KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS KALLION ASEMAKAAVAN MUUTOS, PALOASEMA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 15.3.2016 ASEMAKAAVAN NUMERO 769 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LINTURINNE/5 KORTTELI 878 osa KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kallion teollisuusalue Lahdentien pohjoispuolella Kaava-alueen sijainti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 8.12.2015 KAAVAN HYVÄKSYMINEN Valtuusto KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS

LÄHTEET JA TAUSTASELVITYKSET 2 TIIVISTELMÄ Kangasalan koulutuspaloaseman ja harjoitusalueen vaaranarviointi kaavoitusta varten. Pirkanmaan pelastuslaitos ja Taerosol Oy, 2016. (Lisätty 8.4.2016) Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavojen liito-oravien elinympäristöt ja kulkuyhteydet, Tampereen kaupunki, 2014. Lamminrahkan Lemposenhaan Ruutanan Suoraman - Vatialan ympäristöjen liito-oravaselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2012. Hampun ja Vatialan osayleiskaavat. Maanteiden meluselvitys. Liikennevirasto, 2012. Kallion teollisuusalueen hulevesien hallinnan ja käsittelyn yleissuunnitelma. Ramboll, 26.6.2013. Kallion yritysalue, Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma. Ramboll, 29.3.2011 Lemposen teollisuusalueen katu- ja kunnallistekniikan suunnittelu, Ramboll 2007 Hampun teollisuusalue, Perustamisselvitys, Ramboll 2004 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutos on tullut vireille Pirkanmaan pelastuslaitoksen aloitteesta. Tavoitteena on koulutuspaloaseman sijoittaminen suurimmaksi osittain rakentuneelle Kallion teollisuusalueelle. Alueella on voimassa Hampun osayleiskaava. Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 18.1. - 16.2.2016. ja siitä järjestettiin yleisötilaisuus. Lausuntojen perusteella kaavakarttaan on tehty muutama muutos, mielipiteitä ei saatu. 2.2 Asemakaava Asemakaavassa muutetaan kaksi rakentamatonta toimitilarakennusten tonttia koulutuspaloaseman käyttöön, käyttötarkoitukseltaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi. Tontit on tasattu aikanaan alueen rakentamisen yhteydessä. Korttelin rajat säilyvät ennallaan. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Pirkanmaan pelastuslaitos vastaa asemakaavan toteuttamisesta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Ilmakuva lähialueesta 2

Kallion teollisuusalue on louhittu ja esirakennettu kallioiseen maastoon valtatien 12 ja Vatialantien risteyksen pohjoispuolelle. Kortteli rajautuu länsirajastaan metsään, joka on yleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Kaavamuutosalue on tasattu alue Hampuntien päässä. Luonnonympäristö Alue rajautuu laajaan virkistysalueeseen. Metsäalueella sijaitsee liitooravan elinympäristö. Maaperä on kallioinen, mutta tontti on esirakennettu alueen rakentamisen yhteydessä. Korttelialueella ei ole luonnon kannalta arvokkaita alueita. Aluetta ei ole luokiteltu pohjavesialueeksi. Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalueella ei ole rakennuksia. Kallion teollisuusalue on rakennettu kallioiseen maastoon, louhittu ja tasattu tonteiksi. Alueelle on rakennettu teollisuus- ja varastorakennuksia vuodesta 2010 alkaen. Tontit rajoittuvat etelässä Taerosol Oy:n teollisuustonttiin, joka valmistaa teknillisiä aerosoleja ja muita teknokemian tuotteita elektroniikka-alan ja teollisuuden tarpeisiin. 3

