAPAUS 10 Miten saada hoito taas sujumaan Kun huolet painavat ja masennus tuntuu valtaavan, mieti niiden syitä. Keskustelu muiden kanssa auttaa usein suhteuttamaan huolia, jakaminen helpottaa. Lähde lenkille, kuntosalille tai voimisteluryhmään, vaikka tuntuu ettet millään jaksaisikaan. Palattuasi huomaat voivasi paremmin. Ota yhteyttä lääkäriisi. Masennukseen on olemassa lääkkeitä. Voit myös saada keskusteluapua ammatti-ihmiseltä. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 23-24)

35 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - TAPAUS 1 Kaisa oli joutunut vähän yllättäen lähtemään työmatkalle. Illalla hotellissa hän huomasi että mukana oli vain lyhytvaikutteinen insuliini, pitkävaikutteinen insuliini oli jäänyt kotiin. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - TAPAUS 2 Kaisa oli ollut diabetes 15 vuotta. Hoitona oli insuliini. Aamulla aviomies ei saanut häntä hereille. Kaisa oli hikinen ja kalpea ja yritti epäselvästi vastata puhutteluun. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - TAPAUS 3 Keskustellaan ruokavalion laadusta 2 3 päivän ruokapäiväkirjan avulla. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - TAPAUS 4 Verensokerivaihteluiden syitä voidaan selvittää ruokapäiväkirjan avulla. Osanottajia pyydetään tuomaan ruokapäiväkirja, jolle he ovat merkinneet syötyjen ruokien ja juomien lisäksi myös pistetyt insuliinit, verensokerimittausten tulokset ja liikunta. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - TAPAUS 5 Kaisa oli päivän kestävällä pyörälenkillä ystävättärensä kanssa kesälomallaan. Seuraavana yönä hän heräsi voimakkaisiin insuliinituntemuksiin. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - TAPAUS 6 Kaisa mittasi alkuun verensokereitaan säännöllisesti päivittäin, mutta kiireiden takia mittaukset ovat jääneet tyystin. Viime käynnillä HbA1c oli 9%. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

36 TAPAUS 7 Kaisan isällä oli ollut sydänveritulppa 50-vuotiaana, samoin hänen veljellään. Kaisalle oli mainittu kohonneista rasva-arvoista vuositarkastuksen yhteydessä. Verenpainekin oli ollut yläkantissa. Kaisalla oli huono omatunto tupakoinnistaan. Alkoholia hän ei sen sijaan juurikaan käyttänyt, koska oli kerran sen jälkeen saanut sokin. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - TAPAUS 8 Diabeteksen vuositarkastuksen tiimoilla Kaisa oli käynyt silmänpohjakuvauksessa. Jälkeenpäin hän sai kirjeen silmälääkäriltä, jossa kerrottiin silmänpohjissa olevan pieniä diabetekseen liittyviä muutoksia. Diabeteshoitaja oli myös kehottanut tuomaan uuden virtsankeräyksen, kun vuositarkastuksessa oli löytynyt pieni määrä valkuaista virtsasta. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - TAPAUS 9 Kaisa oli matkalla ja käveli joka päivä pitkiä matkoja. Hän oli matkaa varten hankkinut uudet kengät, jotka hiersivät rakon jalkaan. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - TAPAUS 10 Kaisa oli koko syksyn ollut alamaissa. Perheessä oli ollut ongelmia lasten koulunkäynnin kanssa ja työ oli ruvennut tuntumaan kovin raskaalta. Kaisa ei ollut moneen kuukauteen mitannut sokereitaan.

37 Ohje TAPAUS 1 Insuliini on välttämätön hormoni Älä jätä pitkävaikutteista insuliinia koskaan pistämättä! Jos olet unohtanut pistää insuliiniä, tunnista insuliinin puutteen oireet; janotus, tiheä virtsaaminen, vatsakivut, korkea verensokeri ja virtsassa ketoaineita runsaasti. Korjaa insuliinin puute pistämällä unohtunut insuliini seuraamalla verensokeria ja virtsan ketoaineita. Insuliinia saa vapaasti apteekista, poikkeuksena pikainsuliini, jonka tilalla voit tilapäisesti pistää lyhytvaikutteista insuliinia. Insuliinin hinnan saat Kelalta jälkikäteen. Jos apteekki ei ole auki, hakeudu lähimmälle päivystysasemalle. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 105-150)

