Tampereen kaupunki/ikäihmisten palvelut Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö (KOTA)-hankkeen loppuraportti

Tampereen kaupunki/ikäihmisten palvelut Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö (KOTA)-hankkeen loppuraportti Laura Selin-Hannola 13.10.2011 TRE:298/00.01.05/2009

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hankkeen organisoituminen ja toteutustapa alueella... 3 3. Hankkeen tavoitteet ja niiden arviointi, tavoitekohtainen hankkeen toteutus... 4 3.1 PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN KEHITTÄMINEN... 5 3.1.1 Data-analyysien työpajat... 5 3.1.2 Asiakasohjauksen kehittäminen... 6 3.2 ASIAKASLÄHTÖISYYS JA IKÄIHMISTEN OSALLISUUS... 6 3.2.1 Nekalan päiväkeskus... 6 3.2.2 Päiväkeskukset osana Ikäkasteen vertaiskehittämistä... 7 3.2.3 Päiväkeskusten logistiikkaselvitys... 7 3.2.4 Johtamisen parivertailukonsepti... 7 3.2.5 RAI ja päiväkeskukset... 8 3.2.6 KOTA ja päiväkeskusten kehittäminen... 8 3.2.7Kuntouttavan palvelu- ja hoitosuunnitelman kehittäminen (KUPAHOSU)... 9 3.3 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA HENKILÖSTÖN SAATAVUUS... 9 3.3.1Kotihoidon johtoryhmän koulutus... 10 3.3.2 Ilo palvella... 10 3.3.3 Dementia-avainosaajat ikäihmisten palveluissa... 11 3.3.4 Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-koulutus... 11 3.3.5 Iäkkään fyysisen toimintakyvyn arvioiminen ja tukeminen arjen hoitotyössä- koulutus. 11 3.4 ELINYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN TOIMINTAKYKYÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVAKSI... 11 3.4.1 Esteetön ympäristö- koulutus... 13 3.4.2 Hissikampanja... 14 3.4.3 Ikälinjat... 15 3.4.4 Ikäihmisten asunnonmuutostyöt... 15 3.5 PYSYVÄ VANHUSTENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖN RAKENNE... 16 3.5.1 Pirkanmaan Muistifoorumi... 16 3.5.2 Gerofoorumi... 16 4.Ajatuksia kehittämistyöstä... 17 5.Yhteistyökumppanit... 17 Liite 1 Hankkeen budjetti... 19 2

1. Johdanto Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö (jatkossa KOTA-hanke)- hankkeessa tavoitteena oli kehittää ikäihmisten kotona asumisen edellytyksiä Tampereella ja Orivedellä 1.5.2009-31.10.2011.KOTA-hanke oli yksi kuudesta Väli-Suomen Ikäkaste- hankkeista, jotka saivat rahoituksensa Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE- ohjelmasta. KOTA-hanke on koostunut useasta eri tavoitekokonaisuudesta, jota kahden toimintavuoden aikana on tavoiteltu. Osa hankkeen tuloksista jää elämään ikäihmisten palvelujen arjessa ja elämässä. Osa kehittämistyöstä on uusien ideoiden kokeilua, mikä ei kanna hankeaikaa pidemmälle. Kahden vuoden kehittämistyötä on tehty rohkeasti ja ennakkoluulottomasti vilpittömänä tavoitteena ikäihmisten kotona asumista tukevien palvelujen ja rakenteiden kehittäminen. Loppuraportti kokoaa yhteen tehtyä kehittämistyötä ja arviointia sen onnistumisesta. 2. Hankkeen organisoituminen ja toteutustapa alueella KOTA- hankkeeseen palkattiin 7.9.2009 projektikoordinaattoriksi YTM Laura Selin-Hannola. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 300 000 euroa, joka koostui osahankkeen omaan toimintaan käytettävissä olleesta osasta (265 000 ) ja Ikäkasteen yhteiseen toimintaan varatusta osasta. Osa Ikäkaste -hankkeelle myönnetystä valtionavustuksesta oli ns. siirtomäärärahoja, jotka oli käytettävä 31.10.2010 mennessä. Hankkeeseen oli budjetoitu yhden työntekijän kokoaikainen työpanos ja muu resurssi oli varattu asiantuntijapalveluihin ja muihin toimintamenoihin. Kaikkiaan asiantuntijapalveluihin oli varattu vähän yli kahdelle hankevuodelle 129 154 euroa. Budjetti toteutui siten, että henkilöstöresursseihin jäi noin 17 000 euroa ja asiantuntijapalveluista jäi noin 9000 euroa. Budjetti alittui noin 30 000 eurolla, mitä voidaan pitää kohtuullisena. Yhden työntekijän hankkeessa ei olisi ollut mahdollista koordinoida enempää pieniä hankkeita. (Hankkeen budjetti, liite 1) 3