Asuminen Lähin asemakaavoitettu asuinalue sijaitsee noin 340 metrin päässä, Lahdentien eritasoliittymän eteläpuolella, Vällintiellä. Lähin asunto sijaitsee Kallion teollisuusalueella n. 150 metriä kaava-alueesta koilliseen. Kallion asemakaava sallii asunnon rakentamisen neljälle teollisuusalueen TY-8 -kaavamerkinnän tonteille, alueella asuu tällä hetkellä 6 ihmistä. Liikenne Valtatien 12 liikennemäärä oli vuonna 2014 KVL 14 200 (ajon./vrk). Liikennemäärien ennustetaan kasvavan ja valtatietä on tarkoitus leventää nelikaistaiseksi. Kallion alueelta kuljetaan valtatielle Vatialantien kautta. Alueen poikki kulkeva Kalliontie on alueellinen pääkokoojakatu. Kaavamuutos alue on valtatien melualuetta. Liikennemelun keskiäänitaso päivä- ja yöaikana. (Liikennevirasto 2012). Verkostot Tontin pohjoispuolella kulkee alueen hulevesijärjestelmän pääuoma kohti tasausallasta. Katualueella kulkevat vesihuolto- ja maakaasulinjat. Maanomistus Suunnittelualue on kokonaan kunnan omistama lukuun ottamatta rakennettuja teollisuustontteja. Kuva. Maanomistustilanne. 4

3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa Kallion teollisuusalue on työpaikka-aluetta (TP). Merkinnällä osoitetaan liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita. Alueelle voidaan sijoittaa asumista, jos siihen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Hampun osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2005. Siinä on merkitty virkistysalueen ja teollisuusalueen rajat, luontoarvot ja ulkoilureitit. Vatialan osayleiskaava Lahdentien eteläpuolella on hyväksytty vuonna 2014. Uutta asemakaavoitettavaa asuinaluetta ei ole osoitettu kaava-alueen välittömään läheisyyteen. 5

Suunnittelualue Ote kaavayhdistelmäkartasta. Kaava-alueella on voimassa Kallion asemakaava vuodelta 2009. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelialue on osoitettu toimitilarakentamiseen (KTY-7), jonne saa sijoittaa toimistorakennuksia ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Tonteille on annettu julkisivu- ja hulevesimääräyksiä. Kerrosluku on III. Kaava-alue rajoittuu suurimmaksi osaksi retkeily- ja ulkoilualueeseen (VR), etelässä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen, jolla on merkittävä, vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos (T/kem). Kallion alueen hulevesien hallinnan periaatteita (selvitykset 2011 ja 2013) Kallion yritysalueen hulevedet muodostuvat noin 30 ha alueelta, joka on louhittu kallioon. Syntynyt louhe on käytetty pääasiassa alueen louhetöissä. Tämän lisäksi alueelle tulee hulevesiä Kallion alueen ulkopuolelta noin 25 ha alueelta, joka on pääasiallisesti metsämaata tai kasvillisuuden peittämää aluetta. Laskennallisesti Kallion alueelta sekä sen ulkopuolelta muodostuu keskimäärin yhteensä hulevesiä 230 000 km3/vuosi, jotka on ohjattu tasausaltaalle. Kohteeseen on rakennettu hulevesien tasausallas, jossa tapahtuu myös kiintoaineksen laskeutumista. Altaasta lähtevää virtaamaa voidaan säädellä. Hulevesien happamoitumisen johdosta tasausaltaan vesiä ryhdyttiin neutraloimaan panosluonteisesti sammutetulla kalkilla. Vuoden 2013 lokakuussa kalkitus lopetettiin ja kalkituskone ei ole ollut päällä sen jälkeen. 6

Suurella osaa Kallion yritysaluetta kiviaines aiheuttaa todennäköisesti tai mahdollisesti happaman valuman syntyä. Tavoitteena on, että yritysalueen tonttien myynti ja sen seurauksena alueen valmiiksi rakentuminen tapahtuisi mahdollisimman pian. Tämän myötä pintojen peittäminen mm. asfaltoinnilla vähentäisi merkittävästi louheeseen päätyvän veden määrää, joka taas estäisi happaman valuman syntyä. Jatkotoimenpiteenä hulevesien päätoimiselle neutraloinnille päädyttiin mekaaniseen jatkuvatoimiseen kalkituslaitteeseen, mm. koska on oletettavaa, että happamien valumavesien muodostuminen on väliaikaista. Parhaalta vaihtoehdolta näyttää se, jossa kaikki vedet johdetaan käsittelyyn. Rakentamisen