38 Ohje TAPAUS 2 Miten parhaiten vältät matalaa verensokeria - sokkia! Pidä aina mukanasi nopeasti imeytyvää hiilihydraattia, sokeria, karamelleja, siripiriä, täysmehua yms insuliinituntemusten varalle. Juhlista tultua syö tuhti välipala, jos olet liikkunut ja/tai juonut alkoholia. Älä nouse aamulla pistämään, jos et aio vielä nousta ylös vaan aloita pistokset vasta kun jaksat olla valveilla, edellytyksenä on tietenkin että olet illalla pistänyt normaalisti pitkävaikutteisen insuliinin. Rankan liikunnan jälkeen syö välipala ja jos liikunta on kestänyt pitkään, vähennä iltainsuliinia. Kun menet erämaihin, mökille tms, pidä aina glukagonia varalla. Käytä diabetestunnusta tai pidä lompakossasi olen diabeetikko korttia.

39 Ohje TAPAUS 3 Monipuolisesti ja kohtuudella Kokoa ateriat lautasmallin mukaan, silloin syöt sopivassa suhteessa eri ruoka-aineita. Syö aterioilla sekä raasteita/salaatteja että kypsennettyjä kasviksia. Mitä useampaa kasvista on tarjolla, sitä enemmän yleensä niitä syödään. Kasviksista saat hyödyllistä kuitua ja ne ovat lähes energiatonta vatsantäytettä. Syö ruis-, graham- ja moniviljaleipää ja puuroa, sellaisenaan hedelmiä ja marjoja. Näistä saat kuitua, joka hidastaa aterian jälkeistä verensokerin nousua. Valitse vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita ja syö niitäkin kohtuudella. Käytä ruoanvalmistuksessa, leivonnassa ja salaatinkastikkeissa öljyä, juoksevaa margariinia tai pehmeitä rasiamargariineja, leivällä pehmeää rasiamargariinia. Jos tavoitteenasi on laihtua, käytä rasvaa niukasti ja valitse leivälle kevytmargariini tai jätä leipärasva kokonaan pois. Syö sokeria sisältäviä tuotteita vain vähän kerralla. Jos tarvitset lisämakeutta, esimerkiksi jälkiruokiin, käytä makeutusainetta. Valitse juomiin makeutusaine. Sopivia janojuomia ovat vesi, vähäsuolaiset kivennäisvedet ja light-juomat. Käytä suolaa vähän. Valmistamalla ruoka vähäsuolaiseksi mausteiden avulla ja suosimalla suolaa sisältämättömiä peruselintarvikkeita kuten peruna, juurekset, vihannekset, hedelmät, nestemäiset maitovalmisteet ja vähäsuolaisia viljavalmisteita, saat suolaa sopivan vähän. Käytä alkoholia kohtuudella. Alkoholi vaikuttaa epäedullisesti veren rasvoihin, verenpaineeseen ja saattaa laskea verensokeria liikaa. Alkoholi sisältää runsaasti energiaa.

40 Syö 3-5 ateriaa päivässä, tällöin yhden aterian koko ei nouse liian suureksi ja aterianjälkeinen verensokeri ei nouse liikaa. Välipalojen tarpeeseen vaikuttaa diabetestyyppi, hoitomuoto ja diabetestasapaino. Diabeetikko, jolla on tabletti- tai iltainsuliinihoito, ei tarvitse välipaloja. Monipistoshoidossa välipalojen tarpeeseen vaikuttaa ateriainsuliinin laatu. Säännöllisen painon seurannan avulla opit tietämään onko syömäsi ruoan määrä sopiva. Jos paino nousee, syöt liikaa. Tarkista ruokiesi rasvan määrä, välipalojen ja aterioiden annoskoot. LISÄTIETOA * Diabeteslehti nro 10/1999. Erikoisnumero ruoasta. * Diabetes-kirja, sivut 58-70, 78 P.Ilanne-Parikka, T.Kangas, E.A.Kaprio, T.Rönnemaa (toim.). Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry, 1999. * Diabeetikon ruokavaliosuositus 1999. Suomen Diabetesliitto ry. www.diabetes.fi