Hankkeen asiantuntijaryhmässä toimivat Tanja Koivumäki, pj. tilaajaryhmä, ikäihmisten palvelut Sirkka Kaikkonen kotihoidon johtaja, Orivesi Vuokko Lehtimäki Ikäkasteen projektijohtaja Anne-Mari Salonen IKI-sas Elina Westergren-Erkkilä IKI-sas Päivi Harju päivätoiminta Birgit Viitanen tilaajaryhmä, ikäihmisten palvelut Anne Lähde-Säteri kotihoito Johanna Leisio kotihoidon asiakasohjaus Jaana Lehtinen IKI-sas Anniina Tirronen vs. suunnittelupäällikkö Laura Selin-Hannola, siht. projektikoordinaattori (21.9.2009 alkaen) Sittemmin Tanja Koivumäen työloman vuoksi puheenjohtajaksi vaihtui Anniina Tirronen ja muihin tehtäviin siirtymisen takia asiantuntijaryhmästä poistui Elina Westergrén- Erkkilä. Asiantuntijaryhmä on kokoontunut seuraavasti: 21.8. ja 6.10. ja 30.11.2009, 26.2., 16.4., 26.5., 26.8. ja 12.11.2010 ja 28.1.2011,14.3.2011, 9.5.2011 ja 16.6.2011 KOTA- hanke on organisoitunut siten, että kehittämistyön suunnat ja kustannukset on käyty läpi asiantuntijaryhmässä. Projektikoordinaattori esitellyt asiat asiantuntijaryhmälle ja on toiminut asiantuntijaryhmän sihteerinä. Projektikoordinaattori on myös tehnyt käytännön kehittämistyön. Asiantuntijaryhmästä on ollut vahva edustus Ikäihmisten palvelujen johtoryhmässä. Projektikoordinaattori on ollut mukana Ikäkasteen yhteistyössä ja Ikäkasteen projektijohtaja on ollut myös jäsenenä KOTA- hankkeen asiantuntijaryhmässä. Hankkeesta tehtiin viisi edistymisraporttia. 3. Hankkeen tavoitteet ja niiden arviointi, tavoitekohtainen hankkeen toteutus Hankkeeseen kirjattuja tavoitteita oli viisi ja niitä kaikkia lähdettiin toteuttamaan. Hankkeessa oli erityistä se, että tavoitteita oli asetettu sekä oman tuotannon kotihoidon että tilaajan toiminnan kehittämiseen. Ensimmäinen tavoitekokonaisuus liittyi palvelurakenteiden ja prosessien kehittämiseen. Toinen tavoitekokonaisuus oli asiakaslähtöisyys ja ikäihmisten osallisuus, kolmas henkilöstön osaamisen vahvistaminen, neljäs elinympäristöjen kehittäminen toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaksi ja viides pysyvän vanhustenhuollon kehittämisrakenteen hahmottaminen. Viisi edellä mainittua tavoitekokonaisuutta yhdisti KOTA-hankkeen Väli-Suomen Ikäkasteeseen näiden samojen kaikille yhteisten tavoitteiden kautta. Viisi tavoitetta jakaantui osahankkeessa vielä useaksi alatavoitteeksi. Hankkeen tavoitteet olivat keskenään hyvin erilaisia ja eri tasoisia toteutukseltaan. Hankkeen tavoitteissa 4

korostui koulutuksen osuus ja koulutuksia toteutettiinkin hankeaikana paljon. Koulutusten osalta arviointi jäi pääosin koulutuspalautteen keräämiseen. Arviointia koulutusten vaikuttavuudesta olisi voinut tehdä enemmänkin. 3.1 PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Ikäihmisten laatusuositusten mukainen palvelurakenne ja sen edellyttämät muutokset palveluprosesseissa ja uusien toimintamuotojen innovointi Asiakasprosessien johtamisen kehittäminen Kotona asumista tukevien asiakasprosessien johtamisen ja asiakasprosessien rajapintojen sekä prosessien kehittäminen. Osana prosessityötä asiakasohjauksen, palveluihin pääsemisen ja kotiutuksen tarkastelu (osallisena kotihoidon, asiakasohjauksen, kotihoidon ja ulkoistetun alueen kotihoito) Kehittämisen kohteena palveluesimiestason henkilöstön osaaminen Kotitorilla vahva rooli prosessissa, kotiutuksen tarkastelu kotitorin kautta Orivesi mukana oppimassa prosessityön jalkautusta Vuoden 2008 syksyllä Tampereen kaupungin kotihoito eriytyi tilaajapuolen kotihoidon asiakasohjaukseen ja kotihoidon tuotantoon. Uudistuksen myötä oli olemassa huoli yhteistyön säilymisestä ja asiakasprosessin sujuvuudesta. Tuona ajankohtana, syksyllä 2008 ja keväällä 2009 projektisuunnitelmaa tehtäessä oli myös ajankohtaista Tampereen kaupungilla tarkastella kriittisesti ja kehittää sairaalasta kotiutumista. 3.1.1 Data-analyysien työpajat KOTA- hankkeen aloittaessa toimintansa syyskuussa 2009 tämän tavoitteen kohdalla piti ensin kartoittaa jo menossa oleva asiakasprosessien johtamisen kehittäminen. Kävi ilmi, että Kotitoriin liitetyssä kehittämistoiminnassa oli vahvasti mukana asiakasprosessien kehittämisen näkökulma ja KOTAhankkeessa ei haluttu lähteä tekemään tälle työlle päällekkäistä työtä. Ensivaiheessa keväällä 2010 päätettiin asiantuntijaryhmässä syventää kotihoidon ja kotihoidon asiakasohjauksen yhteistyötä järjestämällä kotihoidon data-analyysistä nousevien asioiden kautta työpajat. Työpajoihin osallistuivat kotihoidon asiakasohjaajat ja kotihoidon esimiehet. NHG:n tuottaman data-analyysin kautta nähtiin kehittämiskohteita, joita työpajoissa yhteistyössä hiottiin. Data-analyysistä nouseviin kehittämiskohteisiin kuuluivat mm. alueelliset erot välittömän työajan osuudessa, sairaslomien määrä ja kotihoidon asiakkaiden vuotuiset vuodeosastopäivät. Työpajoissa pohdittiin mahdollisten erojen syitä ja valittiin toimenpiteitä myönteisen kehityksen saamiseksi mitattuihin lukuihin. 5