yhteydessä valtaosa nyt paljaana olevasta alueesta jää rakennusten ja asfaltin alle. Nämä muutokset voivat myönteisesti vaikuttaa alueella muodostuvien hulevesien laatuun. Kallion yritysalueen hulevesiä ja niiden vaikutuspiirissä olevien pintavesien vedenlaadun tarkkailua jatketaan vuoden 2015 tarkkailuohjelman mukaisesti. Ote rakennusjärjestyksen 16 :stä Sade- ja pintavesien johtaminen Teollisuus- ja muiden niihin verrattavien rakennuspaikkojen liikennealueiden ja varastoalueiden pintarakenteiden tulee olla vettä läpäisemättömiä ja näiden alueiden pintavedet on johdettava öljynerottimien ja sulkuventtiilillä varustetun järjestelmän kautta hulevesiviemäriin tai maastoon. Purkupaikka tulee merkitä mahdollisten vahinkojen torjuntatoimien vuoksi. Selvitys paloaseman ja harjoituskentän toiminnasta Alueelle on tarkoitus rakentaa noin 3000 kerrosneliömetrin suuruinen koulutuspaloasema, joka toimii pelastustehtävien lisäksi pelastuslaitoksen sisäisessä ylläpito- ja täydennyskoulutuskäytössä, myös viikonloppuisin. Asemalle sijoitetaan palosammutuskalustoa ja ambulansseja. Kiireellisten lähtöjen määrän arvioidaan olevan vuorokaudessa yhteen laskettuna keskimäärin 5-7, painottuen päiväaikaan. Paloasemarakennuksen lisäksi tontille sijoitetaan kolme 50 m x 50 m kokoista harjoituskenttää. Kentillä harjoitellaan sammutus- ja pelastustehtävissä toimimista, esimerkiksi savusukellus- ja liikenneonnettomuusharjoittelua. Kentille sijoitetaan väliaikaisia rakennelmia, simulaattoreita ja kalustoa harjoittelua varten. Konteista rakennetaan rakennelmia, joissa suoritetaan savusukellusharjoittelua eli ns. konttiajoja. Kontin palotilassa poltetaan puhdasta CE-merkittyä M1-luokan lastulevyä. Palotila sytytetään ja lämmitetään noin 800 asteiseksi. Harjoituksen jälkeen lastulevyt lapioidaan siirtolavalle ja kuljetetaan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen. Sammuttamiseen käytetään vain vettä. Käytettävä vesimäärä yhdessä konttiajossa on noin 100-200 litraa. Pääosa sammutusvedestä höyrystyy tulipalon synnyttämän kuumuuden vuoksi ja osa imeytyy lastulevyyn. Loppuosa on sammutusjätevettä, jota jää vedestä jäljelle erittäin pieniä määriä. Savua aiheuttavia konttiajoja arvioidaan tehtäväksi vuodessa keskimäärin 60 kertaa ja keinosavulla noin 60 kertaa, tyypillisesti kaksi harjoitusta päivässä. Harjoituspäiviä savusukellusten osalta tulisi olemaan arviolta noin 100 päivää vuodessa. Yhden konttiajon kesto on noin 15 minuuttia. Ilmaan syntyvien päästöjen määrän minimoimiseksi poltto tapahtuu korkeassa lämpötilassa, ja siinä käytetään puhdasta lastulevyä. Konttiajoissa käytetään usein myös keinosavua, joka haihtuu nopeasti ilmaan. Joissakin harjoituksissa käytetään myös vesihöyryä. 7

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan tarve johtuu Pirkanmaan pelastuslaitoksen päätöksestä muuttaa nykyistä paloasemaverkkoa ja sijoittaa uusi koulutuspaloasema tarkoituksenmukaiselle paikalle. Kangasalan keskustan paloasema poistuisi käytöstä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty Pirkanmaan pelastuslaitoksen aloitteesta kaavoituslautakunnan päätöksellä 15.12.2015. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat, toiminnanharjoittajat, lähialueiden asukkaat Kunnan palvelualueet (ympäristö- ja rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, elinkeinotoimi, Kangasalan Vesi -liikelaitos) Pirkanmaan ELY-keskus, TUKES, ympäristöterveydenhuolto Pirkanmaan pelastuslaitos Kangasalan Lämpö Oy, Elenia Oyj Vireille tulo Vireille tulosta ilmoitetaan kuulutuksella tammikuussa 2016. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 18.1.