41 Ohje TAPAUS 4 Insuliinihoidon ja ateriarytmin sekä annoskokojen yhteensovittaminen Aterian jälkeiseen verensokeriin vaikuttaa hiilihydraattien määrä ruoassa. Hiilihydraatteja sisältäviä ruokia ovat peruna, riisi, makaroni, leipä, leivonnaiset, puuro ja muut viljavalmisteet, maito, piimä, viili, jogurtti, jäätelö, hedelmät, marjat ja mehut, sokeri, hedelmäsokeri, siirappi ja hunaja. Opettele arvioimaan hiilihydraattien määrä aterioistasi. Käytä apunasi hiilihydraattikäsikirjaa ja pakkausmerkintöjä. Kun syöt jotain erikoisempaa, arvioi sen hiilihydraattimäärä vertaamalla sitä johonkin samantapaiseen tuotteeseen, jonka hiilihydraattimäärän muistat. Sokeri nostaa tuotteen hiilihydraattimäärää verrattuna samankokoiseen tuotteeseen, johon ei ole lisätty sokeria. Kun tiedät ateriasi hiilihydraattimäärän, arvioi tarvitsemasi ateriainsuliinin määrä. Mittaa verensokeri ennen ateriaa ja 2 tuntia aterian jälkeen. Jos verensokeri ei ole tavoitetasolla ennen ateriaa, korjaa se ateriainsuliinilla seuraavan karkean kaavan avulla; 1 lisäyksikkö ateriainsuliinia laskee verensokeria 2 millimoolia. Jos syöt aterialla tai välipalalla tavanomaista enemmän, ota ateriainsuliinia 1 lisäyksikkö jokaista ylimääräistä 10 g hiilihydraattia kohti tai jos syöt vähemmän, vähennä vastaavasti ateriainsuliinin määrää. Omaseurannan avulla opit arvioimaan tekemiesi ruoka- ja insuliinimuutosten sopivuuden. Säännöllisen painon seurannan avulla opit tietämään onko syömäsi ruoan määrä sopiva. Jos paino nousee, tarkista ruokiesi rasvan määrä, välipalojen ja aterioiden annoskoot. Jatkuva painonnousu voi myös olla merkki liian suuresta insuliiniannoksesta.

42 LISÄTIETOA * Diabetes-kirja, sivut 70-75, 87-88, 149-150, 152-153, 160-169. P.Ilanne-Parikka, T.Kangas, E.A.Kaprio, T.Rönnemaa (toim.). Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry, 1999. * Diabeetikon ruokavaliosuositus 1999. Suomen Diabetesliitto ry. www.diabetes.fi * Diabeteslehti nro 10/1999. Erikoisnumero ruoasta.

43 Ohje TAPAUS 5 Varustaudu liikuntaan Liikunnasta on hyötyä diabeteksessa. Insuliinin vaikutus paranee ja painonhallinta on helpompaa. Vähennä insuliinia, jos sen voimakas vaikutus sattuu liikunnan aikaan. Vähennyksen opit arvioimaan mittaamalla verensokerin ennen ja jälkeen liikunnan. Ota ylimääräinen välipala liikuntaa varten. (Finlandia-hiihdossa syötiin 40 g HH tuntia kohti hiihdon aikana.) Pidä aina mukanasi nopeasti imeytyvää hiilihydraattia matalan sokerin varalle. Vähennä iltainsuliinia yöllisen matalan sokerin välttämiseksi, koska pitkäkestoinen yli tunnin liikunta tyhjentää maksan sokerivarastoja, jotka pyrkivät taas täyttymään liikunnan jälkeen. LISÄTIETOA: ( Diabetes-kirja 1999: 79-90)

44 Ohje TAPAUS 6 Kotiseuranta rutiiniksi Mittaa verensokeri 3-4 kertaa päivässä kunnes saat tasapainosi kuntoon. Sovi tavoitteista lääkärisi kanssa. Kun verensokerit ovat tasoittuneet 4-7 mmol/ tasolle ennen pääaterioita, voit harventaa mittauksia. Tutki kuitenkin joka aamu ylös noustessa verensokeri, jotta tiedät millä sokeritasolla lähdet liikkeelle. Aamusokerista voit myös päätellä yön sokeritasoa; jos verensokeri pyrkii olemaan matala, esim. alle 4 mmol/l, on aiheellista vähentää iltainsuliinia yöllisen sokin välttämiseksi. Jos sokeri aamulla on yleensä yli 7mmol/l, tutki missä on vika (illalla liian vähän insuliinia? liikaa?, aamunkoittoilmiö?) eli siirry taas mittamaan verensokereita tiuhemmin. Verensokerin kotiseurannan tarkkuus on syytä ajoittain varmistaa rinnakkaismittauksella Käy säännöllisesti laboratoriossa. HbA1c-kokeen avulla varmistetaan että sokeritasapainosi on tavoitetasolla. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 50-55)