Työpajojen onnistumisesta kysyttiin osallistuneilta myöhemmin ZEFkyselyllä. Vastaajia oli 28 osallistuneesta 20:ltä. Vastaajat kokivat dataanalyysien työpajat hyödyllisiksi ja pystyivät nimeämään konkreettisia asioita, mitkä tulisivat muuttumaan data-analyysin työpajojen ansiosta. 3.1.2 Asiakasohjauksen kehittäminen Pormestarin aloittama ikäihmisten palvelujen kehittämistyöryhmä IKIUUDI keskittyi asiakasohjauksen kehittämiseen ja tästä IKIUUDI-työskentelystä saatiin konkreettinen kehittämisehdotus asiakasprosessien johtamisen kehittämiseksi, jota lähdettiin työstämään eteenpäin KOTA-hankkeessa ihan projektin loppuvaiheessa. Asiakasohjauksen kehittämiseen tilattiin konsulttivetoista kehittämisapua KPMG Oy yhtiöltä. Tilattu kehittämistyö tukeutuu palvelutaso-ajatteluun, jossa asiakkaiden ohjauksessa huomioidaan se, tarvitseeko asiakas kevyttä vai raskasta palvelua. Konsulttivetoisen kehittämistyön tuloksena odotetaan tuotettavan asiakasohjausmalli, joka mahdollistaa asiakkaalle oikeat ja oikea-aikaiset palvelut ja samalla asiakasohjauksen resurssi voidaan käyttää taloudellisemmin. 3.2 ASIAKASLÄHTÖISYYS JA IKÄIHMISTEN OSALLISUUS Ikäihmisten roolin vahvistaminen strategisessa suunnittelussa, asiakkaiden osallistuminen palvelutarpeen arviointiin sekä annettujen palveluiden vaikuttavuuden arviointiin Kotona asumista tukevien palvelujen laadun, vaikuttavuuden, kohdentumisen ja kustannustehokkuuden parantaminen Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja kohdentuminen paranevat sekä kustannustehokkuus lisääntyy. Tampereen oman tuotannon päiväkeskuksien tuotteistus on tehty. päiväkeskusten kuljetuksista tehdään selvitys, tavoitteena asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat kuljetuspalvelut päiväkeskuksiin 3.2.1 Nekalan päiväkeskus KOTA-hankkeella haluttiin tukea kehitettävälle päiväkeskuspalvelulle, joka alkoi kotihoidon tuotantoalueella helmikuussa 2010. Tavoitteena kotihoidon toimesta kehitettävälle päiväkeskuspalvelulle oli saada lisätukea kotihoitoon tuomalla kotihoidon resursseihin päiväkeskuspalvelu. KOTA- hanke oli mukana kehittämässä Nekalan päiväkeskusta osana asiantuntijaryhmää ja päiväkeskuksen kehittämistoiminnan arviointi tapahtui hankkeen toimesta. Arviointitieto kerättiin kyselemällä henkilökunnalta, kokoamalla muista analyyseistä tehtyjä tietoja ja laajalla asiakaskyselyllä, jonka toteuttivat Tampereen ammattikorkeakoulun oppilaat. Kuntaliiton ja THL: n ylläpitämään 6

Innokylään kuvattiin Nekalan päiväkeskuksen malli, jossa alueelllinen päiväkeskuspalvelu on tiivis osa kotihoitoa ja päiväkeskus on kotihoidon resurssi. Nekalan päiväkeskus toimii jatkossa vuoden 2012 alusta mallina kaikille kotihoidon tuottamille päiväkeskuksille. http://www.innokyla.fi/innowiki/pages/viewpage.action?pageid=3375400 3.2.2 Päiväkeskukset osana Ikäkasteen vertaiskehittämistä Päiväkeskukset olivat myös yksi aihealue, jossa KOTA- hanke teki yhteistyötä Väli-Suomen Ikäkasteen alueella, mm. vierailujen ja tietojen vaihdon merkeissä. Yhteistyössä konkretisoitui havainto, että kunnissa on hyvin erilaisia käsityksiä päivätoiminnasta. Tamperelainen erityispiirre päiväkeskustoiminnalle on se, että se tukee erityisen huonokuntoisia ikäihmisiä, jotka eivät omatoimisesti pääse liikkeelle kotoaan. Muissa kunnissa hyvin tyypillisesti päiväkeskustoimintaan suurin osa ikäihmisistä tuli omatoimisesti eikä muuta asiakkuutta ikäihmisten palveluun välttämättä ollut. Tamperelainen erityispiirre päiväkeskuspalvelussa on myös se, että kaikille asiakkaille on sauna tärkeä päiväkeskuspäivän sisältö. 3.2.3 Päiväkeskusten logistiikkaselvitys Nekalan uuden päiväkeskuspalvelun kehittämisen myötä oli ajankohtaista tarkastella kokonaisvaltaisesti asiakkaiden liikkumista päiväkeskuspalveluun. KOTA- hanke tilasi Tampereen Logistiikalta henkilöliikenneselvityksen, jonka kautta erityisesti aloittava Nekalan päiväkeskus tuotti kustannustehokkaan mallin hoitaa päiväkeskusten kuljetukset. Nekalaan suunnitellut kuljetukset ovat toimivat ja niiden toimintakäytäntöjä pidetään mallina koko kaupungin päiväkeskuskuljetusten järjestelyyn. Kuljetusselvityksen ansiosta päiväkeskuksiin kuljetaan suunniteltujen reittien mukaan yhteiskuljetuksilla ja sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisia kalliita taksimatkoja tehdään vähemmän. Kuljetusten kustannuksissa voidaan osoittaa selvää pienentymistä kehittämistoiminnan tuloksena. 3.2.4 Johtamisen parivertailukonsepti Keväällä 2011 osana THL:n Ikäkaste -hankkeelle antamaa asiantuntijatukea kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä tarjosi Tampereen kotihoitoon mahdollisuutta saada asiantuntija-apua kotihoidon laadun kehittämiseen kahdella palvelualueella. Kehittämistyön idea oli johtamisen parivertailukonsepti, jossa kaksi kotihoidon aluetta parantaa työn laatua ottamalla toisiltaan oppia. Kehittämistyö oli osa Rauha Heikkilän näyttötutkintoa. Parivertailuun valikoitui kaksi aluetta, jotka RAI- tietojen 7