- 16.2.2016 ja siitä järjestettiin yleisötilaisuus 21.1.2016 Vatialan koulussa. Kaavaluonnoksesta saatiin seuraavat lausunnot. Mielipiteitä ei saatu. Palautteen vaikutukset suunnitelmaan on kirjattu kappaleen loppuun kursiivilla. TUKES, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Nestekaasun varastosäiliö sijaitsee Taerosol Oy:n tontin lounaiskulmassa (etäisyys alle 100 m tontin rajasta). Suurin vaara on säiliön täyttötilanne. Toisaalta kaasuvuodon havaitseminen on haistamalla mahdotonta. Tukes suosittaa kaasun ilmaisemien asentamista sekä harjoitustilanteessa avotulen käytön tarkempaa valvontaa. Tukesilla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutokseen. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Asemakaavan muutoksella suunnittelualueelle ollaan sijoittamassa paloaseman toimintoja sekä harjoituskenttiä savusukellus- ja liikenneonnettomuuksien harjoitteluun. Kaavaselostuksen mukaan savusukellusharjoituksissa käytetään konttirakennelmia, joissa poltetaan lastulevyä. Sammuttamiseen käytetään vettä. Toimintojen yhteensovittaminen Asemakaavan muutosalue sijoittuu merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan ja varastoivan laitoksen korttelialueen (T/kem) viereen. Alueella toimii kemikaalilaitos, jonka konsultointivyöhykkeen leveys on 0,5 km. Laitoksen toiminnasta aiheutuva riski on asiakirjojen mukaan kaasusäiliöiden vuoto ja kaasun leviäminen ympäristöön. Voimassa olevaan asemakaavaan sisältyy määräys, jonka mukaan kemikaaleja valmistavan laitoksen riskit on hoidettava tontilla. Vireillä olevassa kaavamuutoksessa on selvitettävä uuden maankäytön soveltuvuus tällaiselle alueelle ja arvioitava toimintojen yhteisvaikutuksista syntyvät riskit. Tarvittaessa kaavassa on ympäristön turvallisuuden varmistamiseksi annettava rajoituksia tulevalle rakentamiselle ja maankäytölle. 8

Maankäytön muutos ja hulevedet Kaavamuutosalue kuuluu Kallion yritysalueeseen, jolle ELY-keskuksen tietojen mukaan on laadittu hulevesien hallinnan yleissuunnitelma 29.3.2011. Tutkimusten mukaan Kallion yritysalueelta Halimajärveen kulkeutuvat happamat hulevedet vaikuttavat järviveden laatuun heikentävästi. Happaman valuman syntyä aiheuttaa todennäköisesti Kallion yritysalueella oleva kiviaines. Hulevesien neutraloinnin menetelmiä tutkittaessa on arvioitu, että Kallion yritysalueen rakentumisen myötä pintojen peittäminen asfaltoinnilla vähentäisi merkittävästi louheeseen päättyvän veden määrää ja estäisi osaltaan happaman valuman syntyä. Halimajärven vettä on tarkkailtu säännöllisesti vuodesta 2010 lähtien Kallion alueelle laadittujen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Kaavaluonnoksessa pääosalle korttelialuetta on merkitty ohjeellinen koulutuspaloaseman toimintaan liittyvä harjoituskenttäalue (hk), jolle voidaan sijoittaa väliaikaisia rakennelmia ja harjoituskalustoa. Kaavamuutoksen myötä alueelle tulevan rakentamisen määrä todennäköisesti vähenee, samoin peittävien pintojen osuus korttelin pinta-alasta. Päivittäin palotilanteiden sammutukseen tarkoitettujen vesien määrä lisää osaltaan alueella syntyviä hulevesiä. ELY-keskus katsoo, että kaavatyön yhteydessä on laadittava hulevesiselvitys, jossa otetaan huomioon toimintojen muutoksen suhde Kallion alueelta muodostuvien hulevesien laatuun ja määrään. Selvityksessä tulee arvioida myös syntyvien hulevesien vaikutus alueelta länteen johtavaan vesilain mukaiseen purouomaan. Pirkanmaan ELY-keskus pyytää lähettämään kaavaehdotuksen mahdollista lausuntoa varten. Ympäristö- ja rakennusvalvonta Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista ympäristön pilaantumista, että toiminta edellyttäisi ympäristönsuojelulain 27 :n