45 Ohje TAPAUS 7 Diabeteksessa vaaratekijät kannattaa hoitaa Jos kolesterolisi on yli 5 mmol/l, vältä eläinrasvaa, jota on eniten maitotuotteissa, rasvaisessa lihassa juustoissa ja rasvaisissa makkaroissa. Korkeita triglyseriarvoja saat alenemaan korjaamalla verensokeritasapainoasi. Myös runsas alkoholin käyttö nostaa triglyseridiarvoja. Laihduta, jos olet liikapainoinen. Jos verenpaineesi on liian korkea, vältä suolaa. Keskustele lääkärisi kanssa lääkehoidosta. Älä tupakoi. Harrasta säännöllisesti liikuntaa. Muista hyötyliikunta! Hyväkuntoisena pysyt terveempänä. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 228-229, 244-246)

46 Ohje TAPAUS 8 Diabetekseen liittyviä elinmuutoksia voi estää huolellisella hoidolla Pidä sokeritasapainosi mahdollisimman hyvänä elinmuutosten estämiseksi. Jos sinulla on ongelmia, neuvottele hoidostasi lääkärin ja hoitajan kanssa. Elinmuutosten vaaratekijät kannattaa minimoida: verenpaineen pitäisi olla normaali, samoin veren rasva-arvojen. Tupakka on myrkky elimistölle. Vältä runsasta alkoholin käyttöä. Älä laiminlyö vastaanottokäyntejä. Kysy vuositarkastusten tulokset, ole selvillä terveydentilastasi. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 210-233)

47 Ohje TAPAUS 9 Jalkojenhoito on ennaltaehkäisyä Valitse huolella kenkäsi; sopiva koko, tukeva lesti ja korko, joka antaa jalalle hyvän asennon. Käytä sukkia, jotka ovat luonnon materiaalista, villaa tai puuvillaa. Pese ja kuivaa jalkasi päivittäin. Älä käytä voimakkaita pesuaineita. Rasvaa jalkojasi perusvoiteella, jos niiden iho kuivuu. Hoida pienetkin vammat huolella. Älä käytä laastaria, vaan tarvittaessa ihoteippiä. Vältä paljasjaloin kävelyä. Älä polta jalkojasi saunassa. Näytä lääkärille vähäisetkin muutokset jaloissasi. Pienikin tulehdus saattaa jalassa levitä nopeasti. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999:233-244)

48 Ohje TAPAUS 10 Miten saada hoito taas sujumaan? Kun huolet painavat ja masennus tuntuu valtaavan, mieti niiden syitä. Keskustelu muiden kanssa auttaa usein suhteuttamaan huolia, jakaminen helpottaa. Lähde lenkille, kuntosalille tai voimisteluryhmään, vaikka tuntuu ettet millään jaksaisikaan. Palattuasi huomaat voivasi paremmin. Ota yhteyttä lääkäriisi. Masennukseen on olemassa lääkkeitä. Voit myös saada keskusteluapua ammattiihmiseltä. LISÄTIETOA: (Diabetes-kirja 1999: 23-24)

JAKELU Länsi-Suomen lääninhallitus, lääninlääkäri Helsingin yliopiston kirjasto Kainuun keskussairaala, tieteellinen kirjasto Kanta-Hämeen keskussairaala, ammattikirjasto Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, lääketieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen sairaala, tieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen kirjasto Oulun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/terveysala, kirjasto Pirkanmaan Maakuntakirjasto Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin ky, tieteellinen kirjasto Päijät-Hämeen keskussairaala, tieteellinen kirjasto Seinäjoen ammattikorkeakoulu, terveysalan yksikkö, kirjasto Seinäjoen sairaala, tieteellinen kirjasto Sosiaali- ja terveysministeriö, kirjasto STAKES, tietopalvelu Tampereen ammattiopisto, kirjasto Tampereen yliopistollinen sairaala, lääketieteellinen kirjasto (2 kpl) Tampereen yliopiston kirjasto, lääketieteellinen osasto Terveystieteiden keskuskirjasto Turun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto UKK-instituutti, kirjasto Vaasan keskussairaala, tieteellinen kirjasto Varastokirjasto, luettelointi PSHP:n diabetesvastuulääkärit PSHP:n diabeteshoitajat PSHP:n ravitsemussuunnittelijat Diabeteskeskus

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 2/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000, 33521 TAMPERE Puhelin: (03) 247 5111 Faksi: (03) 247 4042 Toimituskunta: Ylilääkäri Timo Koivula (03) 247 6155 sähköpostimuoto: Ylihoitaja Pirjo Aalto (03) 247 3162 etunimi.sukunimi@ pshp.fi Kehityspäällikkö Juha Heino (03) 247 5124 Tiedotussihteeri Leena Kuupakko (03) 247 6107 Toimitussihteeri Anne Pyydönniemi (03) 247 5599 ISBN 951-667-049-0 ISSN 1238-2639