pohjalta tehtyjen esiselvitysten mukaan olivat asiakasrakenteeltaan samankaltaisia. Laadun parantaminen liittyi toisella alueella kuivumiseen ja toisella kipuun. Vertailukehittäminen aloitettiin keväällä yhteisellä vierailulla ja syksyllä vertailua ja laadun kehittämistä jatkettiin työnkierroilla ja yhteisillä tapaamisilla. Johtamisen parivertailukonsepti näytti osaltaan mitä mahdollisuuksia RAI-tiedon avulla on kehittää palvelun laatua. 3.2.5 RAI ja päiväkeskukset Yksi suuri haaste päiväkeskuspalvelussa on sen vaikuttavuuden osoittaminen. On helposti arjessa havaittavissa, että seura ja virikkeet parantavat ikäihmisen elämisen laatua, mutta sen todentaminen ja vaikuttavuuden arvioiminen jollakin yhtenäisellä mittarilla on haasteellista. Päiväkeskustoiminnan vaikuttavuuden arviointiin etsittiin RAI-mittareista vaihtoehtoa yhteistyössä THL:n asiantuntijoiden kanssa. THL:n toimesta tuotettiin katsaus Tampereen kotihoidon RAI- tietoihin ja tarkastelunäkökulma oli päiväkeskuksissa käyvät säännöllisen kotihoidon asiakkaat. Sittemmin keväällä 2011 kotihoidon koordinaattori perehtyi päiväkeskusasiakkaiden RAI-tietoihin ja toimintakyvyn kehitykseen päiväkeskustoiminnan aloittamisen jälkeen. Tarkastelussa osoittautui, että päiväkeskuksessa aloittaneiden ikäihmisten masentuneisuutta mittaavassa RAI- arvossa oli suurella osalla tapahtunut myönteistä kehitystä eli masentuneisuus oli vähentynyt. RAI-tiedon hyödyntämistä päiväkeskuspalveluissa ja ylipäätään kotihoidossa pitää edelleen kehittää kotihoidossa ja tilaajaryhmässä. Tutkimuskirjallisuudessa sosiaalitieteistä terveystieteisiin löytyy hyllymetreittäin todistusaineistoa siitä, että ihminen kaipaa hyvään elämään sosiaalisia kontakteja kaikissa ikävaiheissa. Sen sijaan, että keskitytään aina uudelleen ihmettelemään sosiaalisen kontaktin vaikuttavuutta, olisi hyvä keskittyä tuomaan ihmisiä yhteen ja varmistaa kotona asuvan ikäihmisen mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin vielä silloinkin, kun omaehtoinen liikkuminen kotoa ei ole mahdollista. Päiväkeskuspalvelu mahdollistaa säännöllisen kotihoidon asiakkaan sosiaaliset kontaktit, kuulumisen ryhmään ja monenlaiset virikkeet vielä silloinkin, kun kotoa on vaikeaa ja lähes mahdotonta lähteä omin neuvoin ihmisten pariin. 3.2.6 KOTA ja päiväkeskusten kehittäminen Pormestarin perustama ikäihmisten asioita kehittävä IKIUUDI- työryhmä otti 2010 kantaa myös päiväkeskuspalvelun järjestämiseen Tampereella. KOTAhanke oli mukana tekemässä selvitystä IKIUUDI-työryhmälle päiväkeskusten organisoitumisesta tulevaisuuden haasteisiin vastaten. Työryhmän esityksestä aiemmin laitoshoidon tuotantoalueella olleet päiväkeskukset siirrettiin kotihoidon tuotantoon vuoden 2011 alusta alkaen. Näin oman tuotannon päiväkeskuspalvelu läheni kotihoitoa ja kotihoidon asiakkaiden palvelun laatua voitiin parantaa, kun yhteistyö päiväkeskuksen ja kotihoidon kanssa tuli saumattomaksi. Päiväkeskuspalveluja kehitettiin yhdistymisen jälkeen Nekalan mallin mukaiseksi alueelliseksi päiväkeskuspalveluksi. Alueelliset 8

päiväkeskukset tulevat koko kotihoitoon vuoden 2012 palvelusopimusten kautta. KOTA- hanke oli myös mukana päiväkeskusten kehittämistyöryhmässä, jossa mm. piti ratkaista, miten ostopalveluina hankituista päiväkeskuspaikoista saadaan reaaliaikaisesti tieto vapaina olevista päiväkeskuspaikoista. Ratkaisuna räätälöitiin RATE- järjestelmä, joka perustuu e-lomakkeen kautta lähetettävään tietoon. E-lomakkeella lähetetty tieto kerääntyy excel-pohjaan, jossa yhdeltä silmäykseltä näkyy kaikkien päiväkeskusten paikkatiedot. Päiväkeskuksiin liittyen on tilaajaorganisaatiossa ollut monenlaisia kehittämistarpeita, jotka ovat liittyneet päiväkeskuspalvelun kompleksisuuteen, onhan päiväkeskustuottajia kaupungissa oma tuotanto mukaan lukien melkein kaksikymmentä. KOTA- hankkeesta ei ole ollut ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen tilaajaryhmälle ehkä tarpeeksi toivottua apua päiväkeskuskokonaisuuden jäsentämiseen. Päiväkeskusten kokonaisuus on tilaajalla eri paikoissa hallinnassa, suunnittelupäälliköt vastaavat sopimusten tekemisestä ja toiminnan ohjauksesta niiden kautta. Asiakasohjauksessa taas yritetään ottaa haltuun päiväkeskusasioiden päivittäisiä haasteita paikkatietojen hallinnasta kuljetuksiin. Päiväkeskusten kokonaisuus on monimutkainen rakenne, jonka hallinta edellyttää monen toimijan yhteistyötä. 3.2.7Kuntouttavan palvelu- ja hoitosuunnitelman kehittäminen (KUPAHOSU) Syksyllä 2011 saatiin KOTA-hankkeelle vahvistettua asiakasohjaaja Johanna Leision 40 % työpanos kahdelle kuukaudelle kotihoidon asiakasohjauksen kuntouttavan palvelu- ja hoitosuunnitelman kehittämiseen. Kehittämistyön aikana uudistetaan huonosti toimiva toimintakyky-lomake ja korvataan se asiakkaan ja omaisen voimavaroja kartoittavalla lomakkeella. Voimavarakartoituksessa kysytään mm. mikä on tuonut asiakkaalle elämään sisältöä ja mitkä ovat tämänhetkiset asiakkaan ja omaisen voimavarat. Lomakkeeseen otetaan myös asiakkaan kulttuuriharrastuksia kartoittavia kysymyksiä. Kuntouttavan palvelu- ja hoitosuunnitelman kehittämisessä oleellista on saada aikaan konkreettisia muutoksia lomakkeistossa ja Pegasos-tietojärjestelmään kirjattavissa asioissa siten, että asiakkaalle räätälöitävä palvelu olisi aidosti asiakaslähtöinen ja asiakkaan omia voimavaroja tukeva. Tampereen kaupungin Ikäihmisten palvelujen asiakasohjausyksikkö vastaa toiminnan edelleen kehittämisestä. 3.3 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA HENKILÖSTÖN SAATAVUUS Osaava ja oikea-aikainen henkilöstö, sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaiset ammatilliset henkilöstön tehtävärakenteet ja riittävä mitoitus sekä asiantunteva johtaminen ikäihmisten palveluissa sosiaali- ja terveystoimessa 9