mukaista ympäristölupaa. Mikäli toiminnasta kuitenkin aiheutuisi ympäristön pilaantumisen vaaraa, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa yksittäisen määräyksen pilaantumisen ehkäisemiseksi (YSL 180 ). Kaavassa edellytetty alueen hulevesien käsittelysuunnitelma tulee ennen sen rakentamista esittää ympäristönsuojeluviranomaisen lausuttavaksi. Muutoin ei ole huomautettavaa valmisteluaineistosta. Rakentamisen palvelualue Tontin hulevesien käsittelyssä pitää huomioida Kallion teollisuusalueen hulevesien hallinnan ja käsittelyn yleissuunnitelma 06/2013. Ympäristöterveys Konttiajoista johtuva savu tai muu ko. alueelle sijoitettu toiminta ei saa aiheuttaa teollisuusalueen asuntoihin tai ympäristön asuntoihin STM:n asetuksen 545/2015 tarkoittamaa olosuhdetta, joka voi aiheuttaa terveyshaittaa. Kangasalan Vesi -liikelaitos Kangasalan Vesi liikelaitoksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutokseen Kangasalan Lämpö Oy Kaikkien maanalaisten maakaasuputkirakenteiden osalta tulee huomioida, että niiden päälle ei saa rakentaa ja että liikennejärjestelyjen muuttuessa tulee varmistaa ko. putkirakenteiden riittävä mekaaninen suojaus raskaan liikenteen aiheuttamia kuormia suojaamaan. Putkien mahdolliset siirrot tai suojaus tulee tehdä alueen toteuttajan tai rakentajan kustannuksella. Alueen tuleva rakennuskanta on liitettävissä olemassa olevaan maakaasujärjestelmään. Liitteenä putkikartta. 9

Palautteen vaikutus suunnitelmaan: Maakaasuputkelle merkitään johtovaraus tontin kaakkoisreunaan. Kaavahankkeessa arvioidaan uuden maankäytön soveltuvuus kemikaalilaitoksen läheiselle alueelle ja arvioidaan toimintojen yhteisvaikutuksista syntyvät riskit. Tarvittaessa annetaan rajoituksia ennen hyväksymiskäsittelyä. Samassa yhteydessä määritellään paikat kaasun ilmaisimille. (Vaaranarviointi laadittu 7.4.2016: Nestekaasuvaraston säiliöiden täyttöpaikka on varustettu kaasuntunnistimella. Lisätty 8.4.2016) Hulevedet Kallion alueelle laadittujen hulevesiselvitysten pohjalta on tontin hulevesiä selvitetty selostuksen kohdassa 3.2 sekä arvioitu vaikutuksia kohdassa 5.4. Harjoituskentän konttiajotoiminnassa käytettävä vesimäärä yhdessä konttiajossa on noin 100-200 litraa. Pääosa sammutusvedestä höyrystyy tulipalon synnyttämän kuumuuden vuoksi ja osa imeytyy lastulevyyn. Loppuosa on sammutusjätevettä, jota jää vedestä jäljelle erittäin pieniä määriä. Nykyisen asemakaavan mukaiseen toteutumiseen verrattuna rakennusten rakentamisen määrä tontilla todennäköisesti vähenee. Harjoituskentät päällystetään kuitenkin asfaltilla, jolloin läpäisemättömän pinnan määrä ei todennäköisesti eroa nykyisen asemakaavan mukaisen toteuttamisen tavasta. Nykyiseen rakentamattomaan ja päällystämättömään tonttiin verrattuna paloaseman ja harjoituskenttien toteuttaminen vaikuttaa tontilta lähteviin hulevesien laatuun myönteisesti happamuutta aiheuttavan louheen peittyessä. Sammutusvedet ovat erittäin vähäinen osa uuden tontin muodostuvista hulevesistä. Rakennusjärjestyksen 16 :n mukaisesti harjoituskentiltä ja liikennealueilta pintarakenteiden tulee olla vettä läpäisemättömiä ja näiden alueiden pintavedet on johdettava öljynerottimien ja sulkuventtiilillä varustetun järjestelmän kautta hulevesiviemäriin tai maastoon. Kallion teollisuusalueelle on toteutettu alueellinen hulevesijärjestelmä, jossa viivytetään koko alueen hulevesiä. Tontin hulevedet johdetaan tontin viereisen ojan tai sadevesiviemärin kautta tähän alueelliseen viivytysaltaaseen ennen niiden kulkeutumista alueelta länteen johtavaan uomaan. Tontilla imeyttämistä ei suositella, jotta hulevedet eivät kulkeudu louheen kautta eteenpäin. Yleismääräyksiin