Kotona asumista tukevan henkilöstön osaamisen vahvistaminen Työhyvinvoinnin parantaminen Johtamisvälineiden kehittäminen Tuloksellisuuden lisääntyminen, tuottavuutta, työhyvinvointia ja palvelujen vaikuttavuutta kehittämällä Ikäihmisten kotona asumista tukevat palvelut koetaan houkuttelevana työnantajana 3.3.1Kotihoidon johtoryhmän koulutus KOTA- hankkeen työskentely henkilöstön osaamisen vahvistamisen alueella aloitettiin tutustumalla huolellisesti kotihoidon olemassa olevaan henkilöstön kehittämissuunnitelmaan ja johtamisvälineiden kehittämisen tarpeeseen. Kotihoidossa oli havaittu tarve kehittää johtoryhmän toimintaa ja hankkeessa käynnistettiin työ hyvän johtoryhmäkouluttajan löytämiseksi. Johtoryhmää kouluttamaan valittiin Synergos Oy, jossa asiantuntijat olivat perehtyneet Tampereen tilaaja-tuottaja- malliin. Johtoryhmää koulutettiin syksyllä 2010 ja kertaava päivä pidettiin syksyllä 2011. 3.3.2 Ilo palvella Työhyvinvoinnin kehittämisen välineeksi löydettiin Ilo palvella! - konseptiin perustuva koulutus. Kantavana ideana työhyvinvoinnin kehittämistä suunniteltaessa oli, että välineenä olisi oltava jotakin muuta kuin massaluentoja. Ilo palvella! -koulutuksen kävivät kotihoidon asiakasohjaajat, kotihoidon esimiehet Tampereella ja Orivedellä ja päiväkeskusten työntekijät. Työhyvinvoinnin koulutukset oli rakennettu siten, että niiden välillä oli kotitehtäviä. Koulutuksesta oli vielä kertaus, jossa edelleen vahvistettiin koulutuksen käyneiden uusia taitoja. Koulutustilaisuuksista kerätyn ja koulutuksessa olleiden kuulemisen perusteella saadun palautteen mukaan Ilo palvella! -koulutus on ollut erittäin onnistunut. Tampereen henkilöstölehdessä Vilkussa (1/2011) oli juttu KOTAhankkeen Ilo palvella! -koulutuksesta. Taina Salonen Nekalan päiväkeskuksesta sanoi koulutuksesta Vilkun jutussa näin: Koulutus herätti iloisuutta ja myönteisyyttä, ja meidän kautta myönteiset tunteet kulkeutuvat työhön, sillä jokainen tekee persoonallaan tätä työtä. Koulutus antoi hyviä eväitä asiakaspalveluun ja myös ihmisenä olemiseen. Sittemmin samaa työhyvinvointikoulutusta on käytetty Koukkuniemen hoitajien kouluttamiseen, jossa koulutus on myös otettu vastaan ilolla. http://www.ilopalvella.fi/asiakaskertomukset Ilo palvella! koulutuksen mukanaan tuoma myönteinen julkisuus vanhuspalveluille toivottavasti houkuttelee alalle uusia tekijöitä. 10

3.3.3 Dementia-avainosaajat ikäihmisten palveluissa KOTA- hanke on ollut mukana kehittämässä myös dementia-asioiden osaamista. Yksi nykypäivän ja tulevaisuuden haaste on muistisairaiden kohtaaminen asiakastyössä. Kotihoidossa olikin jo ennen hanketta aloitettu avainosaajaverkostotyö ja yksi avainosaajaverkosto oli dementiaavainosaajat. KOTA- hankkeen tuella koulutettiin uusia ja vahvistettiin vanhojen dementia-avainosaajien osaamista. Koulutus tilattiin Sopimusvuori Oy/Ry:ltä. Koulutuksessa oli työntekijöitä Tampereelta ja Orivedeltä. 3.3.4 Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-koulutus Ystäväpiiri toiminta on Vanhustyön keskusliiton ja RAY:n kehittämishankkeen mahdollistamaa, yksinäisyyttä kokeville ikääntyneille suunnattua psykososiaalista ryhmäkuntoutusta, jota ohjaavat erityiskoulutuksen saaneet ohjaajat. Ikäkasteen osahankkeilla oli mahdollisuus saada Vanhustyön keskusliiton järjestämään Ystäväpiiri-koulutukseen koulutettavia työpareja. KOTA- hankkeen kautta saatiin Tampereelle kolme Ystäväpiiri-koulutettua ohjaajaparia, joista yksi ohjaajapari oli omasta tuotannosta ja kaksi paikallisia kolmannen sektorin toimijoita. Tampereen Kulttuurikaari osahankkeen kautta koulutettiin myös kaksi ryhmäohjaajatyöparia. Kaikkiaan Ikäkasteen toimintaalueelle koulutettiin 12 työparia, 24 ohjaajaa. Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että koulutettavat ryhmäohjaajat ovat kokeneet koulutuksen erittäin hyödylliseksi ja käyttökelpoiseksi työssänsä, ja toiminnassa mukana olleet ikääntyneet ryhmäläiset ovat kokeneet toiminnan hyväksi ja yksinäisyyttä selvästi lieventäväksi. Tarkemmat arviointitulokset toiminnasta valmistuvat syksyn 2011 aikana. 3.3.5 Iäkkään fyysisen toimintakyvyn arvioiminen ja tukeminen arjen hoitotyössä- koulutus Oriveden vanhuspalvelujen työntekijöille räätälöitiin yhteistyössä Ikäinstituutin kanssa koulutus ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn tukemiseksi arjen hoitotyössä. Koulutus toteutettiin Orivedellä syksyllä 2011. 3.4 ELINYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN TOIMINTAKYKYÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVAKSI Esteettömyyden ja virikkeellisyyden liittäminen osaksi fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ympäristöä, jossa turvataan riittävä lähipalveluverkko ja hyödynnetään hyvinvointiteknologiaa Henkilöstön esteettömyystietoisuuden vahvistaminen ja asuntojen esteettömyyden lisääminen Tavoitteena on lisätä henkilöstön esteettömyystietoisuutta ja tietämystä erityisesti dementian asettamista vaateista palveluille ja ympäristölle. 11

Kotona asumista tukevien palvelujen henkilöstö vahvistaa osaamistaan havainnoida ja raportoida asiakkaan kotona ilmenevistä toimintakykyä rajoittavista ongelmista sekä etsiä asumista helpottavia ratkaisuja. tavoitteena vanhojen kerrostalojen hissittämisen lisääntyminen Kehittämisen kohde: Henkilöstön osaaminen, hissi-informaatioohjauksen lisääminen 12

3.4.1 Esteetön ympäristö- koulutus KOTA- hankkeen ensimmäinen koulutus oli Esteetön ympäristö-koulutus, joka räätälöitiin Tampereen ammattikorkeakoulun ITSE- tilaan. ITSE- tila on ammattikorkeakoulun tiloihin rakennettu mallikoti, jossa ovat esillä saatavilla olevat kodin esteettömät ratkaisut kylpyhuoneesta keittiöön. Tilassa on myös esillä muita liikkumista ja toimintakykyä edistäviä välineitä. Tästäkin koulutuksesta haluttiin pienimuotoinen, jotta kotihoidon ja asiakasohjauksen työntekijät saisivat mahdollisuuden kysyä ja kommentoida koulutuksessa mahdollisesti esiin nousevia kysymyksiä. Palautteet koulutuksesta olivat hyviä ja koulutuskokonaisuus koettiin projektin asiantuntijaryhmässäkin onnistuneeksi. Koulutuksen kävi yhteensä 42 kotihoidon, päiväkeskuksen tai asiakasohjauksen työntekijää. Suurin haaste koulutuksen ajankohdassa oli se, että kotihoidossa oli tuolloin kielto ottaa sijaisia ja koulutuksiin oli siksi haasteellisempaa saada ihmisiä. Väli-Suomen Ikäkasteen hankkeet saivat mahdollisuuden esitellä hanketyötä Vanhustyölehdessä ja esteetön ympäristö- koulutuksesta oli juttu Vanhustyö-lehden numerossa 3/2010. 13

3.4.2 Hissikampanja KOTA-hanke organisoi yhteistyössä asuntotoimen, esteettömyysasiamiehen, Tampereen aluepelastuslaitoksen ja rakennusvalvonnan kanssa yhteistyössä hissikampanjan. Varsinainen kampanja-aika oli 9.9.2010-31.5.2011. Hissikampanja työllisti projektikoordinaattoria paljon ja kampanjaan käytettiin myös rahaa verrattain paljon. Hissikampanja on ollut kuitenkin siihen laitettuihin panoksiin nähden menestys. Yhteistyössä mainostoimiston kanssa kampanjalle tehtiin ilme ja slogan Talosi arvo nousee hissillä. Kampanja aloitettiin näyttävästi Koskikeskuksesta ja sitä jatkettiin erilaisin tempauksin ja tapahtumin syykuusta 2010 toukokuuhun 2011. Hissikampanja näkyi mm. kauppakeskuksissa, omissa kaupunginosakohtaisissa hissi-illoissa, ASTA- ja Hyvä Ikä-messuilla, Elonpolkuja- verkoston kävelytapahtumassa ja joissakin kaupungin lehdissä mainoksina. Hissi-informaatio koottiin domainin www.tilaahissi.fi taakse ja hissikampanjalle avattiin myös Facebook-sivu. Suhteessa resursseihin kampanja on saanut hyvin näkyvyyttä. Erityisen kustannustehokas ja onnistunut oli hissi-informaation vieminen Tampereen kaupunkiliikenteen busseihin. Hissikampanjaan osallistui kaksi opiskelijaa Tampereen ammattikorkeakoulutusta, toinen ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelija ja toinen sosionomiopiskelija, joka myös toteutti taloyhtiöiden isännöitsijöille ja hallitusten jäsenille suunnatun hissiaiheisen kyselyn. Kampanja on selvästi kannattanut. Elokuussa asuntotoimen korjausneuvojalle oli tullut viisi hissihakemusta, kun vastaavasti 2010 uusia hissihakemuksia ei tullut yhtään. Uusien hissien rakentaminen on hidasta, mutta onnistuneiden jälkiasennettujen hissikohteiden lisääntyminen lisää varmasti innostusta muillakin. Hissihanketta on helpompi lähteä suunnittelemaan, kun voi nähdä esimerkkejä jo toteutetuista hankkeista. Tampereen kaupungin hissikampanja oli esillä 12.5.2011 Lahdessa järjestetyssä valtakunnallisessa hissiseminaarissa. Hissittömien vanhojen kerrostalojen ongelma on yhteinen kaikille kaupungeille ja kunnille. Toiveissa on, että tulevaisuudessa tullaan näkemään valtakunnallinen hissikampanja, jossa myös Tampere voisi osaltaan olla mukana. 14