lisätään, että harjoituskentät ja liikennealueet tulee asfaltoida ja niiltä tulevat vedet tulee ohjata biosuodatuksen kautta tai rakennusjärjestyksen 16 :n mukaisesti öljynerottimien kautta viereiseen ojaan tai sadevesiviemäriin. Hulevesisuunnitelma tulee hyväksyttää ympäristönsuojeluviranomaisella. Viranomaisyhteistyö Alueella ei ole sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia intressejä, joiden takia viranomaisneuvottelu olisi ollut tarpeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden koulutuspaloaseman rakentaminen ja siihen liittyvien harjoituskenttien sijoittaminen Kallion teollisuusalueelle. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 10

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan suunnittelun aloituspäätös, kaav. ltk 15.12.2015 Mahdollisuus tutustua valmisteluaineistoon ja jättää mielipiteitä 18.1.- 16.2.2016 Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 15.3.2016 Asemakaavaehdotus nähtävillä ja mahdollisuus jättää muistutuksia Asemakaavan hyväksyminen valtuustossa 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavalla muutetaan kaksi tonttia yhdeksi tontiksi. Muodostettavan tontin pintaala on noin 2 hehtaaria. Rakennusoikeus mahdollistaa noin 5000 kerrosneliömetrin rakentamisen tontille. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet, joilla määrätään kaavaa tarkemmin rakennusten julkisivuista, pihoista yms. Hulevesien käsittelystä on laadittu erillinen suunnitelma, joka takaa alueelta pois johtavan, vesilain mukaisen uoman vesitasapainon säilymisen. Hulevesien imeyttämistä edellytetään kaavamääräyksissä myös tonteilla. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Alueelle osoitetaan yksi, noin 2 hehtaarin suuruinen tontti, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Alue on tarkoitettu palo- ja pelastustoimintaa varten ja sille voi sijoittaa toimintaan liittyviä harjoituskenttiä. Alueelle rakennetaan koulutuspaloasema. Harjoituskentille voidaan sijoittaa väliaikaisia rakennelmia ja kalustoa. Alueelle ei saa rakentaa asuntoja. Muut alueet Kaavan mukaisia katualueita ei muuteta, korttelialueen rajat säilyvät nykyisellään. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue sijoittuu Lahdentien varteen maisemallisesti melko näkyvälle paikalle. Paloasemarakennus sijoittuu näkyvimmälle paikalle ja kenttärakennelmat jäävät tontin takaosaan. Rakentamisen ilmettä ohjataan kaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeilla yritysalueen imagoon sopivaksi. Kenttäalueet aidataan ja reunustetaan pensasistutuksilla. Liikenteen määrä kasvaa voimassa olevan kaavan mukaiseen toimitilarakentamiseen verrattuna jonkin verran. Kallion alueen kokonaisuuteen nähden muutos on vähäinen. Kiireellisiä lähtöjä arvioidaan olevan keskimäärin 5-7 vuorokaudessa, painottuen päiväaikaan. Paloasema sijoittuu Hampuntien päähän, jossa liikenne on vähäistä. Kalliontien varressa ja Vatialantien varressa ovat erilliset kävely- ja pyörätiet, joita hälytysajoneuvojen ei tarvitse ylittää Lahdentien eritasoliittymän suuntaan ajettaessa. 11

Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan vaikutuksia luontoon ja virkistyskäyttöön on selvitetty Hampun yleiskaavatyön ja Kallion asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Kallion alue ei ole pohjavesialuetta. Kallion teollisuusalueelle on toteutettu aikanaan alueellinen hulevesijärjestelmä. Tontin hulevedet johdetaan tontin viereisen ojan tai sadevesiviemärin kautta tähän alueelliseen viivytysaltaaseen ennen niiden kulkeutumista alueelta länteen johtavaan uomaan. Nykyisen asemakaavan mukaiseen toteutumiseen verrattuna rakennusten rakentamisen