3.4.3 Ikälinjat Syksyllä 2010 tehtiin suunnitelmia siitä, miten kotona asumista tukevien palvelujen henkilökuntaa rohkaistaan ottamaan käyttöön päiväkeskuksissa ja palvelukeskuksissa vuorovaikutteinen internet- käyttöliittymä, Ikälinja. Päiväkeskuksiin ja palvelukeskuksiin otettiin Videra Oy:ltä Ikälinjapäätteet, joiden avulla oli tarkoitus tuottaa virikkeitä ikäihmisille. Ikälinjapäätteet olivat Takahuhdin ja Pispan palvelukeskuksissa, Pispan, Annikin, Kyllikin ja Nekalan päiväkeskuksissa. Painopiste kokeilussa oli rohkaista ja inspiroida henkilökuntaa käyttämään videoneuvottelua Ikälinjan kautta ja siten rikastuttaa asiakkaiden päivää ja saada käyttökokemuksia viriketoimintaa tukevasta teknologiasta. Ikälinjoja oli Tampereen kaupungissa aiemmin kokeiltu asiakkailla vuosina 2008-2010 käynnissä olleessa T- Seniorit EU-hankkeessa. Ikälinjaratkaisuja oli vireillä samaan aikaan myös muilla tamperelaisilla toimijoilla ja KASTEhankkeilla. KOTA- hanke oli mukana verkostossa, jossa Ikälinjoja käyttävät hankkeet vaihtoivat kokemuksia ja pohtivat yhteistyömahdollisuuksia. kälinjojen käyttö ei hankkeessa onnistunut toivotulla tavalla. Päiväkeskuksissa vierastettiin teknologiaa, joka ei välttämättä sittenkään sopinut isoille joukoille. Nyt käytössä ollut tekniikka olisi sopinut pienemmille ryhmille, mutta ei isojen ryhmien käyttöön esim. ääniongelmien vuoksi. Ikälinjojen käytön rohkaisuun olisi pitänyt käyttää enemmän aikaa ja tehdä parempia suunnitelmia siitä, miten ikälinjoja voisi hyödyntää päiväkeskusten arjessa. Ikälinjojen käyttö jäi nyt työntekijöiden aktiivisuuden varaan ja arjen askareiden varjoon. Kotihoidossa ei haluttu jatkaa ikälinjojen käyttöä hankkeen jälkeen. Kokeilun myötä jäi kuitenkin elämään ajatus, että ikälinjojen tyyppistä videoneuvotteluyhteyttä voisi kuitenkin hyödyntää joskus tulevaisuudessa asiantuntijoiden välisessä yhteistyössä. 3.4.4 Ikäihmisten asunnonmuutostyöt Tampereen kaupungin esteettömyysohjelmassa 2009-2016 nostettiin esille tarve perustaa yhteistyöhanke, jonka myötä luotaisiin toimintamalli ikääntyvien kaupunkilaisten kotona asumisen tukemiseksi kotien esteettömyyttä, toimivuutta ja turvallisuutta parantamalla. Ikäihmisten asunnonmuutostöissä ongelmana on, että usein asuntoihin tehdään vammaispalvelulain mukaan asunnonmuutostöitä esim. sairaalasta kotiutuville, mutta paperityöt kestävät näissä tapauksissa kohtuuttoman kauan ja asiakkaan kotiutuminen viivästyy. KOTA- hanke organisoi yhteistyössä vammais- ja esteettömyysasiamiehen kanssa asunnonmuutostyöryhmän, joka ensimmäiseksi koosti kodinmuutostöiden top 6 listan, eli mitä asunnonmuutostöitä tehdään, pitäisi tehdä ja kysytään kaikista eniten. Top 6 lista tämän työryhmän mukaan oli, 1.tukikahvojen lisäys, 2.kynnysten poisto, 3.luiskat, 4.ulko-oven avattavuuteen liittyvät toimenpiteet, 5. valaistuksen parantaminen ja 6. ammeen poisto. 15

Asunnonmuutostyöryhmän työn tuloksena ikäihmisten palvelujen lautakunta päätti 24.8.2011, että ikäihmisten asunnonmuutostöihin kehitetään palveluseteli tai vastaava. Projektikoordinaattorin tehtäväksi vielä hankkeen viime metreillä jäi selvitellä, miten asunnonmuutostöihin saadaan sovellettavaksi palveluseteli tai vastaava. 3.5 PYSYVÄ VANHUSTENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖN RAKENNE Vahvistaminen ikäihmisten tutkimus- ja kehittämisyhteistyön palveluissa Kuntien kehittämisyhteistyön tukeminen ja monipuolisen tutkimusyhteistyön lujittaminen yliopiston kanssa. Kehitystyössä korostetaan ikäihmisten palvelujen jatkuvaa kehittämistä ja kotona asumista tukevien palvelujen vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista kustannustehokkuutta. Haetaan kehittämiskumppanuuksia ja verkottumista hankkeen osallistujien kesken sekä tehdään tutkimusyhteistyötä yliopiston kanssa. Kehittämisen kohde on yhteistyö kumppaneiden ja oppilaitosten välillä ja kehittämisen rakenteen vahvistaminen 3.5.1 Pirkanmaan Muistifoorumi KOTA-hanke järjesti Pirkanmaan Muistiyhdistyksen kanssa Pirkanmaan Muistifoorumi- Kunnat ja yhdistykset. Ratkaisuja ja mahdollisuuksia kotona asumiseen- seminaarin. Tilaisuus pidettiin Tampereen kaupungin valtuustosalissa ja valtuustosalin aulaan oli pyydetty muita yhdistyksiä esittelemään toimintaansa. (Aulassa Sopimusvuori ry, Pirkanmaan Muistiyhdistys alajaostoineen, ja Kaupunkilähetyksen Tunteva-toiminta). Pirkanmaan Muistiyhdistys keräsi tilaisuudesta palautteen, joka oli oikein myönteistä. Osallistujia seminaarissa oli noin 120. 3.5.2 Gerofoorumi Vanhalla kirjastotalolla järjestettiin 19.4.2010 tilaisuus, jossa kartoitettiin mahdollisuuksia kehittää Tampere-vetoisesti pysyvä vanhustenhuollon kehittämisen rakenne, Gerofoorumi. Tilaisuus oli jatkoa tammikuussa 2010 järjestetylle tilaisuudelle, jossa jo oli hahmotettu kehittämisen rakennetta. Tilaisuudessa päädyttiin hakemaan Gerofoorumin esiselvitykseen Tekesrahoitusta. Elokuussa 2010 Tampereen kaupunki jätti Tekesille hankehakemuksen Gerofoorumin esiselvityksen tekemiseksi, mutta hanke ei saanut rahoitusta. Gerofoorumin esiselvittelyä varten tehty suunnitelma ei koskaan siis toteutunut. Kesällä 2011 alkoi seutukunnallisen, Tampereen kaupungin koordinoiman Tampere Senior- ohjelman suunnittelu ja varsinainen toteutus alkaa vuonna 2012. Ohjelman tavoitteena on hyvin paljolti samat asiat kuin Gerofoorumissa 16

oli esillä. Gerofoorumin tavoitteet saattavat siis hyvinkin toteutua tulevaisuudessa Tampere Senior-ohjelman kautta. 4. Ajatuksia kehittämistyöstä Kaksivuotinen hankeaika on ollut hyvin mielenkiintoinen ja siinä on tehty monenlaisia asioita tähtäimenä ikäihmisten kotona asumisen tukeminen. Haasteena on ollut viisi eri tavoitetta, joita kaikkia on yritetty toteuttaa. Yksi suurimmista haasteista on ollut se, että hankkeessa on ollut yksi työntekijä. Erilaisten ryhmien kanssa tehtävää työtä yhdelle työntekijälle on ollut todella paljon. Jälkiviisaana voidaan todeta, että vähemmän tavoitteita olisi voinut tuoda parempaa ja vaikuttavampaa jälkeä. Mikäli hanketyössä olisi käytetty enemmän henkilöresursseja, olisi esim. koulutusten vaikuttavuuden arviointiin voitu käyttää enemmän aikaa. Seutuyhteistyö Oriveden kanssa sujui hyvin, vaikka käytännössä yhteisiä rajapintoja pienen Oriveden ja ison Tampereen kotona asumista tukevien palvelujen kanssa oli aluksi vaikea löytää. Yhteinen intressi molemmille toimijoille löytyi koulutuksista, joihin myös Oriveden ikäihmisten palvelujen henkilökunta osallistui. Orivesi ja Tampere tuottavat jatkossa yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelut, joten yhteistyö jo hankeaikana on ollut hyvää tutustumista tuleviin yhteistyökumppaneihin. 5.Yhteistyökumppanit Hankkeessa on saatu tehdä töitä monenlaisten yhteistyökumppaneiden kanssa: Tampereen kaupunki: Asuntotoimi Elonpolkuja-verkosto Esteettömyysasiamies Kirjasto Kulttuuripalvelut Kulttuurikaari-osahanke Kotihoito ja Kotiutustiimi Laitoshoito Päivä- ja palvelukeskukset Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen Logistiikka T-Seniorit-hanke Rakennusvalvonta 17

ECO2-hanke Helsingin kaupunki/hissiasiamies Ikäinstituutti Juvenes Oy KONE Oy KPMG Oy Ab Mainoskenttä Oy Mark King Consulting Oy NHG Oy Peltolammiseura Peltolammin seurakunta Pirkanmaan Muistiyhdistys Sopimusvuori Oy/Ry Synergos Oy Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen Ateria THL Vanhustyön keskusliitto Varalan Urheiluopisto Videra Oy Väli-Suomen Ikäkasteen hankkeet 18

Liite 1 Hankkeen budjetti HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS (euroa) Huom! Lomake laskee automaattisesti sinisellä olevat summarivit, kun vuosikohtaiset ja yksityiskohtaisemmat tiedot on viety lomakkeeseen. Tampere kotona asumisen tukeminen KOTA Vuosi Vuosi Vuosi Yhteensä 2 009 2 010 2 011 Henkilöstömenot, joista 20 575 56 224 46 987 123 786 Projektiin palkattava henkilöstö 18 075 54 224 45 187 117 486 Työpanoksen siirto kunnalta* 2 500 2 000 1 800 6 300 Palvelujen ostot yhteensä, josta 33 205 52 327 43 622 129 154 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 29 491 42 587 35 322 107 400 Painatukset ja ilmoitukset 350 400 500 1 250 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 100 250 200 550 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 500 800 600 1 900 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 1 500 2 200 2 000 5 700 Muut palvelujen ostot 1 264 6 090 5 000 12 354 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 700 2 300 2 600 5 600 Vuokrat 860 2 600 2 200 5 660 Investointimenot yhteensä, josta 0 0 0 0 Aineettomat hyödykkeet 0 Koneet ja kalusto 0 Muut investointimenot 0 Muut menot 200 600 500 1 300 Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 55 540 114 051 95 909 265 500 - Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset - Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset 63 889 128 224 107 887 300 000 Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus** 15 972 32 056 26 972 75 000 Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus 19