määrä tontilla todennäköisesti vähenee. Harjoituskentät päällystetään kuitenkin asfaltilla, jolloin läpäisemättömän pinnan määrä ei todennäköisesti eroa nykyisen asemakaavan mukaisen toteuttamisen tavasta. Nykyiseen rakentamattomaan ja päällystämättömään tonttiin verrattuna paloaseman ja harjoituskenttien toteuttaminen vaikuttaa tontilta lähteviin hulevesien laatuun myönteisesti, happamuutta aiheuttavan louheen peittyessä. Sammutusvedet ovat erittäin vähäinen osa uuden tontin muodostuvista hulevesistä. Tontin pintavesien hallinnasta on määrätty asemakaavassa ja pintavesistä esitetään erillinen suunnitelma toteuttamisen yhteydessä. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Asutus tai suunniteltu asutus ei sijoitu aseman välittömään läheisyyteen, lähin asunto sijoittuu 150 metrin päähän teollisuusalueella. Kiireellisten lähtöjen vaatima hälytyslaitteiden käyttö aiheuttaa lähiympäristöön lyhytkestoista melua, jonka vaikutus asumisviihtyvyyteen voidaan katsoa olevan vähäinen. Harjoittelutoimintaan liittyvistä ns. konttiajoista tuleva savu tai savun haju saattaa ajoittain kulkeutua Kallion alueen asunnoille sopivan tuulen aikana. Savua aiheuttavia konttiajoja arvioidaan tehtäväksi vuodessa keskimäärin 60 kertaa. Konttiajo on lyhytaikainen, noin 15 minuuttia kestävä. Harjoituksen yhteydessä syntyy lastulevyä poltettaessa hiilidioksidia, vesihöyryä ja pienimolekyylisiä kaasumaisia yhdisteitä. Keinosavu haihtuu nopeasti ilmaan. Voimassa olevan asemakaavan mukainen puistokäytävä kulkee aivan tontin pohjoisreunassa. Ulkoilureitille saattaa kulkeutua harjoituskentän toiminnasta aiheutuvaa savua tai keinosavua. Päävirkistysreitit kulkevat kauempana, joten niihin ei toiminnalla ole vaikutusta. Elinkeinoelämään ja talouteen kohdistuvat vaikutukset Kunnan tarjoamien toimitilatonttien määrä Kallion alueella vähenee kahdella. Kaarina Maununtyttären tien tonttia voidaan kehittää edelleen Keskustan osayleiskaavan pohjalta. Savua saattaa ajoittain kulkeutua yritysten tonteille. Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta kunnalle kustannuksia, paloasema sijoittuu valmiiksi rakennetulle alueelle. Muut vaikutukset 12

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva. Kallion yritysalueelle on laadittu rakentamistapaohjeet. Ohjeen tarkoitus on ohjata Kallion yritysalueen lähiympäristön rakentaminen tukemaan yritysten imagon luomista siten että koko alueesta muodostuu huoliteltu kokonaisuus. Hulevesien käsittelyjärjestelmä tulee toteuttaa erillisen suunnitelman mukaisesti ja suunnitelma on hyväksytettävä ympäristönsuojeluviranomaisella. Alueelta länteen johtavan vesilain mukaisesti uoman heikentäminen on kielletty. Kallion teollisuusalueelle on toteutettu alueellinen hulevesijärjestelmä, jossa viivytetään koko alueen hulevesiä. Tontin hulevedet johdetaan tontin viereisen ojan tai sadevesiviemärin kautta tähän alueelliseen viivytysaltaaseen. Tontilla imeyttämistä ei suositella, jotta hulevedet eivät kulkeudu louheen läpi eteenpäin. Harjoituskentät ja liikennealueet tulee asfaltoida ja niiltä tulevat hulevedet tulee ohjata biosuodatuksen kautta tai rakennusjärjestyksen 16 :n mukaisesti öljynerottimien kautta viereiseen ojaan tai sadevesiviemäriin. Hulevesien imeyttämiseksi tontin pintaalasta vähintään 15% tulee olla istutettua tai muutoin veden kulkua hidastavaa. Tonttiliittymään tulee rakentaa rumpu, jonka halkaisija on vähintään 430 mm. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman, arviona syksy 2016. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan kaupunkikuvaa ja hulevesien hallintaa. KANGASALLA 15.3.2016 Suunnitteluarkkitehti Susanna Virjo 13